Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sámediggi váldá geavahussii spiehkastatdili Sámedikki doaibmannávcca ja bargoveaga bargodorvvolašvuođa sihkkarastima várás

/in /by

Sámedikki stivra lea mearridan váldit atnui spiehkastatdili čakčamánu 30. beaivve 2022 rádjai. Spiehkastatdilli váldojuvvo geavahussii, daningo Sámediggi ii šat bastte dálá resurssaiguin fuolahit Sámediggái boahtti áššiid doarvái buorre válmmaštallamis bivdojuvvon áigetávvaliid siste. Spiehkastatdili áigge Sámediggi bidjá návccaid dasa, ahte fuolaha organisašuvnna sámekultuvrra seailuma ja ovddideami bargguin maid birra lea lágas ásahuvvon.

Sámedikki bargun lea dikšut sámiid iežaset giela ja kultuvrra sihke sin sajádaga eamiálbmogin guoski áššiid. Sámediggi ovddasta sámiid bargguidasas gullevaš áššiin sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Sámediggi lea fárus badjel 150 bargojoavkkus, geavvá jahkásaččat 30-50 lágas ásahuvvon ráđđádallama sihke addá 120-250 cealkámuša dahje evttohusa jagis. Sámedikki barggut leat lassánan dovdomassii maŋimuš jagiid áigge. Ovdamearkan ovddastanbivdagiid, mat bohtet Sámediggái, mearri lea lassánan 80 % jagi 2019 ektui. Erenomážit dutkanprošeavttaid ja čielggadusaid searvvušlaš miehtanbivdagat leat lassánan.

– Gažaldat lea das, ahte Sámedikkis lea leamaš guhká jo ruhta vánet. Lassiruhtadeapmi ii leat mieđihuvvon, vaikke dárbu lea bukton nu ruhtaministeriija go vuoigatvuođaministeriija dihtui. Sámedikki barggut leat meroštallon lágas, muhto min resurssat eai šat reahke midjiide gullevaš jámma lassáneaddji bargguid dikšumii, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Spiehkastatdili áigge sihkkarastojuvvojit Sámedikki lágas ásahuvvon barggut. Maŋŋelebbui sirdojuvvojit Sámedikki doaimma ovddideapmái laktáseaddji barggut, oassi čanusjoavkodoaimmas, dutkanprošeavttaid ja čielggadusaid searvvušlaš miehtamiid válmmaštallan ja gieđahallan, oassi semináraid ja dáhpáhusaid ordnenbargguin, oktasašbargoorgánaid ja ráđđádallangottiid čoahkkimiid lágideapmi, gussiid vuostáiváldin sihke Sámedikki doaimmaide oahpisteamit.

Háliidit sihkkarastit bargiid dorvvolaš bargama dearvvasvuođa dáfus

Sámedikkis okta bargi bargá okto iežas doaibmasuorggistis ja doaibmasuorgi sáhttá leat duođaige viiddis. Bargiid bargoveajuid čielggademiin lea boahtán ovdan, ahte stuorra bargomearri Sámedikki bargoveaga ektui noađuha bargiid ja veajuiduvvan bargonoađis lea hedjonan.

– Bargonoađi ii sáhte šat geahpedit organisašuvnna doaibmankultuvrra ovddidemiin, muhto noađuheami geahpedeapmái dárbbašuvvojit lasi bargit. Sámediggi lea jahkásaččat evttohan vuoigatvuođaministeriijai bargoveaga doarvái buorre lasiheami. Bargoaddin mii galgat váldit duođas dili ja álgit dárbbašlaš doaibmabijuide dearvvasvuođa dáfus dorvvolaš bargodili sihkkarastima várás, muitala Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Sámedikkis lea ollašuhtton vuoiŋŋašdearvvasvuođa guoski jearahallan bargobájiiguin 2021 sihke bargodearvvasvuođafuolahusa dahkan čuozihuvvon bargobáikečilgehus bargoveajuin ođđajagemánus 2022. Guktuin lea boahtán ovdan dearvvasvuhtii vahátlaš joatkašuvvan ja guhkálaš badjelmeare noađđuluvvan.

Sámedikki stivrra beavdegirji 4/2022 čoahkkin 9.-10.5.2022

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hálddahushoavda
010 839 3106 / 040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi

Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Sámediggi ohcá mearreáigásaš doaimmahatčálli almmolaš doaimmahahkii

/in /by

Bargu álgá soahpamuša mielde nu jođánit go vejolaš ja bistá 30.12.2022 rádjai.

Doaimmahatčálli bargguide gullet earret eará barggut, mat veahkehit ekonomiija- ja almmolašhálddahusa, nugo oasto- ja vuovdinrehketdoaibma, diáriseren, mátkeordnedallamiid dikšun.

Seađusvuđot gelbbolašvuođaeaktun lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (sámedikkis addon ásahus 1727/1995). Barggu ceavzilis dikšuma ovddida máŋggabealat dovddiidus doaimmahatbargguin. Bargu eaktuda buriid ADG-dáidduid, iešráđálašvuođa, systemáhtalašvuođa, fuolalašvuođa, máhtu dikšut máŋggaid sierra bargguid seammá áigge, sihke ovttasbargan- ja gulahallandáidduid.

Doaimmahatčálli bálká mearrašuvvá Sámedikki gáibádusdási VI ja luohká I mielde: vuođđobálká 2077,20 e/mb. Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargojagiid mielde. Doaibmabáiki lea Sámedikki čállingottis Sajosis. Gáiddusbarggu sáhttá bargat sierra sohppon vugiin. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 3.6.2022 rádjai čujuhussii:
https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?e53135f9

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. +358 (0) 10 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 25.5.2022
Sámediggi

Sámedikki válgabaji ávvudeami doallat geassemánus 2022 

/in /by

Sámedikki válgabaji 2020-2023 ávvudeami doallat Sámekulturguovddáš Sajosis 17. geassemánu 2022 dii. 11 rájes. Buohkat leat bovdejuvvon čuovvut ávvudeami njuolggosáddaga bokte. 

– Vuorddán iluin, ahte beassat viimmat čoahkkanit oktii ja ávvudit dálá válgabaji. Dál mii leat válgabaji beallemuttus ja lea buorre áigi bisánit ávvudeami mearkkain, dadjá Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. 

Ávvudeami áigge beassat návddašit čeahpes sámedáiddáriid ovdanbuktimiin birra sámeguovllu. Ávvudeamis ovdanbuktet ee. Ingá-Máret Gaup-Juuso, Anna Morottaja, Nils-Heikki Paltto ja Anna Lumikivi. Lassin ávvudeamis beassat čuovvut Auri Ahola dánsačájáhusa ja Niillas Holmberga ja Ima Aikio diktačájáhusa.  

Beaiveprográmma loahpaha Sámedikki ságadolliid dialoga. Sámedikki ovddit ságadoallit Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio sihke dáláš ságadoalli Tuomas Aslak Juuso ságastallet bottuin mat leat buoremusat báhcán millii iežaset baji áigge. 

Maŋŋelabbo prográmmas lea Tundra Electro ávvudankonsearta. Ávvudeami prográmma olggosaddojuvvo ollislaččat Sámedikki neahttasiidduin www.samediggi.fi/valgabaji-avvudeapmi. 

Válgabaji ávvudeapmái báikki ala lea bovdejuvvon sámeservoša lahtut, sámeservodaga váikkuheaddjit, Suoma stáhta sihke sierranas ovttasbargoguimmiid ovddasteaddjit. Ávvudandilálašvuhtii iežaset dearvvahusa buktet oaiveministtar Sanna Marin sihke Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid ovddasteaddjit. 

Ávvudeami beassá čuovvut njuolggosáttagin čujuhusas www.sajos.fi/live.  

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso 
Ságadoalli  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Govva: Ellen-Maarit Juuso

DIEHTU, DÁIDU & GOANSTA -speallu lea dál almmuhuvvon maiddái nuortalaš- ja davvisámegielaide

/in , , /by

DIEHTU, DÁIDU & GOANSTA -speallu lea dál almmuhuvvon maiddái nuortalaš- ja davvisámegielaide. Speallu lea ođasmahttojuvvon. Speallu lea jorgaluvvon suomagielat Peliko / Martinex TIETO & TAITO & TEMPPU -spealus.

DIEHTU, DÁIDU & GOANSTA -speallu. Govva: Sámediggi

DIEHTU, DÁIDU & GOANSTA -speallu lea somás lávdespeallu vuollel skuvlaahkásaš mánáide ja nuorra skuvlavázziide. Spealus beassá johtit speallanlávddi alde birccuin, buđaldit máŋgga ládje ja vástidit gažaldagaide. Speallanlávddi govas lea okta kaleandarjahki.

Juos spealli bisána DIEHTU, DÁIDU & GOANSTA -ruvttui, son vállje ovtta čuovvovaš molssaeavttuin:

Diehtu: Diehtobargobihtát leat diehtogilvogažaldagat, maidda sáhttet leat máŋga iešguđetlágan vástádusa. Vástádusat eai gávdno goarttain, muhto baicce speallit smihttet rivttes vástádusaid.

Dáidu: Dáidobargobihtát laktásit matematihkkii dahje gielalaš návccaide.

Goansta: Goanstabargobihtáin speallit besset vehá lihkadit ja seammás geavahit árvvoštallandáiddu.

Spealu ulbmilin lea ahte mánát sáhttet speallat spealu juohkehaš iežas vuogi mielde. Spealu áigge lea dárkkuhus ságastallat jahkeáiggiid molsašuvvamis ja eará áššiin maid mánát suokkardallet. Speallu heive golmma jahkásaččain bajás guvlui. Speallu lea buvttaduvvon ovttasbarggus giellabeassedoaimmain.

Speallu lea oastin láhkai Sámedikki oahppomateriála neahttagávppis.

Lassediehtu:

Petra Kuuva
Oahppamateriálačálli
040 677 22 75
petra.kuuva@samediggi.fi

Marita Aikio
Oahppamateriálaplánejeaddji
040 662 9018
marita.aikio@samediggi.fi

Raija Lehtola
Nuortalašgielat materiálabargu
050 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Árrabajásgeassima oahpaheaddjiide ja sierraoahpaheaddjiide stuorra dárbu sámi árrabajásgeassimis – Oulu universitehta álggaha skuvlemiid Anáris

/in , /by

Okta sámi árrabajásgeassima stuorámus hástalusain lea allaskuvlla čađahan sámegielat bargoveaga váilun. Sullii 40 proseantta sámegielat árrabajásgeassima bargiin lea almmá gelbbolašvuođa haga. Erenomáš váttis lea sámegielat árrabajásgeassima sierraoahpaheaddjiid dilli, dasgo sii eai leat bargosuorggis olláge.

Dilli buoriduvvo nu, ahte lasihuvvo árrabajásgeassima skuvlen. Oulu universitehta álggaha Anáris boahtte juovlamánus pedagogihka kandidáhtaskuvlema, mii addá árrabajásgeassima oahpaheaddji gelbbolašvuođa, ja pedagogihka magisttarskuvlejumi, mii addá árrabajásgeassima sierraoahpaheaddji gelbbolašvuođa. Skuvlejumiin giddejuvvo erenomáš fuopmášupmi sámi bajásgeassima ja árbevirolaš dieđu sihke giela oahppama pedagogalaš geavadagaide ja vugiide. Maiddái oassi oahpahusas lea sámegillii.

Sámegiela ja kultuvrra sierradárbbuid vuhtii váldi skuvlemiid mihttomearrin lea nannet pedagogalaš čehppodaga ja áššedovdamuša sámi árrabajásgeassimis ja vástidit suorggi oahpaheaddjiid stuorra dárbui.

Árrabajásgeassima sierraoahpaheaddjiskuvlen lágiduvvo Anáris dál vuosttas háve.

Skuvlemiid lágida Oulu universitehta pedagogihka dieđagoddi, ja dat ollašuhttojit máŋggahápmeskuvlemin nu, ahte ávkin geavahuvvojit eahkedat, vahkuloahpat ja geasselohkanbadji. Stuorámus oassi oahpahusas dáhpáhuvvá fierpmádagas, muhto lassin lagašoahpahusbajit dollojit Anáris ja muhtin oassái Oulus.

Skuvlemiin bargo oktasašbargu Sámedikkiin, Sámi Oahpahusguovddážiin ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtain. Lassin oktasašbargu dahkkojuvvo maiddái sámi pedagogihka, máŋggagielatvuođa ja gielaealáskahttima dutkiiguin ja áššedovdiiguin. Skuvlemiid ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Ohcanáigi lea 31.8.–14.9.2022. Ohcamušaid vuođul bovdejuvvon ohcciide dollojuvvo heivvolašvuođaiskkus 10.-11.11.2022 Anáris.

Infodilálašvuođat skuvlemiin Teamsis maŋ 7.6.2022. Árrabajásgeassima oahpaheaddjiidskuvlen dmu 16.00 – 17.00 ja árrabajásgeassima sierraoahpaheaddjiidskuvlen dmu 17.00 – 18.00.

Lassidieđut skuvlemiin Oahppobálgás:

Árrabajásgeassima oahpaheaddji, sámegiela ja kultuvrra sierradárbbuid vuhtii váldi skuvlen | Oulu universitehta 

Árrabajásgeassima sierraoahpaheaddji, sámegiela ja kultuvrra sierradárbbuid vuhtii váldi skuvlen | Oulu universitehta 

Lassidieđut:

Anne-Mari Sironen, prošeaktaplánejeaddji, SaVOpe ja SaVEO – prošeakta, t. 050 4127944, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Niina Aikio-Siltala, má. giellabeassejođiheaddji, Sámediggi, t. +358 (0)10 839 3115 / +358 (0)40 487 5414, niina.aikio-siltala@samediggi.fi

Govva: Kevin Francett

Giellahárjehallan oahpásnuhttá sámegielat oahppomateriálabargui – Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti hárjehalle skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahagas

/in , /by

Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahagas lea leamaš hušša, go doaimmahagas leat álggahan cuoŋománu álggus anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat oahppomateriálaid prošeaktabargit. Sin lassin oahppomateriálaid máilbmái leat beassan buokčalit Sámi oahpahusguovddáža anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaid giellahárjehallit Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti.

Govva Nina Autti dahkan oahppanspealus Wordwall-speallanvuođus. Kuva: Sámediggi

– Mus lea guhká jo leamaš hállu buvttadit nuortalašgielat oahppomateriála mánáide. Dál go viimmat bessen deike Anárii lohkat nuortalašgiela, de dieđusgehan dat galggai dalán dohppet gitta dán vejolašvuođas beassat Sámediggái hárjehallat, illuda nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff.

– Ohcen giellahárjehallamii oahppomateriálaid ollái, dasgo lean jo guhkit áigge jurddašan, ahte hálidivččen leat mielde buorideamen anárašgielat oahppomateriálaid dili, muitala anárašgiela hárjehalli Mattus-Kumpunen.

– Ohcen giellahárjehallamii Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahahkii, daningo mun hálidin oaidnit ja gullat makkár dilli otne lea sámegielat oahppomateriálain. Fáddá lea alccesan áigeguovdil iežan mánáid skuvlavázzima dihte. Materiálaid historjjá ledjen veahá dutkan iežan studerenjagi álggus go ovdanbukten kulturoahpuid kurssas iežan boares sámegirjjiid ja seammás muitalin skuvlaskihpáriidda oahppomateriálaid historjjás. Dál lei somá beassat gullat otná dilis ja oaidnit man olu ovdamearkka dihte skuvlagirjjit leat fidnen láhkai, muitala davvisámegiela hárjehalli Autti.

Giellahárjehallamis beassá oahpásmuvvat oahppomateriálabargui

Anárašgiela giellahárjehallamisttis Mattus-Kumpunen jorgalii KEI-ráidui sátnelisttu ja čálligođii giehtačállosa oahppogirjái, mii lea oaivvilduvvon sidjiide geat hárjehallet lohkat. Nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff lágidii sátnelisttu ǨIÕČČ 3-oahppogirjii lohkangirjái, mii lea barggu vuolde. Son maid hutkkai ja čálii plána oahppogirjái, mii lea heivvolaš nuortalašgiela álgooahpahussii. Davvisámegielat giellahárjehalli Autti hutkkai ja buvttadii oahppomateriála davvisámegiela oahpahusa doarjjan digitálalaš Wordwall ja Quizlet -vuođuide Cealkke dearvvuođaid -girjeráiddu vuođul. Lassin son lágidii ságastallanhárjehusaid árgabeaivve ságastallandiliide.

– Oahppomateriála ráhkadeapmi gáibidii dárkilvuođa ja sátnelisttu ráhkadeamis galggai vuhtiiváldit máŋga sierra ášši, muitala nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff.

– Materiálaid hutkan lei dattetge oalle hástaleaddji, vaikko lean ovdal bargan gulahallanoahpaheaddjin, mas oahpahin seavvingiela ja doarjjaseavvimiid. Seavvingielasge materiálat leat unnán fidnemis ja oahpahusmateriálaid galggai ráhkadit ieš. Fuobmájin, ahte lea earálágan ráhkadit materiála lagasoahpahussii go giellahárjehallamis ráhkadin virtuálalaš materiála. Buđaldanvásihusa, mii mus lei ovdalaččas, galggai dál rievdadit virtuálalaš hápmái. Bargu lei dattetge miellagiddevaš ja seammás bessen geardduhit áššiid maid ledjen oahppan studerenjagi áigge, smiehtada davvisámegiela hárjehalli Autti.

Ságastallanhárjehusat lasihuvvojit olámuddui Sámedikki digitálalaš oahppoamateriálavuđđui.

Cealkke dearvvuođaid -materiálat lea Wordwallas ja Quizletis.

Lassidieđut:

Raija Lehtola
+358 50 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Petra Kuuva
+358 40 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Unni Länsman
+358 40 844 6568
unni.lansman@samediggi.fi

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Oahpásmuva vásttolaš turistta rávvagiidda guoskkadin sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu

/in , , /by

Dovddatgo sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu dábiid ja suollemasvuođaid nugo iežat lupmaidat? Teste dieđuidat ođđa diehtoiskosiin, mii laktása sámemátkeealáhussii, ja geahča sámemátkeealáhusa oppalaš suvdilvuođa animašuvnna. Sámediggi lea olggosaddán sámemátkeealáhusa gallededdjiidrávvagiid mielddusmateriálalaiguin čujuhusas www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Govva: Sunna Kitti

Gallededdjiidrávvagat mielddusmateriálalaiguin leat dárkkuhuvvon mátkkálaččaide, geat bohtet davás, ja eandalii turismasuorggi ođđa bargiide ja doaibmiide, geat bohtet sámiid ruovttuguvlui, ja rávvagiid sáhttet geavahit ávkin maiddái turismasuorggi oahpaheaddjit ja oahppit oahppamateriálan. Siiddut almmustahttojit dán muttus eaŋgalsgillii ja suomagillii.

– Dábálaččat diehtu sámeálbmogis, sámiid historjjás ja modearna sámeservošis lea ainge uhcán ja dávjá maiddái dieđuid ivdnejit ovdagáttut. Sámiid guoski duohta dieđuid lasiheapmi ja lávdadeapmi maiddái mátkeealáhussuorggi bokte lea erenomáš dehálaš, árvala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Sávan, ahte sámemátkeealáhusa galledeaddjiidrávvagat váldojit viidát geavahussii ja dat leat ávkin nu máŋgga doaibmái go vejolaš. Háliidit movttiidahttit turisttaid bargat vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis válljemiid, go sii mátkkoštit sámiid ruovttuguovllus, lasiha II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Gallejeaddjiidrávvagat, mat láidestit Sámemátkeealáhusa ja sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, leat plánejuvvon dakkár digitálalaš materiálapakeahttan, mii vástidit áigeguovdilis hástalusaide, váldá vuhtii ja gudnejahttá sámeservoša ja – kultuvrra. Gallejeaddjiidrávvagiid lassin siiddut sisttis dollet oppalaš suvdilvuođa áiccalmahtti animašuvnna, turismma boahttevuođa govaid, viiddes sátneráju, mii laktása turismii ja guoská sámemátkeealáhussii ja sámiid ruovttuguvlui, sihke diehtoiskosa, mii teste ohppon dáidduid.

– Siiddut eaktudit vel smávva divvumiid sátneráju lassin, muhto dat leage digitálalaš materiálapakeahta ovdu. Materiálapakeahta lea álki beaivádit, goas turismma áigeguovdilis trendiide ja hástalusaide lea álki reageret dan mielde, man láhkai turisma váikkuha báikkálaš olbmui árgaeallimii ja ávvudeapmái, elege sámekultuvrii ja dan buresveadjimii, muitala prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vásttolaš turista fihtte, ahte lea guossin báikkálaš olbmuid ruovttus

Sámeeatnamis turista lea guossin báikkis, gos sámiid árga ja ávvudeamit leat divrras ealli kulturhámi oassin nu ahte ráhkadit erenomáš kulturduovdaga, mii lea leamaš sámiid ruoktu jo don doložis. Dán ealli kulturduovdagis dahkko vejolažžan sámekultuvrra eallinfápmu ja sirdin boahttevaš buolvvaide.

Mis buohkain lea vástu oktasaš boahttevuođas juohke guovllus doppe, gosa min daguid ja lávkkiid čuovvumušat ollet. Dahkkot ovttas dán beaivvis vásttolut ja etihkalaččat suvdilut, vuoi ihtáža buolvvas lea buot dát čábbodat ja riggodat eallin láhkai ja vásihan láhkai.

Sámediggi dohkkehii 24.9.2018  Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa doaibmanprinsihpat – rávvagiid, masa vásttolaš turistta ja mátkeealáhusa gallejeaddjiidrávvagat mielddusmateriálaiguin vuođđuduvvet. Sunna Kitti govat áiccalmahttet etihkalaš rávvagiid dieđu das, man láhkai doaibmat, vuoi boahttevuohta livčče vásttolut ja etihkalaččat suvdilut sámiid ruovttuguovllus, ja dorjjošii sámekultuvrra seailuma jotkkolašvuođa.

Sámediggi lea ožžon doarjaga oahpahus- ja kulturministeriijas gallejeaddjiidrávvagiid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Vásttolaš sámeturismma prošeavttat
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Sámediggi galleda Helssegis sode-áššiid dihtii

/in , /by

Sámediggi galleda 11.-12.5.2022 Helssegis sosiála- ja dearvvasvuođaáššiid dihtii. Sámediggi deaivvadii bearaš- ja vuođđobálvalanministtar Aki Lindéniin, Kela váldohoavda Outi Antilain ja maiddái sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, Kela ja Statistihkkaguovddáža virgeolbmuiguin.

– Galledeapmi lea dehálaš. Min agendas leat máŋggat gažaldagat, mat laktásit sámiid sosiáladorvui, sode-bálvalusaide ja dieđubuvttadeapmái. Seammá oktavuođas mii ovddidit oktasašbarggu ja doalvut dieđuid sámiide dehálaš áššiin, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Galledemiide oassálastet Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga, gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen ja maiddái Sámi Poske má plánejeaddjit Lydia Heikkilä ja Riitta Lehtola-Kosonen. Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio oassálastá deaivvadeapmái Kelain.

Sámedikki ja Kela jahkásaš ráđđádallamat

Sámedikki ja Kela ovddasteaddjit deaivvadit gaskavahku 11.5. Jahkásaš deaivvadeamis árvvoštallo oktasašbargosoahpamušas sohppon áššiid ovdáneapmi.

Deaivvadeamis ságastallo plánas sámi giellalága ollašuvvamis, Kela doarjjahámiid heivvolašvuođas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamis, dutkandárbbuin, veajuiduhttimiin sihke sámegielat elektrovnnalaš áššedikšuma ovddideamis.

Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid oažžun sihke dieđubuvttadeapmi

Sámediggi ságastallá duorastaga 12.5. sámegielagiid ja kulturmieldásaš sode-bálvalusaid oažžumis sihke daid guoski dieđubuvttadeamis bearaš- ja vuođđobálvalanministtar Aki Lindéniin sihke sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja Statistihkkaguovddáža virgeolbmuiguin.

– Sámiid buresveadjimii ja dearvvasvuhtii váikkuheaddji áššiid galggašii dálá buorebut sáhttit fuopmášit mearrádusbargamis ja bálvalusaid buvttadeamis, lohká Koivisto.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiála- ja dearvvasvuođačálli
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sámeparlamentarihkkariid konfereansa lágiduvvo miessemánus Anáris

/in , /by

Guđát sámeparlamentarihkkariid konfereansa lágiduvvo Anáris 19.05.2022. Konfereanssa lei dárkkuhus doallat jagi 2020, muhto dat šluhttejuvvui koronapandemiija dihtii. Ovttabeaivásaš  konferensii oassálastet sámeparlamentarihkkarat Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Baikki alde leat maiddái Ruoššabeale sámeorganisašuvnnaid ovddasteaddjit, geat oassálastet konferensii dárkojeaddjin.

– Buorre, ahte sámeparlamentarihkkarat besset dál čoahkkanit Anárii ja ságastallat oktasaš áššiin sihke hástalusain mat laktásit dálkkádatnuppástussii, árbevirolaš dihtui sihke sámiid vuoigatvuođaid maŋimuš áiggiid ovdáneapmái, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Konfereanssa fáddán dán jagi leat earret eará dálkkádatnuppástus, árbevirolaš diehtu ja sámiid vuoigatvuođaid maŋimuš áiggiid ovdáneapmi. Konfereanssas gullat áššedovdiid sierra surggiin, geat juogadit ođđaseamos dieđuid parlamentarihkkariidda.

Sámeparlamentarihkkariid konfereansa lágiduvvo juohke goalmmát jagi. Sámi Parlamentáralaš Ráđđi vástida sámeparlamentarihkkariid konfereanssa geavada ordnemis, ja jagi 2022 konfereanssa praktihkalaš lágidanvástu gullá Suoma beale Sámediggái.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saara-Maria Salonen
Plánejeaddji
+44(0) 7305 965 167
saara-maria.salonen@samediggi.fi

Sámediggi nammadii ovddasteaddjiid Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddái

/in , /by

Sámediggi nammadii čoahkkimisttis 13.4.2022 Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddái vihtta lahtu ja vihtta várrelahtu. Sámediggi deattuhii válljemis erenoamážit guovlluguovdasaš ja sierra giellajoavkkuid ovddasteami ja válddii vuhtii Lappi buresveadjinguovllu guovlostivrra juo dahkan mearrádusaid.

Sámedikki nammadan lahttut ja várrelahtut:              

LahttuVárrelahttu
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Sámegielaid lávdegotti bargun lea váldit beali, mo guovlostivrra mearrádusat čuhcet gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Lávdegoddi maiddái árvvoštallá sámegielat bálvalusaid dárbbu, fálu ja kvaliteahta. Čielggademiid vuođul lávdegoddi bargá guovlostivrii evttohusaid sámegielat bálvalusaid ja bálvalusbálgáid sihke bargiid gielladáidogáibádusaid ja gielladáiddu ovddideapmin.

Sámedikki čoahkkin mearridii maiddái reivve doaimmaheamis Lappi buresveadjinguvlui sámegielaid lávdegotti ásaheami guoskevaš áššis. Reivves Sámediggi muittuha, ahte maiddái Lappi buresveadjinguovlu galgá oasiltis guoddit ovddasvástádusa buot Suoma sámiid giellajoavkkuid ja sierra guovlluid ovddasteamis. Sámediggi muittuha maid, ahte buresveadjinguovllu lávdegoddi galgá lávdegotti lahtuid válljemis vuhtiiváldit lága gáibádusaid mat gusket ee. lávdegotti lahtuid sámegielatvuođa.

Lága mielde lávdegotti lahttun sáhttit válljet dušše sámegielat persovnnaid ja lahtuin unnimustá 40 proseanta galget leat Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoahkkima válljen nu, ahte siidačoahkkin sáhttá válljet unnimustá ovtta persovnna.

Sámediggi sávvá, ahte buot lávdegotti lahtuid nammadeaddji oassebealit váldojuvvojit boahttevuođas mielde buot ságastallamiidda ja ráđđádallamiidda, mat gusket lávdegotti čoahkkáibiju.

Sámediggi háliida ovddidit Lappi buresveadjinguovllu bálvalusaid ovttasbarggus nu, ahte sámiid dárbbut earuhuvvojit ja vuhtiiváldojuvvojit bálvalusaid ordnemis. Sode-ođastusa oaiveulbmilin lea bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvan. Sámiid oasil ulbmila joksan gáibida, ahte sámit ožžot bálvalusaid iežaset gielain ja sápmelaš kulturduogáš váldojuvvo vuhtii. Eamiálbmot sámiid dearvvašvuohta ja buresveadjin lea olles Lappi buresveadjinguovllu oktasaš ášši.

Sámedikki reivve Lappi buresveadjinguvlui sámegielaid lávdegotti guoskevaš áššis (suomagillii)

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságadoalli
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságadoalli
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi