Saamelaiskäräjät pettynyt perustuslakivaliokunnan päätökseen – perustuslakivaliokunta on pysäyttänyt saamelaiskäräjälain käsittelyn

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pysäyttänyt saamelaiskäräjälain käsittelyn, eikä laki todennäköisesti enää etene eduskunnan täysistunnon äänestykseen. Lakiuudistuksessa oli tarkoitus edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja lisäksi mm. uusia vanhentuneet äänestyskäytännöt.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät.

Saamelaiskäräjät on pettynyt päätökseen, vaikka siihen osattiinkin varautua käsittelyn pitkittyessä vaalikauden viimeisille hetkille. Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ihmettelee erityisesti perustuslakivaliokuntaa, jonka Saamelaiskäräjät toivoi olevan epäpoliittinen elin. Sen tulisi lausua käsittelyynsä tulevista lakiehdotuksista suhteessa siihen, kuinka ne mukautuvat perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

– Ihmettelen, kuinka lopputulos voi olla tällainen. Perusoikeusasiantuntijoidenkin pääviestit kuulemisissa ja lausunnoissa ovat asiasisällön osalta selkeästi lakiesitystä tukevia. Valitettavasti näyttää siltä, että perustuslakivaliokunnassa otti tässä asiassa hallinnan poliittinen peli sen toimintaa ohjaavien periaatteiden sijaan. On ikävää, että osa edustajista sortui vastustamaan lakiesitystä näennäisistä syistä, puheenjohtaja Juuso toteaa.

Perustuslakivaliokunta äänesti käsittelyn lopettamisesta aikataulusyihin vedoten, mikä ihmetyttää puheenjohtaja Juusoa.

– Perustuslakivaliokunta on toiminut asiassa itse asettamiensa aikataulujen mukaisesti, ja siten myös itse epäonnistunut, kun aika ei ole riittänyt. Valiokunnassa ei ilmeisesti ole siirrytty tarpeeksi ajoissa asiassa yleiseltä tasolta sisäiseen keskusteluun, puheenjohtaja Juuso huomauttaa.

Puheenjohtaja Juuso on kiitollinen pääministeri Sanna Marinille ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille asian edistämisestä tähän pisteeseen. Hän vetoaakin heihin ja koko Suomen hallitukseen, että jos heillä on mahdollisuus vielä viedä laki äänestykseen, he tarttuisivat siihen.

– Tämä lakiesitys on vahva, vuosia valmisteltu kompromissi, joka vastaa tasapuolisesti Suomen velvoitteisiin. Saamelaiskäräjien hallitus pyrki viimeiseen asti löytämään ratkaisuja lakiesityksen edistämiseksi. On kuitenkin selvää, ettei asian käsittely muutu tulevaisuudessa yhtään helpommaksi, jos tämän ehdotuksen käsittely jää nyt tähän, puheenjohtaja Juuso muistuttaa.

Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa yli vuosikymmen

Marinin hallitus on kolmas peräkkäinen saamelaiskäräjälain uudistuksessa epäonnistuva hallitus. Lakiuudistusta valmistelleen Timosen toimikunnan mietintö julkaistiin toukokuussa 2021, mutta eduskunnan valiokuntien käsittelyyn laki eteni vasta vaalikauden viimeisillä mahdollisilla hetkillä marraskuussa 2022. Saamelaiskäräjälain uudistuspaineita ovat lisänneet myös YK:n rotusyrjintäkomitean ja ihmisoikeuskomitean päätökset, joissa Suomen valtiota on velvoitettu uudistamaan laki saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioittavaksi.

Vuosien työhön pohjautuneella lakiesityksellä oli Saamelaiskäräjien täyskokouksen lisäksi myös mm. kolttien kyläkokouksen, saamelaisten parlamentaarisen neuvoston ja saamelaisneuvoston kannatus. Lisäksi sitä tukivat lukuisat asiantuntijatahot ja ihmisoikeustoimijat, ja sen puolesta järjestetyllä tukiadressi sai 23 000 allekirjoittajaa.

– Haluan vielä Saamelaiskäräjien puolesta lämpimästi kiittää kaikkia niitä saamelaisia ja suomalaisia yksityishenkilöitä, jotka tekivät kanssamme sinnikkäästi tärkeää työtä lakiuudistuksen eteen, puheenjohtaja Juuso toteaa.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saamelaisnuorten taidetapahtumasta myös tänä vuonna ikärajaton – Saamelaiskäräjien hallitus myönsi lisärahoituksen 

Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 10.2.2023, että se varaa kertaluonteisen 15 000 euron lisäyksen vuoden 2023 Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestämiseen. Hallitus ohjeistaa, että taidetapahtuma järjestettäisiin tänäkin vuonna ikärajattomasti aiempien vuosien tapaan. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 17.3.2023. 

Tapahtuman järjestelyitä on hankaloittanut se, ettei opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus, eivätkä tapahtumalle varatut tilat ole enää riittäneet ilman erityisjärjestelyitä. Aiemmin tiedotettiin suunnitelmista nostaa taidetapahtuman ikärajaa 9-20-vuotiaisiin nuoriin. 

– Ymmärrämme hyvin nousevien kustannusten ja lisääntyvien kävijämäärien tuomat haasteet tapahtuman suunnitteluun. Halusimme kuitenkin käsitellä asiaa vielä hallituksessa ja etsiä yhdessä muita ratkaisuja, jotta kaikki saamelaislapset pääsisivät osallistumaan. Tänä vuonna asia ratkaistaan lisärahoituksen turvin, mutta jatkoa varten täytyy selvittää, mikä on paras tapa toimia, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Puheenjohtaja Juuso iloitsee, että tapahtuma kiinnostaa kaiken ikäisiä saamelaislapsia vuodesta toiseen. – Tapahtuman tärkeydestä kertoo myös se, että saimme useita ikärajoista huolestuneita yhteydenottoja, Juuso jatkaa. 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman uudistamiseen toivotaan Saamen kansan näkemyksiä  

Saamelaiskäräjät tulee selvittämään, millaisia toiveita saamelaisilla on oman taidetapahtumansa tulevaisuuden suhteen. Tavoitteena on pohtia, kuinka tapahtuma voidaan nykyresursseillaan toteuttaa myös tulevaisuudessa mahdollisimman saavutettavasti.  

– Olen tyytyväinen, että pystymme tänäkin vuonna järjestämään taidetapahtuman ikärajattomasti. Seuraavaksi meidän tulee selvittää, millaisia toiveita Saamen kansalla on tämän perinteikkään taidetapahtuman tulevaisuudelle. Tulemmekin kuulemaan laajasti saamelaisia lapsia, nuoria, opettajia ja vanhempia, kertoo vs. koulutussihteeri Bigga-Helena Magga. 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri -verkostoon, jonka toimintamalli on muuttunut vuonna 2021. Verkoston monitaiteelliset tapahtumat on suunnattu saamelaisnuorten taidetapahtumasta poiketen 13–29-vuotiaille nuorille, ja ne järjestetään joka toinen vuosi verkossa, joka toinen vuosi yhteisessä tapahtumassa. Tänä vuonna Kuopiossa 25.–27.5. järjestettävään festivaaliin lähetetään edustajat myös saamelaisnuorten huhtikuisesta taidetapahtumasta. 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa 26.-27.4.2023. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Bigga-Helena Magga 
Vs. koulutussihteeri 
010 839 3121 / 040 570 2786 
bigga-helena.magga@samediggi.fi  

Saamelaiskäräjät tapasi Etyjin vähemmistövaltuutetun Inarissa

Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov vieraili Inarissa 15.-16.2.2023. Vierailun aikana vähemmistövaltuutettu tapasi Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson ja toisen varapuheenjohtajan Leo Aikion. Lisäksi Saamelaiskäräjien toimielimistä inarinsaamelaisasiain neuvottelukunta ja nuorisoneuvosto tapasivat vähemmistövaltuutetun.

Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät. 

– Kiitän vähemmistövaltuutettua tärkeästä vierailusta. Keskustelimme saamelaisille ajankohtaisista asioista, kuten saamelaiskäräjälain uudistamisen aiheuttamasta yleisestä tilanteesta ja sen tuomista jännitteistä. Lisäksi vähemmistövaltuutettu oli kiinnostunut mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksesta saamelaisiin perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin, sekä Saamelaiskäräjien mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Inarin vierailun aikana vähemmistövaltuutettu tapasi myös saamelaisten kotiseutualueen kuntien edustajia, totuus- ja sovintokomission edustajia ja saamelaisjärjestöjä, sekä kuuli saamelaisten perinteisten elinkeinojen ajankohtaisesta tilanteesta. 

Tapaamisten lisäksi vähemmistövaltuutettu vieraili Yle Sápmin toimituksessa ja inarinsaamenkielisessä kielipesässä. Lisäksi vähemmistövaltuutettu vieraili varapuheenjohtaja Leo Aikion luona ja tutustui lähemmin poronhoitoon. 

Varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoo poronhoidosta vieraille. Kuvassa Aikion lisäksi vasemmalta vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov, sekä vähemmistövaltuutetun toimistosta Zhazira Kul-Mukhammed, Mitra Jalali ja Anton Thomsen.
Varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoo poronhoidosta vieraille. Kuvassa Aikion lisäksi vasemmalta vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov, sekä vähemmistövaltuutetun toimistosta Zhazira Kul-Mukhammed, Mitra Jalali ja Anton Thomsen. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät. 

Etyjin vähemmistövaltuutettu pyrkii ehkäisemään ja lievittämään jännitteitä, jotka liittyvät kansallisiin vähemmistöihin Etyjin alueella. Työssä korostuu hiljainen diplomatia ja eri osapuolten välisen yhteistyön tukeminen.   

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Inka-Saara Arttijeff  
kansainvälisten asioiden sihteeri  
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät hakee pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi

Sijaisuus on ajalle 15.3.–10.9.2023 tai sopimuksen mukaan. Sijaiseksi valittavan pitää täyttää vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetut ehdot.

Kääntäjän tehtävänä on hoitaa pohjoissaamen käännös- ja terminologiatöitä kielitoimistossa. Kääntäjän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muu koulutus sekä laissa auktorisoidusta kääntäjistä (1231/2007) tarkoitettu oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä suomen kielestä pohjoissaamen kieleen tai päinvastoin.

Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II tai IV/IV mukaisesti (peruspalkka 2292,63–2649,02 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 1.3.2023 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?49677b1d

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. +358 40 707 5626 tai anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

15.2.2023
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi pohjoissaamen kääntäjän viran

Kääntäjän tehtävänä on hoitaa pohjoissaamen käännös- ja terminologiatöitä saamen kielen toimistossa.

Kääntäjän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muu koulutus sekä laissa auktorisoidusta kääntäjistä (1231/2007) tarkoitettu oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä suomen kielestä pohjoissaamen kieleen tai päinvastoin.

Työ alkaa sopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaisesti (peruspalkka 2649,02 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.3.2023 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?905e68f8

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio 040 707 5626 tai anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

15.2.2023 Inarissa
Saamelaiskäräjät

Etyjin vähemmistövaltuutettu vierailee Inarissa 

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov vierailee Inarissa 15.-16.2.2023. Vähemmistövaltuutettu tapaa vierailun aikana Saamelaiskäräjien edustajia, totuus- ja sovintokomission edustajia, kolttien kyläkokouksen edustajia, saamelaisjärjestöjä sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien edustajia. 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät.

– On hienoa, että Etyj osoittaa mielenkiintoa saamelaisasioita kohtaan etenkin, kun saamelaiskäräjälaki ja sen aiheuttama yleinen tilanne on vierailun perustana. Etyjillä on tärkeä rooli kansallisten vähemmistöjen oikeuksien suojaamisessa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Lisäksi vähemmistövaltuutettu tutustuu vierailun aikana elinkeinoasioihin ja vierailee Yle Sápmin toimituksessa sekä inarinsaamenkielisessä kielipesässä. 

Etyjin vähemmistövaltuutettu pyrkii ehkäisemään ja lievittämään jännitteitä, jotka liittyvät kansallisiin vähemmistöihin Etyjin alueella. Työssä korostuu hiljainen diplomatia ja eri osapuolten välisen yhteistyön tukeminen.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Inka-Saara Arttijeff 
kansainvälisten asioiden sihteeri 
010 839 3198 / 050 574 7629 
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi  

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen saamelaisnuorten taidetapahtuman projektityöntekijän tehtävän

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja jatkuu 31.5.2023 asti. Tehtävän toteutumisen edellytyksenä on, että taidetapahtuman rahoitus myönnetään esityksen mukaisesti.

Projektityöntekijän tehtävänä on vastata Saamelaisnuorten taidetapahtuman suunnittelusta, järjestelyistä, yhteydenpidosta tapahtuman osallistujien ja järjestäjien kesken, tiedottamisesta, muista ennakkovalmisteluista ja tapahtuman jälkitöistä. Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 26.-27.4.2023 Inarissa, Sajoksessa.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Arvostamme kykyä itsenäiseen ja huolelliseen työskentelyyn sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V-II mukaan (peruspalkka 2292,63 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 28.2.2023 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?640bd4a6

Lisätietoja tehtävästä antaa vs. koulutussihteeri Bigga-Helena Magga, puh. 010 839 3121

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 14.2.2023
Saamelaiskäräjät

Tuore selvitys valaisee saamelaislasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista – Vahva luontosuhde vahvistaa hyvinvointia, mutta lapset joutuvat myös välttelemään saamelaisuuden esille tuomista tietyissä tilanteissa 

Lapsiasiavaltuutettu julkaisi 7.2. Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen -selvityksen, jossa saamelaislapset pääsivät itse kertomaan näkemyksiään. Selvitys toi esille sekä ilahduttavia että huolestuttavia seikkoja saamelaislasten tilanteesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toivoo, että lasten huolet esimerkiksi ilmastonmuuton vaikutuksista ja saamelaistiedon vähäisyydestä otetaan vakavasti.  

Kuva: Ville Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Selvityksessä saamelaislapset esittävät toimenpiteitä hyvinvointinsa ja oikeuksiensa toteutumisen tueksi. Toimenpiteitä kaivataan mm. saamelaistiedon lisäämiseksi, saamenkielisen vapaa-ajantoiminnan lisäämiseksi, saamenkielisten oppimateriaalien tuottamiseksi sekä liikkumisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Lapset toivat esille myös huolta valtaväestön suhtautumisesta saamen kieltä, kulttuuria ja saamelaisten oikeuksia kohtaan. Erillisessä kannanotossaan (9.2.) lapsiasiavaltuutettu korosti myös saamelaiskäräjälain uudistamisen välttämättömyyttä lasten oikeuksien kannalta. 

– Pidän erityisen huolestuttavana, että jopa 64 % lapsista kertoi välttävänsä saamelaisuuden esille tuomista ainakin jossain tilanteissa.  Kun he vielä kertoivat, että yleisin syy tälle oli pelko pilkasta tai ennakkoluuloista, niin näen, että tämä on otettava vakavasti, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.  

Saamelaislapset myös kokivat, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän. Samaan lopputulokseen on päätynyt myös Opetus- ja kulttuuriministeriön saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän tuottama selvitys. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on aktiivisesti pyrkinyt lisäämään tietoa esimerkiksi Dihtosis-hankkeen avulla, mutta hankkeella ei tällä hetkellä ole rahoitusta.  

Luontosuhde tuo saamelaislapsille voimia, mutta ilmastonmuutos huolestuttaa 

Puheenjohtaja Juuso myös iloitsee selvityksessä esille nousseista tiedoista: saamelaislapset voivat hyvin ja kokevat elämänsä merkitykselliseksi. 

– Tulosten mukaan saamelaislasten tilanne on monelta osin hyvä ja saamelaisten vahva luontosuhde tuo voimaa myös lapsillemme. Sen vastapainona kuitenkin on myös jo varhain kannettu huoli kulttuurin säilymisestä, erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen konkreettisten vaikutusten takia. Tähän huoleen on tartuttava, puheenjohtaja Juuso painottaa.   

Lapsiasiavaltuutetun toimisto toteutti selvityksen osana kansallista lapsistrategiaa vuoden 2022 aikana. Selvitykseen osallistui lähes sata 11–17-vuotiasta, itsensä saamelaiseksi kokevaa lasta kaikkialta Suomesta. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiaali- ja terveyssihteeri 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuorisosihteeri 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Ma. Suunnittelija 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Linkit: 

Dihtosis-hanke 

www.samediggi.fi 

ǨIÕČČ 2 Kåʹllmeäʹcc Mättǩeʹrjj

Uusi koltansaamenkielinen oppikirja on ilmestynyt

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden koltansaamenkielisen 2. luokan oppikirjan.

Oppikirja on koltansaamen kieleen käännetty pohjoissaamen kielen GEA 2 -kirjasta.

Kirjan tekijät ovat Oona Länsman, kuvituksen tekijä Nora Bäck, taitto Katja Lettinen. Koltansaamen kielelle oppikirjan on kääntänyt Raija Lehtola.

Oletko kiinnostunut työskentelemään Saamelaiskäräjillä? Lähetä avoin hakemus

Saamelaiskäräjät on yksi saamelaisten kotiseutualueen merkittävistä työnantajista. Toimintakenttämme on laaja ja asiantuntijoita tarvitaan eri osa-alueille ja erilaisiin tehtäviin.
Saamelaiskäräjien toimintaan voit tutustua osoitteessa www.samediggi.fi

Jos olet kiinnostunut työskentelemään Saamelaiskäräjillä, lähetä meille avoin hakemus, jossa kerrot itsestäsi, osaamisestasi sekä mistä tehtävistä olisit kiinnostunut. Liitä hakemukseen myös ansioluettelosi.
Voit lähettää meille avoimen hakemuksen tämän linkin kautta: https://www.vismasignforms.com/form/6ee9b36f-a843-4b23-8dbb-d26335afbde8

Lähettämällä avoimen hakemuksen ilmaiset kiinnostuksesi työskennellä Saamelaiskäräjillä. Lähettämääsi avointa hakemusta ei automaattisesti lueta mukaan myöhemmin haettavaksi tulevien tehtävien rekrytoinnissa, vaan niitä on haettava tehtäväkohtaisilla hakemuksilla.

Käymme aktiivisesti meille lähetettyjä hakemuksia läpi ja otamme yhteyttä mikäli meillä olisi sinulle sopiva tehtävä. Lähetämme myös tiedon haettavaksi tulevista tehtävistä avoimen hakemuksen lähettäneille.
Avoimen hakemuksen kautta lähetettyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja niitä säilytetään Saamelaiskäräjillä 6 kuukautta.

Lisätietoja:
ma. henkilöstöpäällikkö Ida Pirttijärvi
ida.pirttijarvi(a)samediggi.fi