Buorre Stáhtaministtar Marin, Suoma Sámedikki lahttut ja buorit guossit, váimmolaččat buresboahtin Sámedikki válgabaji ávvudoaluide!

Dábálaččat Sámediggi ordne válgabaji rahpandoaluid, muhto dál go válgabadji lea juo badjel beallemuttu, mearrideimmet ávvudit dán háve min olles válgabaji. Nuppe dáfus dát áigi lea oalle heivvolaš ávvudeapmái, go dat fállá midjiide vejolašvuođa guorahallat vássán baji ja árvvoštallat makkár bohtosiid leat geargan joksat dán rádjai. Seammás oaidnit makkár áššit leat vel barganláhkai.

Ásaheimmet juo válgabadjái álggus alla joksanmeriid, dego ovdamearkka dihtii ratifiseret davviriikalaš sámesoahpamuša, ovddidit sámiid olmmošvuoigatvuođaid almmolaččat servodaga buot dásiin, čađahit ja ovddidit sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suoji, ovddidit doaibmabijuid dálkkádatrievdama caggamii nu, ahte sámiid vuoigatvuođat váldojit vuhtii, sámiid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid ollašuvvan olles riikkas, sámegillii ja sápmelaš oahpahussii laktáseaddji joksanmearit, doarjut sámenuoraid iešguđet vugiid mielde ja maiddái ovddidit Sámedikki iežas doaimma.

Ii várra oktage mis árvidan válgabaji álggus, ahte ásahuvvon joksanmeriid lassin gártat rahčat maiddái máilmmiviidosaš koronaviruspandemiija spiehkastatdiliin, Ukraina soađi váikkuhusaiguin ja dál maiddái Suoma NATO ságastallamiin. Dát buot áššithan čuhcet njuolga dahje eahpenjuolgat maiddái midjiide sápmelaččaide.

Dáin áššiin fuolakeahttá mii leat nagodan bures ovddidit stuorámus oasi min válgabaji váldoáigumušain. Mii leat áŋgiruššan ja bargu gal reahkká vel boahtte beannot jahkáige. Sámiid vuoigatvuohta ovddidit ja dikšut iežas giela ja kultuvrra lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas ja Sámedikki bargun lea dikšut sápmelaččaid giela ja kultuvrra lassin min stáhtusa eamiálbmogin ja dasa gullevaš áššiid. Maŋimuš jagiid áigge Sámedikki barggut leat lassánan mealgat ja ovdamearkka dihtii midjiide bohtet ovddastanbivdagat 80 % eanet go jagis 2019. Dát lea čuohcán maiddái min bargiid bargoburesveadjimii nu sakka, ahte Sámediggi válddii atnui spiehkastatdili, man áigge mii vuodjut dikšut dušše midjiide lágas ásahuvvon bargguid.

Vaikko mii leatge nákcen ovddidit máŋggaid min váldojoksanmeriin, dat ii dárkkut dan ahte barggut boađášedje nohkat gaskan. Mis leat olu barggut ja ráđđádallamat dikšunláhkai ovdalgo mii sámi álbmogin sáhttit cealkit, ahte min olmmošvuoigatvuođat, nu ovttaskas olbmo go kollektiiva dásis, ollašuvvet ovttaveardásaččat váldoálbmoga ektui. Oainnán, ahte sámediggelága ođasmahttin ovddidivččii Sámedikki barggu ja sámiid iešmearrideami duohtan dahkama. Sámediggi vuordá ain dieđu sámediggelága ovdáneamis, vaikko lága válmmaštallan doaibmagoddi lea addán smiehttamušas ja smiehttamuš lea leamašan gulaskuddamis juo mannan gease. Doaivvu mielde Suopma ii leat dakkár riektestáhta, man politihkkariid mielas dilli, mii loavkida sámiid rivttiid, lea heivvolaš dahje normála. Mun baicce sávan ahte dán ráđđehusas gávdnošii dáhttu ja vuoiggalašvuohta vuolgit divvut dan dili Suomas mii rihkku sámiid vuoigatvuođaid.

Eatge mii sámit leat okto dáinna sávaldagain. Maiddái ON olmmošriektekomitea jagis 2019 ja ON nállevealahankomitea leat dán vahkus mearrádusastis gáibidan, ahte dili galgá divvut. Livččii njulgestaga heahpat jus dál, go olles oarjemáilbmi deattuha ON:s dahkkon soahpamušaid mearkkašumi ja sárdnu olmmošvuoigatvuođaid bealis, Suopma livččii gárvvis rihkkut dáid soahpamušaid iežas beales. Diibmá álmmustuvvan evttohus ođđa Sámediggeláhkan lea mu mielas buoremus evttohus dán rádjai ja sávan, ahte beassat ovdánit áššis dan vuođul. Dál min álbmoga boahttevuođa hárrái ášši lea Suoma stáhta jođihangotti hálddus ja sávan, ahte dii boahtibehtet deattuhit namalassii min sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama.

Olmmošvuoigatvuođaid loavkideami lassin nubbi ášši, man birra sámeservodat guoddá fuola eanet ain eanet, lea dálkkádatrievdan ja dan váikkuhusat min guovllu lundui. Dáid váikkuhusaid beasaimet dovdat juo dálvit 2019-2020, go muohtadilli lei eahpedábálaš ja hui hástaleaddji. Máŋggat boazodoallit gillájit ain dain vahágiin, maid duot dálvi oaččui áigái. Maiddái boazodoalu golut leat badjánan mearkkašahtti olu ja ovdamearkka dihtii boaldámušaid hattit leat juo masa meariheamet. Dál dat čuohcá eandalit boazodoalliide, geat geavahit bargguin earret eará njealjejuvllagiid ja skohteriid. Dáid bargoneavvuid elektrihkalaš molssaeavttuid ráhkadeapmi orru leat easkka álggus, jus álgange, ja dán muttus min vejolašvuohta lea geavahit mášeniid mat johtet fossiila boaldámušaiguin.

Dálkkádatrievdan váikkuha maiddái min guovllu čázádagaide ja ealániidda. Das leatge hui njuolggo ja stuorra váikkuhusat sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii ja dieđusge maiddái min kultuvrii ja gielaide. Sámediggi lea dán válgabajis bidjan hui olu návccaid dálkkádatrievdanollisvuođain bargamii. Dán barggu ulbmilin lea ohcat iešguđetlágan čovdosiid ja gearggusvuođa reageret ja sajáiduvvat dálá, ja boahttevuođas vejolaččat nuppástuvvi diliide. Dálkkádatlága ođasmahttima oktavuođas mii leat lihkosmuvvan ráđđádallat sápmelaš dálkkádatráđi vuođđudeamis, man oasil ásahusa leat vel dárkkálnuhttimin. Dál Eana- ja meahccedoalloministeriija válmmaštallá álbmotlaš dálkkádatrievdamii sajáiduvvan plána, man maiddái Sámediggi prioritere barggustis. Mii hálidit, ahte maiddái sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid vuoigaiduvvandárbbut váldojit doarvái bures vuhtii plánas.

Ovddabeale áššiid lassin mii leat dán válgabaji áigge maiddái bargan garrasit sápmelaš boazodoalliid dili buorideami ovdii ee. sadjásašveahkkelága ođasmahttima aktiivvalaš ovddideami bokte, ja maiddái gáibidan doarvái buhtadusaid juo máinnašuvvon jagi 2019-2020 eahpedábálaš muohtadili dagahan vahágiid buhtadeapmin. Oahppomateriálabarggu bealde mii leat ožžon guovttegeardán supmi jagi 2022 oahppomateriála bargui. Sode bealde ođasmahtiimet diibmá 30 jagi deavdán ovttasbargosoahpamuša Kelain. Dan lassin jagis 2021 beasaimet bálkkáhit dállui ođđa láhkačálli, gean virggis dahkkojuvvui fásta virgi jagis 2021, ja ikteges beasaimet ávvudit sápmelaš psykososiáladoarjaga ovttadaga virggálaš rahpama.

Jagis 2021 Suoma alimus riekti mieđihii Sámediggái medállja dan mávssolaš barggu gudnin, man Sámediggi bargá sámiid eamiálbmoga gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrejumi ovdii. Dát lea mu mielas maiddái dehálaš muittuhus midjiide sápmelaččaide das, ahte vaikko suopmelaš servodagas gávdnojit olu individuálat, geain leat kritihkalaš doaladumit Sámedikki doaimma hárrái, gávdnojit maiddái sii, geat adnet árvvus ja gudnejahttet min barggu.

Maiddái sápmelaš servodagas leat dáhpáhuvvan dehálaš ja fiinna áššit, dego ee. dán giđa alimus rievtti ovdamearrádusat sámiid guolástanrivttiid birra. Dán oktavuođas hálidan giitit erenomážit din, geat lehpet bargan stuorámus barggu ja vulggiidet dáistalit iežadet, ja seammás buot Suomas ássi sápmelaččaid vuoigatvuođas dikšut iežas kultuvrra ja bargat árbevirolaš ealáhusaiguin. Šállošan, ahte dát mearrádus ii vuhtton vel dán gease Deanu luossabivddu ráddjehusain, muhto Sámediggi bargá garrasit dan ovdii, ahte boahttevuođas sápmelaččaid vuoigatvuohta ovddidit ja dikšut iežas giela ja kultuvrra váldošii vuhtii maiddái Deanu luossabivdoráddjehusaid plánedettiin.

Geassemánus 2021 Ohcejoga boazodálolaččaid oktasašmeahcci mearridii suodjalit 700 hektára boaresvuvddiid Muttošjávrre bálgosa eatnamiin. Dát lea mu mielas mearkkašahtti mearrádus, mii doaivvu mielde doaibmá ovdamearkan maiddái earáide. Oktasašmeahcci ovttas bálgosiin bivddii Sámedikkis veahki ášši ovddideapmái ja Sámediggi ovddidiige iežas oasil ášši birasministeriijas ja čájehii doarjaga suodjalandárbui.

Kultursuorggis sápmelaččat leat nannen iežas sajádaga ee. Venezia dáiddabiennálas, gos vuosttas háve álbmotlaš paviljoŋŋas ledje dušše beare sápmelaš dáiddárat. Diibmá čakčat ávvudeimmet badjel 2000 Sámis čoggojuvvon gálvvu máhccama Suoma Álbmotmuseas Sápmái, ja moadde vahku dassái ávvudeimmet ođasmahtton ja viiddiduvvon Sámemusea Siidda rahpama.

Dát ovdamearkkat čájehit mu mielas dan man lean ovdalge lohkan: “Sápmelaš servodagas juohkehačča bargu lea mávssolaš ja ovttas mii olahit dan buot buoremus bohtosa”. Vaikko Sámediggi lea sápmelaččaid virggálaš ovddastusorgána Suomas, bargu min álbmoga, kultuvrra, giela ja árbevirolaš ealáhusaid ovdii dahkko olu maiddái servodaga iešguđet dásiin. Hálidan iežan bealis giitit buohkaid din, geat dán barggu bargabehtet.

Bargu sámiid áššiid ovdii dahkko maiddái suopmelaš servodagas. Odne mis leamašan gudni oažžut guossin Suoma stáhtaministtar Sanna Marina. Hálidan giitit maiddái Du, Stáhtaministtar Marin, buorre ovttasbarggus ja sámiid áššiid ovddideamis dán rádjai, álot gitta ártkalaš strategias duohtavuođa ja soabadan komisuvdna ásáheames. Mun sávan, ahte dát bargu min álbmoga ja erenomážit min álbmoga rivttiid ovdii joatkašuvvá maiddái boahttevuođas.

Sámedikki ságajođiheaddjin dieđán, ahte sámiid vuoigatvuođaid ja sajádaga ovddideapmi ii leat álki iige álo somáge. Muhtumin váttisvuođaid ovddas lea dehálaš, ahte gávdnojit olbmot geaiguin sáhttá ságastallat ja suokkardallat áššiid. Lea maiddái dehálaš muitit, ahte min servodagas gávdno valjis čehppodat, eatge leat okto heaibumin váttes gažaldagaiguin. Juo minge ovdal máŋggat buolvvat leat bargan sápmelaš eallinvuogi, kultuvrra ja giela ovdii. Mu boarrásut olbmuin gávdno divrras eallinviisodat, man anán alla árvvus.

Lean oahppan iežan siidda boarrásut olbmuin olu eallima birra ja okta dehálamos oahpuin leamašan sitkatvuohta. Seamma sitkatvuohta dárbbašuvvo maiddái Sámedikki ságadoallin. Go mii leat duoddaris guođoheamen ealu, sáhttá geavvat nu ahte eallu bieđgana ja áššit eai mana dalán justa numo leimmet áigon. Badjeolmmošhan ii sáhte vuollánit, baicce ferte fuolahit iežas bohccuin. Nu lea maiddái sámiid áššiid ovddidettiin, áššit eai álo lihkosmuva vuosttas háve, muhto dalle fertet geahččalit ain ođđasit ja ođđasit ja min álbmot bagada álo min barggu.

Aistton Sofia Jannok lávlaga sániid, mii leat ain dáppe. Ja nu guhká go mii leat dáppe, bargu sámiid vuoigatvuođaid, kultuvrra, gielaid ja ealáhusaid eallinfámu seailluheami ovdii joatkašuvvá.

Vel oktii váimmolaččat buresboahtin Sámedikki válgabaji 2020-2023 ávvudoaluide. Doaivvu mielde návddašehpet otná beaivvis ja buot fiinna ovdanbuktimiin.

Ollu giitu.