Nuortalašgielat unna digigirjjážiid ráidu almmustahtton

/in , /by

Uʹcc ǩeerja (Unna girjjážat) –ráidu nuortalašgillii lea almmustahtton. Girjjážat láidejit dábálaš nuortalašgielat sániide, nu mo johtinvearbbaide ja ivnniide, biktasiidda ja borramušsániide. Girjjážat ovddidit seammás giellaoahppaáššiid ja lohkama oahpaheami. Girjjážiin leat guokte oasi, stávvalaston ja stávvalkeahtes oassi. Dán lassin lea juohke temái gullevaš hárjehusgirji.

Uʹcc ǩeerja -digigirjjážiid ráidu lea riegádan Čeavetjávrri skuvlla nuortalašgiela oahpaheaddji Maria Porsanger evttohusas. Girjjážiid lea čállán ja govuhan Esther Berelowitsch, guhte bargá Sámedikki oahppomateriálaprošeaktabargin. Berelowitsch lea bádden jienaid girjjážiidda ja editeren daid. Lohkkin leaba Raija Lehtola ja Tiina Sanila-Aikio.

Uʹccǩeerja -bargojovkui gullet Maria Porsanger, Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio, Anna-Katariina Feodoroff ja Petra Kuuva. Digigirjjáža teknihkalaš ollašuhttimis leaba vástidan Unni Länsman ja Esther Berelowitsch. Ráidu ain dievasmahtto. Girjjážiid leat ráhkadeame anáraš- ja davvisámegillii.

Buohkaide rabas liŋkkat girjjážiidda:

Sieđga ja Lahppu (Paju ja Luppo): lohkangirji, lohkangirji stávvalaston , hárjehusgirji 
Siepman (Siemen): lohkangirji, lohkangirji stávvalaston, hárjehusgirji 
Elias (Elias): lohkangirji, lohkangirji stávvalaston, hárjehusgirji

Girjjiid lea almmustahttán Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat.

Lassedieđut: 

Raija Lehtola
Nuortalašgielat oahppomateriála plánejeaddji
raija.lehtola@samediggi.fi

Esther Berelowitsch
Nuortalašgielat oahppomateriála prošeaktabargi
esther.berelowitsch@samediggi.fi

Sámediggi buorida sámegielat jorgalus- ja dulkonbálvalusaid – ođđa siidu rahppon

/in , /by

Sámegiela doaimmahat lea ođasmahttán siiddu, gos gávdná listtu freelancer-jorgaleddjiin ja dulkkain. Ođđa siidui beasát dáppe. Siidui leat lasihuvvon ođđa sámegielaid jorgaleddjiid ja dulkkaid dieđut ja dahkkon rávvagat jorgalusaid ja dulkoma diŋgomii. Dan lassin ohcanmekanisma lea buoriduvvon. Dán ođasmahttinbarggu ulbmiliin lea álkidahttit dulkkaid ja jorgaleddjiid juksama ja maid ovddidit sámegielat bálvalusaid ollašuvvama buoret. Siiddu bokte sáhttet dulkkat ja jorgaleaddjit almmuhit jus hálidit namaset lasihuvvot dieđuide.

Sámi giellalága vuođul sámedikki sámegiela doaimmahaga bargun lea doaimmahit jorgalusaid eiseválddiide ja sámedikkis sáhttá maid diŋgot jorgalusaid. Jorgalusaid diŋgomii Sámedikkis gávdnojit rávvagat dáppe. Sámediggi vuoruha diŋgojumiin daid eiseválddiid geaidde guoská sámi giellaláhka. Dan lassin sámegiela doaimmahat veahkeha freelancer-jorgaleddjiid gávdnamis, jos sámegiela doaimmahaga jorgaleaddjit eai sáhte váldit jorgalanbarggu ja veahkehit maiddái dulkkaid gávdnamis.

Sámediggi lea dahkan ođasmahttima ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddáža jođihan Sámegielaid dulkon -fitnuin. Ođđa siiddus leat fitnus ráhkaduvvon rávagihppagat, ja daid dulkkaid namat, geat leat čađahan fitnu sámegielat dulkonskuvlejumi. Listui leat maid dál dievasmahttán dieđuid goas dulkkat barget, makkár surggiide sii leat spesialiseren iežaset ja movt sin fáhte. Siidui leat maid buoridan ohcama, vai johtileabbo gávdná dulkka dahje jorgaleaddji.

Mii leat ožžon máhcahaga ahte lea váttis gávdnat sámegielat dulkkaid ja jorgaleddjiid, ja danin leat ovddidan dán siiddu, muitala gielladorvočálli Anne Kirste Aikio ja joatká: -Mii oaidnit ahte eiseválddiin lea ain eanet hállu buvttadit sisdoaluid sámegillii ja jorgalan- ja dulkondárbbut leat lassánan sakka.  Sávvat ahte dát mokta buvttadit sámegielat bálvalusaid ii buđđosivččii dasa ahte eai leat dulkkat ja jorgaleaddjit gávdnomis.

Sámegiela doaimmahat lea maiddái dán čavčča áigge čielggadeamen dan mo ovddidit ja beavttálmahttit sámegiela doaimmahaga jorgalanbálvalusaid vai dat ain buoret sáhtášii bálvalit eiseválddiid ja sámedikki iežas jorgalandárbbuid. Sámediggi sávvá ahte boahtte jahkái evttohuvvon lassiresurssat jorgaleddjiid bálkáheapmái nannejuvvojit Suoma riikkabeivviin ja dainna lágiin sámiid gielalaš vuoigatvuođaid dilli buorránivččii.

Lassidieđut áššis:

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
tel. 040 707 5626 / 010 839 3124

Skuvlendilálašvuohta sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldimis čohkkii olu oassálastiid

/in , /by

Sámediggi ordnii ovttas vuoigatvuođaministeriijain duorastaga 3.11.2022 Anáris Sajosis skuvlendilálašvuođa sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldimis geavada virgeoapmahašbarggus erenomážit eanageavahansektoris. Skuvlemii lei vejolaš oassálastit maiddái gáiddusoktavuođaid bokte ja sierra virgeoapmahaččaid ovddasteaddjit oassálaste skuvlendilálašvuhtii oktiibuot sullii 60.

Skuvlendilálašvuohta, mii guoskkai sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima eanageavahansektora guoski virgeoapmahašbarggus, lea vuoigatvuođaministeriija válmmaštallan rasismma vuostásaš ja buriid álbmotgaskavuođaid doaibmanprográmma ollašuhttima oassi. Skuvlendilálašvuohta lei pilohttaprošeakta, mas buoriduvvo ja testejuvvo skuvlen guovllu ja báikkálaš dási virgeoapmahaččaide sámeáššiin. Dát skuvlen lea dárkkuhuvvon erenomážit virgeoapmahaččaide, geat vástidit guovlluidgeavaheami plánemis ja spiehkastatlobiin, suodjalan- ja meahcceguovlluid dikšumis ja geavaheamis, biras-, ruvke-, eanaávnnas- ja čáhcelobiin, sihke čáziid- ja birassuodjaleamis ja birasbearráigeahčus.

– Lea vuogas oaidnit, ahte sierra virgeoapmahaččat leat beroštuvvan skuvlendilálašvuođas, mii gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima. Oassálastiid mearri lei eanet go maid duosttaimet jurddašit ja dat geažida, ahte seamma sullasaš skuvlemii sáhtášii leat dárbu maiddái eará sektoriid virgeoapmahaččain, gávnnaha Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Govat: Johanna Alatorvinen / Sámediggi

Skuvlema jođiheaddjin doaimmai vuoigatvuođaministeriija demokratiija- ja almmosriekteossodaga hoavda Johanna Suurpää ja beaivvi áigge fáttas dolle logaldagaid professor Martin Scheinin, eamiálbmotvuoigatvuođaid doseanta Leena Heinämäki, Depolarize-prošeavtta dutki Panu Artemjeff, Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, birasministeriija láhkaásahanráđđi Mirkka Saarela ja vuoigatvuođaministeriija spesiálaáššedovdi Oula-Antti Labba.

Skuvlema mihttomearrin lei juohkit skuvlemii oassálastiide dieđu ja bargoneavvuid sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima várás ja ollašuhttima álkidahttima várás iežas virgeoapmahašbarggustis. Beaivvi áigge ságastallui maiddái das, man láhkai sierra virgeoapmahaččat sáhtášedje iežaset doaimmain ovddidit sámiid ovttaveardásašvuođa ja oassálastima mearrádusbargamii sihke sámiid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima mearrádusbargamis, mii guoská birrasa ja eanageavaheami. Lassin skuvlemis ságastallui ráhkaduslaš vealaheami albmananhámiin ja geahččaluvvui ahte addojuvvojit oassálastiide doahpagat ja bargoneavvut vealaheami vuostásaš bargui iešguđetlágan doaibmanbirrasiin.

– Dát lea pilohttaprošeakta, man vuođul mii sáhttit árvvoštallat vástideaddji skuvlemiid dárbbu boahttevuođas. Skuvlen lea okta vuohki ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama geavadis, gávnnaha vuoigatvuođaministeriija demokratiija- ja almmosriekteossodaga hoavda Johanna Suurpää.

Oahpásmuva rasismma vuostásaš ja buriid álbmotgaskavuođaid doaibmanprográmmii dáppe.

Lassidieđut:

Laura Olsén-Ljetoff
Ealáhusčálli
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Sámediggi evttoha sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ollašuhttinplána válmmaštallama

/in , /by

Sámediggi celkkii Lappi buresveadjinguovllu strategiijahápmosis. Sámediggi evttoha, ahte strategiijai galggašii váldit oktan oassin sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána.  

Sámediggi buktá cealkámušsasttis ovdan fuola, ahte dalá buresveadjinguovllu strategiijahápmosis eai boađe doarvái bures ovdan buresveadjinguovllu strategalaš ulbmilat sámi álbmoga ektui. Hápmosis eai maiddái boađe ovdan eará buresveadjinguovllu láhkageatnegahtton ovddasvástádusat, nu mo earret eará bargu sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ektui ja dat mo buresveadjinguovlu áigu daid strategalaččat ollašuhttit.

Sámedikki mielas strategiijas livččii galgan čielgaseabbo buktit ovdan daid strategalaš ulbmiliid ja doaimmaid mat čilgejit buresveadjinguovllu oainnu sámiide guoskevaš gažaldagain.  

Gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan buresveadjinguovllu bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis 

Lappi buresveadjinguovllu strategiijas galgá váldot vuhtii gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan buresveadjinguovllu bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis. Sámediggi evttoha danin strategiijai dárkilut, alit dási linnjema das mo buresveadjinguovlu áigu dorvvastit bálvalusaid sámiide, fátmmastit strategiijain sámi álbmoga ja ovddidit sin bálvalusaid.

Danin Sámediggi evttoha ahte strategiijai lasihuvvo čuovvovaš cealkka:  

Sámiid lágas ásahuvvon sajádat, kulturiešstivrejupmi, gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ja sámegielat bálvalusaid oažžuma dorvvasteapmi váldo doarvái viidát vuhtii hálddahusas, bálvalusaid ordnemis, dutkamušas ja ovddideamis.   

Sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ordnemii ollašuhttinplána

Sámediggi oaidná, ahte vai strategiija lea beaktil ja ávkkálaš maiddái sámegielat ja kultuvrii heivehuvvon bálvalusaid buvttadeapmái ja ovddideapmái, galggašii strategiijai váldit oktan oassin sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána.

Sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána čohkkešii doaimmaid, mat gusket sámegielat ja sámekultuvrii heivehuvvon bálvalusaid. Dat doaimmašii maid strategiija ollašuvvama čuovvunmekanisman  ja doarjjošii sámiid guoskevaš strategalaš ulbmiliid duohtandahkama.

Sámediggi oaidná, ahte sierra ollašuhttinplána lea vealtameahttun, vai buresveadjinguovlu čatnasa sámiid bálvalusaid ollašuvvamii ja ovddideapmái. Sámedikki vásáhus lea, ahte jus sámiid áššin eai leat sierra máinnašumit, báhcá daid ollašuhttin oktagas bargiid duohkái iige daninassii daga dan mii strategiija ulbmil lea, doaibmat stivrejeaddji áššegirjin mearrideaddjiide ja áššiid válmmaštalliide.   

Sámediggi doarju evttohuvvon linnjemiid

Sámediggi hálida dán oktavuođas namuhit, ahte vaikke váillaha dárkilut ovdanbuktimiid sámiide guoskevaš mihttuin, de lea duđavaš daidda merkejumiide mat strategiijas leat muđuid sámiid ektui, nu mo dat ahte strategiijas lea máinnašupmi sámegielat bálvalusaid ovddidanbarggus, ja nu maiddái merkejumit sámegielat diehtojuohkimis, buresveadjinbarggus ja sámegielat bargiid bargguin ja Sámediggi doarju daid merkejumiid.

Loga Sámedikki cealkámuš Lappi buresveadjinguovllu strategiijahápmosis

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
tel. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli
tel. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Sámi gielladorvočálli
tel. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi