ǨIÕČČ 1 Kåʹllmeäʹcc mättǩeʹrjj nuõrttsääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllân

Uusi koltansaamen kielen oppikirja ja syksyn työkirja ilmestyivät

/in , , /by

Koulutus-ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden koltansaamenkielisen 1. luokan luku- ja työkirjan.

ǨIÕČČ 1 on koltansaamen oppikirja perussopetuksen ensimmäisen luokan vieraan kielen lukijoiden opetukseen.

Kirjaan kuuluvat syksyn- ja kevään työkirjat. Oppikirja ja työkirja on koltansaamen kulttuuriin sovellettu ja käännetty pohjoissaamen kielen GEA 1 -kirjoista.

Kirjojen käsikirjoituksen on tehnyt Oona Länsman ja kuvituksen Nora Bäck. Koltansaamenkielelle oppikirjan on kääntänyt Hanna-Maaria Kiprianoff, syksyn työkirjan Karlong Chan ja taiton tehnyt Anni Näkkäläjärvi.

Kirjoja voi tilata Saamelaiskäräjien verkkokaupasta:

 

ǨIÕČČ 1 Kåʹllmeäʹcc čõhččpââʹj tuejjǩeʹrjj
ǨIÕČČ 1 Kåʹllmeäʹcc mättǩeʹrjj nuõrttsääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllân

Saamelaiskulttuurikeskusten toiminta täytyy turvata

/in , , /by

Saamelaiskäräjät vetoaa opetus- ja kulttuuriministeriöön yhdenvertaisen ja saavutettavan saamelaiskulttuurin edistämiseksi. Saamelaisyhteisön hyvinvoinnille elintärkeiden kulttuurikeskusten toiminnan rahoitus täytyy turvata, jotta saamelaiset kulttuuripalvelut olisivat elinvoimaisia ja kaikkien saavutettavissa.

Lastenkulttuurikeskus Mánnu osallistuu saamelaistapahtumien järjestämiseen tuottamalla ohjelmasisältöjä lapsille ja nuorille. Kuva: Petra Magga-Vars.

Saamelaiskäräjien alla toimivilla keskuksilla on suuri merkitys elävän saamelaiskulttuurin ja saamelaisyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä. Elokuvakeskus Skábma, lastenkulttuurikeskus Mánnu ja Saamelaismusiikkikeskus ovat tukeneet sekä saamelaisten kulttuuri-identiteettiä että lisänneet saamelaistaiteiden näkyvyyttä. Niiden toiminnalla on ollut suuri merkitys erityisesti saamelaislapsille ja –nuorille, niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolellakin.

– Jos riittävää rahoitusta ei saada, pysähtyy esimerkiksi lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminta täysin ensi vuonna, sillä rahoitus riittää vain työntekijän palkkakuluihin. Silloin kaikki fyysinen toiminta muuttuu suunnittelutyöksi, joka ei ole enää tarkoituksenmukaista. Olen huolissani, toteutuvatko saamelaislasten oikeudet, jos heille ei ole kielen ja kulttuurin mukaista omaa toimintaa tarjolla, sanoo saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen pitkäaikainen työntekijä Petra Magga-Vars.

Nykyinen rahoitus ei mahdollista keskusten täysimääräistä toimintaa, eivätkä ne pysty ilman lisärahoitusta tarjoamaan palvelujaan yhdenvertaisesti tai kehittämään tulevaa työtään. Saamelaiskäräjät vetoaakin opetus- ja kulttuuriministeriöön, että keskusten toiminta turvattaisiin myös jatkossa.

Duodji-akatemian käynnistäminen tärkeää

Toiminnassa olevien keskusten lisäksi on tärkeää päästä jatkamaan myös Duodji-akatemian työtä. Enontekiön kunnan kanssa kehitellyssä hankkeessa on ollut tavoitteena vahvistaa saamenkäsitöiden osaamista ja luoda uusia työpaikkoja, sekä Enontekiöllä että koko saamelaisalueella.

– Saamelaiskulttuurikeskusten ja Duodji-akatemian toimintojen turvaaminen on ehdottoman tärkeää. Akatemian muodostama monisukupolvinen ympäristö vahvistaisi myös yhteistyötä Ruotsin ja Norjan saamelaiskäsityön eli duodjin taitajien kanssa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Akatemian järjestämät kurssit elävöittävät saamelaiskulttuuria ja vahvistavat käsityötaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle. Aiemmin kotona ja lähipiirissä siirtyneet taidot kaipaavat nyt tuekseen aktiivisia tukitoimia. Saamelaiskäräjien tavoitteena on saada Duodji-akatemia osaksi Saamelaiskäräjien kulttuurikeskustoimintaa.

Lue Saamelaiskäräjien vetoomus saavutettavamman, yhdenvertaisemman saamelaiskulttuurin edistämiseksi

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Petra Biret Magga-Vars
Toiminnanohjaaja
puh. 040 7325503
petra.magga@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

/in , /by

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena (60 %). Työ alkaa 5.1.2023 ja kestää 31.12.2024 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, laaja sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 760,63 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 25.11.2022 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 31.10.2022
Saamelaiskäräjät

Esitetty kaivosmineraalivero on liian matalalla tasolla

/in , , /by

Saamelaiskäräjät on lausunut luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivosmineraaliveroa koskevasta lainsäädännöstä. Suomeen ehdotetaan uutta kaivosmineraaliveroa, jota tulisi maksaa Suomessa louhituista kaivosmineraaleista. Veron soveltamisalaan kuuluisivat kaivoslaissa tarkoitetut kaivosmineraalit, mutta soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin kullanhuuhdonnassa löydetyt kaivosmineraalit.

Ehdotuksen mukaan kaikkien metallimalmien verotaso olisi kiinteä 0,6 prosentin osuus metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta. Muille kaivosmineraaleille verotaso olisi kiinteä 0,20 euroa malmitonnilta.

– Esitetty kaivosmineraalivero on liian matalalla tasolla. Maailmalla metallimalmien arvorojaltit ovat moninkertaiset verrattuna Suomeen esitettyyn verotasoon. Verotuotolla ei pystytä luomaan puskuria mahdollisten vahinkojen varalle, eikä kattamaan infrastruktuurikuluja, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät tuo esille lausunnossaan, että kaivostoiminta saamelaisten kotiseutualueella ei ole saamelaisten näkökulmasta hyväksyttävää, eikä kaivosmineraalivero tule lisäämään toiminnan hyväksyttävyyttä. Kaivostoiminta ei sovi saamelaisten kotiseutualueen arktiseen ja hitaasti uusitutuvaan luontoon.

– Saamelaiskäräjät ei näe perusteita sille, miksi kullankaivun yhteydessä löydetyt kaivosmineraalit tulisi rajata kaivosmineraaliveron ulkopuolelle. Kullankaivussa löydetyt mineraalit ovat yhtä lailla kerran hyödynnettävissä olevia luonnonvaroja, kuten muutkin mineraalit, jatkaa Juuso.

Suomessa koneellista kullankaivua harjoitetaan etupäässä saamelaisten kotiseutualueella, jossa luonto on herkkää ja hitaasti uusiutuvaa. Kullankaivusta aiheutuu negatiivisia vaikutuksia luonnolle, vesistölle sekä saamelaisten edellytyksille harjoittaa alueella perinteisiä elinkeinojaan. Saamelaiskäräjät pitää kohtuullisena sitä, että niin kutsutulla valtion maalla kultaa kaivavat osallistuvat veronmaksuun ja kantavat osaltaan vastuuta uusiutumattomien luonnonvarojen maasta poistamisesta.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 415 5969
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Inarinsaamea löylyissä, koltansaamea kammarissa ja pohjoissaamea padan ääressä – avoimet oppitunnit saamen kielten viikolla!

/in , , /by

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke järjestää myös tänä vuonna kaikille avoimet oppitunnit saamen kielten viikolla 43!

Oppituntien teemana on koti ja ympäristö. Inarinsaamen oppituntiin kuuluu saunominen ja kenties avannossa pulahtaminen, koltansaamen oppitunnilla tutustutaan omaan huoneeseen ja sen salaisuuksiin, pohjoissaamen tunnilla taas opitaan, miten keittiössä voi häärätä pohjoissaameksi.

Oppituntien tarkoituksena on kasvattaa tietoutta saamen kielistä ja samalla saamelaisesta kulttuurista. Oppituntien kohderyhmänä ovat perusopetuksen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat, mutta oppitunneille saavat osallistua kaikki saamen kielistä kiinnostuneet. Tunneille voi osallistua kukin oppija itsenäisesti tai koko luokka voi osallistua yhdessä samaan tuokioon yhteiseltä laitteelta. Osallistua voi myös useammalle tunnille.  

Oppitunnit pidetään etäyhteyksin Microsoft Teamsissa. Tunteja on yhteensä kolme, yksi jokaisesta Suomessa puhutusta saamen kielestä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielestä.

Tiistai 25.10. kello 10–10.45

Inarinsaamea löylyissä

Opettajana Laura Ylinampa

Kohderyhmä yläkoulu ja toinen aste

Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Keskiviikko 26.10. kello 10–10.45

Koltansaamea kammarissa

Opettajina Kia Olin ja Sirkka Sanila

Kohderyhmä 0.–2. luokka

Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Torstai 27.10. kello 10–10.45

Pohjoissaamea padan ääressä

Opettajana Máren-Elle Länsman

Kohderyhmä 3.–6. luokka

Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tunneilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella chatissa. Tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Oppitunteja ei tallenneta.

Tarkemmat ohjeet tunneille osallistumiseen täällä.

Yhteyshenkilöt:

Hanna Helander, hankepäällikkö 
hanna.helander@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, hankekoordinaattori 
arla.magga@samediggi.fi
040 6875989

Lisätietoja Saamen kielten etäopetushankkeesta:

Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteina on tarjota saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta peruskoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia ja kehittää saamen kielten etäopetuksen pedagogiikkaa. Etäopetushankkeen opetus on reaaliaikaista (synkronista) opetusta. Tällöin opettaja ja etäopetukseen osallistuvat oppilaat ja opiskelijat osallistuvat samaan aikaan oppitunneille omilla päätelaitteillaan, mutta fyysisesti eri paikoissa.

Lisätietoja saamen kielten viikosta:

Saamen kielten viikon 24.–30.10.2022 tarkoituksena on nostaa saamelaisten kielten asemaa, ja lisätä saamen kielten ja kulttuurin tuntemusta koko yhteiskunnassa. Juuri tällä viikolla tulevat saamen kielet kuulumaan ja näkymään kaikkialla!

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut lomakkeet vuoden 2023 vaaliluetteloon hakeutumista varten

/in , /by

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut hakulomakkeet vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon hakeutumista varten. Hakulomakkeen voi täyttää ensimmäistä kertaa myös sähköisesti.

Hakulomakkeet vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon tulee olla vaalilautakunnan toimistossa 31.12.2022 ennen klo 16. Hakulomakkeen voi toimittaa sähköisesti, postitse tai toimittamalla hakulomake Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan toimistoon.

Sähköinen hakulomake

Löydät sähköisen lomakkeen Saamelaiskäräjien nettisivuilta osoitteesta www.samediggi.fi/vaalit-2023. Sähköiset lomakkeet löytyvät koltansaamen, inarinsaamen, pohjoissaamen ja suomen kielillä.

Hakulomakkeen toimittaminen postitse

Tulosta hakulomake Saamelaiskäräjien nettisivuilta osoitteesta www.samediggi.fi/vaalit-2023 tai pyydä se vaalilautakunnan toimistosta. Lähetä allekirjoitettu hakulomake liitteineen postitse osoitteeseen:

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 INARI

Lisätietoja hakeutumiseen liittyen voi tiedustella suojatun sähköpostin kautta

Suojattu sähköposti: https://secmail.com/send/m7jcWH7B, vastaanottaja: vaalit@samediggi.fi

Inarissa 19.10.2022

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 INARI

010-839 3155

Kansainvälinen Saamen kielten viikko 24.-30.10.2022

/in , , /by

Saamen kielten viikko kiinnittää huomiota saamen kieliin nyt neljättä vuotta peräkkäin. Saamelaiskäräjät Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kutsuvat kaikkia osallistumaan paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla tähän yhteiseen panostukseen. Toiveena on, että saamen kielet näkyvät, kuuluvat ja niitä käytetään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla Kieliviikon aikana. Kieliviikko järjestetään viikolla 43, 24.–30. lokakuuta.

Saamen kielten viikko käynnistettiin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alkuperäiskansakielten vuoden aikana (IYIL 2019). Nyt YK on nimennyt kymmenvuotiskauden 2022–2032 alkuperäiskansakielten vuosikymmeneksi, the International Decade of Indigenous Languages (IDIL). Vuosikymmenen tulee innostaa panostuksiin säilyttää, suojella ja kehittää maailman kaikkia pieniä kieliä.

Yhteinen Saamen kielten viikon ja alkuperäiskansakielivuosikymmenen avajaisjuhla pidetään 23. lokakuuta Snåasessa, Norjassa. Avajaisjuhlallisuuksiin osallistuu Hänen Majesteettinsa Norjan Kuningas Harald V. Lisäksi osallistuvat Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja, Norjan Saamelaiskäräjien presidentti ja Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja Norjan Kunta- ja alueministeri. Vuosittain eri puolella Saamenmaata pidettävät Saamen kielten viikon avajaiset ovat merkki yhteisen juhlinnan ja saamen kielten näkyväksi tekemisen alkamiselle koko Saamenmaalla.

Lue tiedote täältä

Tietoa tapahtumista ympäri Saamenmaata, Saamen kielten viikon aikana käytettävästä designista ja muusta käytettävästä materiaalista löytyy www.giellavahkku.org

Saamen kielten viikkoa voi seurata myös sosiaalisissa medioissa hashtagien avulla:

Eteläsaame: #gïelevåhkoe
Uumajansaame: #giällavahkkuo
Piitimensaame: #giellavahkko
Luulajansaame: #giellavahkko
Pohjoissaame: #giellavahkku
Inarinsaame: #kielâokko
Koltansaame: #ǩiõllneä’ttel

Saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon hakeutuminen

/in , /by

Saamelaiskäräjien seuraavat vaalit toimitetaan syyskuussa 2023. Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki ne saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Vaalilautakunta merkitsee vuoden 2023 vaaliluetteloon ne saamelaiset, jotka olivat äänioikeutettuja saamelaiskäräjien vaaleissa 2019. Kaikkien muiden tulee hakeutua vaaliluetteloon viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vaaliluetteloon voi hakeutua saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3 ja 21 §:n perusteella (kielen perusteella, isän tai äidin oikeuden perusteella, lappalaisen jälkeläisenä ja saamelaisena, joka ulkomaan kansalaisena asuu Suomessa).

Pyyntö vaaliluetteloon merkitsemiseksi tai siitä poistamiseksi tulee tehdä kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 ennen kello 16.00 vaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella. Hakemuslomakkeen voi lähettää sähköisesti tai tulostaa www.samediggi.fi/vaalit-2023/. Lisätietoja ja paperisen lomakkeen saa vaalilautakunnan toimistosta os. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta, Kulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, puhelin 010 839 3155, sähköposti: vaalit@samediggi.fi. Vaalilautakunnalle voi lähettää suojatun sähköpostin osoitteesta: https://secmail.com/send/m7jcWH7B.

Inarissa 12.10.2022
Vaalilautakunta

Viesti nuorisoneuvoston järjestämässä saamelaiskäräjälain seminaarissa selkeä – tallenne katsottavissa 

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto järjesti 11.10. seminaarin saamelaiskäräjälain uudistamisesta Helsingissä eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa. Seminaarissa puhui useita ihmisoikeuksien edistämiseksi toimivia viranomaisia ja järjestöjä. Heidän puheenvuorojen viesti oli selkeä: saamelaiskäräjälaki on uudistettava, pian.  

Tilaisuudessa kuultiin lakiesityksen sisällöstä ja ihmisoikeuksien asiantuntijoiden puheenvuoroja. Tilaisuudessa puhuivat oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, lakimuutosta valmistelleen toimikunnan jäsen Pirita Näkkäläjärvi, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, Amnestyn ihmisoikeustyönjohtaja Niina Laajapuro, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Katso seminaarin tallenne tästä.

“Toivon, että saamme lähiviikkoina tiedon, että valtioneuvosto on käsitellyt esityksen ja vie sen eteenpäin. Vain näin voidaan turvata, että seuraavat saamelaiskäräjävaalit voidaan toteuttaa tavalla, joka aidosti kunnioittaa saamelaisten itsemäärämisoikeutta”, totesi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman seminaarissa. 

“Nyt mitataan aidosti, miten valmis Suomi on aidosti tukemaan alkuperäiskansan itsemäärämisoikeutta”, yhdenvertaisuusvaltuutettu jatkoi. 

“Kuten olemme kuulleet tätä saamelaiskäräjälain uudistusta on yritetty vuosia ja hallituskausia. Nyt uudistus tulee Ihmisoikeusliiton mielestä toteuttaa kiireellisesti alkuperäiskansan itsemäärämisoikeuden toteutumiseksi”, sanoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila seminaarissa. 

“Suomi siis loukkaa saamelaisten oikeuksia. Ja näiden loukkauksien keskiössä on Suomen nykyinen saamelaiskäräjälaki ja sen tulkinta. Sen takia saamelaiskäräjälain uudistaminen on äärimmäisen tärkeä ja kiireellinen asia ja sen toivoisi olevan ihmisoikeuksiin ohjelmassaan sitoutuneen hallituksen prioriteettilistan kärjessä”, muistutti Amnestys ihmisoikeustyönjohtaja Niina Laajapuro. 

“Suomella on käsissään valtava, häpeällinen ihmisoikeusongelma, jota se tuntuu vuosi vuodelta olevansa haluton ratkaisemaan kansallisella tasolla, vaikka se on luvannut sen saamelaisille joka vuosi kansainvälisillä foorumeilla”, totesi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso seminaarissa. 

Lisätietoja: 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi 
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
Nuorisosihteeri 
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi 
050 382 5179 

Nuorisoneuvosto järjestää nuorisokiertueen

/in , /by

Nuorisoneuvosto järjestää syksyllä 2022 saamelaisnuorille kohdistetun vapaa-ajan toiminnan kiertueen. Nuorisoneuvoston projektityöntekijänä on aloittanut Miia Ruokojärvi.

Miia Ruokojärvi aloitti syyskuun alussa nuorisoneuvoston projektityöntekijänä. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa saamenkielisen ja -kulttuurin mukaisen vapaa-ajan toiminnan kehittäminen yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa ja saamelaisnuorille kohdistetun nuorten vapaa-ajantoiminnan kiertueen suunnittelu ja toteuttaminen. Tavoitteena on vahvistaa saamenkielistä nuorisokulttuuria ja rohkaista nuoria käyttämään saamen kieliä myös vapaa-ajallaan.

– On hienoa päästä työskentelemään saamelaisnuorten kanssa. Olen itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin, jossa ei ole ollut saamenkielistä vapaa-ajantoimintaa. Projektissa työskentely tuntuu siis erityisen tärkeältä, sanoo nuorisoneuvoston projektityöntekijä Miia Ruokojärvi.

– Toivon, että mahdollisimman moni saamelaisnuori osallistuu järjestämäämme toimintaan. Toimintaa suunnitellaan nuorten toiveiden mukaisesti ja sisältönä on muun muassa saamen käsitöitä, lautapelejä ja yhdessä oloa. Olen koulutukseltani vaatetusalan artesaani, joten käsillä tekeminen ja käsityöt nousevatkin luontevaksi teemaksi kiertueen aikana, Ruokojärvi jatkaa.  

Kiertue toteutetaan syksyn aikana saamelaisalueen kunnissa ja saamelaisalueen ulkopuolelta alustavat paikkakunnat ovat Oulu, Helsinki, Tampere ja Jyväskylä. Kiertueen etenemistä voi seurata Saamelaiskäräjien ja nuorisoneuvoston nettisivuilla sekä nuorisoneuvoston Instagramissa ja Facebookissa. Kiertueen suunnittelussa hyödynnetään Ijahis Idja -festivaalin aikana kerättyjä ideoita nuorisoneuvoston toimintaa varten.

– Nuorisoneuvoston tavoitteena on ollut useiden vuosien ajan vakiinnuttaa saamenkielinen ja kulttuurinmukainen nuorisotyö. Nuorisokiertueen aikana pääsemme jalkautumaan nuorten pariin, mutta myös tutustumaan kuntien nuorisotyöhön ja ratkaisemaan yhteistyössä puutteita, jotka ovat aikaisemmissa selvityksissämme nousseet esille, toteaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio

Nuorisoneuvoston tavoitteena on kiertueen pohjalta aloittaa ensi vuonna hanke, jonka aikana vahvistetaan saamenkielistä nuorisokulttuuria, lisätään yhteistyötä kuntien toimijoiden kanssa ja selvitetään saamenkielisen nuorisokoordinaattorin palkkaamista Saamelaiskäräjille. Koordinaattori edistäisi saamenkielisen ja saamelaiseen kulttuuriin perustuvan nuorisotyön saatavuutta saamelaisten kotiseutualueen kunnissa esimerkiksi luomalla malli tarjota kotiseutualueen kunnille ostopalveluna saamenkielistä nuorisotyötä.

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi
040 610 7905

Miia Ruokojärvi
nuorisoneuvoston projektityöntekijä
miia.ruokojarvi(a)samediggi.fi
040 537 8481

Elli-Marja Hetta
nuorisosihteeri
elli-marja.hetta(a)samediggi.f
050  382 5179