Sämikulttuurkuávdái tooimâ kalga turviđ

/in , , /by

Sämitigge kiäsá máttááttâs- já kulttuurministeriön oovtviärdásii já juvsâttettee sämikulttuur ovdedem keežild. Sämisiärváduv pyereestvaijeem tááhust eellimtehálij kulttuurkuávdái tooimâ ruttâdem kalga turviđ, vâi sämmiliih kulttuurpalvâlusah liččii eellimvuáimáliih já puohâi juksâmnáál.

Párnáikulttuurkuávdáš Mánnu uásálist sämitábáhtusâi orniimân pyevtitmáin ohjelmsiskáldâsâid párnáid já nuoráid. Kove: Petra Magga-Vars.

Kuávdáin, moh tuáimih Sämitige vuálásâžžân, lii stuorrâ merhâšume ellee sämikulttuur já sämisiärváduv pyereestvaijeem oovdedmist. Elleekovekuávdáš Skábma, párnáikulttuurkuávdáš Mánnu já Säämi muusikkuávdáš láá sehe tuárjum sämmilij kulttuuridentiteet já lasettâm sämmilii taiđuu oinum. Tai tooimâst lii lamaš stuorrâ merhâšume eromâšávt sämipárnáid já -nuoráid, nuuvt sämikuávlust ko meid ton ulguubeln-uv.

– Jis mij ep finnii tuárvi ruttâdem, te ovdâmerkkân párnáikulttuurkuávdáš Mánnu tooimâ nohá ollásávt puáttee ive, tastko ruttâdem pijssáá tuš oovtâ pargee pälkkikoloid. Talle puoh fyysilâš toimâ muttoo vuávámpargon, mii ij lah innig ulmemiäldásâš. Mun lam huolâstum tast, ete olášuveh-uv sämipárnái vuoigâdvuođah, jis sijjân ij lah kielâ já kulttuur miäldásâš jieijâs toimâ fáállun, iätá säämi párnáikulttuurkuávdáá kuhesáigásâš pargee Petra Magga-Vars.

Tááláš ruttâdem ij máhđulist kuávdái oles tooimâ, iäge toh paste laseruđâittáá faallâđ jieijâs palvâlusâid oovtviärdásávt tâi ovdediđ puáttee pargos. Sämitigge kiäsá-uv máttááttâs- já kulttuurministeriön vâi kuávdái toimâ ličij torvejum meid puátteevuođâst.

Duodji-akatemia jotonpieijâm tehálâš

Tuáimee kuávdái lasseen lii tehálâš peessâđ juátkiđ meid Duodji-akatemia pargo. Iänuduv kieldáin ovdedum haavâst lii lamaš ulmen sämituojij mättim nanodem já uđđâ pargosoojijd vuáđudem, sehe Iänuduvâst já oles sämikuávlust.

– Sämikulttuurkuávdái já Duodji-akatemia tooimâi turvim lii eromâš tehálâš. Akatemia maaŋgâ suhâpuolvâ piirâs nanodičij meid oovtâstpargo Ruotâ já Taažâ tuáijárijguin, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Akatemia ornim kuursah iäláskiteh sämikulttuur já nanodeh tyejimáátu sirdâšum suhâpuolvâst nuubán. Mättim, mii lii ovdil sirdâšum pääihist já aldapirrâsist, käibid tääl toorjân aktiivlijd toorjâtooimâid. Sämitige ulmen lii finniđ Duodji-akatemia Sämitige kulttuurkuávdáštooimâ uássin.

Luuvâ Sämitige áánnum pyerebeht juvsâttettee já oovtviärdásub sämikulttuur ovdedem peeleest

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Petra Biret Magga-Vars
Toimâstivrejeijee
puh. 040 7325503
petra.magga@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál Sämitige ooleest tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv meriáigásii vuávájeijee pargo

/in , /by

Pargo olášuttoo uásiáigásâžžân (60 %). Pargo álgá 5.1.2023 já pištá 31.12.2024 räi. Sämiohtâdâh västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá väldikodálâš eromâšpargo. Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittáámist iššeed hiäivulâš ollâškovlâtođhos, vijđes sosiaalhuolâttâs já sämikulttuur tubdâm sehe hárjánem ovdedempargoost. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornijdemnaavcâid já naavcâ killáđ streesi sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2 760,63 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh pargohárjánem mield. Virgekoskâvuođâst lii 6 mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 25.11.2022 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lasetiäđuid pargoost finnee haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemist puh. 010 839 3106.

Anarist 31.10.2022
Sämitigge

Iävtuttum kuáivuttâhmineraalviäru lii liijkás vyeligis tääsist

/in , /by

Sämitigge lii celkkim hammiittâsâst haldâttâs iävtuttâssân kuáivuttâhmineraalviärun kyeskee lahâaasâtmist. Suomân iävtutteh uđđâ kuáivuttâhmineraalviäru, mon kolgâččii mäksiđ Suomâst koivum kuáivuttâhmineraalijn. Viäru heiviittemsuárgán kulâččii kuáivuttâhlaavâst uáivildum kuáivuttâhmineraaleh, mutâ heiviittemsyergi ulguubel raijiiččii kolletoidemist kavnum kuáivuttâhmineraalijd.

Iävtuttâs mield puoh meetaalmaalmâi viärutääsi ličij fastâ 0,6 prooseent uási meetaalmaalmâ siskeldem meetaal viäruttâsáárvust. Eres kuáivuttâhmineraaláid viärutääsi ličij fastâ 0,20 euro malmâtoonist.

– Iävtuttum kuáivuttâhmineraalviäru lii liijkás vyeligis tääsist. Maailmist meetaalmaalmâi árvurojalteh láá maaŋgâkiärdásiih ko verdid Suomân iävtuttum viärutáásán. Viärupyevtittâssáin iä paste toohâđ väriruttârááju máhđulij vahâgij väärrin, ige luávdiđ infrastruktuurkoloid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge puáhtá oovdân ciälkkámušâstis, ete kuáivuttâhtoimâ sämmilij päikkikuávlust ij lah sämmilij uáinust tuhhiittettee, ige kuáivuttâhmineraalviäru lasseet tooimâ tuhhiittetteevuođâ. Kuáivuttâhtoimâ ij heivii sämmilij päikkikuávlu arktâsii já hitásávt uđâsmuvvee luándun.

– Sämitigge ij uáini vuáđustâsâid toos, mane kollekuáivum ooleest kavnum kuáivuttâhmineraalijd kolgâččii raijiđ kuáivuttâhmineraalviäru ulguubel. Kollekuáivumist kavnum mineraaleh láá siämmáánáál ohtii kevttimnáál mineraaleh, tego eres-uv mineraaleh, juátká Juuso.

Suomâst maašinlii kollekuáivum hárjutteh iänááš sämmilij päikkikuávlust, kost luándu lii herkki já uđâsmuvá hitásávt. Kollekuáivumist šaddeh negatiivliih vaikuttâsah luándun, čácádâhân sehe sämmilij hinnáid hárjuttiđ kuávlust jieijâs ärbivuáválijd iäláttâsâid. Sämitigge ana kuáhtulâžžân tom, ete sij, kiäh kuáivuh kole nuuvt kočodum staatâ enâmist, uásálisteh viärumááksun já kyeddih jieijâs uásild ovdâsvástádâs uđâsmuuhánnáá luánduriggoduvâi enâmist väldimist.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
iäláttâs- já pirâslahâčällee
040 415 5969
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Anarâškielâ lievlâi siste, nuorttâlâškielâ kámárist já tavesämikielâ pääđi piällást – ávus oppâtiijmeh sämikielâi ohhoost!

/in , /by

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ uárnee meid taan ive puohháid ávus oppâtiijmijd sämikielâi ohhoost 43!

Oppâtiijmij teeman lii päikki já piirâs. Anarâškielâ oppâtiijmán kulá sávnum já kenski runneest pulččám, nuorttâlâškielâ oppâtijmeest mij uápásmep jieččân viistán já ton syeligâsvuođáid, tavesämikielâ tijmeest mij vuod oppâp, ete maht puáhtá pargeldiđ kievkkânist tavesämikielân.

Oppâtiijmij ulmen lii lasettiđ tiäđu sämikielâin já siämmást sämikulttuurist. Oppâtiijmij čuosâttâhjuávkkun láá vuáđumáttááttâs uáppeeh já nube tääsi uáppeeh, mutâ oppâtijmijd uážžuh uásálistiđ puohah, kiäh láá perustum sämikielâin. Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt tâi oles luokka puáhtá uásálistiđ oovtâst siämmáá puudân ohtsii piergâsijn. Uásálistiđ puáhtá meid maaŋgâ tiijmán.  

Oppâtiijmeh tuállojeh káidusohtâvuođáin Microsoft Teamsist. Tiijmeh láá ohtsis kulmâ, ohtâ jieškote-uv Suomâst sarnum sämikielâst: anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâst.

Majebargâ 25.10. tijme 10–10.45

Anarâškielâ lievlâi siste

Máttáátteijen Laura Ylinampa

Čuosâttâhjuávkku paješkovlâ já nubbe tääsi

Servâmliŋkkâ: Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst

Koskokko 26.10. tijme 10–10.45

Nuorttâlâškielâ kámárist

Máttáátteijen Kia Olin já Sirkka Sanila

Čuosâttâhjuávkku 0.–2. luokka

Servâmliŋkkâ: Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst

Tuorâstâh 27.10. tijme 10–10.45

Tavesämikielâ pääđi piällást

Máttáátteijen Máren-Elle Länsman

Čuosâttâhjuávkku 3.–6. luokka

Servâmliŋkkâ: Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst

Tiijmijn lii máhđulâš koijâdiđ já savâstâllâđ chatist. Tijmijd ij taarbâš almottâttâđ muuneeld. Mij ep vuorkkii oppâtiijmijd.

Tärhibeh ravvuuh tijmijd uásálistmân tääbbin.

Ohtâvuotâulmuuh:

Hanna Helander, hahâhovdâ 
hanna.helander@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, hahâkoordinaattor 
arla.magga@samediggi.fi
040 6875989

Lasetiäđuh Sämikielâi káidusmáttááttâshaavâst:

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii Ucjuv kieldâ jođettem já Sämitige koordinistem haahâ. Haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Haavâ ulmen lii faallâđ sämikielâ káidusmáttááttâs vuáđuškoovlâ já nube tääsi uáppeid sämikuávlu kieldâi ulguubel kyehti okkotiijme verd já ovdediđ sämikielâi káidusmáttááttâs pedagogiik. Káidusmáttááttâshaavâ máttááttâs lii reaaláigásâš (synkroonlâš) máttááttâs. Talle máttáátteijee já uáppeeh uásálisteh siämmáá ääigi oppâtijmijd jieijâs piergâsijguin, mutâ fyysilávt sierâ paaihijn.

Lasetiäđuh Säämi kielâohhoost:

Säämi kielâoho 24.–30.10.2022 ulmen lii pajediđ sämikielâi sajattuv, já lasettiđ sämikielâi já -kulttuur tubdâm oles ohtsâškoddeest. Eidu taan ohhoost sämikielah kullojeh já uáinojeh jyehi saajeest!

Sämitige valjâlävdikodde lii nonnim luámáttuvâid ive 2023 valjâluvâttâlmân ucâlum várás

/in , /by

Sämitige valjâlävdikodde lii nonnim uuccâmluámáttuvâid ive 2023 sämitiggevaaljâi valjâluvâttâlmân ucâlum várás. Uuccâmluámáttuv puáhtá tevdiđ vuossâmuu keerdi meid šleđgâlávt.

Uuccâmluámáttuvah ive 2023 sämitiggevaaljâi valjâluvâttâlmân kalgeh leđe valjâlävdikode toimâttuvâst 31.12.2022 ovdil tme 16. Uuccâmluámáttuv puáhtá toimâttiđ šleđgâlávt, poostâ peht tâi tooimâtmáin uuccâmluámáttuv Sämitiigán valjâlävdikode toimâttâhân.

Šleđgâlâš uuccâmluámáttâh

Tun kaavnah šleđgâlii luámáttuv Sämitige nettisiijđoin čujottâsâst https://www.samediggi.fi/vaaljah-2023. Šleđgâliih luámáttuvah kávnojeh anarâškielân, nuorttâlâškielân, tavesämikielân já suomâkielân.

Uuccâmluámáttuv toimâttem poostâ peht

Printtii uuccâmluámáttuv Sämitige nettisiijđoin čujottâsâst https://www.samediggi.fi/vaaljah-2023 tâi pivde tom valjâlävdikode toimâttuvâst. Vuolgât vuáláčallum uuccâmluámáttuv lahtosijguin poostâ peht čujottâsân:

Sämitige valjâlävdikodde
Säämi kulttuurkuávdáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 INARI/AANAAR

Lasetiäđuid ucâlum háárán puáhtá tiäđuštâllâđ syeijejum šleđgâpoostâ peht:

Syeijejum šleđgâpostâ: https://secmail.com/send/m7jcWH7B, vuástáväldee: vaalit@samediggi.fi

Anarist 6.10.2022

Sämitige valjâlävdikodde

Säämi kulttuurkuávdáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 INARI/AANAAR

010 839 3155

Aalmugijkoskâsâš Kielâokko 24.-30.10.2022

/in , /by

Kielâokko kiddee huámmášume sämikieláid tääl niäljád tove maŋaluvâi. Sämitigeh Ruotâst, Taažâst já Suomâst kočoh puohâid uásálistiđ taan ohtsii tooimân páihálii, kuávlulii já aalmugijkoskâsii tääsist. Ulmen lii, ete sämikielah kullojeh, uáinojeh já toh kiävttojeh ohtsâškode puoh suorgijn Kielâoho ääigi. Kielâokko uárnejuvvoo ohhoost 43, 24.–30 roovvâdmáánu.

Kielâokko šoodâi Ovtâstum aalmugij (OA) algâaalmugkielâi ive ääigi (IYIL 2019). Tääl OA lii nomâttâm love ive paje 2022–2032 algâaalmugkielâi ihelohheen, the International Decade of Indigenous Languages (IDIL). Ihelohe kalga movtijdittiđ toimáid siäiluttiđ, suojâliđ já ovdediđ maailm puoh uccâ kielâid.

Ohtsâš Kielâoho já algâaalmugkielâi ihelove lekkâmjuhle tuálloo 23. roovvâdmáánu Snåasest, Taažâst. Lekkâmjuhlijd uásálist Suu Majesteet Taažâ Kunâgâs Harald V. Lasseen uásálisteh Ruotâ Sämitige stiivrâ saavâjođetteijee, Taažâ Sämitige president já Suomâ Sämitige saavâjođetteijee já Taažâ Kieldâjá kuávluminister. Kielâoho lekkâmeh, moh tuállojeh jyehi ive pirrâ Säämi, láá merkkâ ohtsii juhlom já sämikielâi uáinojeijee toohâm aalgâtmân oles Säämist.

Luuvâ tiäđáttâs täst

Tiäđuh tábáhtusâin pirrâ Säämi, Kielâoho ääigi kiävtust orroo designist já eres materiaalist, mii kiävttoo, láá www.giellavahkku.org

Kielâoho puáhtá čuávvuđ meid sosiaallijn mediain hashtagij vievâst:

Maadâsämikielâ: #gïelevåhkoe
Umesämikielâ: #giällavahkkuo
Pittáámsämikielâ: #giellavahkko
Julevsämikielâ: #giellavahkko
Tavesämikielâ: #giellavahkku
Anarâškielâ: #kielâokko
Nuorttâlâškielâ: #ǩiõllneä’ttel

Sämitige ive 2023 valjâluvâttâlmân ucâlum

/in , /by

Sämitige čuávvoo vaaljah toimâttuvvojeh čohčâmáánust 2023. Jienâstemvuoigâdvuođâliih vaaljâin láá puoh toh sämmiliih, kiäh láá merkkejum sämitige valjâluvâttâlmân. Valjâlävdikodde merkkee ive 2023 valjâluvâttâlmân taid sämmilijd, kiäh lijjii jienâvuoigâdvuođâliih sämitige vaaljâin 2019. Puohah iäráseh kalgeh ucâluđ valjaluvâttâlmân taan ive loopâ räi. Valjâluvâttâlmân puáhtá ucâluđ sämitiggelaavâ 3 § 1 moomeent 1, 2 já 3 já 21 § vuáđuld (kielâ vuáđuld, eeji tâi eeni vuoigâdvuođâ vuáđuld, lappalii maajeeldpuátten ja sämmilâžžân, kote olgoeennâm aalmugjesânin áásá Suomâst).

Pivdem valjâluvâttâlmân merkkiimân teikâ tast meddâlistmân kalga toohâđ kirjálávt majemustáá 31.12.2022 ovdil tme 16.00 valjâlävdikode nanodem ucâmušluámáttuvváin. Uuccâmluámáttuv puáhtá vuolgâttiđ šleđgâlâžžân tâi printtiđ https://www.samediggi.fi/vaaljah-2023. Lasetiäđuid já pááppárluámáttuv finnee valjâlävdikode toimâttuvâst, čuj. Sämitige valjâlävdikodde, Säämi kulttuurkuávdáš Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Aanaar, puh. 010 839 3155, šleđgâpostâ: vaalit@samediggi.fi. Valjâlävdikoodán puáhtá vuolgâttiđ syeijejum šleđgâpoostâ čujottâsâst: https://secmail.com/send/m7jcWH7B.

Anarist 12.10.2022
Valjâlävdikodde

Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee

/in , /by

Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.

Miia Ruokojärvi algâttij čohčâmáánu aalgâst nuorâirääđi proojeektpargen. Suu pargoid kulá iärásij juávhust sämikielâlii já kulttuurmiäldásii astoäigitooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâirađđijn já säminuoráid uáivildum nuorâi astoäigitooimâ turnee vuávám já olášuttem. Ulmen lii nanodiđ sämikielâlii nuorâikulttuur já ruokâsmittiđ nuorâid kevttiđ sämikielâid meid astoääigi.

– Lii suotâs peessâđ porgâđ säminuorâiguin. Mun lam jieš meddâl uccâ päikkikoddeest, kost ij lah lamaš sämikielâlâš astoäigitoimâ. Projektist porgâm oro te eromâš tehálâžžân, iätá nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi.

– Mun tuáivum, ete nuuvt maŋgâ säminuorâ ko máhđulâš uásálist mii ornim tooimân. Toimâ vuávájuvvoo nuorâi tuoivui mield já siskáldâssân láá iärásij juávhust sämityejeh, lyevdispeelah já oovtâst orroom. Muu škovliittâs lii pivtâstemsyergi artesaan, te kieđâiguin porgâm já kietâtyejeh láá-uv luándulâš teema turnee ääigi, Ruokojärvi juátká.  

Turnee olášuttoo čoovčâ ääigi sämikuávlu kieldâin já sämikuávlu ulguubeln algâmuddoost smiettum päikkikodeh láá Oulu, Helsig, Tampere já Jyväskylä. Turnee ovdánem puáhtá čuávvuđ Sämitige já nuorâirääđi nettisiijđoin sehe nuorâirääđi Instagramist já Facebookist. Turnee vuáváámist mij anneep Ijâttes Ijjâ -festivaal ääigi nurrum ideaid nuorâirääđi tooimâ várás.

– Nuorâirääđi ulmen lii lamaš maaŋgâi iivij ääigi fastâdittiđ sämikielâlii já kulttuurmiäldásii nuorâipargo. Nuorâiturnee ääigi mij peessâp servâđ nuorâi juávkun, mutâ meid uápásmuđ kieldâi nuorâipaargon já čuávdiđ oovtâstpargo vááijuvvuođâid, moh láá puáttám oovdân mii oovdeb čielgiittâsâin, iätá nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio

Nuorâirääđi ulmen lii algâttiđ turnee vuáđuld puáttee ive haavâ, mon ääigi nanodeh sämikielâlii nuorâikulttuur, lasetteh oovtâstpargo kieldâ tuáimeiguin já selvâtteh sämikielâlii nuorâikoordinaattor pálkkááttem Sämitiigán. Koordinaattor ovdedičij sämikielâlii ja sämmilâš kulttuurân vuáđuduvvee nuorâipargo juksâmvuođâ sämmilij päikkikuávlu kieldâin ovdâmerkkân nuuvt, ete ovdeduvvoo malli faallâđ päikkikuávlu kieldáid sämikielâlii nuorâipargo uástupalvâlussân.

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi
040 610 7905

Miia Ruokojärvi
nuorâirääđi proojeektpargee
miia.ruokojarvi(a)samediggi.fi
040 537 8481

Elli-Marja Hetta
nuorâičällee
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi
050  382 5179

Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta käynnistymässä.

Sämitige valjâlävdikodde almoot uuccâmnáál toimâttâhčällee meriáigásii pargo

/in , /by

Pargo álgá 1.11.2022 tâi sopâmuš mield já pištá 31.12.2022 räi já máhđulávt tom maŋa-uv. Valjâlävdikode toimâsaje lii Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.

Toimâttâhčällee pargon lii valjâlävdikode vuálásâžžân huolâttiđ ive 2023 sämitiggevaaljâi valmâštâlmân já olášutmân lohtâseijee pargoin, moh láá iärásij juávhust puáttee já vyelgee poostâ diaarin pieijâm, čujottâstiäđui peividem já čujottâskoortâi printtim, äššikiirjij kopijistem já postâdem sehe eres táváliih toimâttâhpargoh já valjâlävdikode čällee sierâ meridem pargoh.

Asâttâsân vuáđuduvvee tohálâšvuotâvátámâššân lii paargon hiäivulâš škovlim já sämikielâ máttu (asâttâs 1727/95). Hárjánem valjâlävdikode pargoost annoo hiättun.
Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi VI já II juávhu mield (vuáđupälkki 2017,90 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 27.10.2022 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?9c5d7b8e

Lasetiäđuid pargoost adelává valjâlävdikode čällee Antti Aikio p.+ 358 10 839 3148 já valjâlävdikode oovdânpyehteečällee Sinikka Mäkinen +358 ‭10 839 3138‬‬.‬‬‬‬

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 13.10.2022
Sämitigge

Sämitigge almoot uuccâmnáál elleekovekuávdáá proojeektpargee meriáigásii tooimâ

/in /by

SaamelaiskäräjätPargo álgá 14.11. já pištá 17.2.2023 räi. Proojeektpargee pargoid kuleh el. Skammâkoveh algâaalmugij elleekovefestivaalân lohtâseijee pargoh (el. av-tekniik, elleekovekopioh, -čáittuseh) sehe eres kuávdáá pargoh. Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš škovlim, sämikielâ táiđu sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu.

Proojeektpargee pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VII/I mield (vuáđupälkki 1 899,26 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Proojeektpargee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 27.10.2022 tme 16.00 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?990717b6

Lasetiäđuid pargoost addel elleekovekuávdáá vuávájeijee Tarja Porsanger p. 050 569 6065, tarja.porsanger(at)samediggi.fi.

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi já Algâaalmugij elleekovefestivaalân čujottâsâst www.skabmagovat.fi.

Anarist 6.10.2022
Sämitigge