Kaksi lasta pelaa muistipeliä pöydällä.

Sámi árrabajásgeassima materiálavátnái oažžut unna veahki čavčča áigge 

/in , /by

Sámedikki Sámegiela doaimmahagas barget dál guokte árrabajásgeassima materiálabargi, miessemánus álggahan Anni Saara Aikio ja suoidnemánus álggahan Onneli Sieppi. Goabbáge leaba árrabajásgeassima oahpaheaddjit ja bargan sámi árrabajásgeassimis. 

Sámi árrabajásgeassima okta stuorra hástalus lea ain materiálavátni. Buot materiálain lea vátni; girjjiin, lávdespealuin, musihkas, pedagogalaš oahpaheaddjiid materiálain, ámmátgirjjálašvuođas ja duhkorasain. Sámi árrabajásgeassima bargit leat hui čeahpit heivehit, jorgalit ja gárvvistit ieš materiála, muhto gárvves ja sámi pedagogihkka vuođul ráhkaduvvon materiála gáibiduvvo olles áigge. 

Dillái oažžut unna veahki čavčča áigge. Materiála buvttadit sihke prentejuvvon girjin, koartan ja speallun ja digitálahámis. Máŋggat prošeavttat leat jođus ja oassi lea juo gárvánange, go prentemis lea boahtán golmmagielat Bearaš- muitospeallu ja Kuáti.fi- materiálabáŋkui lea luđejuvvon 10 ođđa ivdnengova, main sámi kultuvra lea guovddážis. Lassin ovdal álggahuvvon Värinauttit- bargojoavkkuin ovttasbarggus ráhkaduvvon viiddes dovdobajásgeassinmateriála, Värinauttiid stálošgirji dovdduid birra – oahpaheaddji rávagirji lea gárvánan.  

– Lean hui ilolaš, ahte mii oažžut ođđa materiála sámi árrabajásgeassimii. Mánáide lea dehálaš oaidnit, ahte mii ja min kultuvramet leat spealuin, girjjiin ja ivdnengovain mielde. Go mii speallat suopmelaš muitospealu bearraša birra, mii gávdnat áhči, eatni, vilbeali ja oarpmeali, oarbiniid ja áhku ja ádjá, muhto sámi spealus mis leat lassin ristvánhemat, ristoappát ja -vieljat ja siesáid ja čeziid beallelaččat, ja dieđusge siesáid ja čeziidge lea máŋggageardásaš mearri suopmelaš spealu hárrái. Govain eatni nuorat oabbá gođđá vuoddagiid, oasis leat sámegávttit, muhtumiin guolgagahpirat, figuvrrat leat guolásteamen, lubmemen ja ristvieljas lea miessi sallasis. Dát sáhttet orrut unna áššit, muhto leat rievtti mielde stuorrát ja dehálaččat.  Ivdnengovain mis fas lea ovdamearkka dihte mánná guhte čohkká juvlastuolus. Dákkár representašuvnna sámemánát oidnet hirbmat unnán, muitala giellabeassejođiheaddji Niina Aikio-Siltala.  

– Maiddái bargiide dát materiálat leat sávvamis stuorra veahkkin. Ovdamearkka dihte Värinauttit- bargojoavkkuin ovttasbarggus ráhkaduvvon materiálain mis lea hirbmat mearri dovdduide laktáseaddji sánit, mat leat unnit geavahusas árgagielas. Bloggii, mii vuođđuduvvo Kuáti.fi- siidui bealistis leat boahtimin earálágan artihkkalat sámi pedagogihkas, maiguin mii sáhttit vehá divvut ámmátgirjjálašvuođa váiluma, joatká Aikio-Siltala. 

Sámegiela doaimmahagas buvttaduvvon materiálat ruhtaduvvojit kultur- ja giellabeassedoaimma stáhtadoarjagis ja dat juhkkojuvvojit nuvttá sámegielat árrabajásgeassinovttadagaide ja sámegielat ovdaoahpahussii. Materiála sáhttá diŋgot iežas ovttadahkii doaisttážii šleađgapoasttain giellabeassejođiheaddjis. 

Lassedieđut 

Niina Aikio-Siltala  
má. giellabeassejođiheaddji 
010 839 3115 / 040 487 5414 
niina.aikio-siltala@samediggi.fi 

Anni Saara Aikio  
má. materiálaplánejeaddji 
010 839 3132 / 040 610 9773 
anni-saara.aikio@samediggi.fi 

Onneli Sieppi 
má. materiálaplánejeaddji 
010 839 3132 / 040 610 9773 
onneli.sieppi@samediggi.fi 

Sámediggi almmuha ohcan láhkai bargiidhoavdda mearreáigásaš barggu

/in /by

Bargu álggášii 3.10.2022 ja bisttášii 31.3.2023 rádjai. Sámediggi boahtá almmuhit dán mearreáigásaš virgegaskavuođa áigge bargiidhoavdda fásta virggi ohcan láhkai njukčamánus 2023, nu ahte barggus beroštuvvan olbmui mearreáigásašvuohta livččii buorre vejolašvuohta ohcat fásta virgái.

Sámediggi lea sullii 75 bargi organisašuvdna, man bargit doibmet máŋggabealagit iešguđetlágan doaimmain ja sierra vástusurggiin. Sámediggi lea sámeguovllus okta mearkkašahtti bargoaddi. Sámedikki bargiid váldodoaibmabáikin lea Sámekulturguovddáš Sajos, Anáris, muhto bargit barget viidát birra Suoma ja sámeguovllu.

Bargiidhoavdda bargun lea vástidit Sámedikkis buot bargogaskavuođa áigásaš bargoveahkahálddahusa proseassain rekryteremis álot bargogaskavuođa nohkama rádjai. Bargiidhoavda doarju olles bargoveaga buot áššiin, mat laktásit bargogaskavuhtii ja barggus veadjimii, fuolaha bargoveahkastrategiija ja – rávvagiid ja maiddái mearrádusaid dahkamis ja ollašuhttimis. Bargiidhoavda doaibmá doaimmahathoavddaid bargopárran, erenomážit vástida áššiin, mat laktásit bargoveahkahálddahussii, barggus veadjimii ja bargoaddipolitihkkii. Lassin bargiidhoavda doaibmá bálkáhálddahusa ja bargodearvvasvuođafuolahusa oktavuođaolmmožin. Bargiidhoavda doaibmá almmolaš doaimmahagas hálddahushoavdda vuollásažžan.

Gelbbolašvuođagáibádussan leat barggu eaktudan heivvolaš bajit allaskuvladutkkus ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit sámekultuvrra viiddes dovdamuš, bargohárjánupmi bargoveahkahálddahusa ja barggus veadjima ovddideamis, diehtu geavada bargogaskavuođaáššiin, erenomážit virgeolmmošlága ja stáhta virgeeaktosoahpamuša heiveheamis ja maiddái buorit ráđđádallan-, ovttasbargan- ja gulahallandáiddut. Lassin ovdun gehččojuvvojit, ahte ovddida ovttasbargama ja máhttá ohcat čovdosiid ja bastá gieđahallat máŋggaid iešguđetlágan bargguid vásttolaččat garrage streassa vuolde.

Bargiidhoavdda bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/I mielde (vuođđobálká 2885,14 €). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi, go bargá sámeguovllus, ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Barggus čuvvojuvvo golmma mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 28.9.2022 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ec6badc1

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688 dahje pia.ruotsala@samediggi.fi

Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 7.9.2022
Sámediggi

Niina Siivikko álggaha Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargin

/in /by

Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargin álggaha Niina Siivikko. Barggus ovdal doaibman Laura Olsén-Ljetoff lea válljejuvvon Sámedikki ealáhusčálli virgái.

Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargi Niina Siivikko ja ealáhusčálli Laura Olsén-Ljetoff.

Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargin lea nammaduvvon 7.9.2022 rájes filosofiija magisttar Niina Siivikko. Sámediggi almmuhii ohcan láhkai ságajođiheaddji veahkkebargi barggu geassemánus. Áigemeari rádjai bohte guokte ohcamuša.

Hálddahushoavda nammadii ságajođiheaddji veahkkebargi Sámedikki bargoortnega 7 b § mielde. Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargi bargguide gullá veahkehit ságajođiheaddji sutnje dárkkuhuvvon bargguin. Veahkkebargi válmmaštallá ja ovdanbuktá dárbbu mielde stivrra, Sámedikki ja lávdegottiid čoahkkimiin doaibmasuorgásis gullevaš áššiid ja maiddái ollašuhttá daid mearrádusaid.

– Lean Avvilis eret, ja lean sápmelaš nákkosgirjedutki, vaikkege maŋimuš jagiid iešguđetlágan olmmošriektebarggut leat dolvon mu áiggis eanaš oasi, Siivikko muitala.

Siivikko lea dán ovdal doaibman iešguđetlágan prošeavttaid koordinerejeaddjin earret eará YK-lihttui, ja bargan Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádusa ja maiddái vuoigatvuođaministeriija bargojoavkkuin erenomážit arvedávgenuoraid áššiid oktavuođas. Siivikko lea maiddái Olmmošriektelihtu stivrra lahttu.

– Lean duođaige ilus das, ahte beasan bargat Sámedikkis! Dat lea sápmelažžan sihke stuorra gudni ja ovdavuoigatvuohta, ja lean duođaige movttáskan dán hástalusas, eandaliige, go in leat ovdal bargan Sámedikkis. Lean maiddái hui giitevaš das, ahte barggu olis beasan leat eanet davvin bearraša ja ustibiid luhtte. Beasan maiddái geavahit sámegiela, mii Turkus ásadettiin lea geažos áigge geahppánan, Siivikko muitala.

Siivikko doaibmá ságajođiheaddji veahkkebargin doaibmabaji 20220-2023 loahpa rádjai.

Laura Olsén-Ljetoff Sámedikki ealáhusčállin

Ságajođiheaddji veahkkebargin dán ovdal bargan Laura Olsén-Ljetoff lea álggahan Sámedikki ealáhusčállin 1.8.2022. Sámedikki stivra válljii Olsén-Ljetoff ealáhusčálli virgái čoahkkimis 4/2022 (10.5.2022). Áigemeari rádjai virgái bohte golbma ohcamuša.

Oktavuođadieđut:

Niina Siivikko
Ságajođiheaddji veahkkebargi
tel. 010 839 3164 / 040 584 0697
niina.siivikko@samediggi.fi

Laura Olsén-Ljetoff
Ealáhusčálli
tel. 010 839 3123 / 040 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sámedikki stivra máhcaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja dan guoski joatkkadoaimmaid dievasčoahkkimii ođđasit gieđahallama várás  

/in , /by

Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis 31.8.2022, ahte máhcaha sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja dan joatkkadoaimmaid ođđasit gieđahallama várás dievasčoahkkimii. Dievasčoahkkimis ii lean mearrádusa dagadettiin diehtu das, ahte barggu gaskkalduhttin ii leat vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguin ja bargu dán oasil nohká. Stivra mearridii lassin, ahte gullá čálalaččat sámeservviid ja ovttaskas sápmelaččaid áššis.

Stivra gávnnahii, ahte Sámedikki čoahkkima mearrádus sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddosguvlui ja váldit proseassa joatkaga oasil smiehttanbottu ii lean buot osiin ollašuhttingelbbolaš. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu gaskkalduhttin ii leat vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguineaset ja bargu dán oasis nohká.

Dát diehtu ii leamašan Sámedikki dievasčoahkkima geavahusas, go mearrádus dahkkui ja danin stivra mearridii máhcahit ášši Sámedikki dievasčoahkkimii ođđasit gieđahallama várás. Sámedikki stivra válmmaštallagoahtá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna guoski ášši badjelmearálaš dievasčoahkkima várás, mii dollojuvvo čakčamánu loahpas.

Stivra doarju Nuortalaččaid siidačoahkkima sávaldaga, ahte proseassa joatkašuvvá nuortalaččaid oasil. Stivra sávvá, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu ovddiduvvo nuortalaččaid oasil Sámedikki dievasčoahkkima mearrádusas fuolakeahttá.

Stivra bivdá čálalaš kommeanttaid

Sámedikki stivra ávžžuha, ahte sámesearvvit ja ovttaskas sápmelaččat addet čálalaš kommeanttaid sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dilis ja maiddái ođđa komissáraid válljemis.

Kommeanttaid sáhttá sáddet Sámedikki girjenkantuvrii 19.9.2022 dmu 16 rádjai šleađgapoastta bokte info@samediggi.fi dahje poastta fárus čujuhussii Sámediggi, Menesjärventie 2 A, 99870 Anár.

Sámedikki čoahkkináššebáhpárat gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejupmi 28.9.2022

/in , , /by

Dihtetgo, ahte badjel 70 % sámemánáin ja -nuorain ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ja sis dušše sullii 15 % studere sámegiela?

Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat ordne ovttas Sámedikkiin, Sámedikki nuoraidráđiin, sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttain, man Sámediggi koordinere ja Ohcejoga gielda jođiha, sihke Nuoraid akademiijain Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejumi. Skuvlejumis fállojuvvo sámediehtu oahpahusa lágideaddjiide ja oahpahussuorggis doaibmiide. Skuvlejupmi lea guovtteoasat.

Vuosttas oasis gieđahallojit sámeoahppiid gielalaš ja eará vuoigatvuođat skuvllain sihke man láhkai sámedieđu lasihemiin sáhttá váikkuhit dáid vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Seammá háve mannojuvvo čađa, man láhkai skuvllat sáhttet geavahit ávkin sámedieđu oahpahusas. Oassi lea dárkkuhuvvon oahpahusa ordnejeaddjiide sihke skuvllaid bargovehkii, nugo skuvllavázzinjođiheaddjiide, oahpaheaddjiide, koordináhtoraidda, rektoraidda ja hoavddaide.

Nubbi oassi lea pedagogalaš ja dat lea dárkkuhuvvon skuvllavázzinjođiheaddjiide ja oahpaheaddjiide. Oasis addojuvvojit geavada rávvagat sámedieđu buktimis buot oahpahusa oassin ja oahpásmuvvo Dihtosis-metodapakehttii  ja eará reaidduide sámedieđu oahpaheapmái.

 

Loga lasi ja almmut dábbe

 

Prográmma

12.00 Skuvlejumi rahpan

12.05 Sámeservodat – mii dat lea, ja gos?, Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, Sámediggi

12.35 Sámegielat Suomas ja skuvllat sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin, Anne-Kirste Aikio, gielladorvočálli, Sámediggi

13.00 Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta boahttevuođa ráhkadeamis, Hanna Helander, prošeaktahoavda, Ohcejoga gielda ja Arla Magga, prošeaktakoordináhtor, Sámediggi

13.20 Sámediehtu buohkaide, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

13.30 Ságastallan ja gažaldagat

 

13.45 Boddu

 

14.15 Nuppi oasi rahpan

14.20 Nuor.fi siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas sihke nuoraidráđi dearvvuođat, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

14.30 Oktavuohta.com siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas, Ulla Aikio-Puoskari

14.40 Kultuvrraid skuvla-prošeavtta ovdanbuktin, Maria Aikio, prošeaktakoordináhtor

14.50 Dihtosis – metodapakeahta ávkingeavaheapmi oahpahusas, Maria Aikio

15.50 Loahppaságastallamat

Eará dieđut:

Dáhpáhus ii vurkejuvvo.

 

 

Lassidieđut dilálašvuhtii almmuheamis ja dáhpáhusa geavada ordnemiin:

Marketta Enbuska, tel. +358 295 017 380, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Lassedieđut dáhpáhusas:

Satu Pieski, tel. +358 295 017 366, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Šleađgapoastačujuhusat hámis etunimi.sukunimi@avi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Sámediggi ohcá goahkka mearreáigásaš bargogaskavuhtii

/in /by

Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš. Sajos lea máŋggakultuvrralašvuođa gávnnadanbáiki, dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.

Mii ohcat Sajosa kafea – restoráŋŋa Čaijui bargui fitnodatvuoiŋŋalaš, iešheanalaš, positiivvalaš, njuovžilis ja ámmátdáiddolaš goahka, geas leat buorit gulahallandáiddut ja streassagierdannákca, mearreáigásaš bargogaskavuhtii jagi loahpa rádjai. Bargu álgá soahpamuša mielde nu jođánit go vejolaš.

Sámediggi almmuha dán mearreáigásaš bargogaskavuođa áigge ohcan láhkai koahka bargogaskavuođa, mii lea doaisttážii fámus, nu ahte barggus beroštuvvan olbmui dát lea buorre dilálašvuohta oahpásmit kafea-restoráŋŋa Čaiju koahka doaibmagovvii ja muđuige doaibmasuorgái.

Máŋggabealat bargguide gullet beaivválaš lunšša plánen ja málesteapmi, čoahkkinfálademiid plánen ja ollašuhttin ovttas restoráŋŋabargiin, dávvirdiŋgomat sihke kievkkanlanjaid ja -biergasiid buhtisin doallan, áššehasbálvaleapmi ja restoráŋŋa eará beaivválaš barggut.

Ohcciin mii sávvat bargui heivvolaš skuvlenduogáža, doarvái guhkes bargovásáhusa vástideaddji bargguin sihke hygieniija- ja alkoholapássa. Barggus dárbbaša beaivválaččat sámegiela, suomagiela ja eaŋgalasgiela. Bargoáigi lea dábáláččat árgabeivviin 8–16 (36,15 d/vahkku).

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámekultuvrra buori dovdamuša.

Mii fállat dutnje iehčanas ja máŋggabealálaš barggu sihke somás mielbargiid joavkku du doarjjan. Restoráŋŋabargi bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (2017,90 e /mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde ahkelasit.

Lassedieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm 010 839 3109. Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá sáddet čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?86eff48c maŋimuštá 7.9.2022.

Lassedieđut Sajosa ja Sámedikki birra neahttasiidduin www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Anáris 24.8.2022
Sámediggi

Govvasátnegirji Oahpa sániid almmustahtton digigirjin

/in , /by

Bivnnuhis govvasátnegirjjis Oahpa sániid lea almmustahtton digiveršuvdna. Sániid sáhttá guldalit, go spoahkkala sáni dahje gova, ja hárjehallat jietnadeami. Oahpa sániid sisttisdoallá sullii 500 dábáleamos davvisámegiela sáni iešguđet fáttás, nu mo ealle-, bearaš- ja borramušsániid.

Digigirjji lea ollašuhttán Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta, mii fállá anáraš-, nuortalaš ja davvisámegiela oahpahusa gáiddusin. Oahpahusa lassin prošeakta doarju sámegielat digitála oahppomateriálaid buvttadeami.

Girji lea heivehuvvon jorgalus Matti Morottaja čállin anárašgielat girjjis Oopâ saanijd. Davvisámegillii girjji lea jorgalan Kaisa Tapiola-Länsman, govaid fas sárgon Sirpa Mänty.

Digisátnegirjji lea bádden ja jienaid editeren Janne Lappalainen. Lohkkin lea Juulienna Näkkäläjärvi. Digisátnegirjji teknihkalaš čovdosiin leaba vástidan Arla Magga ja Unni Länsman.  

Geahča ja guldal digigirjji liŋkkas: Oahpa sániid

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta viđát lohkanjahki álggii – mielde juo 150 oahppi ja studeantta

/in , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta viđát lohkanjahki álggii mánnodaga 15.8. Sámegiela oahpahusas álggahedje sullii 150 oahppi ja studeantta 90 iešguđet skuvllas ja badjelaš 40 iešguđet gielddas. Dát lea ođđa olahus oassálastimearis. Seammás go oahppi- ja studeantamearri lea lassánan, de prošektii leat bálkáhuvvon oktiibuot guhtta oahpaheaddji. Sis juo golmmas barget váldodoaibmasaš diibmooahpaheaddjin. Lohkanjagi 2022–2023 nuortalašgiela oahpahit Sirkka Sanila ja Kia Olin, anárašgiela Laura Ylinampa ja Henna Aikio ja davvisámegiela Máren-Elle Länsman ja Gabriela Satokangas.

– Lea hui mávssolaš, ahte prošeakta bastá fállat ollesáigge barggu juo golmma sámegiela oahpaheaddjái. Dán lassin mis leat vuosttaš háve guđege sámegielas guokte oahpaheaddji, geat veahkkálaga ovddidit sámegiela oahpahusa, illuda prošeavtta hoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas.

Ođđa skuvlajahki álggii bargiid ja oahpaheddjiid skuvlen- ja plánenbeivviin Anáris 4.–5. borgemánu. Govas gurutravddas Hanna Helander, Sirkka Sanila, Kia Olin, Máren-Elle Länsman, Laura Ylinampa, Gabriela Satokangas ja Arla Magga. Kuva: Sámediggi / Arla Magga

Laura Ylinampa lea okta gáiddusoahpahusprošeavtta ođđa oahpaheddjiin. Vaikke prošeakta ja anárašgiela oahpahus gáiddusin leat sutnje oahpes áššit oahpaheaddjeoahpuin, de liikká sus čoalit čagalduvvet, go jurddaša boahttevaš čavčča. – Oahppodiimmuid doallan lea várra seamma gelddolaš sihke oahpaheaddjái ja ohppiide. Gelddolaš orru maiddái teknihkalaš áššiid ja oktavuođaid doaibman. Jáhkán buot mannat bures, go geargat dáinna vuosttaš vahkuin ja álgoordnestallamiiguin, muitala Laura Ylinampa.

Oahpahus movttiidahttá guorahallat iežas giela ja kultuvrra

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta addá vejolašvuođa sámegiela studeremii mánáide ja nuoaide sámeguovllu olggobealde guokte oahppodiimmu vahkus. Ovdal gáiddusoahpahusprošeavtta erenomážit anáraš- ja nuortalašgiela oahpahus lei hui unnán, ja davvisámegiela oahpahus lei vejolaš dušše sámiid čoahkkebáikkiin nu mo Roavvenjárggas, Oulus ja Helssegis. Dáinna ládje gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus ealáskahttá seammás sámegielaid ja ovddida sámi pedagogihka. – Vaikke guokte vahkkodiimmu oahpahus lea unnán, de sámegiela oahpahus sikte maiddái dasa, ahte oahppit oahpásnuvvet iežaset kultuvrii ja ruohttasiidda. Sávan, ahte min oahpahus movttiidahttá ohppiid guorahallat iežaset giela ja identitehta, muitala Hanna Helander.

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta lea álgán jagi 2018, ja 2020 dasa geigejuvvui Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmi. Bálkkašumi oažžuma kritearan ledje oassálastin, olahahttivuohta, inklušuvdna ja maiddái roahkkatvuohta geahččaladdat ođđa oahpahusvugiid. Prošeakta joatkašuvvá oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtaduvvon ovddidanprošeaktan jagi 2023 giđđalohkanbaji lohppii.

Lassedieđut:

Hanna Helander, prošeaktahoavda
Ohcejoga gielda
hanna.helander@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor
Sámediggi
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989

www.saamenetaopetus.com

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Prošeavtta mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu ja ovddidit sámegieloahpahusa pedagogihka. Gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus lea reálaáiggi oahpahus (nu gohčoduvvon synkronalaš oahpahus), mas oahpaheaddji ja oahppit oassálastet oahppodiibmui seamma áigge iežaset dihtoriiguin iešguđet guovllus.

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Sápmelaččaid vuoigatvuođaid galgá sihkkarastit guolásteami guoski njuolggadusain

/in , /by

Lappi gearretriekti hilggui 12.8.2022 guovtte sápmelačča áššáskuhttimiid guolástanrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas. Gearretrievtti mielde fámus leahkki guollebivddu guoski ráddjehusat leat leamaš ruossalágaid vuođđolága 17 §:a 3 momeanttas sihkkaraston sámiid kulturvuođđovuoigatvuođaiguin. Árabut giđđat Alimus riekti attii guokte ovdamearrádusa, maid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid vuostá.

Gearretrievtti gieskat boahtán duomut jotket Alimus rievtti cuoŋománus 2022 addin ovdamearrádusaid  linjjá mielde. Ovdamearrádusaid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje ruossalágaid sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaiguin.

Anni Koivisto ja Leo Aikio. Govat: Johanna Alatorvinen ja Ville Fofonoff.

– Duopmostuoluid mearrádusat čujuhit čielgasit, ahte guolásteami guoski njuolggadusat eai leat dál vuođđolága mielde. Guolásteami guoski njuolggadusaid galgá ođasmahttit nu, ahte dat sihkkarastet sámiid vuoigatvuođaid, ja guolástanráddjehusaid ásahettiin galgá geavahit ovdasajis dakkár vugiid, mat eai ráddje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid, dadjá I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Sámedikki várreságajođiheaddji Leo Aikio lea nubbi guolástanrihkkumušaid dihtii áššáskuhtton olbmuin. Aikio šiittii, ahte gažaldagas livčče rihkkumuš, dasgo sus lea vuoigatvuohta báikkálaš sápmelažžan árbevirolaččat bivdit borranguoli guovllu árbevirolaš ja hui guhkes áigge fástan šaddan dihto bivdobáikkiin.

– Lea boastut, ahte sápmelaččat gártet ohcat vuoigatvuođa kultuvrraset ollašuhttimii duopmostuoluid bokte. Láhkaásaheapmi galgá leat čielggas maiddái sápmelaččaide. Juos guolásteami guoski njuolggadusain eai vuhtii váldojuvvo Suoma vuođđoláhka dahje duopmostuoluid čovdosat, lea dilli sápmelaččaide hui eahpečielggas. Livčče buohkaid ovdu, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat vuhtii váldošedje juo dalle, go láhkaásaheamit válmmaštallojit, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Čuoččuhuvvon guolástanrihkkumušat ledje dáhpáhuvvan borgemánus 2020 Anáris Juvdujoga Vuolimuš guoikkas,  geassemánus 2018 Ohcejoga Geavojávrris sihke suoidnemánus 2017 Ohcejogas Čársejoga vuollegoržžis.

Gearretrievtti oainnu mielde dáhpáhusain ii leat duođaštuvvon, ahte ráddjehusat sámiide guoskin livčče lean  rihkkumušáigge guollenáliid suodjaleami ektui vealtameahttun doaimmat. Ráddjehusaid livčče gearretrievtti mielde sáhttán bidjat guoskat garrasabbot dakkár bivdui,  mii ii návddaš vuođđolága 17 §:a 3 momeantta ja KP-soahpamuša artikla mieldásaš suodjaleami.

Vuođđolága 17 §:a 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámekultuvrii gullet earret eará sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat – guolásteapmi, boazodoallu, meahcásteapmi, čoaggin ja sámeduodji. ON:id Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski soahpamuša 27 artikla mielde daid riikkain, gos leat álbmotlaš, oskkoldaga guoski dahje gielalaš vehádagat, ii oaččo dakkár vehádagaide gullevaš olbmuin gieldit vuoigatvuođa ovttas joavkku eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrras.

Gearretrievtti mearrádusat eai leat vel lágafámolaččat.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi   

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Ovdasiiddu govva: Terhi Tuovinen

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii nohka 26.8.2022

/in , , , , /by

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii nohka 26.8.2022. Muitáthan almmuhit ovdal mearreáiggi nohkama! Fuomáš, ahte oassálastin fierbmedáhpáhussii ja oassálastin lávdeovdanbuktimiin ja girjjálašbargguin almmuhuvvo sierra skoviiguin. Buohkat devdet almmolaš almmuhanskovi – maiddái sii, geat eai áiggo sáddet dáhpáhussii lávdeovdanbuktimiin dahje girjjálaš bargguin.

Girjjálaš bargguid ferte doaimmahit maŋimustá 1.9.2022.

Dáiddadáhpáhus lea rabas buot sámenuoraide ii ge oassálastin dárbbaš mannat skuvllaid bokte.

 

Dieđáhus almmuheami álgimis ja dáhpáhusa prográmma

Dáhpáhus njuolggadusat

 

Liŋka skuvllaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86

Liŋka ovdanbuktimiid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7

Girjjálaš bargguid mahcaheapmi: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905