Nuorttâkielâg uccâ kirjij ráiđu almostui

/in , /by

Uʹcc ǩeerja (Uccâ kirjááh) -ráiđu nuorttâkielâlijd uccâ digikiirjijd lii almostum. Kirjeh uápisteh táváláid nuorttâkielâ saanijd, tegu jotteemverbáid já ivnijd, já pihtâsij já purrâmušâi nomâttâssáid. Kirjeh ovdedeh siämmást kielâoppâaašijd já luuhâm oppâm. Kiirjijn lii rahtum kyehti eres heiviittâs, stavâlistum já stavâlijttáá sehe lasseen jieškote-uv fáádán lahtee hárjuttâskirje.

Uʹcc ǩeerja -digikiirjij ráiđu šoodâi Čevetjäävri škoovlâ nuorttâkielâ máttáátteijee Maria Porsanger iävtuttâsâst. Kiirjijd lii kietâčáállám já kuvvim Esther Berelowitsch, kote parga Sämitiggeest oppâmateriaal proojeektpargen. Berelowitsch västid meiddei kirjij paddiimist já editistmist. Lohhen toimâv Raija Lehtola já Tiina Sanila-Aikio.

Uʹcc ǩeerja -pargojuávkun kuleh Maria Porsanger, Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio, Anna-Katariina Feodoroff já Petra Kuuva. Digikirje teknisâš olášutmist lává västidâm Unni Länsman já Esther Berelowitsch. Ráiđu tievâsmuvá ain. Kirjij aanaar- já tavesämikielâliih heiviittâsah láá pargo vyelni.

Puohháid ávus liiŋkah kirjijd:

Puájui já Jievjâm (Paju da Luppo): luuhâmkirje, luuhâmkirje stavâlistum, hárjuttâskirje 
Siemân (Siemen): luuhâmkirje, luuhâmkirje stavâlistum, hárjuttâskirje 
Eljis (Elias): luuhâmkirje, luuhâmkirje stavâlistum, hárjuttâskirje 

Kiirjijd almostittij Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttah.

Lasetiäđuh:

Raija Lehtola
Nuorttâkielâlâš oppâmateriaal vuávájeijee
raija.lehtola[at]samediggi.fi

Esther Berelowitsch
Nuorttâkielâlâš oppâmateriaal proojeektpargee
esther.berelowitsch[at]samediggi.fi

Sämitigge oovded sämikielâlijd jurgâlem- já tulkkumpalvâlusâid – uđđâ siijđoh lekkum

/in , /by

Sämitige sämikielâ toimâttâh lii uđâsmittám siijđoid, main kávnoo listo freelancer-jurgâleijein já tuulhâin. Uđđâ sijđoid tun peesah täst. Sijđoid láá lasettum sämikielâi uđđâ jurgâleijei já tuulhâi tiäđuh sehe ravvuuh jurgâlusâi já tulkkuumij tiiláámân. Toos lasseen uuccâmtoimâ lii pyeredum. Siijđoi uđâsmittempargo ulmen lii pyerediđ jurgâleijei já tuulhâi juksâm sehe ovdediđ sämikielâlij palvâlusâi olášume. Siijđoi peht tuulhah já jurgâleijeeh pyehtih almottiđ, jis sij halijdeh lasettiđ jieijâs tiäđuid sijđoid.

Säämi kielâlaavâ mield Sämitige sämikielâ toimâttuv pargon lii toimâttiđ jurgâlusâid virgeomâháid já Sämitiggeest puáhtá meid tiiláđ jurgâlusâid. Ravvuuh jurgâlusâi tiiláámân Sämitiggeest láá tääbbin. Sämitigge piäjá vuosâsajan tiilámijd tain virgeomâháin, moid säämi kielâlaahâ kuáská. Sämikielâ toimâttâh iššeed freelancer-jurgâleijei kavnuumist, jis toimâttuv jurgâleijeeh iä paste väldiđ jurgâlempargo vuástá. Toimâttâh iššeed meid tuulhâi kavnuumist.

Sämitigge lii toohâm uđâsmittem oovtâstpargoost Säämi máttááttâskuávdáá Sämikielâi tulkkum -havváin. Uđđâ siijđoin kávnojeh haavâst tohhum tieđettemčáálluseh tulkkuumist já tai tuulhâi noomah, kiäh láá čođâldittám sämikielâlii tulkkumškovlim. Liiston láá tääl meid tievâsmittâm tiäđuid tast, ete kost tuulhah tuáimih, moid suorgijd sij láá spesiaališum já maht sijjân finnee ohtâvuođâ. Meid uuccâmtoimâ lii pyeredum, vâi tuulhâ tâi jurgâleijee kavnum lii älkkeb já jotelub.

– Mij lep finnim macâttâs, ete sämikielâlijd tuulhâid já jurgâleijeid lii vaigâd kavnâđ, já tondiet mij lep ovdedâm ton siijđo, muštâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio já juátká: – Mij uáinip, ete virgeomâháin lii ain eenâb haalu pyevtittiđ siskáldâsâid sämikielân, já jurgâlem- já tulkkumtáárbuh láá čuuvtij lasanâm. Mij tuáivup, ete taat mohtâ pyevtittiđ sämikielâlijd palvâlusâid ij kiäppán tondiet, ete tuulhah já jurgâleijeeh iä kavnuu.

Sämikielâ toimâttâh seelvât meid taan čoovčâ, ete maht puáhtá ovdediđ já pehtilittiđ sämikielâ toimâttuv jurgâlempalvâlusâid, vâi tot pastaččij ain pyerebeht palvâliđ virgeomâhái já Sämitige jieijâs jurgâlemtáárbuid. Sämitigge tuáivu, ete Suomâ ovdâskoddeest nonniiččii puáttee ihán iävtuttum laseresursijd jurgâleijei pálkkáátmân já tienuuvt sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi tile puáráničij.

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio, kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
puh. 040 707 5626 / 010 839 3124

Škovlimtilálâšvuotâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist kiäsuttij ennuv ulmuid

/in , /by

Sämitigge ornij oovtâstpargoost riehtiministeriöin tuorâstuv 3.11.2022 Aanaar Sajosist škovlimtilálâšvuođâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist keevâtlii virgeomâhâšpargoost eromâšávt eennâmkevttimsektor ooleest. Škovliimân lâi máhđulâš uásálistiđ meid káidusohtâvuođâ peht já sierâ virgeomâhâšpeelij ovdâsteijeeh lijjii škovlimtilálâšvuođâst ohtsis suulân 60.

Škovlimtilálâšvuotâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist eennâmkevttimsektorân kyeskee virgeomâhâšpargoost lii uási riehtiministeriö valmâštâllâm raasiism vuástásii já šiev aalmugkoskâvuođâi toimâohjelm olášutmist. Škovlimtilálâšvuotâ lâi piiloothaahâ, mast ovdedeh já keččâleh škovlim sämiaašijn kuávlulii já páihálii tääsi virgeomâháid. Taan tove škovlim lâi čuosâttum eromâšávt kuávluikevttim vuáváámist já spiekâstemluuvijn, suojâlem- já meccikuávlui tipšomist já kiävtust, pirâs-, kuáivuttâh-, eennâmamnâs- já čäciluuvijn, sehe časij- já pirâssuojâlmist já pirâskocemist västideijee virgeomâháid.

– Lii pyeri uáiniđ, ete sierâ virgeomâhâšpeleh láá čáittám perustume škovlimtilálâšvuotân, mii kieđâvuš sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldim. Uásálistei meeri lâi positiivlâš olâttâs já čáittá, ete västideijee škovlim puávtáččij leđe taarbâšlâš meid eres sektorij virgeomâháid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Koveh: Johanna Alatorvinen / Sämitigge

Škovlim jođetteijen tooimâi riehtiministeriö demokratia- já almosriehtiuásáduv hovdâ Johanna Suurpää já peeivi ääigi fáádást luvâldii professor Martin Scheinin, algâaalmugvuoigâdvuođâi dooseent Leena Heinämäki, Depolarize-haavâ totkee Artemjeff, Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, pirâsministeriö lahâasâttemräđiolmooš Mirkka Saarela sehe riehtiministeriö sierânâsäššitobdee Oula-Antti Labba.

Škovlim ulmen lâi jyehiđ škovliimân uásálisteid tiäđu já pargoniävuid sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimân já olášuttem pyereedmân sii jieijâs virgeomâhâšpargoost. Peeivi ääigi savâstâllii meid tast, ete maht sierâ virgeomâhááh puávtáččii toimâidisguin ovdediđ sämmilij oovtviärdásâšvuođâ já uásálistem miärádâstohâmân sehe sämmilij ärbitiäđu huámmášumán väldim pirrâsân já eennâmkevttimân kyeskee miärádâstohâmist. Toos lasseen škovliimist savâstâllii rááhtuslii olgoštem haamijn já viggii adeliđ uásálisteid tuáváduvâid já pargoniävuid olgoštem vuástásii paargon sii jieijâs toimâpirrâsijn.

– Taat lii piiloothaahâ, mon vuáđuld mij pyehtip smiettâđ västideijee škovliimij táárbu puátteevuođâst. Škovlim lii ohtâ vyehi ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi keevâtlii olášume, iätá riehtiministeriö demokratia- já almosriehtiuásáduv hovdâ Johanna Suurpää.

Uáppáásm raasism vuástásii já šiev aalmugkoskâvuođâi toimâohjelmân tääbbin (suomâkielân).

Lasetiäđuh:

Laura Olsén-Ljetoff
Iäláttâsčällee
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Sämitigge iävtut sämikielâlij já  kulttuurmiäldásij palvâlusâi olášuttemvuávám valmâštâllâm

/in , /by

Sämitigge ceelhij Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst. Sämitigge iävtut, ete sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám valduuččij strategia uássin.

Sämitigge puáhtá ciälkkámušâstis oovdân huolâ tast, ete pyereestvaijeemkuávlu iävtuttum strategiahammiittâsâst iä pyevti tuárvi pyereest oovdân pyereestvaijeemkuávlu strategisijd uulmijd sämiaalmug háárán. Hammiittâsâst iä meid puáđi oovdân pyereestvaijeemkuávlu eres lahâaasâtliih ovdâsvástádâsah, tego eereeb iärrás kenigâsvuođah sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi háárán tâi tot, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu taid strategisávt olášuttiđ.

Sämitige mielâst strategiast liččii puáhtám čielgâsubbooht pyehtiđ oovdân strategisijd uulmijd já tooimâid, moh čielgejeh pyereestvaijeemkuávlu uáinuid sämmiláid kyeskee koččâmušâin.

Kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist 

Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiast kalga väldiđ huámmášumán kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist. Sämitigge iävtut tondiet strategian tärkkilub, aaleeb tääsi linjim tast, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu turviđ palvâlusâid sämmiláid, väldiđ sämiaalmug huámmášumán strategiast já ovdediđ sämmiláid kyeskee palvâlusâid.

Tondiet Sämitigge iävtut, ete strategian lasettuvvoo čuávuvâš ceelhâ:  

Sämmilij laavâst meridum sajattâh, kulttuurjiešhaldâšem, kielâliih já kulttuurliih vuoigâdvuođah já sämikielâlij palvâlusâi finnim turvim váldojeh ääšimiäldásávt huámmášumán haldâttuvâst, palvâlusâi orniimist já pyevtitmist.

Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi orniimân olášuttemvuávám

Sämitigge ana, ete vâi strategia ličij pehtilis já ávhálâš sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi pyevtittem já ovdedem tááhust, te strategian kolgâččii väldiđ sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám.

Sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám čokkiiččij sämikielâláid já kulttuurmiäldásáid palvâlussáid kyeskee tooimâid. Tot toimâččij meid strategia olášume čuávvummekanismin já tuárjuččij sämmiláid kyeskee strategisij uulmij olášume.

Sämitigge ana, ete sierâ olášuttemvuávám lii velttidmettum, vâi pyereestvaijeemkuávlu čonâdât sämmilij palvâlusâi olášumán já oovdedmân. Sämitige feerim mield sämmiláid čyeccee tooimâi olášuttem páácá ovtâskâs pargei tuáhá, jis tooimâin iä lah sierâ mainâšumeh strategisijn äššikirjijn. Iävtuttâs mield olášuttemvuávám toimâččij räđđejeijee äššikirjen merideijeid já aašij valmâštâlleid.

Sämitigge tuárju iävtuttum linjáid

Sämitigge lii tuđâvâš strategiahammiittâs sämmiláid kyeskee merkkiimáid, veikâ käibid-uv tärhibijd iävtuttâsâid vijđásub uulmijn sämmilij háárán. Sämitigge lii meid tuđâvâš toos, ete strategiast láá mainâšum sämikielâlij palvâlusâi ovdedempargo, sämikielâlâš viestâdem já merkkiimeh, moh kyeskih pyereestvajemân já sämikielâláid pargeid. Sämitigge kyeddit iävtuttum merkkiimijd.

Luuvâ Sämitige ciälkkámuš Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
puh. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Säämi kielâtorvočällee
puh. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi