Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi ohcá oasseáigásaš spesiálaplánejeaddji mearreáigásaš doibmii 50 % bargoáigin

/in , /by

Plánejeaddji fuolaha Interreg Aurora -prográmma (2021–2027) sámeoassesuorggi ohcamušaide ja maiddái prošeavttaide laktáseaddji rávvemis, diehtojuohkimis, prošeaktačuovvumis, ohcamušaid gieđahallamis sihke ovdanbuktimis hálddahuskomiteai. Bargu lea oasseáigásaš (50 %), ja bargi sajustuvvá soahpamuša bokte Suoma Sámediggái.

Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá álggos 31.12.2022 rádjai. Interreg Aurora- prográmma sámeoassesuorggi bargu joatkašuvvá oasseáigásažžan (50 %) jagi 2027 rádjai dainna eavttuin, ahte ášši ovdána EU:s plána mielde. Lassidieđut Interreg Aurora- prográmma birra gávdnojit čujuhusas https://www.interregnord.com/interreg-aurora/

Gelbbolašvuođagáibádussan lea heivvolaš allaskuvladutkkus. Lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra ja rádjaoktasašbarggu sihke hálddahusbargguid buori dovdama, buriid gulahallandáidduid, válmmašvuođa iehčanas bargamii, návcca ovttasbargamii ja erenomáš buori eaŋgalsgiela njálmmálaš ja čálalaš máhttima. Bargohárjánupmi seammalágan bargguin sihke EU-láhkaásaheami ja hálddahusa dovdamuš gehččojuvvojit ohccái ovdun. Bargui gullá mátkkošteapmi prošeaktaguovllus. Interreg Aurora- prográmma prográmmagiella lea eaŋgalsgiella. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (ollesáigásaš barggu vuođđobálká 2706,50 €/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit sámeguovllu lassi 24 % ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Barggus čuvvojuvvo 6 mánotbaji geahččalanáigi

Bargoohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma Sámediggái 11.3.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c0b7642e

Lassidieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, tel. +358407262688.

Lassidieđuid Interreg Aurora-prográmmaáigodaga birra addá prográmmahoavda Iiris Mäntyranta, Norrbotten leanaráđđehus, iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se tel. + 46 10 225 53 76

Anáris 21.2.2022
Sámediggi

Ođđa bargogirji nuortalašgillii almmuhuvvon 

/in , , /by

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea almmustahttán ođđa nuortalašgiela bargogirjji ǨIÕČČ 3  girjeráidui.  ǨIÕČČ 3 ǩiđđpââʹj tuejjǩeʹrjj lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla goalmmát luohká vierisgiela oahpahussii.  

Girji lea jorgaluvvon davvisámegiela GEA -oahppogirjeráiddus, man lea čállán Oona Länsman ja  govaid sárgon Nora Bäck. Nuortalašgillii girjji lea jorgalan ja heivehan Raija Lehtola ja lay out bargan Anni Näkkäläjärvi.  

Diŋgojumit neahttagávppi bokte: ǨIÕČČ 3 ǩiđđpââʹj tuejjǩeʹrjj

GEA 4 kirjan kansikuva

Ođđa oahppogirji davvisámegillii almmuhuvvon 

/in , , /by

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea almmustahttán ođđa davvisámegiela oahppogirjji GEA girjeráidui.  GEA 4 Davvisámegiella vieris giellan lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla njealját luohká vierisgiela oahpahussii. Oahppogirjji lea vejolaš fidnet nuorta -ja oarjesuopmaniin. Girjji teavstta lea čállán Oona Länsman.  Girjji govaid lea sárgon ja lay out bargan Nora Bäck.  

Diŋgojumit neahttagávppi bokte:

Almmuheapmi sámegielaid gáiddusoahpahussii lohkanjahkái 2022–2023 rahppojuvvui

/in , /by
Govas Anni-Sofia Niittyvuopio, Henna Aikio, Hanna Helander, Satu Pieski, Ulla Aikio-Puoskari ja Joni Saijets.

Almmuheapmi Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu oahpahussii lohkanjahkái 2022–2023 lea rahppojuvvon. Almmuheapmi oahpahussii dahkkojuvvo Hellewi-almmuhanvuogádagas. Almmuheapmi guoská sihke ođđa ohppiid ja daid ohppiid, geat jotket fitnu oahpahusas.

Almmuheami sáhttá dahkat oahpahusa lágideaddji, rektor dahje oahppi fuolaheaddji. Go almmuheami dahká fuolaheaddji, de sávvat fuolaheaddji váldit oktavuođa oahppi skuvlii, ja muitalit, ahte oahppis lea miella ja vejolašvuohta oassálastit sámegiela gáiddusoahpahussii. Almmuheami ferte dahkat maŋimustá 31.3.2022.

Rávvagat Hellewis almmuheapmái

Gáiddusoahpahusfidnu fállá sámegiela (anáraš-, nuortalaš-, dahje davvisámegiela) vuođđooahpahusa dahje logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahusa 2 vd sámeohppiide, geat orrot sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Maiddái ovdaoahpahusa oahppit sáhttet oassálastit fitnu oahpahussii. Fidnu ii fála oahpahusa rávesolbmuide.

Sámegiela ii dárbbaš máhttit ovddežis, vai sáhttá oassálastit oahpahussii. Oahpahusjoavkkut juhkkojuvvojit juohke sámegillii. Juohkimis váldojuvvojit vuhtii ohppiid luohkká- ja gielladássi. Oahpahusa viggat lágidit gielain ja joavkkuin, main leat unnimustá guokte oahppi dahje studeantta.

Fuomáš, ahte muhtin gávpogat (ee. Helsset, Oulu ja Roavvenjárga) lágidit davvisámegiela oahpahusa maiddái lagašoahpahussan. Juos dus lea miella searvat oahpahussii, de váldde oktavuođa iežat skuvlla rektorii dahje gávpoga skuvlavirgedoaimmahahkii!

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Fidnu joatkašuvvá gitta jagi 2023 giđđalohkanbaji lohppii, ja dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fitnu mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu.

Boahttevaš dáhpáhusat

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu lágida njukčamánus infodilálašvuođa oahpahusa lágideddjiide ja vánheneahkeda. Dilálašvuođaide ii dárbbaš almmuhit iežas ovddalgihtii.

Sámegielaid gáiddusoahpahus – boahttevuođa huksen
Infodilálašvuohta oahpahusa lágideddjiide
ga 16.3.2021 dii 15.00–16.00
Liŋka: Searvva dilálašvuhtii dás

Sámegielaid gáiddusoahpahusa vánheneahket ja infodilálašvuohta áššis beroštuvvan vánhemiidda
ga 23.3.2021 dii 18.00–19.00
Liŋka: Searvva dilálašvuhtii dás

Bures boahtin mielde sámegielaid gáiddusoahpahussii!

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, fidnohoavda
Ohcejoga gielda
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, fidnokoordináhtor
Sámediggi
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/

Sámediggi almmuha ohcan láhkai plánejeaddji mearreáigásaš doaimma

/in , , , /by

Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá mearreáigásaš plánejeaddji, gean bargun lea ráhkadit dieđihanmateriála sámi giellalágas ja sámiid eará gielalaš vuoigatvuođain sámeálbmogii neahttasiidduide ja eará kanálaide.  Bargu álgá 1.4.2022 dahje soahpamuša mielde ja bistá 31.6.2022 rádjai ja vejolaččat dan maŋŋelge.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámiid gielalaš vuoigatvuođaid, sámekultuvrra ja hálddahusbargguid buori dovdamuša ja buriid gulahallandáidduid. Bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvo ovdun.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2645,46 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi vuođul ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Doaimmas čuvvojuvvo guovtte vahku geahččalanáigi.

Ohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 7.3.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?0855aa64&lang=fi-FI

Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 16.2.2022
Sámediggi

Lappi guovllustivrra báikejuohku almmustahtton – sámegiela lávdegotti čoahkkáibidju ii vástit ráđđádallanbohtosa

/in , /by

Yle ođđasiid mielde sámegiela lávdegotti lahtuin guhtta bohtet Sámedikkis ja čieža buresveadjinguovllu áirasiin. 13 – lahttosaš lávdegotti ságajođihanbáikki oažžu guovddášbellodat. Lávdegotti čoahkkáibidju ii vástit dan, maid buresveadjinguovllu gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána lea ráđđádallan Sámedikkiin. Lappi guovllustivrra stuorámus joavkku guovddáža ságajođiheaddji Markus Lohi dieđihii vuossárgga 14.2. guovllustivrajoavkkuid soahpan báikejuogus.

Buresveadjinguovllu gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallamiin gávdnui ovttaráđálašvuohta ođđajagemánus 2022, ahte sámegiela lávdegottis leat guhtta buresveadjinguovllu nammadan lahtu, vihtta Sámedikki nammadan lahtu ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima nammadan lahttu. Lassin ráđđádallamiin lea sohppon, ahte lávdegoddi sáhtášii váikkuhit ieš ságajođiheaddji válljemii.

– Dál buresveadjinguovllu bellodagat leat ovttabealagit mearridan sámegiela lávdegotti čoahkkáibijus, eaige leat vuhtii váldán oainnuid, mat bohtet Sámedikki lágas ásahuvvon bargguid bokte. Lea  problemáhtalaš, go ráđđádallangeatnegasvuođa ja ráđđádallamiid bohtosiid eai dáhto gudnejahttit, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđádallamiin šihtton lávdegotti báikejuohku lei Sámedikki mielde minimaeaktu dasa, ahte Sámedikki lágas ásahuvvon barggut ovddastit sámeálbmoga ja maiddái dikšut sámegiela ja kultuvrra guoski áššiid livčče sáhttán ollašuvvat lávdegotti doaibmasuorgái gullevaš buresveadjinguovllu doaimmas.

– Ráđđádallamiin gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgánain gávnnaimet oktasašipmárdusa sámegiela lávdegotti čoahkkáibijus, mii sihkkarasttášii lávdegotti doarvái buorre áššedovdamuša ja dássebeallásaš ovddastusa. Lean behtton dasa, ahte buresveadjinguovllu stivrajoavkkut garve ráđđádallanbohtosa oalát, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Ráđđádallamiin sohppon lávdegotti čoahkkáibidju ja ságajođiheaddjiid válljenvuohki ovdan buktui maiddái gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána politihkalaš čuovvunjovkui, gos leat ovddastuvvon sihke bellodagat ja Sámediggi.

– Lávdegotti čoahkkáibiju birra livčče lean vejolašvuohta ságastallat politihkalaš čuovvunjoavkkus, gos maiddái Sámedikkis lea ovddasteaddji. Dál áššis lea sohppon stivrajoavkkuid gaskkas almmá makkárge gulahallama haga Sámedikkiin. Livččiimet sávvan buoret álggu buresveadjinguovllu mearrádusbargiid ja Sámedikki oktasašbargui, joatká Koivisto.

Buresveadjinguovllu birra addon lága mielde sámegiela lávdegotti lahttun válljejuvvojit sámegielat olbmot. Uhcimustá 40 proseantta lávdegotti lahtuin galgá nammadit Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohan olbmuin nu, ahte siidačoahkkin evttoha dain ovtta olbmo.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anni-Sofia Niittyvuopio joatká nuoraidráđi ságajođiheaddjin

/in , /by

Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Anni-Sofia Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja várreságajođiheaddjin Maria Mäkinen Jyväskyläs. Guktot doaimmaiga ságajođihangottis maiddái ovddit guovtti jagi bajis.

– Lea fiinnis beassat joatkit bures álgán barggu sámenuoraid sajádaga ovddideapmin. Korona-áiggi hástalusain fuolakeahttá nuoraidráđđi lea olahan bures daid joksanmeriid, maid lei ásahan válgabaji álggus ja bargan erenomážit dálkkádatrievdama bisseheami ovdii. Mii joatkit barggu maiddái eará nuoraidpolitihkalaš ovddidanprográmma joksanmeriid ovdii, lohká nuoraidráđi várreságajođiheaddji Maria Mäkinen.

Nuoraidráđđi lea fuomášan unna nuppástusaid sámenuoraid sajádagas servodatlaš váikkuheamis, muhto navdá barggu gávdnot ain dás ovddos. Nuoraidráđđi oaidná, ahte erenomážit sámegielat astoáiggedoaimmaid ovdii ferte vel bargat ja koronapandemiija lea lokten dan mearkkašumi sámenuoraide. Ášši ovdánahttet earret eará nu, ahte buvttadit sisdoalu sámegielat diehtu- ja rávvensiidduide.

– Nuoraidráđđi lea lokten oaivetemán sámenuoraid astoáigge doarjuma. Dan barget sámenuoraid astoáiggedoaimmaid čielggademiin ja sámegielat nuoraidbargi bálkáhemiin Sámediggái, muhto maiddái álkit olahahtti doaimma ordnemiin, dego sámenuoraide oaivvilduvvon gierdomátkki ordnemiin astoáiggedoaimma ja -sávaldagaid kártema váras, muitala nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Nuoraidráđđi áigu jagi 2022 áigge johtit sámiid ruovttuguovllus ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde doppe, gosa leat čoahkkanan ollu sámit. Gierdomátki dahkko ovttasbarggus báikkálaš sámeservviiguin ja gielddaid nuoraiddoaimmain. Nuoraidráđđi geavaha kártenmateriála doaimmas ovdánahttimii. Seammás nuoraidráđi doaimma birra muitaluvvo sámenuoraide.

– Mii háliidit maiddái fállat sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallamiid servoša siskkáldas áššiid birra. Midjiide lea mannan jagi čoggon hárjánupmi daid ordnemis ja sámenuorain lea čielga dárbu daidda, joatká Niittyvuopio.

Nuoraidráđi doaibmabaji 2022 – 2023 vuosttas čoahkkin dollojuvvui 8.2.2022 ja áššelisttus lei ságajođiheaddji válljema lassin áššedovdilahtuid válljen nuoraidráđđái. Sámedikki bargoortnega mielde nuoraidráđđi sáhttá válljet guovtte jahkái hávil eanemustá vihtta fásta áššedovdi. Nuoraidráđi áššedovdit galget leat válljedettiin 15 – 17 -jahkásaččat. Nuoraidráđi áššedovdilahttun válljejuvvojedje Mihku Näkkäläjärvi, Lilja Ljetoff, Tiia-Káren Alakorva, Marielle Näkkäläjärvi ja Rosa-Máren Juuso.

Dasa lassin nuoraidráđđi oahpásmuvai Sámedikki ja nuoraidráđi doaimmaide ja ásahii vuosttas lahtuid bargojoavkkuide ja ovddasteaddjiid dáhpáhusaide.

Sámedikki dievasčoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2022 – 2023 čoahkkimisttis 17.12.2021. Nuoraidráđi lahtut ja várrelahtut doaibmabaji 2022 – 2023.

Nuoraidpolitihkalaš doaibma- ja ovddidanprográmma 2020 – 2023 (suomagillii)

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi   
010 839 3142

Elli-Marja Hetta, Sámedikki nuoraidčálli
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
010 8393134

Ságastallan- ja dieđihandilálašvuođat sámemánáid ja -nuoraid gielalaš vuoigatvuođain árrabajásgeassimis ja oahpahusas

/in , , /by

Sámediggi lágida njukčamánu áigge ságastallan- ja dieđihandilálašvuođaid sámemánáid ja – nuoraid gielalaš vuoigatvuođain árrabajásgeassimis, oahpahusas ja mánnábearrašiidda ordnejuvvon bálvalusain. Dilálašvuođat lágiduvvojit guovlluid ja giellajoavkkuid mielde. Ságastallandilálašvuođaid mihttomearrin lea juogadit dieđuid ja ságastallat bálvalusain, mat laktásit sámegielaide, ja daid ordnemis gielddain.

Ságastallandilálašvuođat leat rahpasat buohkaide, maiddái skuvlema lágideaddjiide, iige daidda dárbbaš almmuhit ovddalgihtii. Dán beaiváduvvon dieđáhusas gávnnat dilálašvuođaid áigetávvaliid ja maiddái Teams-liŋkkaid.

Fuom! Oulu ságastallandilálašvuohta sirdon dollot disttaga 5.4. dmu 18–20.

Ságastallandilálašvuođat:

Eanodat
disttat 1.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Gihttel
gaskavahkku 2.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Ohcejohka
disttat 15.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Anár, davvisámegiella
gaskavahkku 16.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Anár, anárašgiella
disttat 22.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Anár, nuortalašgiella
gaskavahkku 23.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Soađegilli ja Vuohčču
disttat 29.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Roavvenjárga
gaskavahkku 30.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Helsset
duorastat 31.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Oulu
disttat 5.4. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Liekkus bures boahtin!

Lassidieđut:

skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi, 010 8393 112

gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 010 8393 124

má giellabeassejođiheaddji Niina Aikio-Siltala, niina.aikio-siltala@samediggi.fi, 010 8393 115

Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta käynnistymässä.

Válgalávdegotti čállin lea válljejuvvon Antti Aikio

/in , /by

Sámedikki válgalávdegoddi lea čoahkkimisttis 10.1.2022 válljen válgalávdegotti čállin riektediehtaga magistara Antti Aikio. Antti Aikio lea álggahan barggus guovvamánu álggus.

Sámedikki válgalávdegoddi almmuhii válgalávdegotti čálli barggu ohcan láhkái 20.12.2021. Válgalávdegotti čálli bargun lea válgalávdegotti vuollásažžan válmmaštallat ja ollašuhttit válggaid sihke doaibmat válgalávdegotti ovdanbuktin ja čállin čoahkkimiin. Bargui gullet maiddái válgalávdegotti doaimmahaga hoavddabarggut.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Govva: Ville Fofonoff

Ságajođiheaddji Juuso deattuha Sámeálbmoga luohttámuša mearkkašumi duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvamis

/in , , /by

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso doalai rahpansáhkavuoruin ovtta Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna álggahansemináras otne 8.2.2022. Sáhkavuorus Juuso deattuhii, ahte son oaidná duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvama dáfus oktan deháleamos elemeanttain Sámeálbmoga luohttámuša proseassa ektui.

– Luohttámuša ráhkadeapmi ii vealttakeahttá leat álkes bargu ja dat sáhttá doalvut áiggi. Dan lassin, ahte Sámeálbmot galgá sáhttit luohttit kommišuvdnii, galgat mii sáhttit luohttit maiddái Suoma stáhtii ja mearrádusbargiide. Mii galgat sáhttit luohttit dasa, ahte dán proseassas čuovvu nuppástus buoret guvlui ja maiddái sámiid perspektiivvas vuoiggalut servodaga guvlui, gávnnaha Juuso sáhkavuorustis.

Loga sága dáppe.