Sämitiggelaahâ ovdán ovdâskoodán – Sämitigge kieđâvuš ääši nuuvt jotelávt ko máhđulâš

/in , /by

Suomâ haldâttâs lii onne adelâm ovdâskoodán iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist. Timosii toimâkode laahân iävtuttem nubástusah láá vijđáht päikkieennâmlij já aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuotâtuáimei vaattâm.

Sämitiggelaavâ láá keččâlâm uđâsmittiđ kuulmâ maŋalâs haldâttâspaje ääigi, mutâ ovdebááh kyehti keččâlem iä lah luhostum. Láá pahudâm, ete Suomâ staatâ lii kiärdulávt rikkom aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid vyeimist orroo sämitiggelaavâ ooleest ovdâmerkkân sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ háárán.

– Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii koččâmuš olmoošvuoigâdvuođâin. Iävtuttâssáin puáhtá tivvoođ tááláá tile, mii luávkká tuođâlávt sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid. Timosii toimâkode iävtuttâs sämitiggelaahhân lii täsitiädulâš, já tast láá luhostum väldiđ huámmášumán sämmilii já syemmilii ohtsâškoddeest pajaneijee huolâid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Riehtiministeriö asâttem Timosii toimâkode smiettâmuš lahânubástusâst almostui vyesimáánust 2021. Ton tárguttâssân lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii tivvoođ olmoošvuoigâdvuođâi tááláá luávkkám eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea vaattâm vuovvijn. Haldâttâs iävtuttâs västid iänááš Timosii toimâkode smiettâmuš.

– Mun kijtám lieggâsávt oovtâstpargoost puohâid, kiäh láá ovdedâm ääši, eromâšávt uáiviminister Marin sehe riehtiminister Henriksson, kiäh lává jieijâs ovdâmerhâiguin oovdedmin sämmilij olmoošvuoigâdvuođâid, Juuso iätá.

Sämitige stivrâ valmâštâl ääši olesčuákkim kieđâvuššâm várás jotelis äigitavluin. Olesčuákkim taha miärádâs Sämitige virgálii uáivilist lahâiävtuttâsân.  Laahân haldâttâs iävtuttâsâst iävtuttum nubástusah väätih Sämitige tuhhiittem.

Sämitige valjâpaje 2020–2023 ohtâ váldu-ulme lii ovdediđ sämitiggelaavâ uđâsmittem algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld. Sämitige čuákkim lii toollâm vuolgâttâssavâstâllâm sämitiggelaavâ uđâsmitmist 17.9.2020 já sämitiggelaavâ uđâsmittem jotkâvalmâštâlmijn  22.6.2021.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Säämi parlamentaarlâš rääđi lii huolâstum sämitiggelaavâ ovdánmist

/in , , /by

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii huolâstum tast, ete Suomâ haldâttâs ij lah vala toimâttâm sämitiggelaavâ ovdâskoodán. Rääđi váátá Suomâ táálái olmoošvuoigâdvuotâsopâmušrikkomij lopâttem já tárbulijd tooimâid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ turviimân.

Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, Säämi parlamentaarlâš rääđi ceelhij Suomâ haldâttâsân sämitiggelaavâ tiileest Suomâst. Ciälkkámuš láá vuáláčáállám Säämi parlamentaarlii rääđi já Ruotâ Sämitige saavâjođetteijee Håkan Jonsson, Säämi parlamentaarlii rääđi värisaavâjođetteijee já Taažâ Sämitige saavâjođetteijee Silje Karine Muotka sehe Säämi Parlamentaarlii rääđi värisaavâjođetteijee já Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Säämi parlamentaarlâš rääđi muštoot, ete OA algâalmugáid kyeskee julgáštus 33 artikkâl mield algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ meridiđ jieijâs identiteetist tâi jeessânvuođâst tavijdis já ärbivuovijdis mield sehe vuoigâdvuotâ meridiđ jieijâs toimâorgaanij ráhtusijd já valjiđ toi jesânijd nuávditmáin jieijâs monâttâlmijd.

Toos lasseen rääđi muštoot, ete OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea láá pahudâm, ete tááláš sämitiggelaahâ rikkoo olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid (CCPR/C/124/D/2668/2015 já CERD/C/106/D/59/2016).

Rääđi vyeigee puástutiäđuid

Rääđi lii meid kiddim huámmášume Suomâst tiettum misinformaation valjâluvâttâllâmkriterij iäruin Suomâ, Ruotâ já Taažâ kooskâst. Almolâšvuođâst láá tiettum nágguseh, moi mield uđđâ lahâiävtuttâs miäldásiih kritereh liččii čovgâduboh, ko eres staatâin.

– Tuotâäšši lii, ete lahâiävtuttâs miäldásávt rievdâdum kritereh liččii siämmáásullâsiih Taažâ kriterijguin, sehe aaibâs tave-eennâmlii sämisopâmuš kriterij miäldásiih, rääđi saavâjođetteijeeh pahudeh ciälkkámušâstis. Puoh sopâmušuásipeleh (Suomâ, Ruotâ já Taažâ staatah sehe staatâi Sämitigeh) láá algâlávt nonnim sopâmuš.

Luuvâ Säämi parlamentaarlii räädi ciälkkámuš tääbbin eŋgâlâskielân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Lasetiäđuh Säämi parlamentaarlii rääđist

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan. Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh jođetteh rääđi ain 16 mánuppaijeed häävild. Čäällimkodden tuáimá tot Sämitigge, mast jođettemovdâsvástádâs ain kuás-uv lii. Sämitige čuákkim väljee ovdâsteijeid Säämi parlamentaarlii rááđán valjâpajan.

Uđđâ tavesämikielâ pargokirje lii almostum

/in , , /by

Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh lii almostittâm uđđâ tavesämikielâ pargokirje GEA -kirjerááiđun. Uđđâsumos pargokirje GEA 4 bargogirji čakčii lii uáivildum vuáđuškoovlâ niäljád luoka sämikielâ viereskiellân máttááttâsân. Pargokirje siskeeld valjeest maaŋgâpiälásijd hárjuttâsâid čohčâluuhâmpajan. GEA-kirjerááiđu tahhee lii Oona Länsman. Kuuvijd lii sárgum já kirje tuáijám Nora Bäck.

Kirje lii tääl finniimist Sämitige oppâmaterial nettikäävpist: https://www.samediggi.fi/tuote/gea-4-bargogirji-cakcii/

Talvinen tunturimaisema. Aurinko kurkistaa tunturin takaa.

Sämitigge mieđeet stipendijd kuulmâ ollâškovlâuáppei

/in , /by

Senja Aikio, Joanna Saijets ja Ibbá Lauhamaa finnejeh taan ive Sämitige ollâškovlâuáppeid uáivildum 1000 € stipendijd. Sämitigge almottij čohčâmáánu 27. peeivi uuccâmnáál stipendijd, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikkâ sämikulttuur válduamnâs- já uálgiamnâsuáppeid sehe uáppeid, kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân.

Stiipeenducâmušah pottii ohtsis 11. Stiipeend uuccâmäigi nuuvâi 21.10. Škovlim- já oppâmateriallävdikodde meridij stipendij jyehimist čuákkimstis 7.11.

Ibbá Lauhamaa čođâldit Tromssa arktâsâš ollâopâttuvâst eŋgâlâs- já tavesämikielâi maisteruápuid já lii vuálgus Iänuduvâst. Senja Aikio lohá válduaamnâsnis tavesämikielâ já uálgiaamnâsnis sämikulttuur Oulu ollâopâttuvâst já sun lii vuálgus Ucjuuvâst. Joanna Saijets lohá válduaamnâsnis sämikulttuur já uálgiaamnâsnis tavesämikielâ. Saijets lii vuálgus Anarist já ovdebáá škovliimistis sosionoom ÁOŠ (AMK). 

Sämitigge kijttá puoh stiipeendocceid já tuáivut juáhážân luho já miänástume sehe uápuin et puáttee pargoelimist!

Mij oovtâst -viärmádâh juátká pargos skammâmáánust

/in , /by

Sämitige já Kela oovtâstpargoin algâttum virgeomâhâšviärmádâh Mii ovttas – Mij oovtâst – Mij õõutâst – Me yhdessä, juátká sämikielâlij virgeomâhâšpalvâlusâi ovdedempargo. Viärmáduv čuávuvâš teivâm uárnejuvvoo nettiteivâdmin Teams peht 30.11.2022 tme 12–14.00.

Viärmádâh lii ávus puoh virgeomâhâšpeelijd, kiäh pargeh sämikielâlij palvâlusâi ooleest. Ovdebáid viärmáduv teivâdmáid láá uásálistám paijeel 20 sierâ virgeomâhâšpeellid. Sämikielâlij palvâlusâi ovdedem sierâ virgeomâháin oro monâmin mietipiegâ mield, muštâl säämi kielâlaavâ olášuttem pargos peeleest čuávvoo kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio:

– Lii vala ennuv pargo porgâmnáál sämikielâlij virgeomâhâšpalvâlusâi ovdedem oovdân já, ete ubâ láá mottoomlágáneh palvâlusah fáállun, te mun lam kuittâg ilolâš muttum jurdâččemvuovijn já tast, ete maaŋgâin virgeomâháin lii šoddâm haalu ovdediđ jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid.

Viärmáduv ulmen lii jyehiđ šiev vuáháduvâid, adeliđ viärdásâštorjuu já movtijdittiđ meritiätulii paargon sämikielâlij palvâlusâi ovdedem pyerrin. Skammâmáánu teivâdmist mij kuullâp Mij oovtâst -viärmáduv ohtâvuotân vuáđudum jotelis äššitobdeejuávhu pargo puátusijd já feeriimijd pargovyevist. Juávkku lii selvâttâm sämikielâlij nettipalvâlusâi hástusijd já fáálá čuávdusin ”reeseeptkirje” nettipalvâlusâi oovdedmân. Toos lasseen mij peessâp vala kuldâliđ Kela kirno-pargoost, mon ulmen lii eereeb iärrás nanodiđ ibárdâs sämmilij palvâlemtáárbuin.

Viärmáduv čuávuváá teivâdmân puáhtá almottâttâđ tääbbin. Sämitigge tuáivu, ete puohah, kiäh láá perustum ääšist, puátih fáárun tooimân.

Lasetiäđuh viärmáduvâst kávnojeh Sämitige siijđoin (suomâkielân).

Sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah – Sämitigge

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio,
kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
+358 40 707 5626

Sämikielâlij párnái vanhimeh Helsigist – västid koijâdâlmân!

/in , /by

Mii teivâm majebaargâ 15.11.2022 Helsigist ij luhostuugin puáccám keežild. Munnuu ulmen lii tast peerusthánnáá karttiđ perrui táárbuid sämikielâlii tooimâ háárán uáivikaavpugkuávlust. Muái halijdiččijm kuullâđ pyerebeht tii máhđulijn tuoivuin já jurduin.

Muái tuáivoon, ete tij västidvetteđ koijâdâlmân, mii kávnoo vyelni orroo liiŋkâst:https://link.webropolsurveys.com/S/6B7603D82C81E0C1

Tiervâ Anarist!

Muái láán puátimin majebaargâ 15.11.2022 teivâđ sämikielâlij párnái vaanhimijd Helsigân. Munnuu ulmen lii karttiđ perrui táárbuid sämikielâlii tooimâ háárán. Muái halijdiččijm kuullâđ pyerebeht tii máhđulijn tuoivuin já jurduin. Teivâm uárnejuvvoo Susanna peivikiäju (Susannanpenger 1, 00240 Hki) sämikielâlii juávhust Luopmánist tme 17-19.

Muái tuáivoon, ete tij västidvetteđ tađe ovdil koijâdâlmân, mii kávnoo vyelni orroo liiŋkâst:
https://link.webropolsurveys.com/S/6B7603D82C81E0C1

Tij pyehtivetteđ västidiđ meid riijâ häämist vuolgâtmáin munnui šleđgâpoostâ:
onneli.sieppi@samediggi.fi teikâ niina.aikio-siltala@samediggi.fi.Tij uážžuvetteđ meid suáittiđ.

Tiervuođâiguin,

Niina Aikio-Siltala                                                                            
040 487 5414                                                                                       
Má. kielâpiervâlstivrejeijee                                                                          

Onneli Sieppi
040 184 7746
Má. materiaalvuávájeijee

Nuorttâkielâg uccâ kirjij ráiđu almostui

/in , /by

Uʹcc ǩeerja (Uccâ kirjááh) -ráiđu nuorttâkielâlijd uccâ digikiirjijd lii almostum. Kirjeh uápisteh táváláid nuorttâkielâ saanijd, tegu jotteemverbáid já ivnijd, já pihtâsij já purrâmušâi nomâttâssáid. Kirjeh ovdedeh siämmást kielâoppâaašijd já luuhâm oppâm. Kiirjijn lii rahtum kyehti eres heiviittâs, stavâlistum já stavâlijttáá sehe lasseen jieškote-uv fáádán lahtee hárjuttâskirje.

Uʹcc ǩeerja -digikiirjij ráiđu šoodâi Čevetjäävri škoovlâ nuorttâkielâ máttáátteijee Maria Porsanger iävtuttâsâst. Kiirjijd lii kietâčáállám já kuvvim Esther Berelowitsch, kote parga Sämitiggeest oppâmateriaal proojeektpargen. Berelowitsch västid meiddei kirjij paddiimist já editistmist. Lohhen toimâv Raija Lehtola já Tiina Sanila-Aikio.

Uʹcc ǩeerja -pargojuávkun kuleh Maria Porsanger, Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio, Anna-Katariina Feodoroff já Petra Kuuva. Digikirje teknisâš olášutmist lává västidâm Unni Länsman já Esther Berelowitsch. Ráiđu tievâsmuvá ain. Kirjij aanaar- já tavesämikielâliih heiviittâsah láá pargo vyelni.

Puohháid ávus liiŋkah kirjijd:

Puájui já Jievjâm (Paju da Luppo): luuhâmkirje, luuhâmkirje stavâlistum, hárjuttâskirje 
Siemân (Siemen): luuhâmkirje, luuhâmkirje stavâlistum, hárjuttâskirje 
Eljis (Elias): luuhâmkirje, luuhâmkirje stavâlistum, hárjuttâskirje 

Kiirjijd almostittij Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttah.

Lasetiäđuh:

Raija Lehtola
Nuorttâkielâlâš oppâmateriaal vuávájeijee
raija.lehtola[at]samediggi.fi

Esther Berelowitsch
Nuorttâkielâlâš oppâmateriaal proojeektpargee
esther.berelowitsch[at]samediggi.fi

Sämitigge oovded sämikielâlijd jurgâlem- já tulkkumpalvâlusâid – uđđâ siijđoh lekkum

/in , /by

Sämitige sämikielâ toimâttâh lii uđâsmittám siijđoid, main kávnoo listo freelancer-jurgâleijein já tuulhâin. Uđđâ sijđoid tun peesah täst. Sijđoid láá lasettum sämikielâi uđđâ jurgâleijei já tuulhâi tiäđuh sehe ravvuuh jurgâlusâi já tulkkuumij tiiláámân. Toos lasseen uuccâmtoimâ lii pyeredum. Siijđoi uđâsmittempargo ulmen lii pyerediđ jurgâleijei já tuulhâi juksâm sehe ovdediđ sämikielâlij palvâlusâi olášume. Siijđoi peht tuulhah já jurgâleijeeh pyehtih almottiđ, jis sij halijdeh lasettiđ jieijâs tiäđuid sijđoid.

Säämi kielâlaavâ mield Sämitige sämikielâ toimâttuv pargon lii toimâttiđ jurgâlusâid virgeomâháid já Sämitiggeest puáhtá meid tiiláđ jurgâlusâid. Ravvuuh jurgâlusâi tiiláámân Sämitiggeest láá tääbbin. Sämitigge piäjá vuosâsajan tiilámijd tain virgeomâháin, moid säämi kielâlaahâ kuáská. Sämikielâ toimâttâh iššeed freelancer-jurgâleijei kavnuumist, jis toimâttuv jurgâleijeeh iä paste väldiđ jurgâlempargo vuástá. Toimâttâh iššeed meid tuulhâi kavnuumist.

Sämitigge lii toohâm uđâsmittem oovtâstpargoost Säämi máttááttâskuávdáá Sämikielâi tulkkum -havváin. Uđđâ siijđoin kávnojeh haavâst tohhum tieđettemčáálluseh tulkkuumist já tai tuulhâi noomah, kiäh láá čođâldittám sämikielâlii tulkkumškovlim. Liiston láá tääl meid tievâsmittâm tiäđuid tast, ete kost tuulhah tuáimih, moid suorgijd sij láá spesiaališum já maht sijjân finnee ohtâvuođâ. Meid uuccâmtoimâ lii pyeredum, vâi tuulhâ tâi jurgâleijee kavnum lii älkkeb já jotelub.

– Mij lep finnim macâttâs, ete sämikielâlijd tuulhâid já jurgâleijeid lii vaigâd kavnâđ, já tondiet mij lep ovdedâm ton siijđo, muštâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio já juátká: – Mij uáinip, ete virgeomâháin lii ain eenâb haalu pyevtittiđ siskáldâsâid sämikielân, já jurgâlem- já tulkkumtáárbuh láá čuuvtij lasanâm. Mij tuáivup, ete taat mohtâ pyevtittiđ sämikielâlijd palvâlusâid ij kiäppán tondiet, ete tuulhah já jurgâleijeeh iä kavnuu.

Sämikielâ toimâttâh seelvât meid taan čoovčâ, ete maht puáhtá ovdediđ já pehtilittiđ sämikielâ toimâttuv jurgâlempalvâlusâid, vâi tot pastaččij ain pyerebeht palvâliđ virgeomâhái já Sämitige jieijâs jurgâlemtáárbuid. Sämitigge tuáivu, ete Suomâ ovdâskoddeest nonniiččii puáttee ihán iävtuttum laseresursijd jurgâleijei pálkkáátmân já tienuuvt sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi tile puáráničij.

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio, kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
puh. 040 707 5626 / 010 839 3124

Škovlimtilálâšvuotâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist kiäsuttij ennuv ulmuid

/in , /by

Sämitigge ornij oovtâstpargoost riehtiministeriöin tuorâstuv 3.11.2022 Aanaar Sajosist škovlimtilálâšvuođâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist keevâtlii virgeomâhâšpargoost eromâšávt eennâmkevttimsektor ooleest. Škovliimân lâi máhđulâš uásálistiđ meid káidusohtâvuođâ peht já sierâ virgeomâhâšpeelij ovdâsteijeeh lijjii škovlimtilálâšvuođâst ohtsis suulân 60.

Škovlimtilálâšvuotâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist eennâmkevttimsektorân kyeskee virgeomâhâšpargoost lii uási riehtiministeriö valmâštâllâm raasiism vuástásii já šiev aalmugkoskâvuođâi toimâohjelm olášutmist. Škovlimtilálâšvuotâ lâi piiloothaahâ, mast ovdedeh já keččâleh škovlim sämiaašijn kuávlulii já páihálii tääsi virgeomâháid. Taan tove škovlim lâi čuosâttum eromâšávt kuávluikevttim vuáváámist já spiekâstemluuvijn, suojâlem- já meccikuávlui tipšomist já kiävtust, pirâs-, kuáivuttâh-, eennâmamnâs- já čäciluuvijn, sehe časij- já pirâssuojâlmist já pirâskocemist västideijee virgeomâháid.

– Lii pyeri uáiniđ, ete sierâ virgeomâhâšpeleh láá čáittám perustume škovlimtilálâšvuotân, mii kieđâvuš sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldim. Uásálistei meeri lâi positiivlâš olâttâs já čáittá, ete västideijee škovlim puávtáččij leđe taarbâšlâš meid eres sektorij virgeomâháid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Koveh: Johanna Alatorvinen / Sämitigge

Škovlim jođetteijen tooimâi riehtiministeriö demokratia- já almosriehtiuásáduv hovdâ Johanna Suurpää já peeivi ääigi fáádást luvâldii professor Martin Scheinin, algâaalmugvuoigâdvuođâi dooseent Leena Heinämäki, Depolarize-haavâ totkee Artemjeff, Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, pirâsministeriö lahâasâttemräđiolmooš Mirkka Saarela sehe riehtiministeriö sierânâsäššitobdee Oula-Antti Labba.

Škovlim ulmen lâi jyehiđ škovliimân uásálisteid tiäđu já pargoniävuid sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimân já olášuttem pyereedmân sii jieijâs virgeomâhâšpargoost. Peeivi ääigi savâstâllii meid tast, ete maht sierâ virgeomâhááh puávtáččii toimâidisguin ovdediđ sämmilij oovtviärdásâšvuođâ já uásálistem miärádâstohâmân sehe sämmilij ärbitiäđu huámmášumán väldim pirrâsân já eennâmkevttimân kyeskee miärádâstohâmist. Toos lasseen škovliimist savâstâllii rááhtuslii olgoštem haamijn já viggii adeliđ uásálisteid tuáváduvâid já pargoniävuid olgoštem vuástásii paargon sii jieijâs toimâpirrâsijn.

– Taat lii piiloothaahâ, mon vuáđuld mij pyehtip smiettâđ västideijee škovliimij táárbu puátteevuođâst. Škovlim lii ohtâ vyehi ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi keevâtlii olášume, iätá riehtiministeriö demokratia- já almosriehtiuásáduv hovdâ Johanna Suurpää.

Uáppáásm raasism vuástásii já šiev aalmugkoskâvuođâi toimâohjelmân tääbbin (suomâkielân).

Lasetiäđuh:

Laura Olsén-Ljetoff
Iäláttâsčällee
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Sämitigge iävtut sämikielâlij já  kulttuurmiäldásij palvâlusâi olášuttemvuávám valmâštâllâm

/in , /by

Sämitigge ceelhij Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst. Sämitigge iävtut, ete sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám valduuččij strategia uássin.

Sämitigge puáhtá ciälkkámušâstis oovdân huolâ tast, ete pyereestvaijeemkuávlu iävtuttum strategiahammiittâsâst iä pyevti tuárvi pyereest oovdân pyereestvaijeemkuávlu strategisijd uulmijd sämiaalmug háárán. Hammiittâsâst iä meid puáđi oovdân pyereestvaijeemkuávlu eres lahâaasâtliih ovdâsvástádâsah, tego eereeb iärrás kenigâsvuođah sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi háárán tâi tot, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu taid strategisávt olášuttiđ.

Sämitige mielâst strategiast liččii puáhtám čielgâsubbooht pyehtiđ oovdân strategisijd uulmijd já tooimâid, moh čielgejeh pyereestvaijeemkuávlu uáinuid sämmiláid kyeskee koččâmušâin.

Kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist 

Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiast kalga väldiđ huámmášumán kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist. Sämitigge iävtut tondiet strategian tärkkilub, aaleeb tääsi linjim tast, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu turviđ palvâlusâid sämmiláid, väldiđ sämiaalmug huámmášumán strategiast já ovdediđ sämmiláid kyeskee palvâlusâid.

Tondiet Sämitigge iävtut, ete strategian lasettuvvoo čuávuvâš ceelhâ:  

Sämmilij laavâst meridum sajattâh, kulttuurjiešhaldâšem, kielâliih já kulttuurliih vuoigâdvuođah já sämikielâlij palvâlusâi finnim turvim váldojeh ääšimiäldásávt huámmášumán haldâttuvâst, palvâlusâi orniimist já pyevtitmist.

Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi orniimân olášuttemvuávám

Sämitigge ana, ete vâi strategia ličij pehtilis já ávhálâš sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi pyevtittem já ovdedem tááhust, te strategian kolgâččii väldiđ sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám.

Sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám čokkiiččij sämikielâláid já kulttuurmiäldásáid palvâlussáid kyeskee tooimâid. Tot toimâččij meid strategia olášume čuávvummekanismin já tuárjuččij sämmiláid kyeskee strategisij uulmij olášume.

Sämitigge ana, ete sierâ olášuttemvuávám lii velttidmettum, vâi pyereestvaijeemkuávlu čonâdât sämmilij palvâlusâi olášumán já oovdedmân. Sämitige feerim mield sämmiláid čyeccee tooimâi olášuttem páácá ovtâskâs pargei tuáhá, jis tooimâin iä lah sierâ mainâšumeh strategisijn äššikirjijn. Iävtuttâs mield olášuttemvuávám toimâččij räđđejeijee äššikirjen merideijeid já aašij valmâštâlleid.

Sämitigge tuárju iävtuttum linjáid

Sämitigge lii tuđâvâš strategiahammiittâs sämmiláid kyeskee merkkiimáid, veikâ käibid-uv tärhibijd iävtuttâsâid vijđásub uulmijn sämmilij háárán. Sämitigge lii meid tuđâvâš toos, ete strategiast láá mainâšum sämikielâlij palvâlusâi ovdedempargo, sämikielâlâš viestâdem já merkkiimeh, moh kyeskih pyereestvajemân já sämikielâláid pargeid. Sämitigge kyeddit iävtuttum merkkiimijd.

Luuvâ Sämitige ciälkkámuš Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
puh. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Säämi kielâtorvočällee
puh. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi