Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.Kuva: Ville Fofonoff

Saamelaiskäräjät ottaa käyttöön poikkeustilan Saamelaiskäräjien toimintakyvyn ja henkilöstön työturvallisuuden varmistamiseksi

/in /by

Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt ottaa käyttöön poikkeustilan 30. syyskuuta 2022 saakka. Poikkeustila otetaan käyttöön, koska Saamelaiskäräjät ei enää pysty nykyisillä resursseilla vastaamaan Saamelaiskäräjille tulevien asioiden riittävästä valmistelusta pyydetyssä aikataulussa. Poikkeustilan aikana Saamelaiskäräjät keskittyy huolehtimaan organisaation saamelaiskulttuurin säilymisen ja kehittämisen lakisääteisistä tehtävistä. 

Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.  Saamelaiskäräjät on mukana yli 150 työryhmässä, käy vuosittain 30–50 lakisääteistä neuvottelua sekä antaa 120–250 lausuntoa tai esitystä vuodessa. Saamelaiskäräjien tehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi Saamelaiskäräjille tulevien edustuspyyntöjen määrä on lisääntynyt 80 % vuoteen 2019 verrattuna. Erityisesti tutkimushankkeiden ja selvitysten yhteisölliset suostumuspyynnöt ovat lisääntyneet.   

– Kyse on siitä, että Saamelaiskäräjät on ollut pitkään alirahoitteinen. Lisärahoitusta ei ole saatu, vaikka sen tarve on tuotu niin valtiovarainministeriön kuin oikeusministeriönkin tietoon. Saamelaiskäräjien tehtävät ovat määritelty laissa, mutta resurssimme eivät enää riitä meille kuuluvien alati lisääntyvien tehtävien hoitoon, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Poikkeustilan aikana turvataan Saamelaiskäräjien lakisääteiset tehtävät. Myöhemmäksi siirretään Saamelaiskäräjien toiminnan kehittämiseen liittyvät tehtävät, osa sidosryhmätoiminnasta, tutkimushankkeiden ja selvitysten yhteisöllisten suostumusten valmistelu ja käsittely, osa seminaarien ja tapahtumien järjestämistehtävistä, yhteistyöelinten ja neuvottelukuntien kokouksien järjestäminen, vieraiden vastaanottaminen sekä Saamelaiskäräjien toiminnan esittelyt.  

Työntekijöiden terveysturvallinen työskentely halutaan varmistaa 

Saamelaiskäräjillä yksi työntekijä työskentelee yksin toimialallaan ja toimiala voi olla todella laaja. Työntekijöiden työssäjaksamista koskevissa selvityksissä on todettu, että suuri työmäärä suhteessa Saamelaiskäräjien henkilöstöresursseihin aiheuttaa haitallista työkuormittumista ja palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta on heikentynyt. 

– Työn kuormittavuutta ei voida enää pienentää organisaation toimintakulttuuria kehittämällä, vaan kuormittavuuden vähentämiseen tarvitaan lisää henkilöresursseja. Saamelaiskäräjät on vuosittain esittänyt oikeusministeriölle henkilöresurssien riittävää vahvistamista. Työnantajana meidän on suhtauduttava tilanteeseen vakavasti ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin terveysturvallisen tilanteen varmistamiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi. 

Saamelaiskäräjillä on toteutettu aivoterveyttä koskeva kysely työpajoineen toukokuussa 2021 sekä työterveyshuollon toteuttama kohdennettu työpaikkaselvitys työssä jaksamisesta tammikuussa 2022. Molemmissa on todettu terveydelle haitallista jatkuvaa ja pitkäaikaista ylikuormitusta. 

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 4/2022 kokous 9.-10.5.2022 (asetettu nähtäville 18.5.2022)

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Pia Ruotsala-Kangasniemi  
Hallintopäällikkö 
010 839 3106 / 040 726 2688 
pia.ruotsala@samediggi.fi 

Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista toimistosihteeriä yleiseen toimistoon

/in /by

Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian ja kestää 30.12.2022 asti.

Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat muun muassa talous- ja yleishallinnon avustavat tehtävät kuten osto- ja myyntilaskutus, diariointi, matkajärjestelyjen hoito.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat monipuolinen kokemus toimistotehtävistä. Työ vaatii hyviä ATK-taitoja, omatoimisuutta, järjestelmällisyyttä, tarkkuutta, kykyä hoitaa useita eri tehtäviä samanaikaisesti, sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Toimistosihteerin palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien vaativuustason VI ja ryhmän I mukaan: peruspalkka 2077,20 e/kk. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Toimipaikka sijaitsee Saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. Etätyötä voi tehdä erikseen sovittavalla tavalla. Työssä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.6.2022 mennessä osoitteeseen:
https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?e53135f9

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358 (0) 10 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 25.5.2022
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien vaalikauden juhlaa vietetään kesäkuussa 2022 

/in /by

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020-2023 juhlaa vietetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 17. kesäkuuta 2022 klo 11 alkaen. Kaikki ovat kutsuttuja seuraamaan juhlaa suoran lähetyksen kautta. 

– Odotan ilolla, että pääsemme vihdoin kokoontumaan yhteen ja juhlistamaan kuluvaa vaalikautta. Nyt olemme vaalikauden puolivälissä ja on hyvä hetki pysähtyä juhlan merkeissä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Juhlan aikana päästään nauttimaan taitavien saamelaistaiteilijoiden esityksistä ympäri saamelaisaluetta. Juhlassa esiintyvät mm. Ingá-Máret Gaup-Juuso, Anna Morottaja, Nils-Heikki Paltto sekä Anna Lumikivi. Lisäksi juhlassa päästään seuraamaan Auri Aholan tanssiesitystä sekä Niillas Holmbergin ja Ima Aikion runoesitystä.  

Päiväohjelman päättää Saamelaiskäräjien puheenjohtajien dialogi. Saamelaiskäräjien aikaisemmat puheenjohtajat Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio sekä nykyinen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso keskustelevat mieleenpainuvimmista hetkistä omilla kausillaan. 

Myöhemmin ohjelmassa on Tundra Electron juhlakonsertti. Juhlan ohjelma kokonaisuudessaan julkaistaan Saamelaiskäräjien nettisivuilla www.samediggi.fi/vaalikauden-juhla/

Vaalikauden juhlaan paikan päälle on kutsuttu saamelaisyhteisön jäseniä, saamelaisyhteiskunnan vaikuttajia, Suomen valtion sekä erinäisten yhteistyötahojen edustajia. Juhlatilaisuuteen oman tervehdyksensä tuovat pääministeri Sanna Marin sekä Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien edustajat. 

Juhlaa pääsee seuraamaan suorana lähetyksenä osoitteessa www.sajos.fi/live.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Kuva: Ellen-Maarit Juuso

TIETO, TAITO & TEMPPU -peli on nyt ilmestynyt myös koltan- ja pohjoissaamenkielille

/in , , /by

TIETO, TAITO & TEMPPU -peli on nyt ilmestynyt myös koltan- ja pohjoissaamenkielille. Peli on uudistettu. Peli on käännetty suomenkielisestä Peliko / Martinex TIETO, TAITO & TEMPPU -pelistä.

TIETO, TAITO & TEMPPU -peli on hauska lautapeli alle kouluikäisille lapsille ja nuorille koululaisille. Pelin laudalla liikutaan arpakuutiolla, suoritetaan tehtäviä ja vastataan kysymyksiin. Pelilaudan kuvassa on kalenterivuosi.

Jos pelaaja pysähtyy TIETO, TAITO & TEMPPU -ruutuun, hän valitsee yhden seuraavista vaihtoehdoista:

Tieto: tietotehtävät ovat tietokilpailukysymyksiä, joihin voi olla monta erilaista vastausta. vastaukset eivät löydy korteista, mutta pelaajat pohtivat oikeaa vastausta.

Taito: Taitotehtävät liittyvät matematiikkaan tai kielelliseen osaamiseen.

Temppu: Tempputehtävssä pelaajat pääsevät liikkumaan ja samalla käyttämään arviointitaitojaan.

Pelin tavoitteena on, että lapset voivat pelata peliä omien taitojensa mukaan. Pelin aikana on tarkoitus keskustella vuodenaikojen vaihteluista ja muista asioista, joita lapset pohtivat. Peli sopii kolmesta ikävuodesta ylöspäin. Peli on tuotettu yhteistyössä kielipesäohjauksen kanssa.

Peli on saatavilla Saamelaiskäräjien oppimateriaalin nettikaupasta:

Lisätietoja:

Petra Kuuva
Oppimateriaalisihteeri
040 677 22 75
petra.kuuva@samediggi.fi

Marita Aikio
Oppimateriaalisuunnittelija
040 662 9018
marita.aikio@samediggi.fi

Raija Lehtola
Koltansaamenkielinen materiaalityö
050 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Varhaiskasvatuksen opettajille ja erityisopettajille suuri tarve saamelaisessa varhaiskasvatuksessa – Oulun yliopisto aloittaa koulutukset Inarissa

/in , /by

Yksi saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimmista haasteista on korkeakoulutetun saamenkielisen henkilökunnan puute. Noin 40 prosenttia saamenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on vailla kelpoisuutta. Erityisen hankala on saamenkielisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien tilanne, sillä heitä ei ole kentällä laisinkaan.

Tilannetta korjataan lisäämällä varhaiskasvatuksen koulutusta. Oulun yliopisto aloittaa Inarissa ensi joulukuussa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden antavan kasvatustieteen kandidaattikoulutuksen ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden antavan kasvatustieteen maisterikoulutuksen. Koulutuksissa kiinnitetään erityistä huomiota saamelaisen kasvatuksen ja perinteisen tiedon sekä kielen oppimisen pedagogisiin käytäntöihin ja menetelmiin. Myös osa opetuksesta on saamenkielistä.

Saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioivien koulutusten tavoitteena on vahvistaa pedagogista osaamista ja asiantuntijuutta saamelaisessa varhaiskasvatuksessa ja vastata alan suureen opettajatarpeeseen.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajakoulutus järjestetään Inarissa nyt ensimmäistä kertaa.

Koulutukset järjestää Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, ja ne toteutetaan monimuotokoulutuksina hyödyntäen iltoja, viikonloppuja ja kesälukukautta. Suurin osa opetuksesta tapahtuu verkossa, mutta lisäksi lähiopetusjaksoja pidetään Inarissa ja osin myös Oulussa.

Koulutuksissa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa. Lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään myös saamelaisen pedagogiikan, monikielisyyden ja kielenelvytyksen tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Koulutukset rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hakuaika on 31.8.–14.9.2022. Hakemusten perusteella kutsutuille pidetään soveltuvuuskoe 10.–11.11.2022 Inarissa.

Infotilaisuudet koulutuksista Teamsissa ti 7.6.2022. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus klo 16.00–17.00 ja varhaiskasvatuksen erityisopettajakoulutus klo 17.00–18.00.

Lisätietoa koulutuksista Opintopolussa:

Varhaiskasvatuksen opettaja, saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioiva koulutus | Oulun yliopisto

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioiva koulutus | Oulun yliopisto

Lisätietoja:

Anne-Mari Sironen, projektisuunnittelija, SaVOpe ja SaVEO -hanke, p. 050 4127944, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Niina Aikio-Siltala, ma. kielipesäohjaaja, Saamelaiskäräjät, p. +358 (0)10 839 3115 / +358 (0)40 487 5414, niina.aikio-siltala@samediggi.fi

Kuva: Kevin Francett

Kieliharjoittelu tutustuttaa saamenkieliseen oppimateriaalityöhön – Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti harjoittelivat koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa

/in , /by

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa on käynyt kuhina, kun toimistossa on aloittanut huhtikuun alussa inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisten oppimateriaalien projektityöntekijöitä. Heidän lisäkseen oppimateriaalityön maailmaan ovat päässeet sukeltamaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliharjoittelijat Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti.

Kuvakaappaus Nina Auttin tekemästä oppimispelistä Wordwall-pelialustalla. Kuva: Saamelaiskäräjät

– Minulla on jo pitkään ollut halu tuottaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia lapsille ja nyt kun vihdoin pääsin tänne Inariin kolttaa opiskelemaan, niin tottahan sitä piti heti ottaa koppi mahdollisuudesta päästä Saamelaiskäräjille harjoittelemaan, iloitsee koltansaamen kieliharjoittelija Kiprianoff.

– Hakeuduin kieliharjoitteluun oppimateriaalien pariin, koska olen jo pitemmän aikaa ajatellut, että haluaisin olla mukana parantamassa inarinsaamenkielisten oppimateriaalien tilannetta, kertoo inarinsaamen harjoittelija Mattus-Kumpunen.

– Hain kieliharjoitteluun Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon, koska minua kiinnosti päästä näkemään ja kuulemaan minkälainen tilanne saamenkielisten oppimateriaalien kanssa on tänä päivänä. Aihe on itselleni ajankohtainen lapsieni koulunkäynnin vuoksi. Materiaalien historiaa olin hieman tutkinut opiskeluvuoteni syksynä, kun kulttuuriopintojen kurssilla esittelin omia vanhoja saamenkirjojani ja samalla kerroin luokkatovereilleni oppimateriaalien historiasta. Nyt oli mukava päästä kuulemaan tämän hetken tilanteesta ja näkemään minkä verran esim. koulukirjoja on tällä hetkellä saatavilla, kertoo pohjoissaamenkielen harjoittelija Autti.

Kieliharjoittelussa pääsee tutustumaan oppimateriaalityöhön

Inarinsaamen kieliharjoittelussaan Mattus-Kumpunen käänsi KEI-sarjaan sanalistan ja alkoi käsikirjoittaa lukemaan harjoittelevien oppikirjaa. Koltansaamen kieliharjoittelija Kiprianoff laati sanaston tekeillä olevaan ǨIÕČČ 3-oppikirjan lukukirjaan sekä ideoi ja kirjoitti suunnitelman koltansaamen alkuopetukseen soveltuvasta oppikirjasta. Pohjoissaamen harjoittelija Autti puolestaan ideoi ja tuotti oppimateriaalia pohjoissaamen opetuksen tueksi digitaalisille Wordwall ja Quizlet -alustoille Cealkke dearvvuođaid -kirjasarjan pohjalta. Lisäksi hän laati keskusteluharjoituksia arkipäivän keskustelutilanteisiin.

– Oppimateriaalin teko oli tarkkuutta vaativaa ja sanaston tekemisessä piti ottaa huomioon monta eri tekijää, kertoo koltansaamen harjoittelija Kiprianoff.

– Materiaalien keksiminen oli yllättävän haastavaa, vaikka olen aikaisemmin toiminut kommunikaatio-opettajana opettaen viittomakieltä ja tukiviittomia. Viittomakielialallakin materiaalia on saatavilla vähän ja opetusmateriaalit piti pitkälti rakentaa itse. Huomasin, että on erilaista luoda materiaalia lähiopetukseen kuin kieliharjoittelussa tekemääni virtuaalista materiaalia. Aiempi materiaalien askartelukokemus piti osata muuttaa virtuaaliseen muotoon. Työ oli silti mielenkiintoista ja samalla pääsin kertaamaan opiskeluvuoden aikana oppimaani, pohdiskelee pohjoissaamenkielen harjoittelija Autti.

Keskusteluharjoitukset lisätään saataville Saamelaiskäräjien digitaaliselle oppimateriaalialustalle.

Cealkke dearvvuođaid -materiaalit Wordwallissa ja Quizletissa.

Lisätietoja:

Raija Lehtola
+358 50 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Petra Kuuva
+358 40 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Unni Länsman
+358 40 844 6568
unni.lansman@samediggi.fi

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Tutustu vastuullisen matkailijan ohjeistukseen saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten kotiseutualueelle

/in , , /by

Tunnetko saamelaiskulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen tavat ja salat kuin omat taskusi? Testaa tietosi uudella saamelaismatkailuun liittyvällä tietovisalla ja katso saamelaismatkailun kokonaisvaltaisen kestävyyden animaatio. Saamelaiskäräjät on julkaissut saamelaismatkailun kävijäohjeistuksen oheismateriaaleineen osoitteessa www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Kuvitus: Sunna Kitti

Kävijäohjeistus on suunnattu pohjoiseen saapuville matkailijoille ja etenkin saamelaisten kotiseutualueelle saapuville uusille matkailualan työntekijöille ja -toimijoille ja sitä voidaan hyödyntää myös oppimateriaalina matkailualan opettajille sekä oppilaille. Sivusto julkaistaan tässä vaiheessa englanniksi ja suomeksi.

– Yleinen tietämys saamelaisväestöstä, saamelaisten historiasta ja modernista saamelaisyhteisöstä on edelleen pintapuolista ja usein myös ennakkoluulojen värittämää. Saamelaisia koskevan totuudenmukaisen tiedon lisääminen ja levittäminen myös matkailualan kautta on erittäin tärkeää, sanoo Saamelasikäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Toivon, että saamelaismatkailun kävijäohjeistus otetaan laajasti käyttöön ja se hyödyttää mahdollisimman useita toimijoita. Haluamme kannustaa matkailijoita tekemään vastuullisia ja eettisesti kestäviä valintoja, kun he matkustavat saamelaisten kotiseutualueella, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin opastava kävijäohjeistus on suunniteltu ajankohtaisiin haasteisiin vastaavaksi, saamelaisyhteisöä ja -kulttuuria huomioivaksi ja kunnioittavaksi digitaaliseksi materiaalipaketiksi. Kävijäohjeistuksen lisäksi sivusto sisältää kokonaisvaltaista kestävyyttä havainnollistavan animaation, matkailun tulevaisuuden kuvat, laajan saamelaismatkailuun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvaan matkailuun liittyvän sanaston sekä opittuja taitoja testaavan tietovisan.

– Sivusto vaatii vielä pientä viilausta sanaston lisäksi, mutta se onkin digitaalisen materiaalipaketin etu. Materiaalipaketti on helposti päivitettävä, jolloin ajankohtaisiin matkailun trendeihin ja haasteisiin on helppo reagoida riippuen siitä, miten matkailu vaikuttaa paikallisväestön arkeen ja juhlaan eli saamelaiskulttuuriin ja sen hyvinvointiin, sanoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Vastuullinen matkailija tiedostaa olevansa vieraana paikallisten kodissa

Saamenmaassa matkailija on vieraana paikassa, jossa saamelaisten arki ja juhlat ovat osa arvokasta elävää kulttuurimuotoa muodostaen erityisen kulttuurimaiseman, joka on saamelaisten ikiaikainen koti. Tässä elävässä kulttuurimaisemassa mahdollistetaan saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja siirtäminen tuleville sukupolville.

Meillä kaikilla on vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kaikkialla siellä, minne tekojemme ja askeltemme seuraamukset ylettyvät. Tehdään yhdessä tästä päivästä vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi, jotta huomisenkin sukupolvilla on kaikki tämä kauneus ja rikkaus elettävänä ja koettavana.

Saamelaiskäräjät hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeen, johon vastuullisen matkailijan ja matkailun kävijäohjeistus oheismateriaaleineen perustuu. Sunna Kitin kuvitus havainnollistaa eettisen ohjeen viestiä siitä, miten toimia, jotta tulevaisuus olisi vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi saamelaisten kotiseutualueella tukien saamelaiskulttuurin ylläpidon jatkuvuutta.

Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä kävijäohjeistuksen valmistamiseen ja toteutukseen.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Suunnittelija, Vastuullinen saameismatkailu hankkeet
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vierailee Helsingissä sote-asioissa

/in , /by

Saamelaiskäräjät vierailee 11.-12.5.2022 Helsingissä sosiaali- ja terveysasioissa. Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin, Kelan pääjohtaja Outi Antilan sekä virkahenkilöitä sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja Tilastokeskuksesta.

– Vierailu on tärkeä. Agendallamme on useita saamelaisten sosiaaliturvaan, sote-palveluihin ja tiedontuotantoon liittyviä kysymyksiä. Samalla kehitämme yhteistyötä ja viemme viestiä saamelaisille tärkeistä asioista, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Vierailuihin osallistuvat Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga, kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio, elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä SámiPosken ma. suunnittelijat Lydia Heikkilä ja Riitta Lehtola-Kosonen. Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio osallistuu tapaamiseen Kelan kanssa.

Saamelaiskäräjien ja Kelan vuosittaiset neuvottelut

Saamelaiskäräjien ja Kelan edustavat tapaavat keskiviikkona 11.5. Vuosittaisessa tapaamisessa tarkastellaan yhteistyösopimuksessa sovittujen asioiden etenemistä.

Tapaamisessa keskustellaan suunnitelmasta saamen kielilain toteutumisesta, Kelan tukimuotojen sopivuudesta saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle, tutkimustarpeista, kuntoutuksista sekä saamenkielisen sähköisen asioinnin kehittämisestä.

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus sekä tiedontuotanto

Saamelaiskäräjät keskustelee torstaina 12.5. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden saatavuudesta sekä sitä koskevasta tiedontuotannosta perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Tilastokeskuksen virkahenkilöiden kanssa.

– Saamelaisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä tulisi nykyistä paremmin voida tunnistaa päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa, sanoo Koivisto.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.Kuva: Ville Fofonoff

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään toukokuussa Inarissa

/in , /by

Kuudes saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään Inarissa 19.05.2022. Konferenssi oli tarkoitus pitää vuonna 2020, mutta se lykkäytyi koronapandemian vuoksi. Yksipäiväiseen konferenssiin osallistuu saamelaisparlamentaarikkoja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Paikalla on myös Venäläisen saamelaisjärjestön edustajia, jotka osallistuvat konferenssiin tarkkailijoina.

– Hienoa, että saamelaisparlamentaarikot pääsevät nyt kokoontumaan Inariin ja keskustelemaan yhteisistä asioista sekä haasteista ilmastonmuutokseen, perinteiseen tietoon sekä saamelaisten oikeuksien viimeaikaiseen kehitykseen liittyen, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Konferenssin aiheina tänä vuonna on muun muassa ilmastonmuutos, perinteinen tieto sekä saamelaisten oikeuksien viimeaikainen kehitys. Konferenssissa kuullaan asiantuntijoita eri aloilta, jotka jakavat uusinta tietoa parlamentaarikoille.

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään joka kolmas vuosi. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto vastaa saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin käytännön järjestämisestä, ja vuoden 2022 konferenssin käytännön järjestelyvastuu kuuluu Suomen puolen Saamelaiskäräjille.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saara-Maria Salonen
Suunnittelija
saara-maria.salonen@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät nimesi edustajat Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakuntaan

/in , /by

Saamelaiskäräjät nimesi kokouksessaan 13.4.2022 Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakuntaan viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Saamelaiskäräjät painotti valinnassa erityisesti alueellista ja eri kieliryhmien edustusta ja otti huomioon Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston jo tekemät päätökset.

Saamelaiskäräjien nimeämät jäsenet ja varajäsenet:  

JäsenVarajäsen
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga-VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Saamen kielen lautakunnan tehtävä on ottaa kantaa, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Lautakunta myös arvioi saamenkielisten palvelujen tarvetta, saatavuutta ja laatua. Selvitysten perusteella lautakunta tekee aluehallitukselle ehdotuksia saamenkielisten palvelujen ja palveluketjujen sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksien ja kielitaidon kehittämiseksi.

Saamelaiskäräjien kokous päätti myös kirjeen toimittamisesta Lapin hyvinvointialueelle koskien saamen kielen lautakunnan asettamista. Kirjeessä Saamelaiskäräjät muistuttaa, että myös Lapin hyvinvointialueen on omalta osaltaan kannettava vastuuta kaikkien Suomen saamelaisten kieliryhmien ja eri alueiden edustuksesta. Samoin Saamelaiskäräjät muistuttaa, että hyvinvointialueen valtuuston on lautakunnan jäsenten valinnassa huomioitava lain vaatimukset koskien mm. lautakunnan jäsenten saamenkielisyyttä.

Lain mukaan lautakunnan jäseniksi voidaan valita vain saamenkielisiä henkilöitä ja jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulee olla Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen valitsemia niin, että kyläkokous voi valita vähintään yhden henkilön.

Saamelaiskäräjät toivoo, että kaikki lautakuntaan jäseniä nimeävät osapuolet otetaan jatkossa mukaan kaikkiin keskusteluihin ja neuvotteluihin, jotka koskevat lautakunnan kokoonpanoa.

Saamelaiskäräjät haluaa kehittää Lapin hyvinvointialueen palveluja yhteistyössä niin, että saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä. Sote-uudistuksen päätavoitteena on palvelujen yhdenvertainen toteuttaminen. Saamelaisten osalta tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että saamelaiset saavat palveluja omalla kielellään ja saamelainen kulttuuritausta huomioidaan. Alkuperäiskansa saamelaisten terveys ja hyvinvointi on koko Lapin hyvinvointialueen yhteinen asia.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi