Sámediggi dohkkehii Suoma ráđđehusa evttohusa sámediggelága rievdadeamis jienaiguin 15-3

/in , /by

Sámedikki čoahkkin dohkkehii 29.11.2022 Suoma ráđđehusa evttohusa sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § rievdadeamis jienaiguin 15-3 (1 guoros jietna). Lassin dievasčoahkkin evttoha, ahte sámediggelága 10 § hábmema Sámedikki čoahkkáibijus beaivádit sámiid ruovttuguovllu gieldadihtomeari oasil. 

Sámedikki čoahkkin ordnejuvvui hybridačoahkkimin, oassi lahtuin oassálasttii čoahkkimii báikki alde Sajosis. Govva: Johanna Alatorvinen / Sámediggi

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusa dahkama áššedovdin vuoigatvuođaministeriija ovddasteaddjiid ossodathoavda Johanna Suurpää ja ráđđádalli virgeolbmo Yrsa Nymana sihke ovttaveardásašvuođa áittardeaddji Kristina Stenmana.

Ášši gieđahallamis lahttu Anu Avaskari evttohii 10 lahtu guottihemiin, ahte sámediggelága 10 § hábmema Sámedikki čoahkkáibijus beaivádit sámiid ruovttuguovllu gieldadihtomeari oasil. Evttohusa mielde Sámedikkis galget leat unnimustá guokte lahttu ja okta várrelahttu Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ja Soađegili gieldda Lappi bálgosa guovllus. Loahpat 13 lahttu válljejuvvošedje jietnameari vuođul, goittotge nu, ahte unnimustá vihtta lahttu galget leat sámiid ruovttuguovllus.

Láhkii, mii lea fámus, veardidettiin gieldadihtomearit livčče ovtta lahtuin unnibut gieldda ektui, muhto oktiibuot sámiid ruovttuguovllus válljejuvvošii okta lahttu eanet dihtomeriin. Anu Avaskari evttohus vuittii stivrra evttohusa bohtosiin 15-0 (4 guoros jiena). Golbma lahttu guđđe mearrádusas sierraoaivila.

– Sámediggi lea bargan mearrádusa, man guovddážis lea gažaldat eamiálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvamis. Sámedikki stuorra eanetlohku lea bohtosiin 15-3 sámediggeláhkaevttohusa duohken, ja sávan maiddái, ahte earát gudnejahttet dán mearrádusa, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lea gávnnahuvvon, ahte Suoma stáhta lea dálá sámediggelága buohta jeavddalaččat rihkkon riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid ovdamearkan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ektui.

Lassin Sámedikki čoahkkin mieđihii stivrii fápmudusa ovddidit láhkaevttohusa ja dárbbu mielde ráđđádallat rievdadanevttohusain, jos ášši ii sáhte dan hohpolašvuođa dihte buktit ođđa Sámedikki čoahkkimii.

– Doaivvu mielde buot riikkabeaiárasat ja olles suopmelaš servodat dorjot Sámedikki ja gudnejahttet min vuoigatvuođa mearridit iežamet áššiin. Doarjaga sáhttá ovdanbuktit máŋgga eará láhkai, ovdamearkka dihte vuolláičállimiin adreassa dahje váldimiin oktavuođa iežas riikkabeaiáirasii. Dál lea áigi gearggahit sámediggelága, joatká ságajođiheaddji Juuso.

Suoma ráđđehus attii riikkabeivviide evttohusa sámediggelága nuppástusain 17.11.2022. Riikkabeaivvit leat geavvan sáttaságastallama láhkaevttohusas ja mearridan, ahte ášši sáddejuvvo vuođđoláhkaváljagoddái, masa eana- ja meahccedoallováljagoddi, ekonomiijaváljagoddi ja bargo- ja dásseárvováljagoddi galget addit cealkámuša maŋimustá 31.1.2023.

Láhkaevttohusa ulbmilin lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja buoridit sámiid gielas ja kultuvrras guoski iešhálddašeami ja Sámedikki eavttuid doaibmat.

Sámediggeláhkaevttohusa guovddáš ođastusat:

  • 3 § válgalogahallamii merkema eavttuid ođasmahttin ja válgalogahallama ođđasit čohkken
  • Ođđa iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcandoaibmagotti vuođđudeapmi válgalogahallamii guoski áššiid várás
  • Válggaid ovddideapmi ja jienasteami álkidahttin
  • Virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođa nannen ja ođđa njuolggadus sámiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis virgeoapmahaččaid doaimmas
  • Sámedikki almmolaš doaibmaválddi ovddideapmi
  • Boarásnuvvan njuolggadusa dahkan ođđaáigásažžan

Oahpásnuva fáddái:

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Liŋkkat:

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

  • Sámedikki Flickr-konttus gávnnat govaid ee. Sámedikki doaimmas, lahtuin ja dáhpáhusain. Govaid sáhttá geavahit diehtojuohkima bálvaleaddji dárkkuhusaide čuovvumiin buriid dábiid. Merkešitgo gova gáldu ja govvejeaddji nama.

Sámedikki ságajođiheaddjit dubmejit sámiide čuohcci vaššiságaid

/in , /by

Sámiide čuohcci vaššiságat leat lassánan sakka mannan áiggiin, go sámediggeláhkaevttohus lea leamaš gieđahallamis riikkabeivviin ja almmolašvuođas. Mii leat čuvvon hui fuolas juobe vaši giktaleami ja veahkaválddiin baldima, ja ain garrasut, sámiide čuohcci ságastallankultuvrra. Sámedikki ságajođiheaddjin mii dubmet ollásit sámiide čuohcci vaššiságaid ja gáibidit áššálaš ja duohtavuhtii vuođđuduvvi ságastallama.

Dutkamušaid mielde sámit deivet ainge olggušteami ja vaššiságaid suopmelaš servodagas. Maŋimuš beivviid áigge mii leat beassan duođaštit, mo erenoamážit sámiid vuoigatvuođaid bealušteaddji olbmuid heađuštit eandaliige sosiálalaš medias. Vel riikkabeivviinge lea málejuvvon veahkaválddálaš áittagovat. Juohkehaččas, eandaliige olbmuin, geat leat oinnolaš luohttámušbargguin ja eará mearkkašahtti sajádagas, lea ovddasvástádus hukset konstruktiivvalaš ja duohtavuhtii vuođđuduvvi ságastallankultuvrra, ja leat giktalkeahttá sámiide čuohcci vaši. Buotlágan vaššiságaid galgá áinnas dubmet, erenoamážit, go dat čuhcet unnitlohkui, mii lea hávváduvvi sajádagas.

Erenoamáš fuolas mii leat sámenuorain ja sin veadjimis. Servodatlaš ságastallama atmosfearas lea hirbmat garra váikkuhus, ja buot nuorain lea vuoigatvuohta eallit Suomas ráfis, kulturduogážisttis fuolakeahttá. Mii bivdit, ahte eahpeáššálaš, bilkideaddji, badjelgeahčči ja gielis kommeanttaid gaskii mannat háhppilit. Suopmelaš servodagas ii leat doarvái diehtu sámiid birra, ja danin dieđu duođalašvuohta lea erenoamáš dehálaš.

Mii háliidit maiddái muittuhit, ahte mii Sámedikki ovddasteaddjit leat álo gergosat ságastallamii, ja muitalit áššiid duogážiid ja Sámedikki doaimmas. Erenoamáš dehálaš lea oahpásnuvvat fuolalaččat ovdanbuktojuvvon čuoččuhemiide ja daid duođalašvuhtii: ovdamearkka dihte sámediggelága ođasmahttimii laktáseaddji duohtadieđut leat álkit oažžumis. Sámedikki váldodoibmii ja doibmii sáhttá oahpásnuvvat Sámedikki neahttasiidduin: https://www.samediggi.fi/valdodoaibma/?lang=dav

Lea dušši giktalit gova sámiin riidaleaddji álbmogin. Mis leat sierramielalašvuođat, nu mo suopmelaččainge, ja daidda dehálamos čoavddusin galgá álo leat konstruktiivvalaš, duohtadihtui vuođđuduvvi ságastallan. Sámit ja suopmelaččat leat juo guhká doaibman buorre ovttasbarggus sámiid ruovttuguovllus.

Sámediggi, dahje buot dan luohttámušolbmot, leat čatnasan oktasaš ehtalaš rávvagiidda, maid dievasčoahkkin lea dohkkehan geassemánus 2019. Rávvagiid ulbmilin lea oahpistit, mo válljet ehtalaččat rivttes doaibmavugiid ja mo ovddalgihtii eastadit eahpeáššálaš láhttema ja heađušteami ja dárbbu mielde mannat daid gaskii. Ulbmilin lea nannet dan, ahte áššiid gieđahallat Sámedikkis áššálaččat, mávssolaš vugiin ja dakkár duođalašvuođain ja čatnašumiin, man ášši gáibida.

Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallá stivrra evttohusa sámediggelága rievdadeamis maŋŋebárgga 29.11.2022. Mii vuordit, ahte ehtalaš rávvagiid čuovvut maiddái min iežamet dievasčoahkkimis, ja ahte ságastallojuvvo áššálaččat ja mávssolaš vugiin.

Tuomas Aslak Juuso, ságajođiheaddji
Anni Koivisto, I várreságajođiheaddji
Leo Aikio, II várreságajođiheaddji

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta käynnistymässä.

Sámedikki válgalávdegoddi almmuha ohcan láhkai doaimmahatčálli mearreáigásaš barggu

/in /by

Bargu álgá 7.12.2022 dahje soahpamuša mielde nu jođánit go vejolaš ja joatkašuvvá vejolaččat 31.12.2023 rádjai. Bargogaskavuođa guhkkodahkii váikkuha Vuoigatvuođaministeriija mearrádus Sámediggeválggaid várás mieđihuvvon mearreruđa geavaheamis.

Válgalávdegotti doaibmabáiki lea Sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
Doaimmahatčálli bargun lea válgalávdegotti vuollásažžan fuolahit bargguin, mat laktásit jagi 2023 sámediggeválggaid válmmaštallamii ja ollašuhttimii. Dákkár barggut leat ee. boahtti ja vuolgi poastta diariseren, čujuhusdieđuid beaivádeapmi ja čujuhusgoarttaid printen, áššebáhpáriid kopieren ja sádden poastta fárus ja lassin eará dábálaš doaimmahatbarggut ja válgalávdegotti čálli sierra mearridan barggut.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea bargui heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Dovddiidus válgalávdegotti barggus gehččojuvvo ovdun. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI ja II luohká mielde (vuođđobálká 2017,90 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargojagiid mielde.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 5.12.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?9c5d7b8e

Lassidieđuid barggu birra addiba válgalávdegotti čálli Antti Aikio t.+ 358 10 839 3148,
válgalávdegotti áššemeannudeaddjičálli Sinikka Mäkinen t.+358 ‭10 839 3138‬‬.‬‬‬‬‬‬‬‬‬

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 21.11.2022
Sámediggi

Saamelaiskäräjien edustajien 2020-2023 ryhmäkuvaGovva: Ville Fofonoff

Sámedikki čoahkkin gieđahallá ráđđehusa evttohusa sámediggelága nuppástusain 29.11.2022

/in /by

Sámediki čoahkkin 6/2022 ordnejuvvo disdaga 29.11.2022 dmu 9-17 Sajosis Anáris. Áššelisttus lea ráđđehusa evttohus sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § rievdadeamis.

Suoma ráđđehus attii riikkabeivviide evttohusa sámediggelága nuppástusain 17.11.2022. Sámedikki čoahkkin mearrida Sámedikki virggalaš oainnu láhkaevttohussii. Láhkii ráđđehusa evttohusas evttohuvvon nuppástusaide galgá leat Sámedikki dohkkeheapmi.

Čoahkkin ordnejuvvo hybridačoahkkimiin, nappo Sámedikki lahtut sáhtet oassálastit čoahkkimii báikki nalde Sajosis dahje gáiddusin.  Geahččit sáhtet čuovvut čoahkkima Zoom-webinára bokte. Sámedikki čoahkkimat dulkojuvvojit davvisámegillii, anárašgillii, nuortalašgillii ja suomagillii. Čoahkkima liŋka almmustahttojuvvo Sámedikki neahtasiidduin ovdal čoahkkima.

Áššelistu čuvvosiiguin gávdno Sámedikki dokumeantabáŋkkus.

Oahpasnuva fáddái

Lássedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságadoalli
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sámediggeláhka ovdána riikkabeivviide – Sámediggi gieđahallá ášši nu jođánit go vejolaš

/in , /by

Suoma ráđđehus lea otne addán riikkabeivviide evttohusa sámediggelága rievdadeamis. Timonen doaibmagotti láhkii evttohan nuppástusat leat viidát eaktuduvvon sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođadoaibmiid bealde.

Sámediggelága leat geahččalan ođasmahttit golmma maŋŋálas ráđđehusbaji áigge, muhto ovddit guokte geahččaleami leat eahpelihkostuvvan. Lea gávnnahuvvon, ahte Suoma stáhta lea dálá sámediggelága buohta jeavddalaččat rihkkon riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid ovdamearkan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ektui.

– Sámediggelága ođastusas lea jearaldat olmmošvuoigatvuođain. Evttohusain lea vejolaš divvut dálá dili, mii loavkida duođalaš vugiin sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid. Timonen doaibmagotti evttohus sámediggeláhkan lea dássedettolaš, ja das lea lihkostuvvan vuhtii váldit fuolaid, mat badjánit sámi ja suopmelaš servodagas, lohká Sámedikki ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso.

Vuoigatvuođaministeriija ásahan Timonen doaibmagotti smiehttamuš láhkanuppástusas almmustahttui miessemánus 2021. Dan mihttomearrin lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke buoridit sámiid giela ja kultuvrra guoski iešráđđema ja Sámedikki doaibmaneavttuid. Mihttomearrin lea maiddái njulget dálá olmmošvuoigatvuođaid loavkidandili erenomážit ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea eaktudan vugiin. Ráđđehusa evttohus vástida buorre muddui Timonen doaibmagotti smiehttamuša.

– Giittán liggosit buohkaid oktasašbarggus, geat leat ovddidan ášši, erenomážit oaiveministtar Marin ja vuoigatvuođaministtar Henriksson, geat leaba iežaska ovdamearkkain ovddideamen sámiid olmmošvuoigatvuođaid, Juuso gávnnaha.

Sámedikki stivra válmmaštallá ášši dievasčoahkkima gieđahallama várás jođánis áigetávvaliin. Dievasčoahkkin mearrida Sámedikki virggálaš oainnus guoskkadin láhkaevttohusa. Láhkii evttohuvvon nuppástusat ráđđehusa evttohusas eaktudit Sámedikki dohkkeheami.

Sámedikki válgabaji 2020-2023 oktan váldoulbmilin lea ovddidit sámediggelága ođasmahttima eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul. Sámedikki čoahkkin lea geavvan sáttaságastallama sámediggelága ođasmahttimis 17.9.2020 ja sámediggelága ođasmahttima joatkkaválmmaštallamis 22.6.2021.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sámi parlamentáralaš ráđđi lea fuolas sámediggelága ovdáneamis

/in , , /by

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea fuolas das, ahte Suoma ráđđehus ii leat vel doaimmahan sámediggelága riikkabeivviide. Ráđđi eaktuda Suoma dálá olmmošriekte-soahpamušrihkkumušaid heaittiheami ja dárbbašlaš doaimmaid sámiid iešmearridanvuoigatvuođa sihkkarastima várás.

Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš oktasašbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđđi celkkii Suoma ráđđehussii sámediggelága dilis Suomas. Cealkámuša leat vuollái čállán Sámi parlamentáralaš ráđi ja Ruoŧa Sámedikki ságajođiheaddji Håkan Jonsson, Sámi parlamentáralaš ráđi várreságajođiheaddji ja Norgga Sámedikki ságajođiheaddji Silje Karine Muotka sihke Sámi parlamentáralaš ráđi várreságajođiheaddji ja Suoma Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámi parlamentáralaš ráđđi muittuha, ahte ON:id eamiálbmogiid guoski julggaštusa 33 artikla mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit iežas identitehtas dahje lahttovuođas árbevieruid ja tradišuvnnaid mielde sihke vuoigatvuohta mearridit doaibmaorgánaid ráhkadusain ja válljet daid lahtuid iežas meannudemiid čuovvumiin.

Ráđđi maiddái muittuha, ahte ON:id olmmošriektekomitea ja nállevealaheami vuostásaš komitea leat gávnnahan, ahte dálá sámediggeláhka rihkku olmmošriektesoahpamušaid (CCPR/C/124/D/2668/2015 ja CERD/C/106/D/59/2016).

Ráđđi njuolgu boastto dieđuid

Ráđđi lea maiddái gidden fuopmášumi Suomas dihtton boastto informašuvdnii mii guoská válgalogahallankriteraid erohusaid Suoma, Ruoŧa ja Norggas gaskkas.  Almmolašvuođas leat leamaš čuoččuhusat, maid mielde ođđa láhkaevttohusa mieldásaš kriterat livčče čavgadut go eará riikkain.

– Duohta ášši lea, ahte láhkaevttohusa mielde divvojuvvon kriterat livčče seammá sullasaččat Norgga kriteraiguin, sihke ollásit davviriikkalaš sámesoahpamuša kriteraid mieldásaččat, ráđi ságajođiheaddjit gávnnahit cealkámušas. Buot soahpamuša oassebealit (Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtat sihke riikkaid sámedikkit) leat álgomuttosaččat nannen soahpamuša.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Ođđa bargogirji davvisámegillii almmuhuvvon

/in , , /by

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea almmustahttán GEA-girjeráidui ođđa davvisámegiela bargogirjji. Ođđasamos GEA 4 bargogirji čakčii lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla njealját luohká vierisgiela oahpahussii. GEA-girjeráiddu lea dahkan Oona Länsman ja dat sisttisdoallá máŋggabealat hárjehusaid GEA 4 oahppogirjái. Girjji govaid lea sárgon ja lay out bargan Nora Bäck.

Girji lea oastin láhkai Sámedikki oahppomateriála neahttagávppis: https://www.samediggi.fi/tuote/gea-4-bargogirji-cakcii/?lang=dav

Talvinen tunturimaisema. Aurinko kurkistaa tunturin takaa.

Sámedikki stipeanda golmma allaskuvlastudentii

/in , /by

Senja Aikio, Joanna Saijets ja Ibbá Lauhamaa ožžot dán jagi Sámedikki allaskuvlastudeanttaid 1000 euro stipeanddaid. Sámediggi almmuhii čakčamánu 27. beaivve ohcan láhkái stipeanddaid, mat leat oaivvilduvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra váldoávnnas- ja oalgeávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii.

Stipeandaohcamušat bohte oktiibuot 11. Stipeanddaid ohcanáigi nogai golggotmánu 21. beaivve. Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii stipeanddaid juohkimis čoahkkimistis 7.11. 

Ibbá Lauhamaa čađaha Romssa árktalaš universitehtas eŋgelas- ja davvisámegielaid mágisttaroahpuid ja lea eret Eanodagas. Senja Aikio studere váldoávnnasin davvisámegiela ja oalgeávnnasin sámekultuvrra ja lea eret Ohcejogas. Joanna Saijets studere váldoávnnasin sámi kultuvrra ja oalgeávnnasin davvisámegiela. Saijets lea eret Anáris ja ovddit skuvlejumistis sosionoma AMK. 

Sámediggi giitá buot stipeandaohcciid ja sávvá juohkehažžii lihku ja menestumi oahpuin ja boahttevaš bargoeallimis!

Mii ovttas -fierpmádat joatká barggus skábmamánus

/in , /by

Sámedikki ja Kela ovttasbarggus ásahan eahpeválddiid ovttasbargofierpmádat Mii ovttas – Mij oovtâst – Mij õõutâst – Me yhdessä, joatká ovddidanbarggu sámegielat bálvalusaid buorideapmái. Fierpmádaga čuovvovaš deaivvadeapmi ordnejuvvo neahta bokte Teams-oktavuođaiguin 30.11.2022 dmu 12–14.00.

Fierpmádat lea rabas buot eiseválddiide, geat barget sámegielat bálvalusaiguin. Ovddit deaivvademiide leat searvan oassálastit badjel 20 iešguđetge organisašuvnnas mielde. Eiseválddiid sámegielat bálvalusaid ovddideapmi orruge leamen miehtebiekkas dál, dadjá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, guhte čuovvu barggus bokte sámi giellalága ollašuvvama:

– Lea vel ollu bargu ovddabealde sámegielat bálvalusaid ovddideapmái ja dasa ahte mis livččii juogalágan bálvalusat sámegillii fidnemis, muhto lean liikka ilus ahte guottut sámegielat bálvalusaid ordnema ektui leat nuppástuvvame ja máŋggain eiseválddiin orru hállu ovddidit sámegielat bálvalusaid.

Fierpmádaga ulbmilin lea juohkit buriid geavadagaid, addit veardásašdoarjaga ja movttiidahttit guhkesáigásaš sámegielat bálvalusaid ovddidanbargui. Skábmamánu deaivvadeamis gullat Mii ovttas-fierpmádaga oktavuhtii ásahuvvon johtilis áššedovdijoavkku barggu bohtosiid ja vásáhusaid ođđa bargovuogis. Joavku lea čielggadan sámegielat neahttabálvalusaid hástalusaid ja fállá čovdošin ”málestanrávagirjji” neahttabálvalusaid ovddideapmái. Dan lassin beassat gullat Kela kirnu-barggus, man ulbmilin lea ee. nannet ipmárdusa sápmelaččaid bálvalandárbbuin.

Čuovvovaš fierpmádaga deaivvadeapmái sáhttá almmuhit dáppe. Sámediggi sávvá buot áššis beroštuvvan eiseválddiid mielde bargui.

Lassidieđut fierpmádaga birra Sámedikki neahttasiidduin (suomagillii).

Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid birra.

Lassidieđut:

Anne Kirste Aikio,
gielladorvočálli
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
+358 40 707 5626

Sámegielat mánáid vánhemat Helssegis – vástit jearahallamii!

/in , /by

Min deaivvadeapmi maŋŋebárgga 15.11.2022 Helssegis lea šluhttejuvvon buohccáma geažil. Dárkkuhussan lea liikka kártet bearrašiid dárbbuid sámegielat doaimma ektui oaivegávpotguovllus.

Sávvat ahte vástidat dan ovdal jearahallamii, mii gávdno liŋkkas mii dás vuolde:
https://link.webropolsurveys.com/S/F4C7B174564D7209

Dearvvuođat Anáris!

Leat boahtimin maŋŋebárgga 15.11.2022 deaivvadit sámegielat mánáid vánhemiid Helssegii. Dárkkuhussan lea kártet bearrašiid dárbbuid sámegielat doaimma ektui. Háliidit gullat din vejolaš doaivagiid ja jurdagiid buorebut. Deaivvadeapmi ordnejuvvo Susanna beaiveruovttu (Susannanpenger 1, 00240 Hki) sámegielat joavkkus Luopmánis dmu 17-19.

Sávvat ahte vástidat dan ovdal jearahallamii, mii gávdno liŋkkas mii dás vuolde:
https://link.webropolsurveys.com/S/F4C7B174564D7209

Vástidit sáhttá jos háliida maiddái eaktodáhtolaččat sáddemiin s-poastta midjiide:
onneli.sieppi@samediggi.fi tai niina.aikio-siltala@samediggi.fi. Sáhttá maiddái riŋget.

Dearvvuođaiguin,

Niina Aikio-Siltala                                                                            
040 487 5414                                                                                       
má. giellabeassejođiheaddji                                                                          

Onneli Sieppi
040 184 7746
má. materiálaplánejeaddji