Sámediggi sávvá ráfálaš juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi 2023!
Sämitigge tuáivut rávhálijd juovlâid já luholii uđđâ ive 2023!
Sääʹmteʹǧǧ tuäivat rääuhlõs rosttvid da leklvaž ođđ eeʹjj 2023!
Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023!
Season’s Greetings!
Sääʹmteeʹǧǧ teʹlfonkuvddlõs lij ǩidd piâtnâc 23.–30.12.2022. Ǩirrlaž aaʹššin väʹldded õhttvuõđ info@samediggi.fi
Uʹcc ǩeerja -nuõrttsääʹmǩiõllsaž digiǩiiʹrji räidd lij iʹlmstõõvvâm aanrõš- da tâʹvvsääʹmǩiõʹlle. Ǩeeʹrj vuäʹpste sääʹmǩiõl takai saaʹnid, mâʹte jååʹttemveeʹrbid da eeuʹnid, di pihttsi da porrmõõžži nõõmtõõzzid. Seämmast ǩeeʹrj veʹǩǩe õõudâs ǩiõllmättaaʹšši da lookkmõõžž mättjummuž. Ǩiiʹrjin lie kueʹhtt versio, tävvtum da tävvteǩani, di juõʹǩǩ temma õhttneei haʹrjjtõsǩeʹrjj.
Uʹcc ǩeerja -digiǩiiʹrji räidd šõõddi Čeʹvetjääuʹr škooul sääʹmǩiõl uʹčteeʹl Maria Porsanger eʹtǩǩõõzzâst.
Ǩiiʹrji ǩiõttǩeeʹrjtõõzz da pirstõõzzid lij tuejjääm Esther Berelowitsch, kååʹtt lij Sääʹmteeʹǧǧest reâuǥast mättmateriaal projeʹktt-tuejjlõʹžžen. Laura Ylinampa lij jåårǥlâttam ǩiiʹrjid aanrõšǩiõʹlle, da Arla Magga tâʹvvsääʹmǩiõʹlle.
Uʹcc ǩeerja -tuejj-jouʹǩǩe koʹlle Maria Porsanger, Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio, Anna-Katariina Feodoroff di Petra Kuuva. Digiǩiiʹrji teeknlaž tuejast lie vaʹsttääm Unni Länsman da Esther Berelowitsch.
Rääid võl tiuddeet pueʹtti eeʹjj.
Ǩiiʹrjid čõõđti Škooultõs- da mättmateriaalkoontâr.
Esther Berelowitsch
Sääʹmǩiõllsaž mättmateriaali projeʹktt-tuejjlaž
esther.berelowitsch@samediggi.fi
Ooʒʒõõttmõš eeʹjj 2023 sääʹmteʹǧǧvaali vaal-loǥstõʹǩǩe poott 31.12.2022 õuʹddel čiâss 16. Ooccâmlomaakk vuäitt tooiʹmted liâdǥlânji, pååʹšt mieʹldd leʹbe tooimteeʹl ooccâmlomaakk Sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkååʹdd konttra. Lomaakk âʹlǧǧe leeʹd vaal-luʹvddkååʹdd konttrest 31.12.2022 õuʹddel čiâss 16.00.
Vaali äiʹǧǧtaull da lomaakk käunnʼje addrõõzzâst: https://www.samediggi.fi/vaal-2023/?lang=nuo.
Lââʹssteâđaid ooʒʒõõttmõʹšše kuuleeʹl vuäitt teâđstõõllâd teʹlfoonin leʹbe suõjjuum neʹttpååʹšt pääiʹǩ.
Aanrest 20.12.2022
Sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkåʹdd
Sääʹmkultturkõõskõs Sajos
Menesjärventie 2A
99 870 AANAR
010 839 3155
Suõjjuum neʹttpååʹšt: https://secmail.com/send/vMJaNprX, vuâsttavaʹlddi: vaalit@samediggi.fi
Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Suomen Saamelaiskäräjien edustajat ja Tenon kalatalousalue vetäytyvät Tenon kalastussääntöneuvotteluista, koska neuvottelut ovat pysähtyneet Norjan viranomaisten tiukkaan vaatimukseen kieltää lohenkalastus Tenolla kokonaan seuraavassa kalastussäännössä. Lohen kalastuskielto olisi voimassa 5–7 vuotta. Edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei enää ole.
Tenon kalatalousalue on jo päättänyt vetäytyä neuvotteluista. Suomen Saamelaiskäräjät tukee Tenon kalatalousalueen päätöstä ja Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee asiaa ensi viikon kokouksessa Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Saamelaiskäräjien edustajien ehdotuksen pohjalta.
Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue katsovat, että Norjan viranomaisten edustajat ovat kariuttaneet neuvottelut, koska eivät voi myöntyä vähäiseenkään lohenkalastukseen Tenolla, eivätkä noudata kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen kutuvaltioperiaatetta.
– On käsittämätöntä, miten Norja sallii Tenon lohikantoihin kohdistuvan kalastuksen rannikollaan samalla, kun se vaatii lohenkalastuksen kieltämistä Tenojoella, sanoo Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Mika Aikio.
Suomen valtioneuvosto asetti Tenon kalastussäännön Suomen neuvotteluvaltuuskunnan toukokuussa 2020 ja antoi neuvotteluille kaksi päätavoitetta: Tenon lohikantojen elvyttämisen ja saamelaisten oikeuksien toteutumisen edistämisen. Myös Norjan hallitus lausui ennen neuvotteluja tavoitteeksi saamelaisten oikeuksien vahvistamisen.
– Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden edustajat ovat neuvotteluissa puolustaneet saamelaisten ja muiden kalastusoikeuden haltijoiden oikeuksia ja ilmoittaneet, että eivät voi hyväksyä ehdotettua kalastussääntöä, koska se olisi vastoin Suomen perustuslakia. On erittäin valitettavaa, että Norjan viranomaisilla neuvottelujen lähtökohdat näyttävät unohtuneen, sanoo Suomen Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Suomessa Saamelaiskäräjien ja Tenon kalatalousalueen tulee ilmoittaa maa- ja metsätalousministeriön kautta valtioneuvostolle vetäytymisestä ja pyytää eron myöntämistä edustajilleen Suomen neuvotteluvaltuuskunnasta. Norjan puolen Tenon kalastushallinnon hallitus käsittelee asiaa tammikuussa.
Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
Mika Aikio
Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja
0400 558 391
micka50@hotmail.com
Kuva: Hans Pieski
Aanar da Sør-Varangi kååʹdd alttee teäggtõõzz vuõsshaʹŋǩǩõõzz nuõrttsääʹm ǩiõl da kulttuur jeälltummšen. Haʹŋǩǩõʹsse miõʹtteš teäggtõõzz Interreg Aurora –prograamm Sápmi-vueʹzzest programmpââʹj 2021–2027 vuõssmõs ooccâmkõrvvjin. Haʹŋǩǩõõzz meersaž vaast-teäggtõs Taarrâst puätt Sääʹmteeʹǧǧest da Trooms da Finnmaark lääʹnest da Lääʹddjânnmest vaast-teäggteei lij Lappi lett. Interreg Aurora 2021–2027 lij ođđ programm Euroopp Interreg-õhttsažkååʹddest raaj râstldeei õhttsažtuâj vääras da tõn Sápmi-vueʹss kätt Sääʹmjânnam vuuʹdid Taarrâst, Lääʹddjânnmest da Ruõccâst. Haʹŋǩǩõõzz plaanummša liâ vuässõõttâm jeeʹres vueʹssbeäʹl jm. Nuõrttsääʹmkultturfoond eeʹttǩeeʹj da Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõlläʹšštobddi.
Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjj Tuomas Aslak Juuso âânn haʹŋǩǩõõzz vääžnʼjen da tuâtt: “Leäm rämmai, što haʹŋǩǩõs šâdd. Haʹŋǩǩõs lij tuõđi tääʹrǩes, ǥu tõt jeällat da raʹvvai nuõrttsääʹm ǩiõl da nuõrttsääʹm kulttuur raajid râstldeei õhttsažtuâjain. Haʹŋǩǩõs ooudâsvieʹǩǩat še vuässas Sääʹmteeʹǧǧ Ǩiõllpoliittlaž tåimmam- da ooudâsviikkâmprogrammâst 2020-2023 nõõmuum täävtõõzz čiõlǥeed vueiʹtlvažvuõđid altteed ǩiõllkõõskõõzzid jeäʹrben tõid vuuʹdid, koin ǩiõlljeälltummša lij šuurmõs tarbb, mâta nuõrttsääʹmǩiõl mainstemvuuʹdin.”
Še Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjj Tauno Ljetoff lij kuärǥaž ođđsest. “Lij samai pueʹrr, što nuõrttsääʹm ǩiõll- da kulttuurkõõskõõzz vuõssčiõlǥtemhaʹŋǩǩõʹsse lij miõttum teäggtõs. Tät lij šiõǥǥ ouddmiârkk tõʹst, mäʹhtt EU da Interreg teäggtõs vueiʹtte tuärjjeed nuõrttsääʹmkulttuur da vaarvuâla nuõrttsääʹmǩiõl jeälltummuž da še čuäjtõs tõʹst, što vaarvuâla uuʹcces ǩiõlid še uuʹdet äärv. Nuõrttsääʹm ǩiõl da -kulttuur jeälltummuš lij luândlaž riikki raajid râstldeei õhttsažtuâj. Tuäivam, što nuõrttsäʹmmla nuʹt Aanar ǥu Sør-Varanger kååʹddest vuässõõđče vuõssčiõlǥtemhaʹŋǩǩõõzz poodd čõõđtem såbbrid jõnn jooukin, što õhttsažkååʹdd vuäinlmõõžž da taarb šâʹdde kullum”
Haʹŋǩǩõs čõõđtet 15.1.-15.7.2023 da vuõsshaʹŋǩǩõõzz poodd plaaneet jiõččveärla määŋgekksaž väʹlddhaʹŋǩǩõõzz nuõrttsääʹm ǩiõll- da kulttuurkõõskõõzz raajjmõššân. Haʹŋǩǩõõzz poodd kuulât nuõrttsääʹm meer vaiddsânji sij vuäinlmõõžžin da taarbin nuʹt Taarr ǥu Lääʹdd beäʹlnn.
Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteeʹjj
040 687 3394 tuomas.juuso@samediggi.fi
Marko Marjomaa
Sääʹm ǩiõllaaʹššipiisar
50 438 2 484 / 10 839 3 183
marko.marjomaa(at)samediggi.fi
Snimldõk: Ville Fofonoff
Lääʹdd Sääʹmteʹǧǧ lij taʹrjjääm jooʹtti eeʹjj tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹm ǩiõllvuäpstõõzz. Tät kääzzkõs poott ânnʼjõž häämstes Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧest eeʹjj 2022 loopp räjja mõõneeʹst. Ǩiõlltuâjjla lie taʹrjjääm ǩiõllvuäpstõõzz sää′mǩiõl konttrest da valmštõõllâm jeeʹrab mieʹldd termmliistid da tuejjääm ǩiõllhuâlltuâj. Sääʹmteʹǧǧ lij haaʹlääm staanâd sääʹmǩiõlivuiʹm tuejjuum ǩiõlltuâj kõskkpoddsaž maallin Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi vuâđđeemproseeʹss ååreeʹn kõõsk.
Sääʹmteeʹǧǧ kuʹǩes äiʹǧǧkõõsk täävtõssân lij leämmaž vuäǯǯad õhttsažtâʹvvjânnmallaš sääʹmǩiõli resursskõõskõõzz Sääʹm Ǩiõllkaʹlddja. Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso lij toođvaž tõn diõtt, mâid kuuʹǩǩ pešttam õhttsažtâʹvvjânnmallaš õhttsažtuejj pohtt mieʹldes:
– Lääʹdd Sääʹmteʹǧǧ haaʹlad späʹssbõõššâd Taarr da Ruõcc Sääʹmtiiʹǧǧid õhttsažtuâjast da rämmaš ko Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi põõžžtummša lij käunnʼjam teäggtõs da õhttsaž čåuddmõš, da toiʹmmjummuš peäss ođđ aʹlǧǧe.
Sääʹmteʹǧǧ lij põrggâm juʹn kuuʹǩǩ čåuʹdded kõõččmõõžž tõʹst, mõõn nalla õhttsažtâʹvvjânnmallaš sääʹmǩiõli ǩiõllõhttsažtuâj õõlǥči čåuʹdded. Ǩiõllstaanpiisar Anne Kirste Aikio särnn, što proseʹss lie leämmaž määŋgai pooddi väʹǯǯlõs:
– Ij leäkku hiâlpp altteed säʹmmlai õhttsaž organisaatio da leäʹp tuejjääm samai määŋgnallšem vaʹǯǯtõõzzi vuâstta. Meeʹst lie õinn jiânâs raajjcõgldõõzz, kook câʹǧǧe da meälǥee näkam sääʹmvuuʹd obbnes kaʹtti tuâj tuejjummuž. Tääʹrǩmõs kuuitâǥ lij, što riikki rääʹj jie vaaikât leigga jiânnai sääʹmǩiõli õuddnummša da što õhttsažtâʹvvjânnmallaš ǩiõlltuâjj sääʹmǩiõli õuʹdde vuäitt juätkkjed.
Juätkast Taarr, Läädd da Ruõcc sääʹmtiiʹǧǧi õõutveäkka teäggtem Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi vaʹsttad ǩiõlltuâjast. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi lij jiõččnaž organisaatio, kååʹtt toiʹmmai vaaldâšm peäʹlest Taarr Sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõđâst. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi toiʹmmjem jååʹđteeʹjen lij halltõs, koozz kooum riikk sääʹmteeʹǧǧ lie nõõmääm vuäzzlaid. Saaǥǥjååʹđteeʹjen toiʹmmai Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧ nõõmeem vuäzzlaž Tauno Ljetoff.
Anne Kirste Aikio, ǩiõllstaanpiisar
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
010 839 3124 / 040 707 5626
Sääʹmteeʹgg teʹlfonkõõskõs lij kidd 14.12.2022 tuâjjlažkååʹdd pueʹrrvââjjampeeiʹv diõtt.
Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaalkoontâr lij õlmstâttam KEI 1 aanrõšǩiõllsaž mättǩeeʹrj da čõhččtuejjǩeeʹrj.
KEI 1 Kollemecci lij jurddum vuâđđškooul vuõʹssmõs klaass sääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllan mättʼtõʹsse. Mättǩeʹrjj lij jåårǧlõttum da suåvtum aanrõšǩiõʹlle eeʹjj 2022 oođuum tâʹvvǩiõl GEA 1 Gollemeahcci-ǩeeʹrj vuâđald. Tuejjǩeeʹrjest lie haʹrjjtõõzz mättǩeeʹrj čõhččpââʹj mättʼtõssiiskõõzzi mättʼtõõttâm vääras.
Ǩiiʹrji teeʹkstid lij ǩeeʹrjtam Oona Länsman da ǩeeʹrj kaartid pirstam Nora Bäck. Lay out raajjâm Susanna Kaartinen.
Ååʹn iʹlmstõõvvâm aanrõšǩiõllsaž KEI-ǩee´rj lij vueʹss Sääʹmteeʹǧǧ jiijjâs puuʹtʼtõõzz, koozz koʹlle alggveärlaž tâʹvvǩiõlllsaž GEA-ǩeʹrjjräidd da nuõrttsääʹmǩiõllsaž ǨIÕČČ-ǩeʹrjjräidd.
Sääʹmteʹǧǧ späʹssbââšš mättʼtõs- da kulttuurministeria teäggtõõzz miõttmõõžžâst sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttsueʹrj tuâjjlai škooultõʹsse. Õhttsiʹžže âlddsin kuõiʹt miljoon eeuʹr teäggtõõzz miõʹtteš Oulu universitetta da Lappi ämmatõllškoouʹle. Škooultõõzzi täävtõssân lij lââʹzzted sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttsuõʹrji tuâjjlai meäʹr da lââʹzzted tuâjjlai sääʹmkulttuuʹre kuulli silttummuž.
Oulu da Lappi universiteeʹtt õhttsažtuâjjan čõõđted jurddum Sääʹmǩiõl- da kulttuurškooultõs sosiaal- da tiõrvâsvuõttsuârgga (2023‒2026) -haʹŋǩǩõõzz teäggtet 1 000 000 eeuʹrin. Lappi ämmatõllškooul Kulttuursensitiivlaž škooultõõzz õhttsaž õõudummuš sääʹm sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid –haʹŋǩǩõõzz teäggtet 918 634,93 eeuʹrin. Haʹŋǩǩõõzz viiǥǥât čõõđ Lappi, Oulu da Diakonia ämmatõllškooul õhttsažtuâjjan.
Sääʹmǩiõllsaž da sääʹm kulttuur meâldlaž kääzzkõõzzid lij vueiʹtlvaž jäʹrjsted tåʹlǩ, jos tõi vääras lie vuäǯǯmest sueʹrj škooultum oummu. Sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi puuʹtʼteeʹjin lie šuur vaiggâdvuõđ tuâjjlai rekrytâsttmõõžžâst. Ministeria miõttâm teäggtõõzz vueʹrdet puʹhttem hiâlptõõzz vuâkka.
Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso rämmaš miõttum teäggtummšest. – Tän teäggtõõzz tueʹǩǩen lij teimma rapoortâs luåvtam sääʹm-mättʼtõõzz õõuʹdeemtuâjj-joouk vuâđđ mieʹldd tärkka tuejjuum tuâjj, kååʹtt ååʹn pohtt pueʹrr puåđõõzz. Leäʹp Sääʹmteeʹǧǧest tuejjääm kõrrsânji, što säʹmmla vuäǯǯče kääzzkõõzzid jiijjâs ǩiõʹlle da nuʹtt, što meeʹst kulttuur vääʹldet lokku, Juuso ceälkk.
Miõttum teäggtõõzzâst lij šurr miârktõs, tõn diõtt ko säʹmmlai vuõiggâdvuõđ sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid teâuddje ânnʼjõžääiʹj hueʹneld. Sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzz lie kuuitâǥ vääžnai säʹmmlai pueʹrrvââjjam lââʹssen veâl sääʹmǩiõli da kulttuur seillmõʹšše di ravsmummša.
– Lääʹddjânnam lij vuäǯǯam määŋgaid siâzztõõzzid ooumažvuõiggâdvuõđid vuåppai orgaanin sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vuäǯǯamvuõđ pueʹrummša. Tät teäggtõs lij õhtt konkreettlaž laauʹǩin tõn årra, što ääʹšš õuddne, ceälkk Sääʹmteeʹǧǧ sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar Anne Länsman-Magga.
Mättʼtõs- da kulttuurministeria tuâjj-joouk väärrsaaǥǥjååʹđteeʹjen toiʹmmjam škooultõspiisar Ulla Aikio-Puoskari âânn miõttum teäggtõõzz miârkteeʹjen. – Oulu da Lappi universiteeʹtt da ämmatõllškooul vuäǯǯa ååʹn samai šiõǥǥ vueiʹttemvuõđ sääʹmǩiõlid da sääʹm kulttuur lokku vaʹlddi škooultõsmaalli õõuʹdummša õhttsažtuâjast. Âânam tõn še miârkteeʹjen, što puk Lääʹddjânnmest mainstum kolmm sääʹmǩiõl lie ååʹn universiteʹttmättan tiudd veeidasvuõđstes, särnn Aikio-Puoskari.
OKM 6.2.2020 šiõtteem sääʹmǩiõli da sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzz õõuʹdeemtuâjj-joouk seʹlvti jm. sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttsuõʹrji tuâjjlai škooultõstaarbid da eʹtǩǩii ministeriaaʹje teäggtõõzz tän vääras. Tuâjj-joukk juõʹjji lopprapoortâs da spesiaalčiõlǥtõõzzâs mättʼtõsministeera 15.4.2021. Mättʼtõs- da kulttuurministeria ääʹvii õllškooulid teäggtõsooccmõõžž sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttsueʹrj tuâjjlai škooultõʹsse da škooultõõzzi õõuʹdummša ǩieʹssmannust 2022.
Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
40 687 3 394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Anne Länsman-Magga
Sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi
Anne Kirste Aikio
ǩiõllstaanpiisar
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
Ulla Aikio-Puoskari
škooultõspiisar
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
OKM teâđtõs 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.
Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, OKM:n julkaisuja 2021:25
Snimldõk: Ville Fofonoff