Arvoisa Pääministeri Marin, Suomen Saamelaiskäräjien jäsenet ja hyvät juhlavieraat. Heti alkuun haluan toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleeksi Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden juhlaan.

Tavallisestihan Saamelaiskäräjillä järjestetään vaalikauden avajaiset, mutta kauden ollessa nyt jo yli puolessa välissä, päätimme juhlistaa tällä kertaa koko vaalikauttamme. Toisaalta tämä ajankohta juhlalle ei ole lainkaan hassumpi, sillä se tarjoaa meille mahdollisuuden katsoa hieman taaksepäin kulunutta kautta ja arvioida, mitä kaikkea olemme ehtineet jo saavuttaa. Samalla voimme peilata saavutuksiamme myös koko vaalikauden tavoitteisiin ja katsoa, mitä meillä vielä on tehtävänämme.

Vaalikaudelle asetettiin heti alussa kunnianhimoisia tavoitteita kuten esimerkiksi pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen, saamelaisten ihmisoikeuksien edistäminen yleisesti yhteiskunnan kaikilla tasoille, saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toimeenpano ja edistäminen, toimenpiteiden edistäminen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi huomioiden saamelaisten oikeudet, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa, Saamen kieleen ja saamenkieliseen opetukseen liittyvät tavoitteet, saamelaisnuorten tukeminen eri tavoin, sekä Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen.

Vaalikauden alussa tuskin kukaan meistä osasi ajatella, että tällä kaudella tulisimmekin asetettujen tavoitteiden edistämisen ohella viettämään ison osan aikaa painien myös globaalin koronavirsupandemian aiheuttamien poikkeusolojen, Ukrainan sodan synnyttämien vaikutusten sekä nyt Suomen NATO-jäsenyyttä koskettavan keskustelun kanssa. Nämä kaikki asiat kun koskettavat suoraan tai välillisesti myös meitä saamelaisia.

Edellä mainituista seikoista huolimatta olemme kuitenkin pystyneet kiitettävästi edistämään suurinta osaa päätavoitteistamme. Työtä on tehty valtavasti ja työtä riittää vielä myös seuraavaksi puoleksitoista vuodeksi. Saamelaisten oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu Suomen perustuslaissa ja Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä asemaamme alkuperäiskansana koskevat asiat. Viimeisten vuosien aikana Saamelaiskäräjien tehtävät ovat lisääntyneet todella paljon ja esimerkiksi meille tulevien edustuspyyntöjen määrä on kasvanut 80 % vuoteen 2019 verrattuna. Tämä on heijastunut myös meidän henkilöstömme työhyvinvointiin merkittävällä tavalla, ja toukokuussa 2022 Saamelaiskäräjät ottikin käyttöön poikkeustilan, jonka aikana keskitymme huolehtimaan vain meille kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoidosta.

Vaikka useita päätavoitteita onkin pystytty jo edistämään, se ei tietenkään tarkoita, etteikö meillä edelleen olisi paljon töitä tehtävänä ja neuvotteluja neuvoteltavana ennen kuin me saamen kansana voimme todeta, että meidän ihmisoikeudet, niin yksilö- kuin kollektiivisella tasollakin, toteutuvat yhdenvertaisesti valtaväestöön verrattuna. Näen, että Saamelaiskäräjien työtä ja saamelaisten itsehallinnon toteutumista edistäisi monella tapaa saamelaiskäräjälain uudistaminen. Vaikka saamelaiskäräjälain uudistusta valmistellut toimikunta on antanut mietintönsä ja mietintö on ollut kommenttikierroksella jo viime kesänä, odotamme edelleen Saamelaiskäräjillä tietoa lain etenemisestä. En toivoisi, että Suomi on oikeusvaltio, jossa saamelaisten oikeuksia loukkaavaa tilaa pidetään poliitikkojen keskuudessa hyväksyttävänä tai normaalina. Sen sijaan toivon, että tältä hallitukselta löytyy tahtotilaa ja oikeudentuntoa lähteä korjaamaan Suomessa vallitseva saamelaisten oikeuksia loukkaava tila.

Emmekä me saamelaiset ole tämän toiveemme kanssa yksin, sillä myös YK:n ihmisoikeuskomitea vuonna 2019 sekä YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea tällä viikolla ovat antaneet ratkaisunsa, joissa loukkaustilaa vaaditaan korjattavaksi. Olisi hurjaa, että nyt kun koko läntinen maailma painottaa YK:ssa yhdessä tehtyjen sopimusten merkitystä ja puhuu ihmisoikeuksien vahvemman toteutumisen puolesta, Suomi olisi valmis rikkomaan näitä sopimuksia omalla kohdallaan. Viime vuonna ilmestynyt esitys uudeksi Saamelaiskäräjälaiksi on mielestäni paras tähänastisista esityksistä ja toivon, että sen pohjalta pääsemme etenemään asiassa. Tällä hetkellä ratkaisun avaimet meidän kansamme tulevaisuutta ajatellen ovat kuitenkin Suomen valtion johdon käsissä, ja toivon, että ratkaisussanne tulette painotetaan nimenomaan meidän saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeuksien loukkauksien lisäksi toinen saamelaisyhteiskuntaa koko ajan enenevissä määrin huolestuttava asia on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset alueemme luontoon. Näistä vaikutuksista saatiin esimakua talvella 2019–2020, joka oli lumiolosuhteiden vuoksi poikkeuksellinen ja erittäin haastava. Kaikki poronhoitajat eivät vieläkään ole täysin selvinneet tuon talven aiheuttamista vahingoista. Myös porotalouden kulut ovat nousseet huomattavasti ja esimerkiksi polttoaineiden hinnat ovat jo miltei kohtuuttomia. Tällä hetkellä se iskee erityisesti juuri poronhoitajiin, jotka käyttävät työssään muun muassa mönkijöitä ja moottorikelkkoja. Näiden työvälineiden sähköistäminen on edelleen lasten kengissä, ja tällä hetkellä ainoa vaihtoehtomme on käyttää fossiilisilla polttoaineilla kulkevia koneita.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös alueemme vesistöihin ja niiden eliöstöihin. Sillä on siis hyvin suoria ja merkittäviä vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksiin ja tietysti myös kulttuuriimme ja kieliimme. Saamelaiskäräjillä on tällä kaudella panostettu erittäin paljon ilmastonmuutoskokonaisuuden työstämiseen. Tällä työllä haetaan erilaisia ratkaisuja ja valmiutta reagoida ja sopeutua vallitseviin ja tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuviinkin olosuhteisiin. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä olemme onnistuneesti neuvotelleet saamelaisen ilmastoneuvoston perustamisesta, jonka osalta tosin asetusta ollaan edelleen viimeistelemässä. Tällä hetkellä Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, jota myös Saamelaiskäräjät priorisoi työssään. Haluamme, että myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen sopeutumistarpeet tulevat riittävällä tavalla huomioiduksi suunnitelmassa.

Edellä mainittujen lisäksi, olemme tehneet kovasti töitä tällä vaalikaudella saamelaisten poronhoitajien aseman parantamiseksi mm. edistämällä aktiivisesti sijaisapulain päivittämistä ja vaatimalla riittäviä korvauksia jo edellä mainitun vuoden 2019–2020 poikkeuksellisten lumiolosuhteiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Oppimateriaalipuolella olemme saaneet tuplattua oppimateriaalityöhön vuonna 2022 käytettävissä olevan summan. Sote-puolella uudistimme viime vuonna 30 vuotta täyttäneen yhteistyösopimuksen Kelan kanssa. Lisäksi vuonna 2021 saimme palkattua taloon uuden lakimiessihteerin, jonka virka vakinaistettiin tänä vuonna. Totuus- ja sovintokomissio asetettiin vuonna 2021 ja eilen saimme juhlia saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön virallisia avajaisia.

Vuonna 2021 Suomen korkein oikeus myönsi Saamelaiskäräjillä mitalin kunnianosoituksena sen arvokkaalle työlle saamelaisten alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria koskevassa itsehallinnossa. Tämä on mielestäni tärkeä muistutus myös meille saamelaisille siitä, että vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa riittää Saamelaiskäräjien toimintaan kriittisesti suhtautuvia yksilöitä, on kuitenkin myös niitä jotka arvostavat ja kunnioittavat tekemäämme työtä.

Saamelaisessa yhteiskunnassa on myös muutoin tapahtunut tärkeitä ja hienoja asioita, kuten muun muassa tänä keväänä korkeimman oikeuden antamat ennakkopäätökset koskien saamelaisten kalastusoikeuksia. Tässä yhteydessä haluan kiittää erityisesti teitä, jotka teitte tässä suurimman työn ja lähditte taistelemaan omien, ja samalla kaikkien Suomessa asuvien saamelaisten oikeuksista ylläpitää kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Valitettavasti tämä päätös ei heijastunut vielä tänä kesänä Tenojoen lohenkalastusta koskevaan sääntelyyn, mutta Saamelaiskäräjät tekee parhaansa, että tulevaisuudessa saamelaisten oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan huomioitaisiin myös Tenon lohenkalastukseen liittyvien rajoitusten suunnittelussa.

Kesäkuussa 2021 Utsjoen porotilojen yhteismetsä teki päätöksen suojella 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää Muddusjärven paliskunnan alueella. Näen tämän merkittävänä päätöksenä, joka toivottavasti näyttää esimerkkiä myös muille. Yhteismetsä pyysi yhdessä paliskunnan kanssa Saamelaiskäräjiä auttamaan asian edistämisessä ja Saamelaiskäräjät edistikin omalta osaltaan asiaa ympäristöministeriössä ja ilmaisi tukensa suojelutarpeelle.

Kulttuuripuolella saamelaiset ovat vahvistaneet omaa jalansijaansa ollessaan näkyvästi esillä mm. Venezia taidebiennaalessa, jossa ensimmäistä kertaa kansallisessa paviljongissa on ainoastaan saamelaistaiteilijoita. Viime vuoden syksyllä juhlimme Kansallismuseolta tulleen reilun 2000 Saamenmaalta kerätyn esineen kotiinpaluuta ja vain muutama viikko sitten saimme viettää uudistuneen ja laajennetun Saamelaismuseo Siidan avajaisia.

Edellä nostetut esimerkit osoittavat mielestäni sen, mitä olen aiemminkin sanonut: ” Saamelaisessa yhteiskunnassa jokaisen tekemällä työllä on merkitystä ja yhdessä saamme aikaan parhaan lopputuloksen”. Vaikka Saamelaiskäräjät on saamelaisia virallisesti edustava elin Suomessa, työtä kansamme, kulttuurimme, kielemme ja perinteisten elinkeinojemme ylläpitämisen ja kehittymisen eteen tehdään valtavasti myös muualla yhteiskuntamme eri tasoilla. Haluan siis omalta osaltani kiittää teitä kaikkia, jotka tätä työtä teette.

Työtä saamelaisia koskettavien asioiden parissa tehdään myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Tänään meillä on kunnia saada vieraaksemme Suomen pääministeri Sanna Marin. Haluan kiittää myös teitä Pääministeri Marin hyvästä yhteistyöstämme ja saamelaisten asioiden edistämiseksi tähän asti tekemästänne työstä esimerkiksi Suomen arktisen strategian ja totuus- ja sovintokomission asettamisen yhteydessä. Toiveenani olisi, että tämä työ kansani, ja ennen kaikkea kansani oikeuksien toteutumisen puolesta jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Saamelaiskäräjien nykyisenä puheenjohtajana tiedän, että työ saamelaisten oikeuksien ja aseman edistämiseksi ei useinkaan ole helppoa, eikä se aina ole myöskään hauskaa. Joskus tiukkojen paikkojen tullen on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella ja analysoida erilaisia asioita. Niissä tilanteissa on tärkeää myös muistaa, että yhteiskunnassamme on valtavasti osaamista, emmekä ole yksin painimassa vaikeiden kysymysten kanssa. Jo ennen meitä useat sukupolvet ovat tehneet töitä saamelaisen elämäntavan, kulttuurin ja kielen edistämiseksi. Itseäni vanhemmat kantavat mukanaan myös elämänkokemuksen tuomaa viisautta, ja tuota viisautta arvostan kovasti.

Olen oppinut oman siidani vanhemmilta henkilöiltä paljon elämästä ja yksi tärkeimmistä opeista on periksiantamattomuus. Samaa periksiantamattomuutta tarvitaan myös saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Kun tunturissa olemme paimentamassa tokkaamme, tokka ei aina välttämättä pysy kasassa eivätkä asiat aina välttämättä mene ensimmäisellä kerralla niin kuin on suunniteltu. Poromies ei kuitenkaan koskaan voi antaa periksi, vaan omasta tokasta pidetään huolta. Samoin saamelaisten asioita edistettäessä, asiat eivät aina välttämättä onnistu ensimmäisellä kerralla, mutta sitten yritetään uudelleen ja oman kansan ohjaa aina työtämme.

Sofia Jannokin laulun sanoja lainaten, ”we are still here”, me olemme yhä täällä. Ja niin kauan kuin me olemme täällä, työ saamelaisten oikeuksien, kulttuurin, kielten ja elinkeinojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi jatkuu.

Vielä kerran lämpimästi tervetuloa Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 juhlaan. Toivottavasti nautitte päivästä ja kaikista upeista esityksistä.

Kiitos.