Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge pettâšum vuáđulahâváljukode miärádâsân – vuáđulahâváljukodde lii orostittám sämitiggelaavâ kieđâvuššâm

/in , /by

Ovdâskodde vuáđulahâváljukodde lii orostittám sämitiggelaavâ kieđâvuššâm, ige laahâ vaarâ innig ovdán ovdâskode olesčuákkim jienâstmân. Lahâuđâsmitmist lâi tárguttâs ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume já toos lasseen ei. uđâsmittiđ puárásmum jienâstemvuáháduvâid.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge.

Sämitigge lii pettâšum miärádâsân, veikâ toos tiettii-uv varriidâttâđ, ko kieđâvuššâm ájánij valjâpaje majemuid puddáid. Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso imâštâl eromâšávt vuáđulahâváljukode, mon Sämitigge tuáivui lemin epipooliitlâš orgaan. Tot kolgâččij celkkiđ jieijâs kieđâvušmân puáttee lahâiävtuttâsâin ton háárán, maht toh heivejeh vuáđulaahân já aalmugijkoskâsáid olmoošvuoigâdvuotâsopâmuššáid.

– Mun imâštâlâm, ete maht loppâpuáđus puáhtá leđe tággáár. Vuáđuvuoigâdvuotâäššitobdei-uv válduviestah kulâmijn já ciälkkámušâin tuárjuh äššisiskáldâs peeleest čielgâsávt lahâiävtuttâs. Vaidâlitteht oro lemin tienuuvt, ete vuáđulahâváljukoddeest taan ääšist haldâšij pooliitlâš spellâ ton tooimâ stivrejeijee prinsiipij saajeest. Lii vaidâlittee, ete uási ovdâsteijein vuástálistii lahâiävtuttâs subjektiivlij suujâi tiet, saavâjođetteijee Juuso paahud.

Vuáđulahâváljukodde jienâstij kieđâvuššâm looppâtmist äigitavlusuujâi keežild, mii imâštât saavâjođetteijee Juuso.

– Vuáđulahâváljukodde lii toimâm ääšist jieš asâttem äigitaavlui miäldásávt, já tienuuvt meid jieš feilim, ko äigi ij lah pijssám. Váljukoddeest iä lah kustoo sirdum ääšist tuárvi ääigild almos tääsist siskáldâs savâstâlmân, saavâjođetteijee Juuso huámášit.

Saavâjođetteijee Juuso lii kijttevâš uáiviminister Sanna Marinân já riehtiminister Anna-Maja Henrikssonân ääši oovdedmist taan räi. Sun kiäsá-uv sunnuid já oles Suomâ haldâttâsân, ete jis sist ličij máhđulâšvuotâ vala tuálvuđ laavâ jienâstmân, te sij tovâččii tom.

– Taat lahâiävtuttâs lii noonâ, iivijd valmâštâllum kompromis, mii västid täsipiälásávt Suomâ kenigâsvuođáid. Sämitige stivrâ viigâi loopâ räi kavnâđ čuávdusijd lahâiävtuttâs oovdedmân. Lii kuittâg čielgâs, ete ääši kieđâvušmist ij šoodâ puátteevuođâstkin älkkeb, jis taan iävtuttâs kieđâvuššâm páácá tääl teehi, saavâjođetteijee Juuso muštoot.

Sämitiggelaavâ láá keččâlâm uđâsmittiđ paijeel love ihheed

Marin haldâttâs lii kuálmád maŋalâs haldâttâs, mii ij lah luhostum uđâsmittiđ sämitiggelaavâ. Lahâuđâsmittem valmâštellee Timosii toimâkode smiettâmuš almostui vyesimáánust 2021, mutâ ovdâskode váljukuudij kieđâvušmân laahâ ovdánij eskân valjâpaje majemuu máhđulii puudâst skammâmáánust 2022. Sämitiggelaavâ uđâsmittemtedduid láá lasettâm meid OA näliolgoštemkomitea já olmoošvuoigâdvuotâkomitea miärádâsah, main Suomâ staatâ láá kenigittum uđâsmittiđ laavâ vâi tot kunnijât sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ algâaalmugin.

Iivij paargon vuáđuduvvee lahâiävtuttâsâst lâi Sämitige olesčuákkim lasseen meid ei. nuorttâlij sijdâčuákkim, säämi parlamentaarlii rääđi já sämirääđi toorjâ. Toos lasseen maaŋgah äššitobdeepeleh já olmoošvuoigâdvuotâtuáimeeh torjuu tom, já ton peeleest uárnejum toorjâadress finnij 23 000 vuáláčälled.

– Mun halijdâm vala Sämitige peeleest lieggâsávt kijtteđ puoh taid sämmilijd já syemmilijd ovtâskâs ulmuid, kiäh láá iäljárávt porgâm tehálii pargo lahâuđâsmittem oovdân, saavâjođetteijee Juuso paahud.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa 2022.

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst meid taan ive aheräjittem – Sämitige stivrâ mieđettij laseruttâdem

/in , , , /by

Sämitige stivrâ meridij čuákkimstis 10.2.2023, ete tot väärrid kerdiluándusii 15 000 euro lasattâs ive 2023 Säminuorâi taaiđâtábáhtus orniimân. Stivrâ rävvee, ete taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo taan-uv ive aheräjittemmin tego ovdebij iivij-uv. Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh kieđâvuš ääši čuávuváá čuákkimstis 17.3.2023.

Tábáhtus orniistâlmijd lii häittidâm tot, ete máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ já tábáhtusân väridum tile iä lah pijssám eromâš orniistâlmijttáá. Tolebáá tieđettii vuáváámijn alediđ taaiđâtábáhtus aherääji 9–20-ihásáid nuoráid.

– Mij iberdep pyereest tivroo koloi já lasaneijee jotteemeerij pyehtim hástusijd tábáhtus vuáváámist. Mij halijdijm liijká kieđâvuššâđ ääši vala stiivrâst já uuccâđ oovtâst eres čuávdusijd, vâi puoh sämipárnááh pesâččii uásálistiđ. Taan ive äšši čuávdoo laseruttâdem vievâst mutâ puátteevuođâ várás kalga selvâttiđ, ete mii lii pyeremus vyehi toimâđ, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Saavâjođetteijee Juuso illood, ete tábáhtus kiäsut puohahasijd sämipárnáid ivveest nuubán. – Tábáhtus tehálâšvuođâst muštâl meid tot, ete mij finnijm maaŋgâid huolâstum ohtâvuotâväldimijd aheraajij háárán, Juuso juátká.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uđâsmitmân tuáivuh Sämiaalmug uáinuid

Sämitigge seelvâtškuát, ete magareh tuoivuuh sämmilijn láá jieijâs taaiđâtábáhtus puátteevuođâ háárán. Ulmen lii suogârdiđ, ete maht tábáhtus puáhtá táálái resursijguin olášuttiđ meid puátteevuođâst tienuuvt, ete nuuvt maaŋgâs ko máhđulâš pyehtih juksâđ tom.

– Mun lam tuđâvâš, ete mij pastep taan-uv ive orniđ taaiđâtábáhtus aherajijttáá. Čuávuvâžžân mij kolgâp selvâttiđ, ete magareh tuoivuuh Sämiaalmugist láá taan ärbivuáválii taaiđâtábáhtus puátteevuotân. Mij áigup kuullâđ vijđáht sämmilijd párnáid, nuorâid, máttáátteijeid já vaanhimijd, muštâl vs. škovlimčällee Bigga-Helena Magga.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus kulá väldikodálii Nuori Kulttuuri (Nuorâ kulttuur) -viärmádâhân, mon toimâmmalli lii muttum ive 2021. Viärmáduv maaŋgâ taiđuu tábáhtusah láá čuosâttum säminuorâi taaiđâtábáhtusâst spiekâstmáin 13–29-ihásáid nuoráid, já toh uárnejuvvojeh jyehi nubbe ive neetist, jyehi nubbe ive ohtsii tábáhtusâst. Taan ive Kuopiost 25.–27.5. ornimnáál festivaalân vuolgâttuvvojeh ovdâsteijeeh meid säminuorâi cuáŋuimáánu taaiđâtábáhtusâst.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Anarist 26.-27.4.2023.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Bigga-Helena Magga
Vs. škovlimčällee
010 839 3121 / 040 570 2786
bigga-helena.magga@samediggi.fi

Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge teeivâi Etyj ucceeblohováldálii Anarist 

/in , /by

Etyj ucceeblohováldálâš Kairat Abdrakhmanov kollij Anarist 15.-16.2.2023. Kollim ääigi ucceeblohováldálâš teeivâi Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já nube värisaavâjođetteijee Leo Aikio. Toos lasseen Sämitige toimâorgaanijn anarâšaašij ráđádâllâmkodde já nuorâirääđi teivii ucceeblohováldálii. 

Etyj ucceeblohováldálâš Kairat Abdrakhmanov já Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge. 

– Mun kijtám ucceeblohováldálii tehálii kolliimist. Muái savâstâláim sämmiláid äigikyevdilij aašijn, tego sämitiggelaavâ uđâsmittem tovâttem almolii já jiärástum tiileest. Toos lasseen ucceeblohováldálâš lâi perustum ei. šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâst sämmilij ärbivuáváláid iäláttâssáid já kulttuurân, sehe Sämitige máhđulâšvuođâin vaiguttiđ miärádâstohâmân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

Aanaar kollim ääigi ucceeblohováldálâš teeivâi meid sämmilij päikkikuávlu kieldâi ovdâsteijeid, tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio ovdâsteijeid já sämiseervijd, sehe kuulâi sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi äigikyevdilis tiileest. 

Teivâmij lasseen ucceeblohováldálâš kollij Yle Säämi toimâttuvâst já anarâškielâlii kielâpiervâlist. Ucceeblohováldálâš kollij meid värisaavâjođetteijee Leo Aikio kulen já uápásmij pyerebeht puásuituálun. 

Varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoo poronhoidosta vieraille. Kuvassa Aikion lisäksi vasemmalta vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov, sekä vähemmistövaltuutetun toimistosta Zhazira Kul-Mukhammed, Mitra Jalali ja Anton Thomsen.
Värisaavâjođetteijee Leo Aikio muštâl puásuituálust kuossijd. Kooveest Aikio lasseen čižetpeln ucceeblohováldálâš Kairat Abdrakhmanov, sehe ucceeblohováldálii toimâttuvâst Zhazira Kul-Mukhammed, Mitra Jalali já Anton Thomsen. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge. 

Etyj ucceeblohováldálâš viggá estiđ já kepidiđ čuolmâid, moh lohtâseh aalmugláid ucceeblovvoid Etyj kuávlust. Pargoost tiäduttuvvojeh joskis diplomatia já sierâ uásipeelij koskâsii oovtâstpargo tuárjum.   

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Leo Aikio 
II värisaavâjođetteijee 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Inka-Saara Arttijeff  
aalmugijkoskâsij aašij čällee 
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi 

Kuvassa pöydällä sanakirjoja.

Sämitigge ocá tavesämikielâ jurgâleijee sajasii vuáruttâllâmriijâ ááigán

/in , /by

Sajasâšvuotâ lii ááigán 15.3.–10.9.2023 tâi sopâmuš mield. Sajasâžžân väljejum kalga tevdiđ vuáruttâllâmrijjâlaavâst (1305/2002) tárguttum iävtuid.

Jurgâleijee pargon lii hoittáđ tavesämikielâ jurgâlem- já terminologiapargo kielâtoimâttuvâst. Jurgâleijee tohálâšvuotâiähtun lii paargon hiäivulâš ollâškovlâtođhos teikâ eres škovliittâs sehe laavâst auktorisistum jurgâleijein (1231/2007) uáivildum vuoigâdvuotâ toimâđ auktorisistum jurgâleijen suomâkielâst tavesämikielân teikâ nubijkulij.

Jurgâleijee pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi V/II tâi IV/IV mield (vuáđupälkki 2292,63–2649,02 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksoo 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh, moh meriduvvojeh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 1.3.2023 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?49677b1d

Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio +358 40 707 5626. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

15.2.2023
Sämitigge

Sämitigge almoot uuccâmnáál tavesämikielâ jurgâleijee virge

/in , /by

Jurgâleijee pargon lii hoittáđ tavesämikielâ jurgâlem- já terminologiapargoid sämikielâ toimâttuvâst.

Jurgâleijee tohálâšvuotâvátámâššân lii paargon hiäivulâš ollâškovlâtođhos tâi eres škovlim sehe laavâst auktorisistum jurgâleijen (1231/2007) uáivildum vuoigâdvuotâ toimâđ auktorisistum jurgâleijen suomâkielâst tavesämikielân tâi nubijkulij.
Pargo álgá sopâmuš mield. Virgeest nuávditteh kuuđâ mánuppaje keččâlemääigi.

Jurgâleijee pälkki miärášuvá Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV miäldásávt (vuáđupälkki 2649,02 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.

Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 15.3.2023 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?905e68f8

Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio 040 707 5626 tâi anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

15.2.2023 Anarist
Sämitigge

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Etyj ucceeblohováldálâš kuállee Anarist

/in , /by

Euroop torvolâšvuotâ- já oovtâstpargo-ornijdume Etyj ucceeblohováldálâš Kairat Abdrakhmanov kuállee Anarist 15.-16.2.2023. Ucceeblohováldálâš tiäivá kollim ääigi Sämitige ovdâsteijeid, tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio ovdâsteijeid, nuorttâlij sijdâčuákkim ovdâsteijeid, sämiseervijd sehe sämmilij päikkikuávlu kieldâi ovdâsteijeid. 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge.

– Lii pyeri, ete sämiääših kiäsutteh Etyj eromâšávt, ko sämitiggelaahâ já ton tovâttem almos tile lii kollim vuáđđun. Etyj:st lii tehálâš rooli aalmuglij ucceeblovoi vuoigâdvuođâi suoijiimist, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

Toos lasseen ucceeblohováldálâš uáppáásm kollim ääigi iäláttâsaššijd já kuállee Yle Säämi toimâttuvâst sehe anarâškielâlii kielâpiervâlist. 

Etyj ucceeblohováldálâš viggá estiđ já kepidiđ ruossâlâsvuođâid, moh lohtâseh aalmugláid ucceeblovvoid Etyj kuávlust. Pargoost tiäduttuvvojeh joskis diplomatia já sierâ uásipeelij koskâsii oovtâstpargo tuárjum.  

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Inka-Saara Arttijeff 
aalmugijkoskâsij aašij čällee 
010 839 3198 / 050 574 7629 
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi  

Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii säminuorâi taaiđâtábáhtus proojeektpargee tooimâ

/in , , /by

Pargo álgá sopâmuš mield já juátkoo 31.5.2023 räi. Pargo olášume iähtun lii, ete taaiđâtábáhtus ruttâdem mieđettuvvoo iävtuttâs mield.

Proojeektpargee pargon lii västidiđ Säminuorâi taaiđâtábáhtus vuáváámist, ornimijn, ohtâvuođâ tolâmist tábáhtus uásálistei já uárnejeijei kooskâ, tieđeetmist, eres munevalmâštâlmijn já tábáhtus loppâpargoin. Taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo 26.-27.4.2023 Anarist Sajosist.

Pargo miänástuvvee hoittám váátá sämikielâ tááiđu (sämitiggeest adelum asâttâs 1727/1995). Mij anneep áárvust jiečânâs já huolâlii pargovyevi sehe šiev ohtsâšpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Pälkki meriduvvoo sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi V-II mield (vuáđupälkki 2292,63 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 28.2.2023 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?640bd4a6

Lasetiäđuid pargoost addel vs. škovlimčällee Bigga-Helena Magga, puh. 010 839 3121

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ čujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 14.2.2023
Sämitigge

Vorâs čielgiittâs čyevvee sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume – Nanos luándukoskâvuotâ naanood pyereestvaijeem, mutâ párnááh karttih meiddei velttâliđ sämivuođâ uáinusân pyehtim tiätu tiilijn

/in , , /by

Pärniäššiváldálâš almostitij 7.2. Sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume -čielgiittâs, mast sämipárnááh peesih jiejah muštâliđ sii uáinuid.  Čielgiittâs puovtij oovdân sehe ilolâš ete huolâstuttee aašijd sämipárnái tiileest.  Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tuáivu, ete párnái huolâid ovdâmerkkân šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin já tiäđu vááijuvvuotâ sämmilijn váldoo tuođâlávt.

Kove: Ville Fofonoff / Sämitigge

Čielgiittâsâst sämipárnááh iävtutteh tooimâid sii pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume toorjân.  Tooimâid käibideh el. tiäđu lasseetmân sämmilijn, sämikielâlâš astoäigitooimâi lasseetmân, sämikielâlâš oppâmateriaalij pyevtitmân sehe lihâdemmáhđulâšvuođâi lasseetmân.  Párnááh puohtii oovdân meiddei huolâ tast maht válduaalmug reagist sämikieláid já kulttuurân já sämmilij vuoigâdvuođáid. Sierâ peliväldimist (9.2.) pärniäššiváldálâš tiäduttij meiddei sämitiggelaavâ uđâsmittem velttidmettumvuođâ párnái vuoigâdvuođâi keežild.  

– Anam eromâš huolâstutten, ete jobâ 64 % párnáin velttih čäittiđ sämivuođâ aainâs-uv mottoom tiilijn.   Ko sii vala muštâlii, ete táválumos suijâ taas lâi   palo pilkkedmist teikkâ munekááduin, te uáinám, ete taan ferttee väldiđ tuođâlávt, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.   

Sämipárnááh meiddei tubdii, ete sämivuođâst, sämikielâin já kulttuurist Suomâst tiettih uáli jo uccáá.  Siämmáá loppâpuátusân lii peessâm meiddei Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs ovdedempargojuávhu pyevtittâm čielgiittâs.  Sämitige nuorâirääđi lii aktiivlávt viggâm lasettiđ tiäđu ovdâmerkkân Dihtosis–haavâ äävhild, mutâ haavâst ij tääl lah ruttâdem.   

Luándukoskâvuotâ puáhtá sämipárnáid vuomijd, mutâ šoŋŋâdâhnubástus huolâstut.  

Saavâjođetteijee Juuso meiddei illood čielgiittâsâst oovdân pajanâm tiäđuin: sämipárnááh vajeh pyereest já tobdeh sii eellim merhâšitten.  

– Puátusij mieldi sämipárnái tile lii maaŋgâ oosijn pyeri já sämmilij noonâ luándukoskâvuotâ puáhtá vyeimi meiddei mii párnáidân.  Ton vyestitiäddun kuittâg lii meiddei jo aarrâd kuoddum huolâ kulttuur siäilumist, eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus já tom konkreetlâš vaikuttâsâi keežild.  Taan huolân ferttee tarvaniđ, saavâjođetteijee Juuso tiäddut.    

Pärniäššiváldálii toimâttâh olášutij čielgiittâs uássin aalmuglâš párnášstrategia ive 2022 ääigi.  Čielgiittâsân uásálistij aldasáid čyeti 11-17 ihásâš párnážid, kiäh tobdeh jieijah sämmilâžžân miätá Suomâ.  Čielgiittâs olášuttii Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim oovtâstpargon.   

Lasetiäđuh:  

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuorâičällee 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Má.. Vuávájeijee 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Liiŋkah:  

Dihtosis-hanke 

Kiäsut-uv Sämitiggeest porgâm tuu? Vuolgât ávus ucâmuš

/in , /by

Sämitigge lii ohtâ merhâšittee pargoadeleijee sämmilij päikkikuávlust. Mii toimâkieddi lii viijđes já äššitobdeeh annojeh sierâ suorgijd já sierâlágán pargoid.
Sämitige tooimân tun puávtáh uápásmuđ čujottâsâst www.samediggi.fi

Jis porgâm Sämitiggeest kiäsut tuu, te vuolgât mijjân ávus ucâmuš, mast tun muštâlah alnestâd, mättiimistâd sehe tast, ete magareh pargoh kiäsutteh tuu. Lahte ucâmušân meid jieijâd ánsuluvâttâllâm.
Tun puávtáh vuolgâttiđ mijjân ávus ucâmuš taan liiŋkâ peht: https://www.vismasignforms.com/form/9c0628cf-0e09-42b8-bcc4-bbc011d90842

Vuolgâtmáin ávus ucâmuš tun čááitáh, ete Sämitiggeest porgâm kiäsut tuu. Tuu vuolgâttem ávus ucâmuš ij automaatlávt luhhuu mieldi maŋeláá uuccâmnáál puáttee pargoi rekrytistmist, peic taid kalga uuccâđ pargokuáhtásij ucâmušâiguin.
Mij eellip aktiivlávt čoođâ mijjân vuolgâttum ucâmušâid já väldip ohtâvuođâ, jis mist lii tunjin hiäivulâš pargo. Mij vuolgâttep meid tiäđu uuccâmnáál šaddee pargoin sijjân, kiäh láá vuolgâttâm ávus ucâmuš.

Ávus ucâmuš peht vuolgâttum tiäđuh kieđâvuššojeh luáttámušlávt já toh siäiluttuvvojeh Sämitiggeest 6 mánuppaje.

Lasetiäđuh:
má. pargoviehâhovdâ Ida Pirttijärvi
ida.pirttijarvi(a)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige saavâjođetteijee aalmugpeeivi savâstis: sämmilij jiešhaldâšem kalga kunnijâttiđ 

/in /by

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso koijâd Säämi aalmugpeeivi savâstis aalmugovdâsteijein: leppeđ-uv tij kiärguseh kunnijâttiđ sämmilij vuáđulavâlii jiešhaldâšem já aalmugijkoskâsijd sopâmušâid, tego tij leppeđ mijjân luuvijd iivijd lopedâm? 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. Kove: Sämitigge / Johanna Alatorvinen. 

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso illood aalmugpeeivi savâstis valjâpaje maaŋgâi tehálij uulmij olášutmist. Sun paajeed oovdân ovdâmerkkân ráđádâlmijn luhostume luándusuojâlemlaavâ já šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmitmijn. 

– Mun lam tuođâi tuđâvâš toos, ete lahâuđâsmitmijn torvejeh mii ärbivuáválijd iäláttâsâid já kulttuur, já toos lasseen mii äššitubdâmuš váldoo puátteevuođâst huámmášumán ovdiist pyerebeht sämmilii šoŋŋâdâhrääđi pargo peht, saavâjođetteijee Juuso paahud.  

Sun paajeed meid Sämitige budjetist oovdân ilosmittee já huolâstuttee aašijd. – Mij finnijm budjetân lasattâs toimâhináidân naanoodmân, já meid kulttuurmeriruutân poođij pajedem. Tai vievâst mij pastep ovdiist pyerebeht ovdediđ jieččân vuoigâdvuođâ já kulttuur sierâ suorgijn. Nube tááhust sämikulttuurkuávdái ruttâdem hástuseh láá ain čuávdihánnáá, muštâl saavâjođetteijee Juuso. 

Toos lasseen saavâjođetteijee koijâd savâstis aalmugovdâsteijein, ete ááiguh-uv sij kunnijâttiđ sämmilij virgálij ovdâstemorgaanij tuhhiittem sämitiggelahâiävtuttâs. Sun muštoot sii meid riehtistaatâ tárbulâšvuođâst. – Riehtistaatâ ij tarbâšuu tuš tain tiilijn, main vuoigâdvuođâi tähidem lii älkkee, väivittem já soovâdlâš, peic ton tuođâlii vyeimi keččâluvvoo talle, ko čuávdusijd kalga toohâđ, veikâ toh iä lekken puohâi mielâ mield, sun huámmášut. 

Saavâjođetteijee kijttá aalmugpeeivi meid staatârääđi jesânijd oovtâstpargoost sämiaašijn taan valjâpaajeest.  

– Mun halijdâm kijtteđ eromâšávt uáiviminister Sanna Marin sehe riehtiminister Anna-Maja Henriksson, sehe meid eres ministerijd, kiäiguin mij lep teivâdâm já porgâm šiev oovtâstpargo, tego Li Andersson, Pekka Haavisto, Emma Kari, Krista Mikkonen já Maria Ohisalo, saavâjođetteijee Juuso iätá.  

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi