Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejupmi 28.9.2022

/in , , /by

Dihtetgo, ahte badjel 70 % sámemánáin ja -nuorain ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ja sis dušše sullii 15 % studere sámegiela?

Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat ordne ovttas Sámedikkiin, Sámedikki nuoraidráđiin, sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttain, man Sámediggi koordinere ja Ohcejoga gielda jođiha, sihke Nuoraid akademiijain Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejumi. Skuvlejumis fállojuvvo sámediehtu oahpahusa lágideaddjiide ja oahpahussuorggis doaibmiide. Skuvlejupmi lea guovtteoasat.

Vuosttas oasis gieđahallojit sámeoahppiid gielalaš ja eará vuoigatvuođat skuvllain sihke man láhkai sámedieđu lasihemiin sáhttá váikkuhit dáid vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Seammá háve mannojuvvo čađa, man láhkai skuvllat sáhttet geavahit ávkin sámedieđu oahpahusas. Oassi lea dárkkuhuvvon oahpahusa ordnejeaddjiide sihke skuvllaid bargovehkii, nugo skuvllavázzinjođiheaddjiide, oahpaheaddjiide, koordináhtoraidda, rektoraidda ja hoavddaide.

Nubbi oassi lea pedagogalaš ja dat lea dárkkuhuvvon skuvllavázzinjođiheaddjiide ja oahpaheaddjiide. Oasis addojuvvojit geavada rávvagat sámedieđu buktimis buot oahpahusa oassin ja oahpásmuvvo Dihtosis-metodapakehttii  ja eará reaidduide sámedieđu oahpaheapmái.

 

Loga lasi ja almmut dábbe

 

Prográmma

12.00 Skuvlejumi rahpan

12.05 Sámeservodat – mii dat lea, ja gos?, Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, Sámediggi

12.35 Sámegielat Suomas ja skuvllat sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin, Anne-Kirste Aikio, gielladorvočálli, Sámediggi

13.00 Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta boahttevuođa ráhkadeamis, Hanna Helander, prošeaktahoavda, Ohcejoga gielda ja Arla Magga, prošeaktakoordináhtor, Sámediggi

13.20 Sámediehtu buohkaide, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

13.30 Ságastallan ja gažaldagat

 

13.45 Boddu

 

14.15 Nuppi oasi rahpan

14.20 Nuor.fi siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas sihke nuoraidráđi dearvvuođat, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

14.30 Oktavuohta.com siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas, Ulla Aikio-Puoskari

14.40 Kultuvrraid skuvla-prošeavtta ovdanbuktin, Maria Aikio, prošeaktakoordináhtor

14.50 Dihtosis – metodapakeahta ávkingeavaheapmi oahpahusas, Maria Aikio

15.50 Loahppaságastallamat

Eará dieđut:

Dáhpáhus ii vurkejuvvo.

 

 

Lassidieđut dilálašvuhtii almmuheamis ja dáhpáhusa geavada ordnemiin:

Marketta Enbuska, tel. +358 295 017 380, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Lassedieđut dáhpáhusas:

Satu Pieski, tel. +358 295 017 366, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Šleađgapoastačujuhusat hámis etunimi.sukunimi@avi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Sámediggi ohcá goahkka mearreáigásaš bargogaskavuhtii

/in /by

Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš. Sajos lea máŋggakultuvrralašvuođa gávnnadanbáiki, dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.

Mii ohcat Sajosa kafea – restoráŋŋa Čaijui bargui fitnodatvuoiŋŋalaš, iešheanalaš, positiivvalaš, njuovžilis ja ámmátdáiddolaš goahka, geas leat buorit gulahallandáiddut ja streassagierdannákca, mearreáigásaš bargogaskavuhtii jagi loahpa rádjai. Bargu álgá soahpamuša mielde nu jođánit go vejolaš.

Sámediggi almmuha dán mearreáigásaš bargogaskavuođa áigge ohcan láhkai koahka bargogaskavuođa, mii lea doaisttážii fámus, nu ahte barggus beroštuvvan olbmui dát lea buorre dilálašvuohta oahpásmit kafea-restoráŋŋa Čaiju koahka doaibmagovvii ja muđuige doaibmasuorgái.

Máŋggabealat bargguide gullet beaivválaš lunšša plánen ja málesteapmi, čoahkkinfálademiid plánen ja ollašuhttin ovttas restoráŋŋabargiin, dávvirdiŋgomat sihke kievkkanlanjaid ja -biergasiid buhtisin doallan, áššehasbálvaleapmi ja restoráŋŋa eará beaivválaš barggut.

Ohcciin mii sávvat bargui heivvolaš skuvlenduogáža, doarvái guhkes bargovásáhusa vástideaddji bargguin sihke hygieniija- ja alkoholapássa. Barggus dárbbaša beaivválaččat sámegiela, suomagiela ja eaŋgalasgiela. Bargoáigi lea dábáláččat árgabeivviin 8–16 (36,15 d/vahkku).

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámekultuvrra buori dovdamuša.

Mii fállat dutnje iehčanas ja máŋggabealálaš barggu sihke somás mielbargiid joavkku du doarjjan. Restoráŋŋabargi bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (2017,90 e /mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde ahkelasit.

Lassedieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm 010 839 3109. Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá sáddet čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?86eff48c maŋimuštá 7.9.2022.

Lassedieđut Sajosa ja Sámedikki birra neahttasiidduin www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Anáris 24.8.2022
Sámediggi

Govvasátnegirji Oahpa sániid almmustahtton digigirjin

/in , /by

Bivnnuhis govvasátnegirjjis Oahpa sániid lea almmustahtton digiveršuvdna. Sániid sáhttá guldalit, go spoahkkala sáni dahje gova, ja hárjehallat jietnadeami. Oahpa sániid sisttisdoallá sullii 500 dábáleamos davvisámegiela sáni iešguđet fáttás, nu mo ealle-, bearaš- ja borramušsániid.

Digigirjji lea ollašuhttán Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta, mii fállá anáraš-, nuortalaš ja davvisámegiela oahpahusa gáiddusin. Oahpahusa lassin prošeakta doarju sámegielat digitála oahppomateriálaid buvttadeami.

Girji lea heivehuvvon jorgalus Matti Morottaja čállin anárašgielat girjjis Oopâ saanijd. Davvisámegillii girjji lea jorgalan Kaisa Tapiola-Länsman, govaid fas sárgon Sirpa Mänty.

Digisátnegirjji lea bádden ja jienaid editeren Janne Lappalainen. Lohkkin lea Juulienna Näkkäläjärvi. Digisátnegirjji teknihkalaš čovdosiin leaba vástidan Arla Magga ja Unni Länsman.  

Geahča ja guldal digigirjji liŋkkas: Oahpa sániid

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta viđát lohkanjahki álggii – mielde juo 150 oahppi ja studeantta

/in , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta viđát lohkanjahki álggii mánnodaga 15.8. Sámegiela oahpahusas álggahedje sullii 150 oahppi ja studeantta 90 iešguđet skuvllas ja badjelaš 40 iešguđet gielddas. Dát lea ođđa olahus oassálastimearis. Seammás go oahppi- ja studeantamearri lea lassánan, de prošektii leat bálkáhuvvon oktiibuot guhtta oahpaheaddji. Sis juo golmmas barget váldodoaibmasaš diibmooahpaheaddjin. Lohkanjagi 2022–2023 nuortalašgiela oahpahit Sirkka Sanila ja Kia Olin, anárašgiela Laura Ylinampa ja Henna Aikio ja davvisámegiela Máren-Elle Länsman ja Gabriela Satokangas.

– Lea hui mávssolaš, ahte prošeakta bastá fállat ollesáigge barggu juo golmma sámegiela oahpaheaddjái. Dán lassin mis leat vuosttaš háve guđege sámegielas guokte oahpaheaddji, geat veahkkálaga ovddidit sámegiela oahpahusa, illuda prošeavtta hoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas.

Ođđa skuvlajahki álggii bargiid ja oahpaheddjiid skuvlen- ja plánenbeivviin Anáris 4.–5. borgemánu. Govas gurutravddas Hanna Helander, Sirkka Sanila, Kia Olin, Máren-Elle Länsman, Laura Ylinampa, Gabriela Satokangas ja Arla Magga. Kuva: Sámediggi / Arla Magga

Laura Ylinampa lea okta gáiddusoahpahusprošeavtta ođđa oahpaheddjiin. Vaikke prošeakta ja anárašgiela oahpahus gáiddusin leat sutnje oahpes áššit oahpaheaddjeoahpuin, de liikká sus čoalit čagalduvvet, go jurddaša boahttevaš čavčča. – Oahppodiimmuid doallan lea várra seamma gelddolaš sihke oahpaheaddjái ja ohppiide. Gelddolaš orru maiddái teknihkalaš áššiid ja oktavuođaid doaibman. Jáhkán buot mannat bures, go geargat dáinna vuosttaš vahkuin ja álgoordnestallamiiguin, muitala Laura Ylinampa.

Oahpahus movttiidahttá guorahallat iežas giela ja kultuvrra

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta addá vejolašvuođa sámegiela studeremii mánáide ja nuoaide sámeguovllu olggobealde guokte oahppodiimmu vahkus. Ovdal gáiddusoahpahusprošeavtta erenomážit anáraš- ja nuortalašgiela oahpahus lei hui unnán, ja davvisámegiela oahpahus lei vejolaš dušše sámiid čoahkkebáikkiin nu mo Roavvenjárggas, Oulus ja Helssegis. Dáinna ládje gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus ealáskahttá seammás sámegielaid ja ovddida sámi pedagogihka. – Vaikke guokte vahkkodiimmu oahpahus lea unnán, de sámegiela oahpahus sikte maiddái dasa, ahte oahppit oahpásnuvvet iežaset kultuvrii ja ruohttasiidda. Sávan, ahte min oahpahus movttiidahttá ohppiid guorahallat iežaset giela ja identitehta, muitala Hanna Helander.

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta lea álgán jagi 2018, ja 2020 dasa geigejuvvui Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmi. Bálkkašumi oažžuma kritearan ledje oassálastin, olahahttivuohta, inklušuvdna ja maiddái roahkkatvuohta geahččaladdat ođđa oahpahusvugiid. Prošeakta joatkašuvvá oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtaduvvon ovddidanprošeaktan jagi 2023 giđđalohkanbaji lohppii.

Lassedieđut:

Hanna Helander, prošeaktahoavda
Ohcejoga gielda
hanna.helander@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor
Sámediggi
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989

www.saamenetaopetus.com

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Prošeavtta mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu ja ovddidit sámegieloahpahusa pedagogihka. Gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus lea reálaáiggi oahpahus (nu gohčoduvvon synkronalaš oahpahus), mas oahpaheaddji ja oahppit oassálastet oahppodiibmui seamma áigge iežaset dihtoriiguin iešguđet guovllus.

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Sápmelaččaid vuoigatvuođaid galgá sihkkarastit guolásteami guoski njuolggadusain

/in , /by

Lappi gearretriekti hilggui 12.8.2022 guovtte sápmelačča áššáskuhttimiid guolástanrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas. Gearretrievtti mielde fámus leahkki guollebivddu guoski ráddjehusat leat leamaš ruossalágaid vuođđolága 17 §:a 3 momeanttas sihkkaraston sámiid kulturvuođđovuoigatvuođaiguin. Árabut giđđat Alimus riekti attii guokte ovdamearrádusa, maid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid vuostá.

Gearretrievtti gieskat boahtán duomut jotket Alimus rievtti cuoŋománus 2022 addin ovdamearrádusaid  linjjá mielde. Ovdamearrádusaid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje ruossalágaid sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaiguin.

Anni Koivisto ja Leo Aikio. Govat: Johanna Alatorvinen ja Ville Fofonoff.

– Duopmostuoluid mearrádusat čujuhit čielgasit, ahte guolásteami guoski njuolggadusat eai leat dál vuođđolága mielde. Guolásteami guoski njuolggadusaid galgá ođasmahttit nu, ahte dat sihkkarastet sámiid vuoigatvuođaid, ja guolástanráddjehusaid ásahettiin galgá geavahit ovdasajis dakkár vugiid, mat eai ráddje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid, dadjá I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Sámedikki várreságajođiheaddji Leo Aikio lea nubbi guolástanrihkkumušaid dihtii áššáskuhtton olbmuin. Aikio šiittii, ahte gažaldagas livčče rihkkumuš, dasgo sus lea vuoigatvuohta báikkálaš sápmelažžan árbevirolaččat bivdit borranguoli guovllu árbevirolaš ja hui guhkes áigge fástan šaddan dihto bivdobáikkiin.

– Lea boastut, ahte sápmelaččat gártet ohcat vuoigatvuođa kultuvrraset ollašuhttimii duopmostuoluid bokte. Láhkaásaheapmi galgá leat čielggas maiddái sápmelaččaide. Juos guolásteami guoski njuolggadusain eai vuhtii váldojuvvo Suoma vuođđoláhka dahje duopmostuoluid čovdosat, lea dilli sápmelaččaide hui eahpečielggas. Livčče buohkaid ovdu, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat vuhtii váldošedje juo dalle, go láhkaásaheamit válmmaštallojit, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Čuoččuhuvvon guolástanrihkkumušat ledje dáhpáhuvvan borgemánus 2020 Anáris Juvdujoga Vuolimuš guoikkas,  geassemánus 2018 Ohcejoga Geavojávrris sihke suoidnemánus 2017 Ohcejogas Čársejoga vuollegoržžis.

Gearretrievtti oainnu mielde dáhpáhusain ii leat duođaštuvvon, ahte ráddjehusat sámiide guoskin livčče lean  rihkkumušáigge guollenáliid suodjaleami ektui vealtameahttun doaimmat. Ráddjehusaid livčče gearretrievtti mielde sáhttán bidjat guoskat garrasabbot dakkár bivdui,  mii ii návddaš vuođđolága 17 §:a 3 momeantta ja KP-soahpamuša artikla mieldásaš suodjaleami.

Vuođđolága 17 §:a 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámekultuvrii gullet earret eará sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat – guolásteapmi, boazodoallu, meahcásteapmi, čoaggin ja sámeduodji. ON:id Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski soahpamuša 27 artikla mielde daid riikkain, gos leat álbmotlaš, oskkoldaga guoski dahje gielalaš vehádagat, ii oaččo dakkár vehádagaide gullevaš olbmuin gieldit vuoigatvuođa ovttas joavkku eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrras.

Gearretrievtti mearrádusat eai leat vel lágafámolaččat.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi   

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Ovdasiiddu govva: Terhi Tuovinen

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii nohka 26.8.2022

/in , , , , /by

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii nohka 26.8.2022. Muitáthan almmuhit ovdal mearreáiggi nohkama! Fuomáš, ahte oassálastin fierbmedáhpáhussii ja oassálastin lávdeovdanbuktimiin ja girjjálašbargguin almmuhuvvo sierra skoviiguin. Buohkat devdet almmolaš almmuhanskovi – maiddái sii, geat eai áiggo sáddet dáhpáhussii lávdeovdanbuktimiin dahje girjjálaš bargguin.

Girjjálaš bargguid ferte doaimmahit maŋimustá 1.9.2022.

Dáiddadáhpáhus lea rabas buot sámenuoraide ii ge oassálastin dárbbaš mannat skuvllaid bokte.

 

Dieđáhus almmuheami álgimis ja dáhpáhusa prográmma

Dáhpáhus njuolggadusat

 

Liŋka skuvllaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86

Liŋka ovdanbuktimiid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7

Girjjálaš bargguid mahcaheapmi: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Inarinsaamen taivutusoppi kirjan kansikuva.

Inarisaamen taivutusoppi lea almmuhuvvon

/in , , /by

INARISAAMEN TAIVUTUSOPPI govve anárašgiela sojahanhámiid ráhkadeami systemáhtalaččat, muhto nu, ahte daid lea álki lohkat.

Girjjis govviduvvo anárašgiela jietnadeamit ja jietnadanrávvagat, njuolggadusvuloš jietnadannuppástusat ja sojahanhámiid hábmennjuolggadusat. Girjjis leat olu ovdamearkkat mat govvidit njuolggadusaid.

Lassin girjjis ovdanbuktojuvvojit sojakeahtes sátneluohkát ja daid dábáleamos sánit. Sojahanoahpa maŋŋá girjjis lea oanehis bihttá anárašgiela cealkkaoahpalaš iešvugiin. Girji heive doarjjan anárašgiela giellaoahpuide sihke oahppomateriálan ja gáldun buohkaide geat barget gielain, ovdamearkka dihte oahpaheaddjit, doaimmaheaddjit ja dutkit.

Girji lea oastin láhkai Sámedikki oahppomateriála neahttagávppis: https://www.samediggi.fi/tuote/inarinsaamen-taivutusoppi/

Njellimis čoahkkanedje sámiid ruovttuguovllu luonddusuodjalanáššiin

/in , /by

Birasministeriija, Lappi EJB-guovddáš, Meahciráđđehus ja Sámediggi čoahkkanedje Luonddusuodjalandiggái Njellimis 10.-11.8.2022. Luonddusuodjalandiggi lea jahkásaččat ordnejuvvon sámiid ruovttuguovllu stáhta eatnamiid luonddusuodjaleamis vástideaddji virgeoapmahaččaid ja Sámedikki ovttasbarggu ovddideaddji deaivvadeapmi. Dán jagi váldotemán lei Anárjávri ja dan guovllu sámekultuvra.

Deaivvadeami álggus manne čađa oassálasti beliid áigeguovdilisgeahčastagaid, man maŋŋá čikŋo dán jagi temá gieđahallamii. Oassálastit vudjo eret eará anáraškultuvrii, Anárjávrri čázádaga dillái ja dan ovdáneapmái sihke Anárjávrri čázi muddemii. Lassin Luonddusuodjalandiggi oahpásnuvai ON:id borramušgálvo- ja eanadoalloorganisašuvnna (FAO) borramušdorvoraportii, mas ovtta oassin gieđahallojuvvui Njellimis orru anáraččaid borramušvuogádat.

Luonddusuodjalandiggi finai maiddái Anára Kaarehjuuhâs ja oahpásnuvai johkaguovllu ovddešteapmái sihke dápmoha gođđanguovllu divvumii, mat leat dál jođus.

– Oassálasten vuosttas háve luonddusuodjalandiggái ja lean ilolaš dán mávssolaš ovttasbargodeaivvadeamis. Munnje lea dehálaš, ahte mii beassat ságastallat áigeguovdilis áššiin, molsut dieđuid ja seammás oahpásnuvvat sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámedikkis Luonddusuodjalandiggái oassálaste II várreságajođiheaddji Leo Aikio, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen, ealáhusčálli Laura Olsén-Ljetoff, birasčálli Tiina Lovisa Solbär ja dieđihančálli Johanna Alatorvinen. Luonddusuodjalandiggi lea čoahkkanan jagi 2002 rájes jeavddalaččat. Koronapandemiija áigge deaivvademiide lea boahtán guovtti jagi boddu. Čuovvovaš deaivvadeapmi ordnejuvvo fas boahtte jagi.

Govva: Oassin prográmma Luonddusuodjalandiggi oahpásnuvai anáraš borramuškultuvrii ja eahketborramuššan suovastuvvui Anárjávrris bivdojuvvon čuovža. Govva: Johanna Alatorvinen/ Sámediggi.

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi sirdá komissáraid válljema ovddos guvlui

/in , /by

Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis maŋŋebárgga 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mainna vugiin proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi servodat áššis jurddaša.

Sámedikki čoahkkin jienastii stivrra evttohusa ja várrelahtu Matti Aikio evttohusa gaskkas. Aikio evttohus komissáraid válljema sirdimis ovddos guvlui vuittii jienain 10-9. Stivra evttohii dievasčoahkkimii, ahte čoahkkin nammada guokte ođđa komissára, geain nubbi ovddasta anárašgiela giellajoavkku ja nubbi davvisámegiela giellajoavkku sihke mearrida eará doaibmabijuin proseassa joatkka jurddašemiin, jos lea dárbu,

Sámediggi mearridii ovddit čoahkkimis geassemánus 2022 doarjut duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna joatkima. Čoahkkin gulai ovdal mearrádusbargama áššedovdin Sámiid psykososiálalaš doarjaga ovttadaga hoavdda Heidi Eriksena, vihtta sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii álgoálggus nammaduvvon lahtu sihke ovtta kommišuvnna čállingotti plánejeaddji.

– Mii fertet dievasčoahkkima linjá mielde vuolgit čielggadit čiekŋalabbot geahččanguovlluid sámi servodagas sihke duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkagis. Lahtuid gaskkas loktanii ovdan fuopmášumit komissáramolssaeavttuid mearis sihke proseassa ovddideami eavttuin, go evttohus sámediggelágas ii leat ovdánan vel riikkabeivviid gieđahallamii, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28 beaivve 2021. Ásaheami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iešráđálaččat ja sorjjasmeahttumit. Miessemánus 2022 guktot Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi sekä Heikki J. Hyvärinen bivddiiga earu komissára barggus stáhtaráđis. Stáhtaráđđi mieđihii earu Seurujärvii ja Hyvärisii komissára barggus 25.5.2022 rájes.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna

Sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, sihke vuoigatvuođaid loavkidemiid, ja čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat olbmot, geat návddašit viiddis luohttámuša sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgojuvvo dasa, ahte fuopmášuvvo sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteapmi.

Loga duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta dáppe.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Gollegiella – Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo 2022

/in , /by

Ovttaskas olmmoš, joavku dahje searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttá buktit evttohusa jagi 2022 bálkkašumi vuoitin. Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, man guhkkodat oažžu leat eanemustá 1- 2 siiddu.

GOLLEGIELLA – Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo logát geardde čakčat 2022 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid deaivvadeamis, man lea áigumuš doallat čakčadálvvi Ruoŧas. Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dehe organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegielaid ovddideamis.

Giellabálkkašumi ulbmil

Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegielaid nannemii, ovddideapmái ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide dehe servošiidda (omd. searvi, ovttastus, ásahus, instituhtta) mat leat earenoamážit bidjan návccaid sámegielaid nannemii, ovddideapmái dehe seailluheapmái. Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot ovdamearkka dihte čálalaš, njálmmálaš dehe eará bargguin mat gusket hui viidát sierra servodatsurggiide. Bálkkašumi supmi sáhttá juohkit eanemusat guovtti vuoitái.

Evttot kandidáhta!

Ovttaskas olmmoš, joavku dahje searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttá buktit evttohusa jagi 2022 bálkkašumi vuoitin. Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, man guhkkodat oažžu leat eanemustá 1- 2 siiddu, galgá ollet 07.08.2022 beaivvi rádjai dán čujuhussii:

gollegiella@sametinget.se

Gollegiella
Sametinget
Box 90
SE-981 22 Giron/Kiruna

Lassidieđut:

Anita Kitok, árvvoštallanlávdegotti čálli
anita.kitok@sametinget.se
+46 (0)980-681 98

Gollegiella- Davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vásttolaš ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde jagi 2004, ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro