Riikabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi lea bissehan sámediggelága gieđahallama, iige láhka jáhkkimis šat ovdan riikabeivviid dievasčoahkkima jienasteapmái. Láhkaođastusa ulbmilin lei ovdánahttit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja lassin ee. ođasmahttit boarásmuvvan jienastangeavadiid.

Sámediggi lea behtton mearrádussii, vaikko dasa ledjege máhttán ráhkkanit go gieđahallan fanai áibbas válgabaji lohppii. Ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso imaštallá erenomážit vuođđoláhkaváljagotti, go dan Sámedikki lei doivon leat eahpepolitihkalaš orgána. Dat galggašii cealkit gieđahallamii boahtti láhkaevttohusain dan, mo dat sajáiduvvet vuođđoláhkii ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaide.

– Imaštalan mo dát sáhttá leat boađus. Vuođđoláhkaáššedovdit leat čuoččuhan gullamiin ja cealkámušain ahte áššesisdoalu dáfus dorjot láhkaevttohusa. Dađibahábut orru leamen nu ahte dán ášši buohta vuođđoláhkaváljagotti vuođđoárvvut, mat stivrejit dan doaimma  vuoittáhalle politihkalaš spellui. Lea surgat go oassi ovddasteaddjiin vuollánii vuosttildit láhkaevttohusa gáddojuvvon sivaid geažil, dadjá ságajođiheaddji Juuso.

Vuođđoláhkaváljagoddi jienastii gieđahallama heaittiheamis vátna áiggi dihtii, mii orru ságajođiheaddji Juuso mielas ártet. 

– Vuođđoláhkaváljagoddi lea doaibman dan áigetávvala mielde, man dat lea ieš ásahan, ja dan dáfus maiddái ieš feillen go áigi nogai gaskan. Váljagottis eai leat várra áiggil sirdásan ášši almmolaš dási gieđahallamis siskkáldas ságastallamii, ságajođiheaddji Juuso fuomášuhttá.

Ságajođiheaddji Juuso giitala oaiveministtar Sanna Marina ja riekteministtar Anna-Maja Henriksona ášši ovdánahttimis dán muddui. Son doarjalage sudnuide ja olles Suoma ráđđehussii, ahte jus sis lea vejolašvuohta vel doalvut lága jienasteapmái de dan dagašedje.

– Dát láhkaevttohus lea nana, jahkeviissaid válmmaštallon kompromissa, mii vástida dássebeallalaččat Suoma geatnegasvuođaide. Sámedikki stivra geahččalii gitta loahpa rádjai gávdnat čovdosiid láhkaásahusa ovdánahttimin. Lea goittotge čielggas ahte ášši gieđahallan ii boahttevuođas šatta goit álkibun, jus dán evttohusa gieđahallan bisána dása, ságajođiheaddji Juuso muittuha.

Sámediggelága leat geahččalan ođasmahttit badjel logi jagi

Marina ráđđehus lea juo goalmmát ráđđehus, mii ii leat nagodan ođasmahttit sámediggelága. Láhkaásahusa válmmaštallan Timosa doaibmagotti smiehttamuš almmustahttui miessemánus 2021, muhto riikabeivviid váljagottiid gieđahallamii láhka ovdánii easka válgabaji maŋimuš muttus skábmamánus 2022. Gáibádusaid sámediggelága ođasmahttimii leat lasihan maiddái ON nállevealahankomitea ja olmmošvuoigatvuohtakomitea mearrádusat, maid mielde Suoma stáhta lea geatnegahtton ođasmahttit lága gudnejahttit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa eamiálbmogin.

Jahkeviissaid bargamii vuođđuduvvan láhkaevttohusa ledje Sámedikki dievasčoahkkima lassin guottihan maiddái ee. nuortalaččaid siidačoahkkin, sámi parlamentáralaš ráđđi ja sámiráđđi. Dan lassin dan dorjo máŋggat áššedovdit ja olmmošvuoigatvuohtadoaibmit, ja lága doarjjaadreassa vuolláičálle 23 000 olbmo.

– Hálidan vel Sámedikki beales váimmolaččat giitit buot daid sápmelaš ja suopmelaš priváhtaolbmuid, geat leat áŋgiruššan láhkaođastusa ovdii, ságajođiheaddji dadjá.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi