Sämitigge tuhhiittij Suomâ haldâttâs iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist jienâiguin 15-3

/in , /by

Sämitige čuákkim tuhhiittij 29.11.2022 Suomâ haldâttâs iävtuttâs Sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist jienâiguin 15-3 (ohtâ kuárus jienâ). Olesčuákkim iävtut lasseen, ete sämitiggelaavâ 10 § hammim Sämitige jesânijn peividuvvoo sämmilij päikkikuávlu kieldâmittomere uásild.   

Sämitige čuákkim uárnejui hybridičuákkimin, uási jesânijn uásálistii čuákkimân pääihi alne Sajosist. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge.

Sämitige čuákkim kuulâi ovdil miärádâstoohâm äššitobden riehtiministeriö ovdâsteijeid uásádâhhoovdâ Johanna Suurpää já ráđádâllee virgeulmuu Yrsa Nyman sehe oovtviärdásâšvuođâváldálii Kristina Stenman.

Ääši kieđâvušmist jeessân Anu Avaskari iävtuttij love jeessân kyedditdijn, ete sämitiggelaavâ 10 § hammim Sämitige jesânijn peividuvvoo sämmilij päikkikuávlu kieldâmittomere uásild. Iävtuttâs mield Sämitiggeest kalgeh leđe ucemustáá kyehti jeessân já ohtâ värijeessân Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâin sehe Suáđigil kieldâ Laapi palgâs kuávlust. Loopah 13 jesânid valduuččii jienâmere vuáđuld, kuittâg tienuuvt, ete ucemustáá vittâ jeessân kalgeh leđe sämmilij päikkikuávlust.

Vyeimist orroo laahân verdiddijn kieldâmittomereh kiäppániččii ovttáin jesânijn per kieldâ, mutâ ohtsis sämmilij päikkikuávlust valduuččij ohtâ jeessân eenâb mittomeerijn. Jeessân Anu Avaskari iävtuttâs vuoitij stiivrâ iävtuttâs jienâiguin 15-0 (4 kuárus jienâ). Miärádâsâst kuođđii sierâuáivil. Kulmâ jeessân kuođđii miärádâsâst ohtâsii sierâuáivil.

– Sämitigge lii toohâm miärádâs, mon váimusist lii koččâmuš algâaalmug jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuumist. Sämitige stuorrâ eenâbloho lii jienâiguin 15-3 sämitiggelahâiävtuttâs tyehin, já mun tuáivum meid, ete iärráseh kunnijâtteh taam miärádâs, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Láá pahudâm, ete Suomâ staatâ lii kiärdulávt rikkom aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid vyeimist orroo sämitiggelaavâ ooleest ovdâmerkkân sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ háárán.

Toos lasseen Sämitige čuákkim mieđettij stiivrân vääldi ovdediđ lahâiävtuttâs já táárbu mield ráđádâllâđ nubástusiävtuttâsâin, jis ääši ij pyevti ton huápulâšvuođâ keežild pyehtiđ Sämitige uđđâ čuákkimân.

– Tuáivu mield puoh aalmugovdâsteijeeh já oles syemmilâš ohtsâškodde láá Sämitige toorjân já kunnijâtteh mii vuoigâdvuođâ meridiđ mii jieččân aašijn. Torjuu puáhtá čäittiđ maaŋgânáál, ovdâmerkkân vuáláčälimáin adressi tâi väldimáin ohtâvuođâ jieččân aalmugovdâsteijei. Tääl lii äigi finniđ sämitiggelaavâ moolân, juátká saavâjođetteijee Juuso.

Suomâ haldâttâs adelij ovdâskoodán iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist 17.11.2022. Ovdâskodde lii toollâm vuolgâttâssavâstâllâm lahâiävtuttâsâst já meridâm, ete äšši vuolgâttuvvoo vuáđulahâváljukoodán, moos eennâm- já vyevdituáluváljukodde, ekonomiaváljukodde sehe pargoeellim- já täsiárvuváljukodde kalgeh adeliđ ciälkkámuš majemustáá 31.1.2023.

Lahâiävtuttâs ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid.

Sämitiggelahâiävtuttâs tehálumoseh uđâsmitmeh:

  • 3 § valjâluvâttâlmân merkkim hinái uđâsmittem já valjâluvâttâllâm čoggim uđđâsist
  • Uđđâ jiečânâs já sorjohánnáá nubástusuuccâmlävdikode vuáđudem valjâluvâttâlmân kyeskee aašij várás
  • Valjâi ovdedem já jienâstem älkkeedittem
  • Virgeomâhái ráđádâllâmkenigâsvuođâ nanodem já uđđâ njuolgâdus sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist virgeomâhái tooimâst
  • Sämitige almos toimâvääldi ovdedem
  • Puárásmâm njuolgâdusâi modernistem

Uáppáásm fáádán:

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee  
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Liiŋkah:

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

  • Sämitige Flickr-tilist tun kaavnah kuuvijd ei. Sämitige tooimâst, jesânijn já tábáhtusâin. Kuuvijd puáhtá kevttiđ tiäđusirdem tárguttâssáid šiev taavij mield. Merkkii kove käldee já kovvejeijee noomâ.

Sämitige saavâjođetteijeeh tyemmejeh sämmiláid čyeccee vajosaavâ

/in , /by

Sämmiláid čyeccee vajosaahâ lii lasanâm merhâšitteht majemui aaigij, ko sämitiggelahâiävtuttâs lii kieđâvuššum ovdâskoddeest já almolâšvuođâst. Mij lep čuávvum uáli huolâstum mieláin joba vajo kihtâlem já viehâvaaldijn paldattâllâm, sehe ain korrâsub savâstâllâmkulttuur, mii čuáccá sämmiláid. Sämitige saavâjođetteijen mij tuommip ollásávt sämmiláid čyeccee vajosaavâ já vaattâp ášálii já tuotâaššijd vuáđuduvvee savâstâllâm.

Tutkâmušâi mield sämmiliih kuáhtájeh ain olgoštem já vajosaavâ syemmilii ohtsâškoddeest. Majemui peeivij ääigi mij lep uážžum tuođâštiđ, maht eromâšávt sosiaallii mediast hemâdeh eromâšávt ulmuid, kiäh piälušteh sämmilij vuoigâdvuođâid. Joba ovdâskoddeest láá ravkkâm viehâváldálijd uhkekuuvijd. Juáhháást, eromâšávt ulmuin, kiäh tuáimih uáinojeijee luáttámušpargoin já mudoi merhâšittee sajattuvâst, lii ovdâsvástádâs huksiđ ovdedeijee já tuotâaššijd vuáđuduvvee savâstâllâmkulttuur já kihheen ij uážu uálguttiđ nuubijd sämmiláid čyeccee vajon. Puohlágán vajosaavâ kalga tuođâlávt tuommiđ, eromâšávt talle, ko tot čuáccá háváduvvee sajattuvâst orroo ucceeblohon.

Eromâš huolâstum mij lep säminuorâin já sii vajemist. Ohtsâškodálii savâstâllâm stiijlâst lii hirmâd stuorrâ vaikuttâs, já jyehi nuorâst lii vuoigâdvuotâ eelliđ Suomâst ráávhust, peerusthánnáá suu kulttuurtuáváást. Mij táttup, ete tarvanep epiášáláid, pilkkedeijee, huánnoo já perettes kommentijd ájáttâlhánnáá. Syemmilii ohtsâškoddeest ij lah tuárvi tiätu sämmilijn, já tondiet rievtis tiätu lii eromâš tehálâš.

Mij halijdep meid muštottiđ, ete mij Sämitige ovdâsteijeeh lep ain kiärguseh savâstâlmân, sehe meid adeliđ tuávááštiäđuid aašijn já Sämitige tooimâst. Eromâš tehálâš lii uápásmuđ huolâlávt oovdânpuohtum nággusáid já toi rievtisvuotân: ovdâmerkkân sämitiggelaavâ uđâsmitmân lohtâseijee faktah láá älkkeht finniimist. Sämitige váimuspargoid já tooimân puáhtá uápásmuđ Sämitige nettisiijđoin: https://www.samediggi.fi/vaimustoima/?lang=an

Lii tušše oovdânpyehtiđ kove, ete sämmiliih láá tuárroo aalmug. Mist láá sierâuáivileh, siämmáánáál ko syemmilijn-uv, já tehálumos čuávdus kalga ain leđe ovdedeijee, tuotâaššijd vuáđuduvvee savâstâllâm. Sämmiliih já syemmiliih láá jo kuhháá toimâm šiev oovtâstpargoost sämmilij päikkikuávlust.

Sämitigge, ađai puoh ton luáttámušulmuuh, lii čonâdâttâm ohtsáid eettisáid ravvuid, maid olesčuákkim lii tuhhiittâm kesimáánust 2019. Ravvui ulmen lii uápistiđ, ete maht puáhtá valjiđ eettisávt olmâ toimâvuovijd já maht estiđ muuneeld epiášálii lattim já hemâdem já táárbu mield tarvaniđ toid. Ulmen lii nanodiđ tom, ete ääših kieđâvuššojeh Sämitiggeest ášálávt, mávsulávt já ääši vaattâm tuođâlâšvuođáin já čonâdâtmáin.

Sämitige olesčuákkim kieđâvuš haldâttâs iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist majebaargâ 29.11.2022. Mij vyerdip, ete mij nuávdittep eettisijd ravvuid meid mii jieččân olesčuákkimist, já ete savâstâllâm lii ášálâš já mávsulâš.

Tuomas Aslak Juuso, saavâjođetteijee
Anni Koivisto, I värisaavâjođetteijee
Leo Aikio, II värisaavâjođetteijee

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta käynnistymässä.

Sämitige valjâlävdikodde almoot uuccâmnáál toimâttâhčällee meriáigásii pargo

/in /by

Pargo álgá 7.12.2022 tâi sopâmuš mield nuuvt jotelávt ko máhđulâš já pištá máhđulávt 31.12.2023 räi. Pargokoskâvuođâ kukkodâhân vaaigut Riehtiministeriö miärádâs Sämitiggevaaljâi várás mieđettum meriruuđâ kiävtust.

Valjâlävdikode toimâsaje lii Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist. Toimâttâhčällee pargon lii valjâlävdikode vuálásâžžân huolâttiđ ive 2023 sämitiggevaaljâi valmâštâlmân já olášutmân lohtâseijee pargoin, moh láá iärásij juávhust puáttee já vyelgee poostâ diaarin pieijâm, čujottâstiäđui peividem já čujottâskoortâi printtim, äššikiirjij kopijistem já postâdem sehe eres táváliih toimâttâhpargoh já valjâlävdikode čällee sierâ meridem pargoh.

Asâttâsân vuáđuduvvee tohálâšvuotâvátámâššân lii paargon hiäivulâš škovlim já sämikielâ máttu (asâttâs 1727/95). Hárjánem valjâlävdikode pargoost annoo hiättun.
Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi VI já II juávhu mield (vuáđupälkki 2017,90 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 5.12.2022 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?9c5d7b8e

Lasetiäđuid pargoost adelává valjâlävdikode čällee Antti Aikio p.+ 358 10 839 3148 já valjâlävdikode oovdânpyehteečällee Sinikka Mäkinen +358 ‭10 839 3138‬‬.‬‬‬‬‬‬‬

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 21.11.2022
Sämitigge

Saamelaiskäräjien edustajien 2020-2023 ryhmäkuvaKove: Ville Fofonoff

Sämitige olesčuákkim kieđâvuš haldâttâs iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist 29.11.2022

/in /by

Sämitige čuákkim 6/2022 tuálloo majebaargâ 29.11.2022 tme 9-17 Sajosist Anarist. Äššilistoost lii haldâttâs iävtuttâs sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist.

Suomâ haldâttâs adelij ovdâskoodán iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist 17.11.2022. Sämitige olesčuákkim taha miärádâs Sämitige virgálii uáivilist lahâiävtuttâsân. Laahân haldâttâs iävtuttâsâst iävtuttum nubástusah väätih Sämitige tuhhiittem.

Čuákkim tuálloo hybridičuákkimin, ađai Sämitige jesâneh pyehtih servâđ čuákkimân jo-uv pääihi alne Sajosist teikâ káidusin. Aalmug puáhtá čuávvuđ čuákkim Zoom-webinaar peht. Sämitige čuákkim tulkkoo tavesämikielân, anarâškielân, nuorttâlâškielân já suomâkielân. Mij almostittep čuákkim liiŋkâ Sämitige nettisiijđoin ovdil čuákkim.

Äššilisto lahtosijguin lii Sämitige dokumentpaaŋkist.

Uáppáásm fáádán

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sämitiggelaahâ ovdán ovdâskoodán – Sämitigge kieđâvuš ääši nuuvt jotelávt ko máhđulâš

/in , /by

Suomâ haldâttâs lii onne adelâm ovdâskoodán iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist. Timosii toimâkode laahân iävtuttem nubástusah láá vijđáht päikkieennâmlij já aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuotâtuáimei vaattâm.

Sämitiggelaavâ láá keččâlâm uđâsmittiđ kuulmâ maŋalâs haldâttâspaje ääigi, mutâ ovdebááh kyehti keččâlem iä lah luhostum. Láá pahudâm, ete Suomâ staatâ lii kiärdulávt rikkom aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid vyeimist orroo sämitiggelaavâ ooleest ovdâmerkkân sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ háárán.

– Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii koččâmuš olmoošvuoigâdvuođâin. Iävtuttâssáin puáhtá tivvoođ tááláá tile, mii luávkká tuođâlávt sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid. Timosii toimâkode iävtuttâs sämitiggelaahhân lii täsitiädulâš, já tast láá luhostum väldiđ huámmášumán sämmilii já syemmilii ohtsâškoddeest pajaneijee huolâid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Riehtiministeriö asâttem Timosii toimâkode smiettâmuš lahânubástusâst almostui vyesimáánust 2021. Ton tárguttâssân lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii tivvoođ olmoošvuoigâdvuođâi tááláá luávkkám eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea vaattâm vuovvijn. Haldâttâs iävtuttâs västid iänááš Timosii toimâkode smiettâmuš.

– Mun kijtám lieggâsávt oovtâstpargoost puohâid, kiäh láá ovdedâm ääši, eromâšávt uáiviminister Marin sehe riehtiminister Henriksson, kiäh lává jieijâs ovdâmerhâiguin oovdedmin sämmilij olmoošvuoigâdvuođâid, Juuso iätá.

Sämitige stivrâ valmâštâl ääši olesčuákkim kieđâvuššâm várás jotelis äigitavluin. Olesčuákkim taha miärádâs Sämitige virgálii uáivilist lahâiävtuttâsân.  Laahân haldâttâs iävtuttâsâst iävtuttum nubástusah väätih Sämitige tuhhiittem.

Sämitige valjâpaje 2020–2023 ohtâ váldu-ulme lii ovdediđ sämitiggelaavâ uđâsmittem algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld. Sämitige čuákkim lii toollâm vuolgâttâssavâstâllâm sämitiggelaavâ uđâsmitmist 17.9.2020 já sämitiggelaavâ uđâsmittem jotkâvalmâštâlmijn  22.6.2021.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Säämi parlamentaarlâš rääđi lii huolâstum sämitiggelaavâ ovdánmist

/in , , /by

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii huolâstum tast, ete Suomâ haldâttâs ij lah vala toimâttâm sämitiggelaavâ ovdâskoodán. Rääđi váátá Suomâ táálái olmoošvuoigâdvuotâsopâmušrikkomij lopâttem já tárbulijd tooimâid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ turviimân.

Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, Säämi parlamentaarlâš rääđi ceelhij Suomâ haldâttâsân sämitiggelaavâ tiileest Suomâst. Ciälkkámuš láá vuáláčáállám Säämi parlamentaarlii rääđi já Ruotâ Sämitige saavâjođetteijee Håkan Jonsson, Säämi parlamentaarlii rääđi värisaavâjođetteijee já Taažâ Sämitige saavâjođetteijee Silje Karine Muotka sehe Säämi Parlamentaarlii rääđi värisaavâjođetteijee já Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Säämi parlamentaarlâš rääđi muštoot, ete OA algâalmugáid kyeskee julgáštus 33 artikkâl mield algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ meridiđ jieijâs identiteetist tâi jeessânvuođâst tavijdis já ärbivuovijdis mield sehe vuoigâdvuotâ meridiđ jieijâs toimâorgaanij ráhtusijd já valjiđ toi jesânijd nuávditmáin jieijâs monâttâlmijd.

Toos lasseen rääđi muštoot, ete OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea láá pahudâm, ete tááláš sämitiggelaahâ rikkoo olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid (CCPR/C/124/D/2668/2015 já CERD/C/106/D/59/2016).

Rääđi vyeigee puástutiäđuid

Rääđi lii meid kiddim huámmášume Suomâst tiettum misinformaation valjâluvâttâllâmkriterij iäruin Suomâ, Ruotâ já Taažâ kooskâst. Almolâšvuođâst láá tiettum nágguseh, moi mield uđđâ lahâiävtuttâs miäldásiih kritereh liččii čovgâduboh, ko eres staatâin.

– Tuotâäšši lii, ete lahâiävtuttâs miäldásávt rievdâdum kritereh liččii siämmáásullâsiih Taažâ kriterijguin, sehe aaibâs tave-eennâmlii sämisopâmuš kriterij miäldásiih, rääđi saavâjođetteijeeh pahudeh ciälkkámušâstis. Puoh sopâmušuásipeleh (Suomâ, Ruotâ já Taažâ staatah sehe staatâi Sämitigeh) láá algâlávt nonnim sopâmuš.

Luuvâ Säämi parlamentaarlii räädi ciälkkámuš tääbbin eŋgâlâskielân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Lasetiäđuh Säämi parlamentaarlii rääđist

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan. Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh jođetteh rääđi ain 16 mánuppaijeed häävild. Čäällimkodden tuáimá tot Sämitigge, mast jođettemovdâsvástádâs ain kuás-uv lii. Sämitige čuákkim väljee ovdâsteijeid Säämi parlamentaarlii rááđán valjâpajan.

Uđđâ tavesämikielâ pargokirje lii almostum

/in , , /by

Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh lii almostittâm uđđâ tavesämikielâ pargokirje GEA -kirjerááiđun. Uđđâsumos pargokirje GEA 4 bargogirji čakčii lii uáivildum vuáđuškoovlâ niäljád luoka sämikielâ viereskiellân máttááttâsân. Pargokirje siskeeld valjeest maaŋgâpiälásijd hárjuttâsâid čohčâluuhâmpajan. GEA-kirjerááiđu tahhee lii Oona Länsman. Kuuvijd lii sárgum já kirje tuáijám Nora Bäck.

Kirje lii tääl finniimist Sämitige oppâmaterial nettikäävpist: https://www.samediggi.fi/tuote/gea-4-bargogirji-cakcii/

Talvinen tunturimaisema. Aurinko kurkistaa tunturin takaa.

Sämitigge mieđeet stipendijd kuulmâ ollâškovlâuáppei

/in , /by

Senja Aikio, Joanna Saijets ja Ibbá Lauhamaa finnejeh taan ive Sämitige ollâškovlâuáppeid uáivildum 1000 € stipendijd. Sämitigge almottij čohčâmáánu 27. peeivi uuccâmnáál stipendijd, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikkâ sämikulttuur válduamnâs- já uálgiamnâsuáppeid sehe uáppeid, kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân.

Stiipeenducâmušah pottii ohtsis 11. Stiipeend uuccâmäigi nuuvâi 21.10. Škovlim- já oppâmateriallävdikodde meridij stipendij jyehimist čuákkimstis 7.11.

Ibbá Lauhamaa čođâldit Tromssa arktâsâš ollâopâttuvâst eŋgâlâs- já tavesämikielâi maisteruápuid já lii vuálgus Iänuduvâst. Senja Aikio lohá válduaamnâsnis tavesämikielâ já uálgiaamnâsnis sämikulttuur Oulu ollâopâttuvâst já sun lii vuálgus Ucjuuvâst. Joanna Saijets lohá válduaamnâsnis sämikulttuur já uálgiaamnâsnis tavesämikielâ. Saijets lii vuálgus Anarist já ovdebáá škovliimistis sosionoom ÁOŠ (AMK). 

Sämitigge kijttá puoh stiipeendocceid já tuáivut juáhážân luho já miänástume sehe uápuin et puáttee pargoelimist!

Mij oovtâst -viärmádâh juátká pargos skammâmáánust

/in , /by

Sämitige já Kela oovtâstpargoin algâttum virgeomâhâšviärmádâh Mii ovttas – Mij oovtâst – Mij õõutâst – Me yhdessä, juátká sämikielâlij virgeomâhâšpalvâlusâi ovdedempargo. Viärmáduv čuávuvâš teivâm uárnejuvvoo nettiteivâdmin Teams peht 30.11.2022 tme 12–14.00.

Viärmádâh lii ávus puoh virgeomâhâšpeelijd, kiäh pargeh sämikielâlij palvâlusâi ooleest. Ovdebáid viärmáduv teivâdmáid láá uásálistám paijeel 20 sierâ virgeomâhâšpeellid. Sämikielâlij palvâlusâi ovdedem sierâ virgeomâháin oro monâmin mietipiegâ mield, muštâl säämi kielâlaavâ olášuttem pargos peeleest čuávvoo kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio:

– Lii vala ennuv pargo porgâmnáál sämikielâlij virgeomâhâšpalvâlusâi ovdedem oovdân já, ete ubâ láá mottoomlágáneh palvâlusah fáállun, te mun lam kuittâg ilolâš muttum jurdâččemvuovijn já tast, ete maaŋgâin virgeomâháin lii šoddâm haalu ovdediđ jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid.

Viärmáduv ulmen lii jyehiđ šiev vuáháduvâid, adeliđ viärdásâštorjuu já movtijdittiđ meritiätulii paargon sämikielâlij palvâlusâi ovdedem pyerrin. Skammâmáánu teivâdmist mij kuullâp Mij oovtâst -viärmáduv ohtâvuotân vuáđudum jotelis äššitobdeejuávhu pargo puátusijd já feeriimijd pargovyevist. Juávkku lii selvâttâm sämikielâlij nettipalvâlusâi hástusijd já fáálá čuávdusin ”reeseeptkirje” nettipalvâlusâi oovdedmân. Toos lasseen mij peessâp vala kuldâliđ Kela kirno-pargoost, mon ulmen lii eereeb iärrás nanodiđ ibárdâs sämmilij palvâlemtáárbuin.

Viärmáduv čuávuváá teivâdmân puáhtá almottâttâđ tääbbin. Sämitigge tuáivu, ete puohah, kiäh láá perustum ääšist, puátih fáárun tooimân.

Lasetiäđuh viärmáduvâst kávnojeh Sämitige siijđoin (suomâkielân).

Sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah – Sämitigge

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio,
kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
+358 40 707 5626

Sämikielâlij párnái vanhimeh Helsigist – västid koijâdâlmân!

/in , /by

Mii teivâm majebaargâ 15.11.2022 Helsigist ij luhostuugin puáccám keežild. Munnuu ulmen lii tast peerusthánnáá karttiđ perrui táárbuid sämikielâlii tooimâ háárán uáivikaavpugkuávlust. Muái halijdiččijm kuullâđ pyerebeht tii máhđulijn tuoivuin já jurduin.

Muái tuáivoon, ete tij västidvetteđ koijâdâlmân, mii kávnoo vyelni orroo liiŋkâst:https://link.webropolsurveys.com/S/6B7603D82C81E0C1

Tiervâ Anarist!

Muái láán puátimin majebaargâ 15.11.2022 teivâđ sämikielâlij párnái vaanhimijd Helsigân. Munnuu ulmen lii karttiđ perrui táárbuid sämikielâlii tooimâ háárán. Muái halijdiččijm kuullâđ pyerebeht tii máhđulijn tuoivuin já jurduin. Teivâm uárnejuvvoo Susanna peivikiäju (Susannanpenger 1, 00240 Hki) sämikielâlii juávhust Luopmánist tme 17-19.

Muái tuáivoon, ete tij västidvetteđ tađe ovdil koijâdâlmân, mii kávnoo vyelni orroo liiŋkâst:
https://link.webropolsurveys.com/S/6B7603D82C81E0C1

Tij pyehtivetteđ västidiđ meid riijâ häämist vuolgâtmáin munnui šleđgâpoostâ:
onneli.sieppi@samediggi.fi teikâ niina.aikio-siltala@samediggi.fi.Tij uážžuvetteđ meid suáittiđ.

Tiervuođâiguin,

Niina Aikio-Siltala                                                                            
040 487 5414                                                                                       
Má. kielâpiervâlstivrejeijee                                                                          

Onneli Sieppi
040 184 7746
Má. materiaalvuávájeijee