Saamelaiskäräjät on kannellut valtioneuvoston oikeuskanslerille siitä, että maa- ja metsätalousministeriö on viime keväänä laiminlyönyt saamelaiskäräjälain 9 §:n velvollisuuden neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa silloin, kun se valmisteli lohenkalastuskieltoa Tenon vesistöön kesälle 2022. Samalla Saamelaiskäräjät moitti maa- ja metsätalousministeriötä heikosta säädösvalmistelusta, kun se antoi Tenon lohikantojen tilasta väärää tietoa hallitukselle ja eduskunnalle sekä viivytteli lain voimaansaattamisessa.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti 1.4.2022 Saamelaiskäräjille, että saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu lohenkastuksen kieltämisestä käytäisiin 4.4.2022. Esitys lohenkalastuksen kieltämisestä oli kuitenkin lähetetty lausuntokierrokselle jo 1.4. Näin ollen neuvottelu ei olisi ollut oikea-aikainen, koska Saamelaiskäräjillä ei ollut enää mahdollisuutta vaikuttaa esityksen sisältöön. Saamelaiskäräjät kieltäytyi tästä syystä neuvottelusta.

Oikeuskansleri on moittinut aikaisemmin maa- ja metsätalousministeriötä, koska Tenon kalastussopimuksen käsittely vuonna 2016 ei ollut perustuslaissa ja hallintolaissa turvatun hyvän hallinnon näkökulmasta asianmukaista. Silloin oikeuskansleri totesi Saamelaiskäräjien kantelun pohjalta, että maa- ja metsätalousministeriö oli laiminlyönyt saamelaiskäräjälaissa säädetyn neuvotteluvelvollisuuden noudattamisen ja että ministeriön menettely ei ollut hyvän hallintotavan mukaista.

–  Olen hyvin pettynyt siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ole ottanut opikseen aiemmista oikeuskanslerin moitteista, vaan on laiminlyönyt uudestaan saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvotteluvelvoitetta, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että neuvotteluvelvoitetta ei ole nyt arvioitavan esityksen osalta täytetty asianmukaisesti.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö antoi hallitukselle ja eduskunnalle väärää tietoa, kun se väitti lakiehdotuksen perusteluissa, että lähes kaikissa lohikannoissa mereltä palaava lohimäärä oli niin pieni, että se alitti jo tuossa vaiheessa kestävää poikastuotantoa kuvaavan hoitotavoitteen, eikä kalastettavaa ylijäämää ollut lainkaan. Ministeriö jätti huomiotta, että raportin mukaan tällainen tilanne oli Suomen puolen vesistöalueella vain Tenon pääuomassa ja Inarijoella. Sen sijaan Pulmankijoen, Vetsijoen ja Utsjoen vesistöissä tilanne oli parempi.

Saamelaiskäräjät kiinnittää oikeuskanslerin huomiota myös ministeriön toimintaan lain voimaantulon määrittelyssä. Laki tuli voimaan noin 10 päivää lohenkalastuskauden alkamisen jälkeen.

Lue Saamelaiskäräjien kantelu oikeuskanslerille tästä.

Kuva kalastuksesta, kuvannut Hans Pieski.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi