Sámediggi almmuha ohcanláhkái filbmaguovddáža prošeaktabargi mearreáigásaš doaimma

/in /by

Bargu álgá 14.11. ja bistá 17.2.2023 rádjai. Prošeaktabargi bargguide gullet Skábmagovat -eamiálbmogiid filbmafestivála barggut (ea.ea. av-teknihkka, filbmakopiat, -čájáhusat) ja eará filbmaguovddáža barggut. Barggu menestuvvi dikšumis veahkehit heivvolaš skuvlejupmi, sámegiela máhttu sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela máhttu.

Prošeaktabargi bálká mearrašuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII/I mielde (vuođđobálká 1 899,26 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi sihke ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Prošeaktabargi doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.

Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 27.10.2022 dmu 16.00 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?990717b6

Lassedieđuid barggu birra addá filbmaguovddáža plánejeaddji Tarja Porsanger p. 050 569 6065, tarja.porsanger(at)samediggi.fi.

Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Skábmagovat Eamiálbmogiid filbmafestiválii čujuhusas www.skabmagovat.fi.

Anáris 6.10.2022
Sámediggi

Tyhjä vene joen rannassa.

Sámediggi lea guoddalan riektekanslerii eana- ja meahccedoalloministeriija meannudeamis Deanu áššiin mannan giđa

/in , /by

Sámediggi lea guoddalan stáhtaráđi riektekanslerii das, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija lea mannan giđa ohpit healbadan sámediggelága 9 § geatnegasvuođa ráđđádallat Sámedikkiin dalle go dat válmmaštalai luossabivdogildosa Deanu čázádahkii geassái 2022. Seammás Sámediggi cuiggoda eana- ja meahccedoalloministeriija heajos láhkaválbmemis go dat attii Deanu luossanáliid birra boasttodieđuid ráđđehussii ja riikkabeivviide ja ájahalai dán lága fápmuibidjamis. 

Eana- ja meahccedoalloministeriija evttohii 1.4.2022 Sámediggái, ahte sámediggelága 9 § ráđđádallan luossabivddu gieldimis livččii 4.4.2022. Evttohus luossabivddu gieldimis lei goit sáddejuvvon gulaskuddamii cealkámušaid addima várás juo 1.4.2022. Nuba ráđđádallan ii livčče lean rivttes-áigásaš danin go Sámedikkis ii lean šat vejolašvuohta váikkuhit evttohusa sisdollui. Sámediggi biehttalii dán sivas ráđđádallamis. 

Riektakansler lea cuiggodan ovdal eana- ja meahccedoalloministeriija danin go Deanu bivdosoahpamuša gieđahallan jagis 2016 ii lean vuođđolágas ja hálddahuslágas dorvvastuvvon buori hálddahusa dáfos áššálaš. Dalle riektekansler gávnnahii Sámedikki guoddalusa vuođul, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija lei healbadan sámediggelágas ásahuvvon ráđđádallangeatnegasvuođa čuovvuma ja ahte ministeriija meannudeapmi ii dalle čuvvon buori hálddahusvieru. 

–  Lean oalle beahttašuvvan dasa, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija ii leat váldán oahppun riektekanslera ovddit moaitagiin, baicce lea heabadan ođđasit sámediggelága 9 § ráđđádallangeatnegasvođa, gávnnaha Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. 

Maiddái riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi gávnnahii dán láhkaevttohusas addon cealkámušastis, ahte ráđđádallangeatnegasvuohta ii leat devdojuvvon dán áššis áššálaččat. 

Dasa lassin eana- ja meahccedoalloministeriija attii ráđđehussii ja riikkabeivviide boasttodieđuid go dat čuoččuhii láhkaevttohusa vuođuštusain, ahte measta buot luossanáliin mearas máhcci luossamearri lei nu unni, ahte dat lei juo duon muttus vuollái suvdilis veajetbuvttadeami govvejeaddji dikšunmihttomeari, iige bivdinláhkái badjelbáza lean ollege. Ministeriija guđii muitalkeahttá, ahte raportta mielde dákkár dilli lei Suoma beale čázádagas dušše váldu Deanus ja Anárjogas. Dan sajis Buolbmátjoga, Veahčajoga ja Ohcejoga čázádagain dilli lei olu buoret. 

Sámediggi gidde Riektakanslera fuomášumi maiddái ministeriija doaimmaide lága fápmuiboahtima meroštallamis. Láhka bođii fápmui sullii 10 beaivve maŋŋá luossabivdoáigodaga álgima. 

Govva bivddus, govven Hans Pieski. 

Liŋka Sámedikki guoddalussii.

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso 
Ságadoalli 
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022 

/in , /by

Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos  maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00. 

– Nuoraidráđđi háliida loktet ovdan sámediggelága mearkkašumi sámenuoraide ja fállat arena ságastallamii lága ođasmahttimis mearrideaddjiiguin, muitala nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio. 

– Dilálašvuođas hállet máŋggat olmmošvuoigatvuođaid áššedovdit, geaiguin leage mávssolaš beassat ságastallat sámenuoraid olmmošvuoigatvuođaid ja boahttevuođa geahččanguovllus, joatká nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen. 

Dilálašvuođas ovdanbukto doaibmagotti evttohusas evttohuvvon ođasmahttimat, gullat áššedovdisáhkavuoruid ja ságastallat lága ođasmahttimis erenoamážit sámenuoraid geahččanguovllus. Dilálašvuođas lea gáffe- ja iđitbiebmoguossoheapmi.  

Dilálašvuohta lea rabas ja dan sáhttá maid čuovvut gáiddusin. Dilálašvuohta báddejuvvo. Báikki alde oassálastin lea čujuhuvvon vuosttažettiin riikkabeailahtuide, riikkabeivviid bargiide ja mediai. Dilálašvuohta ordnejuvvo ovttasbarggus Olmmošvuoigatvuođaguovddážiin. Álbmotinfo uvssat rahpasit diibmu 8.00 ja uvssa luhtte lea dorvodárkkistus sidjiide geat bohtet riikkabeivviid olggobealde. 

Guossohemiid várás mii bivdit dieđihit oassálastimis 9.10.2022 rádjai dás. Dilálašvuođa sáhttá čuovvut gáiddusin Sajosa Youtube-kanálas.  

Seminára prográmma: 

8.05 Gáffe ja iđitbiebmoguossoheapmi 

8.15 Seminára rahpan, Olmmošvuoigatvuođaguovddáš, Susan Villa, áššedovdi 

8.20 Nuoraidráđi sáhkavuorru, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságadoalli 

8.30 Ođasmahttima válmmaštallanproseassa, Yrsa Nyman, vuoigatvuođaministeriija ráđđádalli virgeolmmoš 

8.40 Láhkaevttohusa sisdoallu, Pirita Näkkäläjärvi, láhkanuppástusa válmmaštallan doaibmagotti lahttu 

8.50 Ovttaveardásašvuođasáttaolbmo sáhkavuorru, Kristiina Stenman 

9.00 Amnesty sáhkavuorru, Niina Laajapuro, olmmošvuoigatvuođabarggu hoavda 

9.05 Olmmošvuoigatvuođalihtu sáhkavuorru, Kaari Mattila, váldočálli 

9.10 Oktiigeassu, Tuomas Aslak Juuso, Sámedikki ságajođiheaddji 

9.20 Ságastallan 

9.55 Dilálašvuođa loahpaheapmi 
 

Oahpásnuva nuoraidráđi cealkámuššii sámediggelága nuppástusa válmmaštallan doaibmagotti smiehttamušas dás. 

Lassedieđut: 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
nuoraidráđi ságadoalli 
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi 
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
nuoraidčálli 
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi 
050 382 5179 

Syksymaisema, etualalla vesistö.Govva: Ville Fofonoff

Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2023

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat kultuvrra (sápmelaš kulturmearreruhta) ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii jahkái 2023 čujuhuvvon mearreruđas.

Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái maŋimustá 31. golggotmánu 2022 d. 16.15 rádjai čujuhusain: info@samediggi.fi dahje Sámediggi, Sajos, 99870 Anár. Ohcanskoviid ja lassidieđuid fidne kulturčállis tel. 010 839 3103 ja šleađgapoastta bokte kulttuuri@samediggi.fi

Ohcanskovit leat maiddái printemis Sámedikki interneahttasiidduin čujuhusas www.samediggi.fi. Doarjjaohcamušaid sáhttá doaimmahit buktimiin ieš dahje áššealbmá mielde, sáddet šleađgapoastta dahje poastta bokte. Doarjjaohcamušaid sádden dáhpáhuvvá sáddejeaddji ovddasvástádusain.

Ohcanskovit

Sáhtát luđet vulobealde pdf-skovi, man sáhttá deavdit. Skovi sáhttá deavdit maid oasis neahttalohkkiin, nugo Google Chrome.

Teknihkalaš rávvagat

Bargostipeanda

Searvvi doaibmandoarjja / prošeaktadoarjja

Prošeaktadoarjja

Ruhtageavahančilgehus

Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi válljii duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáran Anni-Siiri Länsman ja Heikki Paltto

/in , /by

Sámedikki čoahkkin válljii 30.9.2022 sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dehege komissáran universitehtalektor, Oulu universitehta Giellagas-instituhta hoavdda Anni-Siiri Länsman ja badjeolmmoš, fitnodateaiggát Heikki Paltto.

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusa bargama stáhtačálli Henrik Haapajärvi. Čoahkkin jienastii álggos Sámedikki stivrra ja várrelahttu Matti Aikio evttohusaid gaskkas. Stivra evttohii, ahte dievasčoahkkin mearrida ođđasit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid nammadeami guoski áššis, áššis ovdan boahtán ođđa dieđuid vuođul ja mearrida maiddái vejolaš eará joatkkadoaimmain. Sámedikki ovddit mearrádusas evttohuvvon bottu ii lean vejolaš ollašuhttit dan láhkai go maid dievasčoahkkin lei mearridan borgemánus. Stivrra evttohus vuittii jienastusa jienain 11-7 (1 guoros jietna).

Čuovvovažžan čoahkkin ovdánii ráđđádallamiid maŋŋá komissáraid válljemii. Komissára buohta, guhte ovddasta davvisámegiela ja kultuvrra, čoahkkin jienastii Anni-Siiri Länsman ja Anne Nuorgam gaskkas. Länsman válljejuvvui komissáran jienain 10-4 (2 guoros jiena). Anárašgiela ja kultuvrra ovddasteaddji komissára buohta čoahkkin jienastii Juha Lassila ja Heikki Paltto gaskkas. Lassila ja Paltto oaččuiga guktot 6 jiena (4 guoros jiena). Paltto válljejuvvui komissáran vuorbádeami boađusin. Sámediggelága 18 §:a mielde válggain gehččojuvvo leat válljejuvvon dat, guhte oažžu eanemus jienaid. Jienaid manadettiin dássálagaid, vuorbi čoavdá bohtosa.

Sámedikki lahtut Ulla-Maarit Magga ja Tauno Ljetoff čađaheaba vuorbádeami.

Sámedikki stivra máhcahii sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja joatkkadoaimmaid ođđasit gieđahallama várás dievasčoahkkimii, go dievasčoahkkimis ii lean mearrádusa dagadettiin diehtu das, ahte barggu gaskkalduhttin ii lean vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguin ja bargu dán dáfus nohká. Sámedikki čoahkkin mearridii ovddit čoahkkimis 9.8.2022 sirdit komissáraid válljema ovddosguvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkaga dáfus bottu.

Stivra attii vejolašvuođa sámeservviide ja ovttaskas sápmelaččaide buktit ovdan sin oaiviliid ja muitalit iežaset oainnuid  birra Sámediggái duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkagis. Áigemeari rádjai Sámediggái doaimmahuvvojedje oktiibuot 32 oaivila. Oaivilat ledje oaidnin láhkai čoahkkimis.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28 beaivve 2021. Vuođđudeami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iešráđálaččat ja sorjjasmeahttumit. Miessemánus 2022 guktot Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi ja Heikki J. Hyvärinen bivddiiga earu komissára doaimmas stáhtaráđis. Stáhtaráđđi mieđihii earu komissára bargguin 25.5.2022 rájes.

Loga dás sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhtas.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Kalle Varis
Láhkačálli
050 384 7040
kalle.varis@samediggi.fi 

Bovdehus sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta vánheneahkedii 12.10.2022

/in , /by

Bures boahtin Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta vánheneahkedii!

Áigi: ga 12.10.2022 dii 18.00–19.00 

Báiki: Microsoft Teams, searvva dilálašvuhtii dás 

Dilálašvuohta lágiduvvo gáiddusoktavuođaid bokte Microsoft Teams -čoahkkimin. Dilálašvuođa álggus muitalit oanehaččat prošeavtta birra, oahpásnuvvat bargiide ja áigeguovdilis áššiide. Dán maŋŋel joatkit

vánheneahkeda giellajoavkkuid mielde.

Mii sávvat, ahte nu ollugat go vejolaš besset searvat dilálašvuhtii. Jus dus leat váttisvuođat searvat čoahkkimii, válddes oktavuođa prošeaktabargiide. Sáhtát maid oahpásnuvvat prográmma geavahanrávvagii (suomagillii).

Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin! Tervetuloa!

Lassedieđut: 

Hanna Helander, prošeaktahoavda 
Ohcejoga gielda 
hanna.helander@edu.utsjoki.fi
040 701 2094  

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor 
Sámediggi 
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989 

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/

https://www.utsjoki.fi/project-article/saamen-kielten-etayhteyksia-hyodyntavan-opetuksen-pilottihanke/

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.Govva: Ville Fofonoff

Energiijakriisa ja buvttadangoluid loktaneapmi čuhcet garrasit sámi boazodollui

/in , /by

Sámedikki deaivvai eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavdda Husu-Kallio gaskavahkko 28.9.2022 Helssegis. Deaivvadeami fáddán lei energiijakriissa ja inflašuvnna váikkuhusat sámi boazodollui. Boazodoalu deaividan goluid loktaneapmi ásaha boazodolliid hui hástaleaddji ekonomalaš dillái.

Boazodoalu buvttadangoluid lea lokten ee. elrávnnji, boaldámušaid ja oastinfuođđariid hattiid hirbmat loktaneapmi. Loktanan golut deattuhuvvojit erenoamážit sámiid ruovttuguovllu bálgosiin, main boazodoallu vuođđuduvvá bohccuid bissovaš guođoheapmái ja mátkegaskkat leat guhkit.

– Boazoealáhus ii leat vel ahtanuššan ovddit spiehkastatdálvviid dagahan ekonomalaš táhpain ja dál mii leat fas ođđa kriissa ovddas. Sáhttit ávaštit, ahte boazodoalu buvttadangoluid loktaneapmi oaivvilda sámi boazodollui hui stuorra ekonomalaš táhpaid ja juobe mearrádusaid boazoealáhusa heaittiheamis, dadjá Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámediggi atná dehálažžan dan, ahte eana- ja meahccedoalloministeriijas álgit dalán čielggadit, mo erenoamážit sámi boazodollui sáhttit boahtte dálvve addit doarjaga rivttes áigásaččat. Dilis, mas boazodolliid ekonomalaš várit leat geavahuvvon lohppii juo ovddit dálvviid áigge, buhtadusat maid máksit máhccevaččat eai šat gájo daid boazodolliid, geat albmaláhkái fertejit jurddašit ealáhusa heaittiheami dan buvttadettiin ekonomalaš táhpa.

– Lean hui fuolas sámi boazodoalu boahttevuođas. Loktanan buvttadangoluid ii sáhte doarvái  buhtadit loktemin bohccobierggu hatti, muhto doarjjadoaimmaid dárbbašit maiddái stáhtas, vai ealáhusa bissovašvuođa sáhttit dorvvastit, joatká Aikio.

Oaiveministtar Marina ráđđehusa oktan ulbmilin lea ovddidit boazodoalu ovdáneami gánnáhahttin, bistevažžan ja kultuvrralaččat mearkkašahtti ealáhussan. Boazodoalus lea dehálaš rolla erenoamážit davvi Suoma borramušdorvvolašvuođa geahččanguovllus ja ealáhusa galgá dárkut ja atnit árvvus maiddái mearkkašahtti Suoma fuolahussihkarvuhtii čuohcci dahkkin, erenoamážit dáláš máilmmipolitihkalaš dilis.

Duogášmuittuhančála energiijaheahtedili ja goluid loktaneami váikkuhusain sámi boazodollui

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Syksyn värejä kuvattuna metsässä.Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi almmuha ohcan láhkai stipeanddaid allaskuvlastudeanttaide

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcan láhkai stipeanddaid (á 300 – 1000 €), mat leat dárkkuhuvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja siidoávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii. Ohcciin bivdojuvvojit erenoamáš vuođuštusat stipeandda oažžuma várás. Vuođuštussan sáhttet leat ee. oahppočájánasbargui (ráhkadeapmái) gullevaš erenomáš golut dahje mátkegolut, mat šaddet ruoktobáikki ja studerenbáikki guhkes gaskka dihte.

Bivdojuvvo, ahte friijahápmásaš ohcamušat doaimmahuvvojit bearjadaga 21.10.2022 dii 16 rádjai elektrovnnalaččat čujuhussii info@samediggi.fi. Ohcamuššii galgá laktit kopiija oahpporegisttarváldosis.

Váilevaš dahje maŋŋonan ohcamušat eai gieđahallojuvvo.

Anáris 26.9.2022

Sámediggi/ skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa bohtosat – giitosat oassálastiide

/in , , , , /by

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvui 14.-15.9.2022 Anáris. Dáhpáhusas ledje mielde 17 ovdanbuktima golmma sámegielain. Lágideaddjit giitet lágidemiide oassálastiid, duopmáriid ja dáhpáhusa láidesteddjiid sihke buohkaid dáhpáhussii oassálastiid.

Dáhpáhusas ledje golbma šlája: musihkka, dikta sihke girjjálaš barggut musihkas ja divttas. Dáhpáhusas ledje maid golbma ahkeluohkká: vuollel 10-jahkásaččat, vuollel 16-jahkásaččat ja 16-20-jahkásaččat. Juohke šlájas ja luohkás bálkkašuvvui duopmáriid válljen ovdanbuktimat. Váidalahtti girjjálašbargguid eat sáhtán vel julggaštit ja mii dieđihit das farggamusat.

Bálkkašuvvon ovdanbuktimiid dahkkit besset válljet sajáiduvvama mielde 50-200 euro bálkkašumi Duodji Shoppis tai Siida Shoppis. Lágideaddjit leat oktavuođas bálkkašuvvon joavkkuide boahtte vahkku áigge.

 

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas bálkkašuvvon ovdanbuktimat

Vuollel 10-jahkásaččat

Musihkka

  1. Suga suga su Ohcejogas
  2. Vulge go ohcat Gáregasnjárggas
  3. Árvedávgi Gáregasnjárggas

Dikta

Soorkõõzz tueʹlesveärr Čeavetjávrris

 

Vuollel 16-jahkásaččat

Musihkka

  1. Goaskinvieljja ja Vuolgge mu mielde Bassivárrái Avvilis
  2. Mii tät lij? Čeavetjávrris
  3. Dovdameahtumii Ohcejogas

Gudnemáinnašumit

Čáži lávlla, Mikkel Korhonen Roavvenjárggas

Vuoibme-luohti Vuohččus

Dikta

  1. Äigi lii kullum, Emma Gahmberg Avvilis
  2. Guovssahasaid lávlu Heahttás
  3. Mu ruoktu lea mu váimmus Gárasavvonis

Kunniamaininta Eanodaga rievssahat Heahttás

 

16-20-jahkásaččat

Musihkkas

Sealggát Beaivvášii – Ado (sámegielat cover), Jesse Ruokolainen Ohcejogas

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Petter Morottaja, Aimo Aikio ja Janita Känsälä dáiddadáhpáhusa duopmárin

/in , , , , /by

Girječálli Petter Morottaja, musihkkár Aimo Aikio ja lávlu Janita Känsälä leat duopmárin Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 15.9.2022. Dáhpáhusas loaiddastallá Ailu Valle.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii vuordit 350 máná ja nuora birra riika. Dasa lassin dáiddadáhpáhussii vuordit čuovvuid almmolaš Youtube-streamii, man liŋka juhkkojuvvo dáiddadáhpáhusa sosiála medias.

Dáhpáhus jođihuvvo golmma sámegillii. Dáhpáhusa jođihit anárašgillii Ainomaija Mäenpää, nuortalašgillii Johannes Porsanger, ja davvisámegillii Xia Torikka.

 

Prográmma duorastat 15.9.2022

10.00 Dáiddadáhpáhus álgá
12–13.30 Boradeapmi, ráđđi čoahkkana
14.00 Konseartta
15.30 Ruoktot vuolgin

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905