Puheenjohtaja Juuso osallistui Arctic Arts Summitiin Yukonissa 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistui Whitehorsen kaupungissa Yukonissa, Kanadassa järjestettyyn Arctic Arts Summitiin eli Arktisen taiteen huippukokoukseen 27.–29. kesäkuuta 2022.  

Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma kokosi yhteen arktisten maiden ja sirkumpolaarisen alueen alkuperäiskansojen edustajat. Arktisen taiteen huippukokouksen tarkoituksena on vahvistaa taidetta ja kulttuuria pohjoisessa sekä edistää taiteen ja luovien alojen sirkumpolaarista yhteistyötä. Vuoden 2022 tapahtuman teema on Connection to Land (yhteys maahan).  

– Taide on meille alkuperäiskansoille yksi tärkeä keino ilmaista ja keskustella ajankohtaisista asioista. Usein taiteessamme näkyy vahvasti alkuperäiskansojen arvomaailmaa sekä yhteys perinteisiin maihimme ja vesiimme. Näen tärkeäksi, että sirkumpolaarisen alueen alkuperäiskansojen edustajilla on tällaisia tilaisuuksia, joissa kokoonnumme yhteen taiteen merkeissä, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuso.  

Tapahtuman aikana puheenjohtaja Juuso osallistui myös kaikkien kolmen Saamelaiskäräjien sekä Norjan ja Ruotsin kulttuurineuvostojen (kulturrådet) sekä taiteen edistämiskeskuksen tapaamiseen, jossa keskusteltiin mm. tulevaisuuden yhteistyöstä.   

Lue lisää tapahtumasta: https://arcticartssummit.ca/  

Kuva: Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Norjan Saamelaiskäräjien neuvoston jäsen (sámediggeráđđi) Maja Kristine Jåma. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi puheenjohtajan avustajan tehtävän

Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian, ja jatkuu 31.12.2023 saakka.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan avustajan tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 7 b §. Puheenjohtajan avustajan tehtäviin kuuluu mm. avustaa saamelaiskäräjien puheenjohtajaa tehtävässään; tarvittaessa valmistella ja esitellä hallitukselel ja käräjien kokoukselle toimialaansa kuuluvia asioita; valmistella puheenjohtajan ja hallitonpäällikön erikseen määräämiä tehtäviä sekä avustaa tarvittaessa varapuheenjohtajia.

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta, hyvää hallinnollisten tehtävien tuntemusta, hyvää paineensietokykyä, joustavuutta sekä hyviä organisointi- ja yhteistyötaitoja.

Palkka määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2760,63 e/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Työssä noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Työhakemus liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjille 31.7.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?7bdd0b83

Lisätietoja työstä antaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso tuomas.juuso(at)samediggi.fi, puh. 040 687 3394 ja hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, puh. +358 40 726 2688.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 29.6.2022
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 27.6.-29.7.

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 27.6.-29.7.2022 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

Henkilöstön yhteystiedot

“Systeemi on pettänyt valtaväestönkin” – Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on osallistunut kollaboratiiviseen pro gradu -työhön, jossa tutkittiin Dihtosis-hankkeen vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että tietoa saamelaisista on liian vähän ja tästä johtuen saamelaiset ja saamelaisnuoret kokevat edelleen kiusaamista, rasismia ja vihapuhetta. Opettajat toivat esille, että Dihtosis-hanke on ennen kaikkea tarvittava työkalu opettajien arkeen sekä tärkeä apu myös opettajien tunnistamiin tiedon löytämisen ongelmiin. Lisäksi opettajat nostavat esille sen, että tietoa lisäämällä saamelaisten asemaa pystyttäisiin tietoisesti parantamaan. Dihtosis-hankkeen toiminta pureutuu näihin ongelmiin ja kiinnittää huomion myös siihen, kuinka niihin pureudutaan. 

Dihtosis-hankkeen työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet olivat gradun suunnitteluvaiheesta asti aktiivisesti mukana työssä. Tutkimuksen suuntaa ja kulkua suunniteltiin yhdessä työn linjasta haastattelukysymyksiin. Käytännössä työssä haastateltiin etänä 10 opettajaa, joilla oli ollut Dihtosis-kouluvierailu luokassaan. He valaisivat koulujen tilannetta saamelaisista kerrottavan tiedon saralla sekä jakoivat kokemuksiaan ja havaintojaan Dihtosis-hankkeesta. Osallistuneiden opettajien kirjo oli laaja: mukana oli luokanopettajia, kielten, historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, äidinkielen ja elämänkatsomustiedon opettajia eri paikkakunnilta, sekä perusopetuksesta että lukion puolelta. Suurin osa kuului valtaväestöön, mutta mukana oli myös yksi saamelainen opettaja. Tämän lisäksi Dihtosis-hankkeen järjestäjät kertoivat hankkeen kulusta ja materiaaleista sekä omista kokemuksistaan hankkeesta.   

Opettajien arki on kiireinen ja monet eivät olleet itsekään oppineet saamelaisista, joten taustatyö, materiaalien kokoaminen ja saamelaisten nostaminen jää yksittäisten opettajien harteille. Vaikka aiheesta olisikin enemmän tietoa, moni opettaja oli epävarma siitä, miten he voisivat tuoda saamelaisia ja suhdetta valtioon kunnioittavasti esille ja välttää väärää tietoa. Myös suhtautumistavasta opettajan roolissa huolehdittiin—esimerkiksi piilo-oppimisen merkitystä korostettiin. Lisäksi osa koki poliittista painetta vaikenemiseen valtion vaitonaisuuden, tiettyjen puolueiden tai tarkkaavaisten vanhempien takia. Dihtosis-hankkeen koettiin tuovan näihin suurta apua ja sen nähtiin luovan ymmärrystä ja yhteyttä. Hankkeessa tuli opettajien mukaan myös konkreettisesti esille, että puhutaan nykypäivästä. 

Dihtosis-hanke itsessään perustuu tietoon noudattaen itsemääräämisoikeutta tiedosta ja siinä käytetään saamelaisen kasvatuksen menetelmiä. Hankkeessa on ollut alusta asti tärkeää, että annettava tieto ja sanasto on saamelaisten itsensä määrittämää. Tämä on näkynyt sekä projektin teko- ja suunnittelutavassa että tehtävissä. Dihtosis-hankkeen toiminnassa näkyvät myös ennakkoluuloja torjuvat ja rauhankasvatuksen menetelmät.  Empatia, osallistaminen, yhteyden luominen sekä ihmisoikeudet ja yksioikoisten identiteettikuvien rikkominen ovat keskeisiä hankkeen toiminnassa. Saamelaisnuoria osallistavan prosessin kautta valikoidut teemat ovat saamelaisista tärkeitä, ja ne luovat pohjaa myös yhteiskunnallisen keskustelun edistämiselle. Näin Dihtosis-hanke puuttuu sekä jatkuvan tietämättömyyden katkaisemiseen että vallitseviin valta-asetelmiin. 

Dihtosis-hankkeen puolelta haastatteluissa nostettiin esille hankkeen epävarma tulevaisuus ja rajalliset resurssit. Opettajien näkökulmasta hankeluontoisessa toiminnassa haasteena on se, että vain kiinnostuneimmat hyödyntävät sitä, ja siksi tasainen esille ottaminen vaatisi rakenteellisia muutoksia kirjoissa, opetussuunnitelmassa ja opettajien koulutuksessa.   Dihtosis-hankkeen toiminnalle toivottiin jatkoa, sillä aiheen katsottiin tarvitsevan myös tunteisiin vaikuttavaa ja toiminnallista materiaalia. Hankkeessa työpajoja vetäjät saamelaisnuoret ja se koettiin arvokkaaksi. Oppilaiden kannalta se, että viesti tulee saamelaisnuorilta koettiin paljon vaikuttavammaksi ja mielekkäämmäksi kuin perinteinen kirjaopetus.  

Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista (suomeksi) 

 Heinola, A. (2022). “Systeemi on pettänyt valtaväestönkin”—Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana: Kollaboratiivinen tutkimus Dihtosis-hankkeesta ja opettajien toimijuuskontekstista dekolonisaation ja päivittäisen rauhan saralla [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y     

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke on lisännyt saamelaistietoutta neljän lukuvuoden ajan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hankeaika päättyy 30.6.2022.  Lue lisää: www.dihtosis.fi  

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät tukee saamelaisten totuus- ja sovintokomission jatkamista – komissaarit valitaan ylimääräisessä täyskokouksessa elokuussa 

Saamelaiskäräjien kokous päätti 23.6.2022 tukea saamelaisten totuus- ja sovintokomission jatkamista, mutta valitsee kaksi komissaaria elokuussa pidettävässä ylimääräisessä täyskokouksessa. Ylimääräinen kokous järjestetään etäyhteyksin. 

Saamelaiskäräjien kokous kuuli ennen päätöksentekoa asiantuntijoina Saamelaisten psykososiaalisen tuen yksikön johtaja Heidi Erikseniä, viittä saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon alun perin nimettyä jäsentä sekä yhtä komission sihteeristön suunnittelijaa.  

– Kävimme Saamelaiskäräjien kokouksessa perusteellisen keskustelun totuus- ja sovintokomission työn jatkosta, ja jäsenien keskuudessa komission jatkosta oli myös eriäviä näkemyksiä. Tulemme jatkamaan asian käsittelyä elokuussa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio asetettiin valtioneuvoston toimesta 28. lokakuuta 2021. Asettamisensa jälkeen komissio on toiminut itsenäisesti ja riippumattomasti. Toukokuussa 2022 molemmat Saamelaiskäräjien esittämät komissaarit Miina Seurujärvi sekä Heikki J. Hyvärinen pyysivät vapautusta komissaarin tehtävästään valtioneuvostolta.  Valtioneuvosto myönsi eron Seurujärvelle ja Hyväriselle komissaarin tehtävästä 25.5.2022 lukien.  

Saamelaiskäräjien tiedote 13.6.2022: Saamelaiskäräjät arvioi totuus- ja sovintokomission tilannetta ja toimintaedellytyksiä huolellisesti 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Anni Koivisto 
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi  

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen projektityöntekijän tehtävän

Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamenkielisen ja -kulttuurin mukaisen vapaa-ajan toiminnan kehittäminen yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa ja saamelaisnuorille kohdistetun nuorten vapaa-ajantoiminnan kiertueen suunnittelu ja toteuttaminen. Työ alkaa 15.8.2022 /tai sopimuksen mukaan ja kestää 4 kk.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 899,26 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työn sijaintipaikan mukaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Arvostamme kykyä itsenäiseen ja huolelliseen työskentelyyn, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kokemusta projektityöstä.  Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Projektityöntekijä voi työskennellä myös etänä.

Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön perjantaihin 15.7.2022 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?024bb73a

Lisätietoja tehtävästä antaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi, puh. 040 7082 072 ja nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, puh. 050 3825 179.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja nuorisoneuvoston toimintaan osoitteessa www.nuor.fi

Inarissa 23.6.2022                   

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät osallistuu EU-Sámi viikkoon Brysselissä  

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistuu EU-Sámi viikkoon Brysselissä 20.-22. kesäkuuta 2022.  

Tapahtumaviikko järjestetään osana Saamelaisneuvoston ja Suomen saamelaisnuoret ry:n hanketta Filling the EU-Sámi knowledge gaps. Tavoitteena on, että EU-Sámi viikosta tulee vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka vahvistaa saamelaisten kumppanuutta EU-instituutioiden kanssa. 

– Olen hyvin iloinen EU-Sámi viikosta. EU:n politiikka vaikuttaa saamelaisten asemaan ja onkin todella tärkeää, että saamelaisilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. On myös tärkeää, että EU-päättäjien tietämys saamelaisista lisääntyy ja EU tunnistaa saamelaisten asiantuntemuksen alkuperäiskansapolitiikassa, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoa tapahtumassa edustavat Anni-Sofia Niittyvuopio, Anni-Sofia Löf ja Lilja Ljetoff. Lisäksi tapahtumassa on mukana Saamelaiskäräjien jäsen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. Näkkäläjärvi osallistuu Saamelaiskäräjien edustajana paneelikeskusteluun, joka koskee EU:n ja saamelaisten välistä kumppanuutta. Saamelaiskäräjiltä tapahtumaan osallistuvat myös lakimiessihteeri Kalle Varis sekä kansainvälisten asioiden sihteeri Lars-Anders Baer. 

Filling the EU-Sámi knowledgr gaps -projektin ovat rahoittaneet Interreg Nord, Lapin Liitto, Norjan Saamelaiskäräjät, Tromssan ja Finnmarkin lääni, Region Norrbotten ja Region Västerbotten. 

Lisätietoja: 

Anni Koivisto  
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kuva: Hanna Schneider

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puhe Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 juhlassa Sajoksessa, Inarissa 17.6.2022

Arvoisa Pääministeri Marin, Suomen Saamelaiskäräjien jäsenet ja hyvät juhlavieraat. Heti alkuun haluan toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleeksi Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden juhlaan.

Kuva: Kevin J. Francett / Kajastus Creative

Tavallisestihan Saamelaiskäräjillä järjestetään vaalikauden avajaiset, mutta kauden ollessa nyt jo yli puolessa välissä, päätimme juhlistaa tällä kertaa koko vaalikauttamme. Toisaalta tämä ajankohta juhlalle ei ole lainkaan hassumpi, sillä se tarjoaa meille mahdollisuuden katsoa hieman taaksepäin kulunutta kautta ja arvioida, mitä kaikkea olemme ehtineet jo saavuttaa. Samalla voimme peilata saavutuksiamme myös koko vaalikauden tavoitteisiin ja katsoa, mitä meillä vielä on tehtävänämme.

Vaalikaudelle asetettiin heti alussa kunnianhimoisia tavoitteita kuten esimerkiksi pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen, saamelaisten ihmisoikeuksien edistäminen yleisesti yhteiskunnan kaikilla tasoille, saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toimeenpano ja edistäminen, toimenpiteiden edistäminen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi huomioiden saamelaisten oikeudet, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa, Saamen kieleen ja saamenkieliseen opetukseen liittyvät tavoitteet, saamelaisnuorten tukeminen eri tavoin, sekä Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen.

Vaalikauden alussa tuskin kukaan meistä osasi ajatella, että tällä kaudella tulisimmekin asetettujen tavoitteiden edistämisen ohella viettämään ison osan aikaa painien myös globaalin koronavirsupandemian aiheuttamien poikkeusolojen, Ukrainan sodan synnyttämien vaikutusten sekä nyt Suomen NATO-jäsenyyttä koskettavan keskustelun kanssa. Nämä kaikki asiat kun koskettavat suoraan tai välillisesti myös meitä saamelaisia.

Edellä mainituista seikoista huolimatta olemme kuitenkin pystyneet kiitettävästi edistämään suurinta osaa päätavoitteistamme. Työtä on tehty valtavasti ja työtä riittää vielä myös seuraavaksi puoleksitoista vuodeksi. Saamelaisten oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu Suomen perustuslaissa ja Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä asemaamme alkuperäiskansana koskevat asiat. Viimeisten vuosien aikana Saamelaiskäräjien tehtävät ovat lisääntyneet todella paljon ja esimerkiksi meille tulevien edustuspyyntöjen määrä on kasvanut 80 % vuoteen 2019 verrattuna. Tämä on heijastunut myös meidän henkilöstömme työhyvinvointiin merkittävällä tavalla, ja toukokuussa 2022 Saamelaiskäräjät ottikin käyttöön poikkeustilan, jonka aikana keskitymme huolehtimaan vain meille kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoidosta.

Vaikka useita päätavoitteita onkin pystytty jo edistämään, se ei tietenkään tarkoita, etteikö meillä edelleen olisi paljon töitä tehtävänä ja neuvotteluja neuvoteltavana ennen kuin me saamen kansana voimme todeta, että meidän ihmisoikeudet, niin yksilö- kuin kollektiivisella tasollakin, toteutuvat yhdenvertaisesti valtaväestöön verrattuna. Näen, että Saamelaiskäräjien työtä ja saamelaisten itsehallinnon toteutumista edistäisi monella tapaa saamelaiskäräjälain uudistaminen. Vaikka saamelaiskäräjälain uudistusta valmistellut toimikunta on antanut mietintönsä ja mietintö on ollut kommenttikierroksella jo viime kesänä, odotamme edelleen Saamelaiskäräjillä tietoa lain etenemisestä. En toivoisi, että Suomi on oikeusvaltio, jossa saamelaisten oikeuksia loukkaavaa tilaa pidetään poliitikkojen keskuudessa hyväksyttävänä tai normaalina. Sen sijaan toivon, että tältä hallitukselta löytyy tahtotilaa ja oikeudentuntoa lähteä korjaamaan Suomessa vallitseva saamelaisten oikeuksia loukkaava tila.

Emmekä me saamelaiset ole tämän toiveemme kanssa yksin, sillä myös YK:n ihmisoikeuskomitea vuonna 2019 sekä YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea tällä viikolla ovat antaneet ratkaisunsa, joissa loukkaustilaa vaaditaan korjattavaksi. Olisi hurjaa, että nyt kun koko läntinen maailma painottaa YK:ssa yhdessä tehtyjen sopimusten merkitystä ja puhuu ihmisoikeuksien vahvemman toteutumisen puolesta, Suomi olisi valmis rikkomaan näitä sopimuksia omalla kohdallaan. Viime vuonna ilmestynyt esitys uudeksi Saamelaiskäräjälaiksi on mielestäni paras tähänastisista esityksistä ja toivon, että sen pohjalta pääsemme etenemään asiassa. Tällä hetkellä ratkaisun avaimet meidän kansamme tulevaisuutta ajatellen ovat kuitenkin Suomen valtion johdon käsissä, ja toivon, että ratkaisussanne tulette painotetaan nimenomaan meidän saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeuksien loukkauksien lisäksi toinen saamelaisyhteiskuntaa koko ajan enenevissä määrin huolestuttava asia on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset alueemme luontoon. Näistä vaikutuksista saatiin esimakua talvella 2019–2020, joka oli lumiolosuhteiden vuoksi poikkeuksellinen ja erittäin haastava. Kaikki poronhoitajat eivät vieläkään ole täysin selvinneet tuon talven aiheuttamista vahingoista. Myös porotalouden kulut ovat nousseet huomattavasti ja esimerkiksi polttoaineiden hinnat ovat jo miltei kohtuuttomia. Tällä hetkellä se iskee erityisesti juuri poronhoitajiin, jotka käyttävät työssään muun muassa mönkijöitä ja moottorikelkkoja. Näiden työvälineiden sähköistäminen on edelleen lasten kengissä, ja tällä hetkellä ainoa vaihtoehtomme on käyttää fossiilisilla polttoaineilla kulkevia koneita.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös alueemme vesistöihin ja niiden eliöstöihin. Sillä on siis hyvin suoria ja merkittäviä vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksiin ja tietysti myös kulttuuriimme ja kieliimme. Saamelaiskäräjillä on tällä kaudella panostettu erittäin paljon ilmastonmuutoskokonaisuuden työstämiseen. Tällä työllä haetaan erilaisia ratkaisuja ja valmiutta reagoida ja sopeutua vallitseviin ja tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuviinkin olosuhteisiin. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä olemme onnistuneesti neuvotelleet saamelaisen ilmastoneuvoston perustamisesta, jonka osalta tosin asetusta ollaan edelleen viimeistelemässä. Tällä hetkellä Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, jota myös Saamelaiskäräjät priorisoi työssään. Haluamme, että myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen sopeutumistarpeet tulevat riittävällä tavalla huomioiduksi suunnitelmassa.

Edellä mainittujen lisäksi, olemme tehneet kovasti töitä tällä vaalikaudella saamelaisten poronhoitajien aseman parantamiseksi mm. edistämällä aktiivisesti sijaisapulain päivittämistä ja vaatimalla riittäviä korvauksia jo edellä mainitun vuoden 2019–2020 poikkeuksellisten lumiolosuhteiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Oppimateriaalipuolella olemme saaneet tuplattua oppimateriaalityöhön vuonna 2022 käytettävissä olevan summan. Sote-puolella uudistimme viime vuonna 30 vuotta täyttäneen yhteistyösopimuksen Kelan kanssa. Lisäksi vuonna 2021 saimme palkattua taloon uuden lakimiessihteerin, jonka virka vakinaistettiin tänä vuonna. Totuus- ja sovintokomissio asetettiin vuonna 2021 ja eilen saimme juhlia saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön virallisia avajaisia.

Vuonna 2021 Suomen korkein oikeus myönsi Saamelaiskäräjillä mitalin kunnianosoituksena sen arvokkaalle työlle saamelaisten alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria koskevassa itsehallinnossa. Tämä on mielestäni tärkeä muistutus myös meille saamelaisille siitä, että vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa riittää Saamelaiskäräjien toimintaan kriittisesti suhtautuvia yksilöitä, on kuitenkin myös niitä jotka arvostavat ja kunnioittavat tekemäämme työtä.

Saamelaisessa yhteiskunnassa on myös muutoin tapahtunut tärkeitä ja hienoja asioita, kuten muun muassa tänä keväänä korkeimman oikeuden antamat ennakkopäätökset koskien saamelaisten kalastusoikeuksia. Tässä yhteydessä haluan kiittää erityisesti teitä, jotka teitte tässä suurimman työn ja lähditte taistelemaan omien, ja samalla kaikkien Suomessa asuvien saamelaisten oikeuksista ylläpitää kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Valitettavasti tämä päätös ei heijastunut vielä tänä kesänä Tenojoen lohenkalastusta koskevaan sääntelyyn, mutta Saamelaiskäräjät tekee parhaansa, että tulevaisuudessa saamelaisten oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan huomioitaisiin myös Tenon lohenkalastukseen liittyvien rajoitusten suunnittelussa.

Kesäkuussa 2021 Utsjoen porotilojen yhteismetsä teki päätöksen suojella 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää Muddusjärven paliskunnan alueella. Näen tämän merkittävänä päätöksenä, joka toivottavasti näyttää esimerkkiä myös muille. Yhteismetsä pyysi yhdessä paliskunnan kanssa Saamelaiskäräjiä auttamaan asian edistämisessä ja Saamelaiskäräjät edistikin omalta osaltaan asiaa ympäristöministeriössä ja ilmaisi tukensa suojelutarpeelle.

Kulttuuripuolella saamelaiset ovat vahvistaneet omaa jalansijaansa ollessaan näkyvästi esillä mm. Venezia taidebiennaalessa, jossa ensimmäistä kertaa kansallisessa paviljongissa on ainoastaan saamelaistaiteilijoita. Viime vuoden syksyllä juhlimme Kansallismuseolta tulleen reilun 2000 Saamenmaalta kerätyn esineen kotiinpaluuta ja vain muutama viikko sitten saimme viettää uudistuneen ja laajennetun Saamelaismuseo Siidan avajaisia.

Edellä nostetut esimerkit osoittavat mielestäni sen, mitä olen aiemminkin sanonut: ” Saamelaisessa yhteiskunnassa jokaisen tekemällä työllä on merkitystä ja yhdessä saamme aikaan parhaan lopputuloksen”. Vaikka Saamelaiskäräjät on saamelaisia virallisesti edustava elin Suomessa, työtä kansamme, kulttuurimme, kielemme ja perinteisten elinkeinojemme ylläpitämisen ja kehittymisen eteen tehdään valtavasti myös muualla yhteiskuntamme eri tasoilla. Haluan siis omalta osaltani kiittää teitä kaikkia, jotka tätä työtä teette.

Työtä saamelaisia koskettavien asioiden parissa tehdään myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Tänään meillä on kunnia saada vieraaksemme Suomen pääministeri Sanna Marin. Haluan kiittää myös teitä Pääministeri Marin hyvästä yhteistyöstämme ja saamelaisten asioiden edistämiseksi tähän asti tekemästänne työstä esimerkiksi Suomen arktisen strategian ja totuus- ja sovintokomission asettamisen yhteydessä. Toiveenani olisi, että tämä työ kansani, ja ennen kaikkea kansani oikeuksien toteutumisen puolesta jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Saamelaiskäräjien nykyisenä puheenjohtajana tiedän, että työ saamelaisten oikeuksien ja aseman edistämiseksi ei useinkaan ole helppoa, eikä se aina ole myöskään hauskaa. Joskus tiukkojen paikkojen tullen on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella ja analysoida erilaisia asioita. Niissä tilanteissa on tärkeää myös muistaa, että yhteiskunnassamme on valtavasti osaamista, emmekä ole yksin painimassa vaikeiden kysymysten kanssa. Jo ennen meitä useat sukupolvet ovat tehneet töitä saamelaisen elämäntavan, kulttuurin ja kielen edistämiseksi. Itseäni vanhemmat kantavat mukanaan myös elämänkokemuksen tuomaa viisautta, ja tuota viisautta arvostan kovasti.

Olen oppinut oman siidani vanhemmilta henkilöiltä paljon elämästä ja yksi tärkeimmistä opeista on periksiantamattomuus. Samaa periksiantamattomuutta tarvitaan myös saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Kun tunturissa olemme paimentamassa tokkaamme, tokka ei aina välttämättä pysy kasassa eivätkä asiat aina välttämättä mene ensimmäisellä kerralla niin kuin on suunniteltu. Poromies ei kuitenkaan koskaan voi antaa periksi, vaan omasta tokasta pidetään huolta. Samoin saamelaisten asioita edistettäessä, asiat eivät aina välttämättä onnistu ensimmäisellä kerralla, mutta sitten yritetään uudelleen ja oman kansan ohjaa aina työtämme.

Sofia Jannokin laulun sanoja lainaten, ”we are still here”, me olemme yhä täällä. Ja niin kauan kuin me olemme täällä, työ saamelaisten oikeuksien, kulttuurin, kielten ja elinkeinojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi jatkuu.

Vielä kerran lämpimästi tervetuloa Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 juhlaan. Toivottavasti nautitte päivästä ja kaikista upeista esityksistä.

Kiitos.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi saamenkielisen lastenmateriaalin kehittämishankkeen määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian ja kestää 30.12.2022 saakka.

Materiaalityöntekijän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida saamelaisen varhaiskasvatuksen materiaalin tuottamista kolmella saamen kielellä sekä tuottaa ja päivittää sisältöjä Kuáti.fi- materiaalipankkiin. Lisäksi tehtävään kuuluu pedagogisen materiaalin suunnittelua, koordinointia ja tuottamista yhteistyössä kielipesäohjaajan ja toisen materiaalisuunnittelijan kanssa. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu myös saamenkielisen kieltä elvyttävän toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Helsingin alueella. Suunnittelija vastaa hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta ja raportoinnista. Hankkeesta vastaa saamen kielen toimisto ja esimiehenä toimii kieliturvasihteeri.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksekästä hoitamista edesauttaa saamelaiskulttuurin tuntemus, saamelaisen varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan tuntemus, materiaalityön ja digitaalisen toimintaympäristön tuntemus ja kyky itsenäiseen suunnittelutyöhön ja toteutukseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tehtävä voi sisältää matkustamista. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.
Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III-IV mukaan (peruspalkka 2698,37–2649,02 e). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Suunnittelijan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja työn hoitaminen osittain etätyönä on sopimuksen mukaan mahdollista. Vapaamuotoiset työhakemukset liitteineen tulee toimittaa 1.7.2022 klo 12.00 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c3adffa7

Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi / puh. 010 839 3124.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 17.6.2022
Saamelaiskäräjät

Kutsu Mii ovttas -verkoston tapaamiseen Inariin 18.-19.8.2022.

Saamelaiskäräjien Mii ovttas – Mij oovtast – Mij õõutâst – Me yhdessä -viranomaisverkosto kokoontuu seuraavan kerran Inarissa 18.-19.8.2022. Verkosto on tarkoitettu eri viranomaisille, jotka työskentelevät saamenkielisten palveluiden parissa. Verkoston tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja apua saamenkielisten palveluiden kehittämisessä. Verkosto on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisätietoja verkostosta lisätään pian Saamelaiskäräjien sivulle: www.samediggi.fi/mii-ovttas

Elokuun verkostotapaamisen ohjelma tarkentuu heinäkuun aikana. Verkostotapaamisen jälkeen on mahdollista jäädä Inariin nauttimaan Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalista. Festivaalista löytyy lisätietoa sivulta täältä.

Pyydän huomioimaan, että Inarin alueella on paljon matkailijoita ko. ajankohtana, joten kannattaa varata majoitus Inarista hyvissä ajoin, jos suunnittelee osallistuvansa verkoston seuraavaan tapaamiseen. Ohjelmasta osaan voi osallistua myös etäyhteyksin.

Pyydämme ilmoittautumaan tapaamiseen viimeistään 7.8.2022 https://link.webropolsurveys.com/S/51E0EF930C5EC411

Tervetuloa jatkamaan saamenkielisten viranomaispalveluiden kehittämistä!

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio
kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio@samediggi.fi