Saamelaiskäräjät osallistui Barentsin alueen Sámi Summit -huippukokoukseen Brysselissä

/in , /by

Saamelaiskäräjien delegaatio osallistui 22.-24.3.2023 järjestettyyn Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokoukseen (Summit of Barents Euro-Arctic Indigenous Sámi People). Saamelaishuippukokouksen järjestivät Suomen saamelaiskäräjät ja Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuus yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa.

Kuva: European Union 2023 – Source : EP

Huippukokouksen puheenjohtajana toimi Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Anni Koivisto, joka edustaa Suomen Saamelaiskäräjiä Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) alkuperäiskansojen työryhmässä. Saamelaiskäräjien delegaatioon kuuluivat lisäksi hallituksen jäsen Anne Nuorgam, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtaja Asko Länsman, koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sekä kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff, lakimiessihteeri Kalle Varis, kansainvälisten asioiden sihteeri Inka-Saara Arttijeff sekä puheenjohtajan avustaja Niina Siivikko.

– On erittäin tärkeää, että viemme saamelaisten viestiä Euroopan unionin tasolle laajalla rintamalla ja lisäämme ymmärrystä siitä, miten monipuolisesti EU-päätökset vaikuttavat arkipäiväämme. Toivon, että tämä huippukokous auttaa meitä tulevaisuudessa rakentamaan pysyvää yhteyttä parlamenttiemme välille, toteaa varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Ohjelmassa oli puhujina Euroopan komission ja parlamentin jäseniä sekä saamelaisten ja eri maiden edustajia. Huippukokouksen avauspuheenvuoron piti Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola, joka muistutti, että parlamenttitalo kuuluu myös saamelaisille. Huippukokouksen avausosuudessa tervehdyspuheenvuoron käytti myös Suomen pääministeri Sanna Marin, joka nosti esille tärkeinä asioina mm. saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn sekä saamelaiskäräjälain uudistuksen. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto luovutti hänelle samalla vetoomuksen koskien saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamista. Päätöspuheenvuoron piti Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala, joka muistutti mm., ettei vihreässä siirtymässä saisi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ihmisoikeuksille.

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola sekä tasa-arvokomissaari Helena Dalli. Kuva: European Union 2023 – Source: EP.

Saamelaiskäräjien delegaatio tapasi huippukokouksen yhteydessä myös monia suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä sekä lisäksi komissaari Jutta Urpilaista, Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston edustajia ja Suomen pysyvää EU-edustustoa. Tapaamisissa keskusteltiin yhdessä mm. keinoista vahvistaa saamelaisten osallistumisoikeutta Euroopan parlamentissa sekä tarpeesta EU:n sisäiselle alkuperäiskansapolitiikalle. Myös Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston edustajat tapasivat huippukokouksen aikana EU-päättäjiä.

– EU-tason päätökset koskettavat saamelaisia sekä suoraan että epäsuorasti. On välttämätöntä, että saamelaisten osallistuminen päätöksentekoon turvataan, jotta saamelaisten tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi, jatkaa Koivisto.

Huippukokous on katsottavissa Euroopan parlamentin sivuilla: 23.3. ja 24.3.

Huippukokouksen kotisivut: https://www.samisummit.org/

Kuvia huippukokouksesta:

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff  
kansainvälisten asioiden sihteeri  
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamen kielten etäopetushankkeelle jatkoa – OKM sitoutuu kolmen vuoden hankeaikaan

/in , /by

Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on saanut jatkorahoituksen lukuvuodelle 2023–2024. Hankkeen rahoittaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, on kuitenkin sitoutunut kolmen vuoden hankeaikaan eli vuoteen 2026 asti. Saamen kielten etäopetushanke käynnistyi vuonna 2018 ja nykyinen hankekausi päättyy syyskuussa 2023.

Projektipäällikkö Hanna Helander Utsjoen kunnasta iloitsee jatkorahoituksesta. – Uusi hankerahoitus ja ministeriön sitoutuminen hankkeeseen kolmeksi vuodeksi antaa hankkeelle ja lainsäätäjille lisäaikaa tehdä tarvittavat muutokset ja ratkaisut, joita saamen kielten etäopetuksen vakinaistaminen Suomessa edellyttää.

– Utsjoen kunta näkee saamen kielten etäopetuksen tärkeäksi ja haluaa edelleen vastata siitä valtakunnallisesti. Hankerahoituksen jatko ilahduttaa meitä, mutta on tärkeää saada vakinaistettua etäopetus valtion rahoituksella. Vakinaistaminen on pienille saamen kielille elintärkeää, jotta eri puolella maata asuvat saamelaiset lapset ja nuoret voivat oppia saamen kieliä, sanoo Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski.

Myös saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Tauno Ljetoff on tyytyväinen päätökseen. – On ollut todella hienoa nähdä, miten saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on kasvattanut suosiotaan, saanut saamelaisyhteisöltä todella paljon kiitosta ja seisoo tukevasti omilla jaloillaan. Pilotti on ehdottomasti ansainnut vakinaistamisen. Toivonkin, että uusi hallitus ei unohda saamenkielisiä lapsia ja nuoria, ja että etäopetusmallin vakinaistamiseen pyritään viivyttelemättä.

Saamen kielten opetuksen vakinaistaminen edellyttää useita muutoksia

Saamen kielten opetuksen vahvistaminen ja vakinaistaminen koko maassa edellyttää useita muutoksia. Etäopetushankkeen toimivuutta ja opetuksen vaikuttavuutta keväällä 2022 arvioineen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) suositukset koskevat sekä perusopetuslain, opetussuunnitelman perusteiden sekä käytännön opetusjärjestelyiden ja järjestämisen tarkistamista.

Karvi esimerkiksi suosittaa, että myös kotiseutualueen ulkopuolella tulisi olla mahdollista tarjota eri oppimääriä saamen kielestä, koska osalle oppilaista saame on äidinkieli, mutta iso osa oppilaista aloittaa saamen opiskelun alkeista. Tällä hetkellä kotiseutualueen ulkopuolella tarjotaan käytännössä vain perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää saamen opetusta, joka on ylimääräistä kahden viikkotunnin opetusta, ja jonka opetussuunnitelma ei vastaa eritasoisten oppilaiden tarpeisiin. Lisäksi Karvin arviointiraportti suosittaa opetuksen järjestäjien näkökulmasta tärkeän saamenopetuksen rahoitusmallin selkiyttämistä.

Karvin arviointiraportti:

Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022: https://karvi.fi/publication/paljon-on-tehty-mutta-paljon-on-viela-kehitettavaa-saamen-kieltenetayhteyksia-hyodyntavan-opetuspilotin-arviointi-2022/:

Lisätietoja:

Hanna Helander, hankepäällikkö
Utsjoen kunta
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, hankekoordinaattori
Saamelaiskäräjät
arla.magga(at)samediggi.fi
040 687 5989

Tietoa saamen kielten etäopetushankkeesta:

Saamen kielten etäopetushanke järjestää Suomessa puhuttujen kolmen saamen kielen, inarin-, koltan- ja pohjoissaamen, opetusta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Hankkeen oppilasmäärä on kasvanut vuosittain. Tällä hetkellä hankkeen kautta saamen opetusta saa ympäri Suomen noin 150 oppilasta, 40 opetuksen järjestäjää sekä 90 koulua.

Saamelaiskäräjien tavoitteet hallitusohjelmaan 2023–2027

/in /by

Saamelaiskäräjät tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan 2023–2027 toimenpiteitä saamelaisten oikeuksien edistämiseksi. Saamelaiskäräjien pääteemat ovat: 1) kieli luo elinvoimaa – opetus luo tulevaisuutta, 2) parlamentaarinen toimikunta edistämään saamelaisia elinkeinoja, ja 3) ohjelma YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen toteuttamiseksi.

Suomen seuraavat eduskuntavaalit pidetään 2.4.2023. Hallitusneuvotteluissa sovitaan uuden hallituksen linjoista ja hallitusohjelman sisällöstä. Saamelaiskäräjät on valmistellut oman ehdotuksensa hallitusohjelmaan sisällytettävistä saamelaisia koskevista asioista. Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt 22.12.2022 materiaalin hallitusneuvottelujen pohjaksi.

– Saamelaisten asia on osa maamme brändiä, ja näin se onkin koko Suomen asia. Haluamme vahvistaa Suomen valtion ja saamelaisten välistä yhteistyötä ja dialogia. Tämä tarkoittaa yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentamista, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Myös YK:n alkuperäiskansojen julistukselle toivotaan toimeenpano-ohjelmaa. Suomi hyväksyi julistuksen vuonna 2007 ja sitoutui sen toimeenpanoon vuonna 2014.

– Vaikka Suomi sitoutui julistuksen toimeenpanoon jo melkein vuosikymmen sitten, ei toimeenpano-ohjelmaa ole vielä tehty. Esimerkiksi saamelaiskäräjälaista käydyissä keskusteluissa kävi selväksi, etteivät julistuksessakin sovitut alkuperäiskansaoikeudet ole päättäjille selviä, ja toimeenpano-ohjelma auttaisi varmasti myös niiden selkeyttämisessä, varapuheenjohtaja Koivisto toteaa.

Saamelaiskäräjien pääteemat hallitusohjelmaan 2023–2027:

1. Kieli luo elinvoimaa – opetus luo tulevaisuutta

Perustuslain 17. pykälä takaa oikeuden kieleen ja kulttuuriin sekä niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Saamelaisyhteisö on sitoutunut työskentelemään saamen kielten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Julkisen vallan tuella on mahdollista saada hyviä tuloksia aikaan.

2. Parlamentaarinen toimikunta edistämään saamelaisia elinkeinoja

Suomesta puuttuu toimielin, jossa Suomen valtio ja saamelaisten oma itsehallinto keskustelevat ja etsivät kokonaisvaltaista näkemystä kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen kehittämiseen. Ehdotettavan toimikunnan tehtävänä on selvittää saamelaiselinkeinojen sekä perinteisen tiedon ja taitojen tila suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä ilmastonmuutokseen.

3. Ohjelma YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen toteuttamiseksi

Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi Suomen valtion ja Saamelaiskäräjien tulee tehdä ensi vaalikaudella toimeenpano-ohjelma YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen toteuttamiseksi. Suomi on hyväksynyt julistuksen vuonna 2007 ja sitoutunut sen toimeenpanoon vuonna 2014. Julistuksen tarkoituksena on suojella ja edistää alkuperäiskansojen oikeuksia sekä turvata heidän itsemääräämisoikeutensa.

Saamelaiskäräjälaki edelleen ajankohtainen

Lisäksi Saamelaiskäräjät nostaa ajankohtaisina asioina vuonna 2023 saamelaisten huomioimisen sosiaaliturvauudistuksessa, saamelaiskäräjälain sekä itsemääräämisoikeuden, pohjoismaisen saamelaissopimuksen, Tenon kalastussäännön sekä kalastuslain uudistuksen, saamelaisten oikeuksien edistämisen ja saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin.

Kuva: Saamelaisten kansallispäivän avoimet ovet Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 6.2.2023. Saamelaiskäräjät / Ville Fofonoff.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Nuorisoneuvosto

Saamelaiskäräjät pettynyt Dihtosis-rahoituksen päättymiseen: saamelaistiedon saatavuudelle olennaisen hankkeen toiminta on keskeytynyt 

/in , /by

Saamelaiskäräjät on pettynyt opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen olla myöntämättä nuorisoneuvostolle 30 000 e lisämäärärahaa Dihtosis-toiminnan vakinaistamiseksi. Dihtosiksella on ollut olennainen asema saamelaistiedon saatavuuden turvaamisessa. Dihtosis-toiminnassa nuoret ovat oppineet saamelaiskulttuurista, ja se on nostanut saamelaisia sekä saamelaiskulttuuria osaksi nuorten arkitietoa. Toiminnalla on myös tuettu saamelaisnuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on toteuttanut neljän lukuvuoden ajan Dihtosis-kouluvierailuja, joissa saamelaisnuoret vierailevat kertomassa saamelaisuudesta ja saamelaisesta kulttuurista. Hankkeen aikana on toteutettu opetuksen tueksi menetelmäpakka, mobiilipelejä ja video-oppitunteja. Dihtosis-toiminnalle on ollut valtava tarve, ja hanke on ylittänyt vuosittain asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Myös sen vaikuttavuutta tutkinut, nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä toteutettu pro gradu -työ (Heinola, 2022) osoitti, että Dihtosis on tarpeellinen ja tärkeä myös opettajien mielestä, ja että sillä on ollut suuri merkitys saamelaisnuorten hyvinvoinnille. 

– Suomen valtio on itsekin nostanut Dihtosis-hankkeen positiiviseksi esimerkiksi kansainvälisessä ihmisoikeusraportoinnissa siitä, kuinka Suomi edistää saamelaistietoa. Suomen valtio ei ole kuitenkaan aidosti sitoutunut toiminnan edistämiseen ja kansainvälisten velvoitteidensa toteuttamiseen, sillä toiminta loppuu vakituisen rahoituksen puutteessa, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. 

Yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa toteutettua hankemuotoista Dihtosis-toimintaa on toteutettu OKM:n erillisrahoituksella vuosina 2018–2022. Hanketoiminta päättyi 30.6.2022.  Hankkeen tarkoituksena on tehdä saamelaisia ja saamelaiskulttuuria tunnetuksi valtaväestön nuorille. Nuorisoneuvoston tavoitteena on Dihtosis-toiminnan vakiinnuttaminen osaksi nuorisoneuvoston perustoimintaa, ja tähän tarvitaan 30 000 euron lisämääräraha. Hankemuotoinen toiminta ei ole kestävä ratkaisu, vaan saamelaistiedon edistämiseksi tarvitaan tavoitteellista työtä. 

– Valtion taloudessa 30 000 euroa on huomattavan pieni summa, mutta sillä on merkittäviä vaikutuksia saamelaisnuorten osallisuudelle, saamelaistiedon lisäämiselle sekä vihapuheen ja stereotypioiden vähentämiselle. On perusteltua odottaa valtiolta tätä panostusta, sanoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Saamelaistiedolle on valtava tarve 

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tuoreen selvityksen mukaan saamelaislapset toivovat Suomeen enemmän tietoa saamelaisista. Myös OKM:n kehittämistyöryhmän selvitys totesi, etteivät perusopetuksen oppimateriaalit vastaa riittävästi saamelaistiedon tarpeeseen, sillä niiden sisältämää saamelaistietoa on vähäisesti, ja se on puutteellista tai jopa väärää. Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä lapset kokevat, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän. Ennen kaikkea selvitykseen osallistuneet lapset toivat esille tiedon lisäämisen tärkeyden. Jos saamelaisuudesta tiedettäisiin enemmän, ennakkoluuloja ja syrjintää olisi vähemmän. Syrjintään liittyvät epäkohdat tulisi lasten mielestä nostaa avoimesti esille. Selvityksen toimenpide-ehdotuksena on saamelaistiedon lisääminen kouluissa ja eri tiedotuskanavissa syrjinnän ja kiusaamisen vähentämiseksi. 

– Olisi harmillista, jos hanke loppuisi nyt, kun opettajat ovat löytäneet hankkeen toiminnan ja materiaalit. Keräämämme palautteen mukaan opettajien on ollut helpompi käsitellä saamelaisuutta opetuksessa kouluvierailujen jälkeen, ja he ovat aidosti sitoutuneita saamelaistiedon tuomiseksi osaksi opetustaan, jatkaa nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Maria Mäkinen. 

Lisätietoja: 

Leo Aikio 
Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja 
leo.aikio(at)samediggi.fi 
040 621 6505 

Anni-Sofia Niittyvuopio  
nuorisoneuvoston puheenjohtaja  
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi  
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta, 
Nuorisosihteeri 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston päätehtäviä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin. Nuorisoneuvosto valmistelee myös ne Saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja. 

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan alkoi

/in , , /by

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan voi ilmoittautua 24.–31.3.2023 välisenä aikana Webropol -ohjelman kautta. Ilmoittautumislomake kuljetuksia ja majoituksia varten lähetetään saamelaisalueen kuntien kouluille 24.3.2023. Muut voivat tiedustella lomaketta osoitteesta sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi. Ilmoittautuminen taidetapahtuman lavaesityksiin, käsityöosioon ja pajoihin avautuu viikolla 14.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 26.–27.4.2023 Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Tapahtuman lajeina ovat tänä vuonna esittävät taiteet, jollaista ovat esimerkiksi musiikki, teatteri, tanssi, stand up ja lavarunous. Toisena teemana on saamelainen käsityö (duodji, tyeji, ǩiõtt-tuejj) – saamelaisnuorten tekemät työt tulevat olemaan esillä tapahtuman aikana Sajoksessa. Esittävän taiteen ja saamelaisen käsityön tuotokset arvostellaan erikseen omissa ikäsarjoissaan.

Tapahtuma alkaa keskiviikkona 26.4. työpajoilla ja esiintyjien sound checkeillä. Tarjolla on Siidan sarvilakki-työpaja ja toiminnallinen näyttelykierros. Siidan työpajat on tarkoitettu 7-vuotiaasta ylöspäin. Lisäksi Sajoksessa saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu ja nuorisoneuvosto tarjoavat yhteisöllisen ympäristöaiheisen taidetyöpajan. Mánnun ja nuorisoneuvoston taidetyöpaja on 5. luokasta ylöspäin. Keskiviikkoiltaan on alustavasti suunniteltu discoa Inarissa, mutta tämä asia varmistuu myöhemmin.

Torstaina 27.4. aamu alkaa viimeisillä sound checkeillä. Itse tapahtuma on alustavasti kello 10–12.30, sen jälkeen ruokailu, palkintojen jako ja konsertti, jonka jälkeen kotiinlähtö kello 15.00. Päivän aikana on mahdollisuus tutustua käsityöosioon tulleisiin töihin erillisessä näyttelytilassa.

Saamelaiskäräjät kustantaa osallistujien matkat ja tarvittaessa majoituksen.

Alustava ohjelma:
Keskiviikko 26.4.
13 Sound check ohjelman mukaan, Sajos
13-17 Ruokailut porrastetusti
13–18 Työpajat ja näyttelykierrokset porrastetusti, Siida
15–18.30 Työpajat porrastetusti, Sajos
18–21 Alustava varaus disco, Inari

Torstai 27.4.
8–9 Aamupala
8–10 Sound check ohjelman mukaan, Sajos
10–12.30 Taidetapahtuma
12.30–14.00 Ruokailu, raati kokoontuu
14.00 Palkintojen jako ja konsertti
15.00 Kotiinlähtö

Lisätietoja:
Miia Ruokojärvi
miia.ruokojarvi(a)samediggi.fi
010 839 3169|+358 (0) 403521549

 

Kuva: Taidetapahtuma 2022. Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Saamelaisnuorten taidetapahtuman säännöt 2023

/in , , /by

Vuoden 2023 saamelaisnuorten taidetapahtuman säännöt ovat nyt valmiit. Aiemmin alkuvuodesta taidetapahtuman ikärajaa oli ilmoitettu nostettavan. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan 17.3.2023 ohjeistaa Saamelaisnuorten taidetapahtumaa muuttamaan tapahtuman ikärajoja niin, että tapahtuma olisi ikärajaton. Tämä ohjeistus perustuu saamelaiskäräjien hallituksen myöntämään lisärahoitukseen, josta se päätti kokouksessaan 10.2.2023. Tämä uusi ikärajalinjaus on sisällytetty taidetapahtuman sääntöihin niin, että 6-9-vuotiaille on oma sarjansa. Lisäksi 13-20-vuotiaat on yhdistetty omaksi yhdeksi sarjakseen. Viimeksi mainittu muutos on linjassa valtakunnallisen Nuori Kulttuuri-tapahtuman kanssa, jossa kyseiset ikäryhmät kuuluvat samaan sarjaan.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2023 säännöt:

  1. Saamelaisnuorten taidetapahtumaan voivat osallistua kaikki saamenkieliset ja saamenkielisessä tai saamen kielen opetuksessa olevat tai olleet lapset ja nuoret.
  2. Taidetapahtuman pääteema on esittävät taiteet, jollaista voi olla esimerkiksi musiikki, teatteri, tanssi, stand up ja lavarunous.
  3. Esitysten tulee olla saamenkielisiä (inarin-, koltan- tai pohjoissaame)
  4. Tapahtumassa voi esittää muiden tuottamia teoksia.
  5. Lavaesityksen maksimipituudet ovat:
    • Musiikki, tanssi, lavarunous, stand up ja muut vastaavat esitykset: max 5 minuuttia
    • Teatteri ja vastaavat juonelliset esitykset: max 15 min
  6. Lavaesitykset arvostellaan omissa ikäsarjoissaan. Ikäsarjat ovat:
    • 6–9-vuotiaat
    • 9–12-vuotiaat
    • 13–20-vuotiaat
  7. Alle 13-vuotiaat voivat osallistua täysi-ikäisen ohjauksessa
  8. Lavaesitykset teknisine toiveineen on ilmoitettava saamelaiskäräjille 12.4.2023 mennessä
  9. Taidetapahtuman toinen teema on saamelainen käsityö
  10. Saamelaisen käsityön ikäsarjat ovat
    • 6–12-vuotiaat
    • 13–20-vuotiaat
  11. Molemmista saamelaisen käsityön sarjoista palkitaan vähintään yksi työ.
  12. Käsityö-sarjaan lähetettävät käsityöt on toimitettava saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen viimeistään 26.4.2023.
  13. Käsityö-sarjaan saapuneet käsityöt laitetaan näytteille taidetapahtuman ajaksi erilliseen näyttelytilaan, jossa yleisö voi käydä niitä katsomassa
  14. Tehdystä käsityöstä otetaan etukäteen 1–2 valokuvaa. Valokuva(t) toimitetaan Saamelaiskäräjille 19.4.2023 mennessä osoitteeseen sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi
  15. Käsityöstä otetun valokuvan yhteydessä on oltava tekijän nimi, ikä, paikkakunta, käytetty materiaali sekä lyhyt kuvaus siitä, mistä työ on saanut inspiraationsa tai mitä haluaa käsityöllään ilmentää.

Ilmoittautuminen taidetapahtuman lavaesityksiin, käsityöosioon ja pajoihin avautuu viikolla 13. Ilmoittautumislomake kuljetuksia ja majoituksia varten lähetetään saamelaisalueen kuntien kouluille 24.3.2023. Muut voivat tiedustella lomaketta osoitteesta sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto vetoaa pääministeri Mariniin saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta

/in , /by

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto (SPN) vetoaa, että pääministeri Sanna Marin edistäisi saamelaisten itsemääräämisoikeuksien toteutumista ja alkuperäisoikeuksien ymmärrystä yhdessä Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiojohtojen kanssa. Vetoomus luovutettiin Marinille torstaiaamuna Brysselissä hänen vieraillessaan Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokouksessa. SPN pyytää myös muistamaan Venäjän saamelaisia sodan jatkuessa.

Neuvosto nostaa esille viimeaikaisia esimerkkejä haasteista saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta eri maissa, esimerkiksi Suomessa saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä. Neuvosto pyytää, että valtiot varmistaisivat ymmärryksen saamelaisille taatuista alkuperäiskansaoikeuksista kaikilla päätöksenteon tasoilla: paikallisesti, kansallisesti ja Euroopan unionissa. Lisäksi neuvosto esittää huolensa Venäjän saamelaisten vaikeasta tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja pyytää, ettei heidän ahdinkoaan unohdettaisi.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tuomas Aslak Juuso, Silje Karine Muotka ja Håkan Jonsson, joka toimii myös SPN:n puheenjohtajana. Puheenjohtajat Jonsson ja Muotka luovuttivat vetoomuksen Marinille yhdessä Suomen Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koiviston kanssa.

Lue Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston vetoomus englanniksi täältä.

Lisätietoja:
Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät haettavaksi määräaikaisen Ijahis idja -festivaalin lastenpäivän projektityöntekijän tehtävän

/in /by

Työ alkaa sopimuksen mukaan toukokuun alussa ja kestää 25.8.2023 saakka.

Projektityöntekijän tehtävänä on vastata Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin lasten- ja nuorten päivän suunnittelusta, järjestelyistä, yhteydenpidosta tapahtuman osallistujien ja järjestäjien kesken, tiedottamisesta, muista ennakkovalmisteluista. Ijahis idja -festivaalin järjestetään 18.‒19.8.2023 Inarissa, Sajoksessa.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus ja saamen kielen taito. Arvostamme kykyä itsenäiseen ja huolelliseen työskentelyyn sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 965,74 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän työaika on touko-kesäkuussa 50 % kokonaistyöajasta ja heinä-elokuussa 100 % kokonaistyöajasta. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Hakemuskirje liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 14.4.2023 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?eaae5787

Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi

Inarissa 23.3.2023
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen Ijahis idja -festivaalin projektityöntekijän tehtävän

/in /by

Työ alkaa 5.6 ja kestää 25.8.2023 saakka. Projektityöntekijä vastaa Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävistä. Ijahis idja -festivaalin järjestetään 18.‒19.8.2023 Inarissa, Sajoksessa.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamen kielen taito sekä riittävä englannin kielen taito. Arvostamme kykyä itsenäiseen ja huolelliseen työskentelyyn sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 965,74 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.

Hakemuskirje liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 14.4.2023 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ea1017bc

Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi

Inarissa 23.3.2023
Saamelaiskäräjät

Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokous Brysselissä

/in , /by

Suomen Saamelaiskäräjät ja Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuus järjestävät yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa alkuperäiskansojen huippukokouksen Brysselissä 22.-24.3.2023. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat arktisen alueen ilmastonmuutos, Euroopan unionin pohjoiseen politiikkaan ja saamelaisiin liittyvät kysymykset sekä perinteinen tieto ja kulttuuriperintö saamelaisyhteisöissä.

Saamelaishuippukokous on ainutlaatuinen tilaisuus, joka tuo Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiset ensi kertaa yhdessä ja suurella kokoonpanolla Brysseliin EU-päättäjien keskuuteen. Tavoitteena on edistää saamelaiskäräjien ja EU:n toimielinten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä jakaa tietoa ja kokemuksia kestävän kehityksen tueksi. Huippukokouksen puhujiin kuuluvat mm. eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, Suomen saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, sekä Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola. Huippukokous nostaa esille myös saamelaista kulttuuria: Euroopan parlamentissa on esillä taiteilija Anders Sunnan taidenäyttely ja kokouksen ohjelmassa kuullaan musiikkia Niko Valkeapäältä, Anna Morottajalta ja Ailu Vallelta. Huippukokouksen ohessa Barentsin alueellinen nuorisoneuvosto (Barents Regional Youth Council, BRYC) järjestää nuorisotapahtuman yhteistyössä EU-Sámi Youth Idea Lab hankkeen kanssa.

Barentsin euroarktinen neuvosto

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 annetulla Kirkkoniemen julistuksella Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän väliseksi yhteistyöfoorumiksi. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena yhteistyö Venäjän kanssa on jäädytetty kaikissa BEAC-konteksteissa ja jatkuu Suomen luomassa ”Friends of the Presidency” -formaatissa, johon kuuluvat Venäjää lukuun ottamatta muut BEAC-jäsenmaat ja EU.

Käytännön yhteistyötä tehdään työryhmissä, joihin myös neuvoa-antavan elimen erityisasemaa nauttiva alkuperäiskansojen työryhmä lukeutuu. Työryhmän tavoitteena on alkuperäiskansojen intressien turvaaminen ja esille tuominen. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen seurauksena työtä on jatkettu Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten kesken. Heillä on keskeinen rooli myös huippukokouksen valmistelussa.

Lisätietoja

Jari Vilén
Barentsin euroarktisen neuvoston virkamieskomitean (CSO) puheenjohtaja, Suurlähettiläs
+358 295 350 381
jari.vilen@formin.fi

Anni Koivisto
Alkuperäiskansojen työryhmän puheenjohtaja, Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja
+358 40 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

https://www.samisummit.org/