Yhteiskuva Mii ovttas viranomaisverkostosta. Kuvassa osallistuja paikan päällä sekä etänä.

Kutsu Mii ovttas -verkoston tapaamiseen 30.11.2022 klo 12-14.00

/in , /by

Saamelaiskäräjien Mii ovttas – Mij oovtast – Mij õõutâst – Me yhdessä -viranomaisverkosto kokoontuu seuraavan kerran 30.11.2022 klo 12-14 etäyhteyksin. Verkosto on tarkoitettu eri viranomaisille, jotka työskentelevät saamenkielisten palveluiden parissa. Verkoston tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja apua saamenkielisten palveluiden kehittämisessä. Verkosto on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Verkostotapaamisen ohjelma tarkentuu myöhemmin tälle sivulle.

Jos haluat osallistua verkostoon, olet tervetullut.

Pyydämme ilmoittautumaan tapaamiseen tämän linkin kautta.

Samasta linkistä voit myös ilmoittaa haluavasi osallistua jatkossa, mutta et voi osallistua marraskuun tapaamiseen.

Tervetuloa jatkamaan saamenkielisten viranomaispalveluiden kehittämistä!

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio
kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Saamelaistietoa opetusalalle koulutus 28.9.2022

/in , , /by

Tiesitkö, että yli 70% saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, ja heistä vain noin 15% opiskelee saamea?

Lapin aluehallintovirasto järjestää yhteistyössä Saamelaiskäräjien, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston, Saamelaiskäräjien koordinoiman ja Utsjoen kunnan hallinnoiman saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen sekä Nuorten akatemian kanssa Saamelaistietoa opetusalalle koulutuksen. Koulutuksessa tarjotaan saamelaistietoa opetuksen järjestäjille ja opetusalalla toimiville. Koulutus on kaksiosainen.

Ensimmäisessä osassa käsitellään saamelaisoppilaiden kielellisiä ja muita oikeuksia kouluissa sekä kuinka saamelaistiedon lisäämisellä voidaan vaikuttaa näiden oikeuksien toteutumiseen. Samalla käydään läpi, kuinka koulut voivat hyödyttää saamelaistietoutta opetuksessa. Osio on tarkoitettu opetuksen järjestäjille sekä koulujen henkilöstölle, kuten koulunkäynninohjaajille, opettajille, koordinaattoreille, rehtoreille ja johtajille.

Toinen osio on pedagoginen ja se on suunnattu koulunkäynninohjaajille ja opettajille. Osiossa annetaan käytännön vinkkejä saamelaistiedon tuomista osaksi kaikkien opetusta ja käydään läpi Dihtosis -menetelmäpakkaa sekä muita välineitä saamelaistiedon opettamiseen.

 

Lue lisää ja ilmoittaudu täältä

 

Ohjelma:

12.00 Koulutuksen avaus
12.05 Saamelainen yhteiskunta – mikä se on, ja missä?, Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri, Saamelaiskäräjät
12.35 Saamen kielet Suomessa ja koulut saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttajana, Anne-Kirste Aikio, kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
13.00 Saamen kielten etäopetushanke tulevaisuutta rakentamassa, Hanna Helander, projektipäällikkö, Utsjoen kunta ja Arla Magga, hankekoordinaattori, Saamelaiskäräjät
13.20 Saamelaistieto kaikille, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorisoneuvoston puheenjohtaja
13.30 Keskustelua ja kysymyksiä

13.45 Tauko

14.15 Toisen osion avaus
14.20 Nuor.fi sivuston hyödyntäminen opetuksessa sekä nuorisoneuvoston terveiset, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorisoneuvoston puheenjohtaja
14.30 Oktavuohta.com sivuston hyödyntäminen opetuksessa, Ulla Aikio-Puoskari
14.40 Kulttuurien koulu -hankkeen esittely, Maria Aikio, hankekoordinaattori
14.50 Dihtosis -menetelmäpakan hyödyntäminen opetuksessa, Maria Aikio
15.50 Loppukeskustelut

 

Muut tiedot:

Tapahtumaa ei tallenneta.

 

Lisätietoja ilmoittautumisesta ja tapahtuman käytännön järjestelyistä:
Marketta Enbuska, puh. +358 295 017 380, Lapin aluehallintovirasto

Lisätietoja tapahtumasta:
Satu Pieski, puh. +358 295 017 366, Lapin aluehallintovirasto

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@avi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Saamelaiskäräjät hakee kokkia määräaikaiseen työsuhteeseen

/in /by

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajoksen kahvila-ravintola Čaijuun yrittäjähenkistä, oma-aloitteista, positiivista, joustavaa sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja stressinsietokyvyn omaavaa ammattitaitoista kokkia määräaikaiseen työsuhteeseen vuoden loppuun saakka. Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian.

Saamelaiskäräjät tulee tämän määräaikaisen työsuhteen aikana julistamaan haettavaksi kokin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen, joten tehtävästä kiinnostuneelle tämä on hyvä tilaisuus tutustua kahvila-ravintola Čaijun kokin toimenkuvaan sekä toimialaan.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy päivittäisen lounaan suunnittelu ja valmistaminen, kokoustarjoiluiden suunnittelu ja toteutus yhdessä ravintolatyöntekijän kanssa, tukkutilaukset sekä keittiötilojen ja -välineiden puhtaanapito, asiakaspalvelu ja muut ravintolan yleiset työtehtävät.

Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on pääosin arkisin 8–16 (36,15 h/viikko).

Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaisesti (2017,90 e/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 010 839 3109.

Hakemukset toimitettava liitteineen osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?86eff48c 7.9.2022 mennessä.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Inarissa 24.8.2022
Saamelaiskäräjät

Kuvasanakirja Mattu saa’nid julkaistu digikirjana

/in , /by

 

Suositusta kuvasanakirjasta Mattu saa’nid on julkaistu digiversio. Sanoja voi kuunnella klikkaamalla joko sanoja tai kuvia, ja harjoitella ääntämistä. Mattu saa’nid sisältää noin 500 tavallisinta koltansaamen kielen sanaa aihepiireittäin, kuten eläin-, perhe- ja ruokasanoja.

Digikirjan on toteuttanut Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteinen saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke, joka tarjoaa inarin-, koltan- ja pohjoissaamen opetusta etäyhteyksiä hyödyntäen. Opetuksen lisäksi hanke tukee saamenkielisten digitaalisten oppimateriaalien tuotantoa.

Kirja on sovitettu käännös Matti Morottajan kirjoittamasta inarinsaamenkielisestä kirjasta Oopâ saanijd. Koltansaamen käännöksen on tehnyt Katri Fofonoff, kuvat on piirtänyt Sirpa Mänty.

Digisanakirjan äänityksestä on vastannut Janne Lappalainen, editoinnista puolestaan Janne Lappalainen, Nicholas Francett ja Mikkal Morottaja. Lukijana on Merja Fofonoff. Digisanakirjan teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet Esther Berelowitsch ja Unni Länsman.

Katso ja kuuntele kirjaa linkistä: Mattu saa’nid

Kuvasanakirja Oahpa sániid julkaistu digikirjana

/in , /by
Suositusta kuvasanakirjasta Oahpa sániid on julkaistu digiversio. Sanoja voi kuunnella klikkaamalla joko sanoja tai kuvia, ja harjoitella ääntämistä. Oahpa sániid sisältää noin 500 tavallisinta pohjoissaamen kielen sanaa aihepiireittäin, kuten eläin-, perhe- ja ruokasanoja.

Kirja on sovitettu käännös Matti Morottajan kirjoittamasta inarinsaamenkielisestä kirjasta Oopâ saanijd. Pohjoissaamenkielisen käännöksen on tehnyt Kaisa Tapiola-Länsman, kuvat on piirtänyt Sirpa Mänty.

Digikirjan on toteuttanut Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteinen saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke. Inarin-, koltan- ja pohjoissaamen opetuksen tarjoamisen lisäksi hanke tukee saamenkielisten digitaalisten oppimateriaalien tuotantoa.

Digisanakirjan äänityksestä ja editoinnista on vastannut Janne Lappalainen. Lukijana on Juulienna Näkkäläjärvi. Digisanakirjan teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet Arla Magga ja Unni Länsman.

Katso ja kuuntele kirjaa linkistä: Oahpa sániid

Saamen kielten etäopetushankkeen viides lukuvuosi käynnistyi – opetuksessa mukana jo 150 oppilasta ja opiskelijaa

/in , /by

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen viides lukuvuosi käynnistyi maanantaina 15.8., ja saamen opetuksessa aloitti ennätykselliset noin 150 oppilasta ja opiskelijaa 90 eri koulusta ja yli 40 kunnasta ympäri Suomen. Oppilas- ja opiskelijamäärän kasvettua hankkeeseen on palkattu yhteensä kuusi opettajaa, joista jo kolme työskentelee päätoimisina tuntiopettajina. Lukuvuonna 2022–2023 koltansaamea opettavat Sirkka Sanila ja Kia Olin, inarinsaamea Laura Ylinampa ja Henna Aikio ja pohjoissaamea Máren-Elle Länsman ja Gabriela Satokangas.

– On arvokasta, että hanke pystyy tarjoamaan kokoaikaista työtä jo kolmelle saamen opettajalle. Lisäksi ensimmäistä kertaa meillä on jokaisessa kielessä työparit, jotka yhdessä kehittävät kunkin saamen kielen opetusta, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Hanna Helander Utsjoen kunnasta.

Uusi kouluvuosi käynnistyi työntekijöiden ja opettajien koulutus- ja suunnittelupäivillä Inarissa 4.–5. elokuuta. Kuvassa vasemmalta Hanna Helander, Sirkka Sanila, Kia Olin, Máren-Elle Länsman, Laura Ylinampa, Gabriela Satokangas ja Arla Magga. Kuva: Saamelaiskäräjät / Arla Magga

Laura Ylinampa on yksi etäopetushankkeen uusista opettajista. Vaikka hanke ja inarinsaamen opettaminen etäyhteyksin ovat hänelle tuttuja asioita opettajaopinnoista, tuleva syksy kutkuttaa silti mielessä. – Kyllä tuntien alkaminen jännittää opettajaa varmaan yhtä paljon kuin oppilaita. Teknisten asioiden ja yhteyksien toimiminen myös jännittää. Eiköhän kaikki suju jo kivasti, kun päästään ensi viikkoon ja alkujärjestelyt on hoidettu, kertoo Laura Ylinampa.

Opetuksen tavoitteina kipinän sytyttäminen omaan kieleen ja kulttuuriin

Saamen kielten etäopetushanke mahdollistaa saamen kielten opiskelun saamelaisalueen ulkopuolella asuville oppilaille kahden viikkotunnin verran. Ennen etäopetushanketta erityisesti inarin- ja koltansaamen kielten opetus oli vain satunnaista, ja pohjoissaamen opetuskin oli mahdollista vain suurimmissa saamelaiskeskittymissä Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Etäopetushankkeen opetus on siis samalla kielenelvytystä ja saamelaisen pedagogiikan kehittämistä.

– Vaikka kaksi viikkotuntia saamen kielen opetusta on vähän, on kielenopetuksessa kyse myös omaan kulttuuriin ja omiin juuriinsa tutustumisesta. Opetuksemme antaa toivottavasti oppilaille kipinän oman kielensä ja identiteettinsä tutkimiseen, toteaa Hanna Helander.

Saamen kielten etäopetushanke on käynnistynyt vuonna 2018, ja vuonna 2020 se palkittiin Opetushallituksen Cygnaeus-palkinnolla. Palkinnon saamisen kriteereinä olivat osallisuus, saavutettavuus ja inkluusio sekä rohkeus käyttää uusia opetusmenetelmiä. Hanke jatkuu Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitettuna kehittämishankkeena vuoden 2023 kevätlukukauden loppuun.

Lisätietoja:

Hanna Helander, hankepäällikkö
Utsjoen kunta
hanna.helander@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, hankekoordinaattori
Saamelaiskäräjät
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989
www.saamenetaopetus.com

Lisätietoja Saamen kielten etäopetushankkeesta:

Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteina on tarjota saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta peruskoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia ja kehittää saamen kielten etäopetuksen pedagogiikkaa. Etäopetushankkeen opetus on reaaliaikaista (synkronista) opetusta. Tällöin opettaja ja etäopetukseen osallistuvat oppilaat ja opiskelijat osallistuvat samaan aikaan oppitunneille omilla päätelaitteillaan, mutta fyysisesti eri paikoissa.

Perusopetuksen ja toisen asteen opettaja: Kulttuurien koulu odottaa ilmoittautumistasi syksyn ilmaisiin koulutuksiin

/in , /by

Ilmoittautuminen Kulttuurien koulu -hankkeen ilmaisiin koulutuksiin on avoinna. Koulutukset ovat kaksipäiväisiä ja ne antavat eväitä saamelais- ja romaninuorten kohtaamiseen opetustyössä. Koulutuspäivien välissä osallistujat vievät oppeja käytäntöön omissa opetusryhmissään omien aikataulujensa mukaisesti. Koulutukset ovat saamelais- ja romaninuorten suunnittelemia ja ohjaamia.

Syksyn koulutusten aikataulu:

  • Helsinki, lähikoulutus: ti 30.8. ja ke 21.9. klo 9-15
  • Etäkoulutus: ti 13.9. ja ke 5.10. klo 9-15
  • Etäkoulutus: to 6.10. ja to 3.11. klo 9-15

Kulttuurien koulu -hanke käynnistyi Saamelaiskäräjien, Suomen Romaniyhdistyksen ja Nuorten Akatemian yhteistyönä syksyllä 2021. Koulutuspäivistä saatu palaute on ollut innostunutta:

“Parhaiten järjestetty koulutus, jossa olen ikinä ollut (ja olen ollut kymmenissä). Kiitos!”

“Tosi kiinnostavaa tietoa ja paljon. Huippua oli kuulla, kun asiantuntijat kertoivat omia kokemuksiaan.”

“Olen saanut uusia näkökulmia aiheeseen. Ymmärrän nyt myös oppilaitteni lähtökohtia paljon paremmin.”

“Erinomaisen selkeä kokonaisuus, joka toimi etänä hyvin. Kaikki oli selkeää ja osallistuja tiesi koko ajan, missä mennään. Kiitos!”

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Saamelaisten oikeudet tulee turvata kalastusta koskevassa sääntelyssä 

/in , /by

Lapin käräjäoikeus hylkäsi 12.8.2022 kahden saamelaisen syytteet kalastusrikkomuksista Inarissa ja Utsjoella. Käräjäoikeuden mukaan voimassa olleet kalastusta koskevat rajoitukset ovat olleet ristiriidassa perustuslain 17 §:n 3 momentissa turvatun saamelaisten kulttuuriperusoikeuden kanssa. Aiemmin keväällä Korkein oikeus antoi kaksi ennakkopäätöstä, joiden mukaan kalastusta koskevat säännökset Tenon vesistössä olivat vastoin saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia. 

Käräjäoikeuden tuoreet tuomiot jatkavat Korkeimman oikeuden huhtikuussa 2022 antamien ennakkopäätösten linjalla. Ennakkopäätösten mukaan kalastusta koskevat säännökset Tenon vesistössä olivat ristiriidassa saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa.   

Anni Koivisto ja Leo Aikio. Kuvat: Johanna Alatorvinen dja Ville Fofonoff.

– Tuomioistuinten päätökset osoittavat selvästi, että kalastusta koskeva sääntely ei ole tällä hetkellä perustuslain mukaista. Kalastusta koskevaa sääntelyä on uudistettava niin, että se turvaa saamelaisten oikeudet ja kalastusrajoituksia säädettäessä on käytettävä ensisijaisesti sellaisia keinoja, jotka eivät rajoita saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikio on toinen kalastusrikkomuksesta syytetyistä. Aikio kiisti kyseessä olleen rikkomus, sillä hänellä on oikeus paikallisena saamelaisena harjoittaa perinteistä kotitarvekalastusta alueen perinteisillä ja hyvin pitkän ajan kuluessa vakiintuneilla pyyntipaikoilla. 

– On väärin, että saamelaiset joutuvat hakemaan oikeutta kulttuurinsa harjoittamiseen tuomioistuinten kautta. Lainsäädännön tulee olla selkää myös saamelaisille. Jos kalastusta koskevassa sääntelyssä ei huomioida Suomen perustuslakia tai tuomioistuinten ratkaisuja, on tilanne saamelaisille erittäin epäselvä. Olisi kaikkien etu, että saamelaisten oikeudet huomioitaisiin jo silloin, kun säädöksiä valmistellaan, jatkaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. 

Väitetyt kalastusrikkomukset olivat tapahtuneet elokuussa 2020 Inarissa Juutuajoen Alakoskella, kesäkuussa 2018 Utsjoella Kevojärvessä sekä heinäkuussa 2017 Utsjoella Tsarssijoen alaputouksella.  

Käräjäoikeuden mukaan asioissa ei ollut näytetty, että rajoitukset saamelaisiin kohdistettuina olisivat olleet tekoajankohtana kalakantojen suojeluun nähden välttämättömiä toimenpiteitä. Rajoitukset olisi käräjäoikeuden mukaan voitu kohdistaa voimakkaammin sellaiseen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain 17 §:n 3 momentin ja KP-sopimuksen 27 artiklanmukaista suojaa. 

Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskulttuuriin kuuluvat muun muassa saamelaisten perinteiset elinkeinot – kalastus, poronhoito, metsästys, keräily sekä saamelainen käsityö. YK:n Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 27 artiklan mukaan niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan. 

Käräjäoikeuden päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. 

Lisätietoja: 

Anni Koivisto 
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969  
anni.koivisto@samediggi.fi   

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen 
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri 
040 186 7258  
sarita.kamarainen@samediggi.fi 

Kansikuva: Terhi Tuovinen

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan päättyy 26.8.2022

/in , , , , /by

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan päättyy 26.8.2022. Muistathan ilmoittautua määräaikaan mennessä! Huomioithan, että kaikkien osallistujien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake – myös niiden, jotka eivät osallistu tapahtumaan esityksellä tai kirjallisella teoksella.

Kirjalliset teokset tulee toimittaa 1.9.2022 mennessä.

Taidetapahtuma on avoin kaikille saamelaisnuorille eikä osallistumisen tarvitse tapahtua koulun kautta.

 

Tiedote ilmoittautumisen alkamisesta ja tapahtuman ohjelma

Tapahtuman säännöt

 

Linkki koulujen ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86
Linkki esitysten ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7
Kirjallisten teosten toimittaminen: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Lisätietoja:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Inarinsaamen taivutusoppi kirjan kansikuva.

Inarinsaamen taivutusoppi on julkaistu

/in , , /by

INARINSAAMEN TAIVUTUSOPPI kuvaa inarinsaamen taivutusmuotojen muodostamista systemaattisesti, mutta mahdollisimman helppolukuisesti, havainnollisesti ja lähestyttävästi.

Kirjassa kuvataan inarinsaamen äänteet ja ääntämisohjeet, säännönmukaiset äänteenmuutokset ja taivutusmuotojen muodostamissäännöt. Mukana on paljon esimerkkejä sääntöjen havainnollistamiseksi. Lisäksi kirjassa esitellään taipumattomat sanaluokat ja yleisimmät niihin kuuluvat sanat. Taivutusoppia seuraa lyhyt kappale inarinsaamen lauseopillisista piirteistä.

Kirja sopii inarinsaamen kieliopintojen tueksi ja oppimateriaaliksi sekä lähdemateriaaliksi kaikille kielen parissa työskenteleville, esimerkiksi opettajille, toimittajille ja tutkijoille.

Kirja on saatavilla Saamelaiskäräjien oppimateriaalin nettikaupasta: https://www.samediggi.fi/tuote/inarinsaamen-taivutusoppi/