Sámediggi ohcá jorgaleaddji sadjásačča vurohallanfriija áigái

Sadjásašvuohta lea áigodahkii 1.6. –30.11.2022. Sadjásažžan válljejuvvon bargi galgá deavdit vurohallanfriijalágas (1305/2002) dárkkuhuvvon eavttuid.

Jorgaleaddji bargun lea bargat davvisámegielat jorgalan- ja terminologiijabargguid gielladoaimmahagas. Jorgaleaddji barggu gelbbolašvuođagáibádussan lea bargui heivvolaš bajit allaskuvladutkkus dahje eará skuvlejupmi sihke lágas auktoriserejuvvon jorgaleaddjiin (1231/2007) oaivvilduvvon riekti doaibmat auktoriserejuvvon jorgaleaddjin suomagielas davvisámegillii ja nuppegežiid.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV dahje V/II mielde (vuođđobálká 2597,07–2247,67 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde mearrašuvvan ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 % sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 15.5.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?64f523ee

Lassidieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. +358 40 707 5626 dahje anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi.i.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

29.4.2022
Sámediggi

Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta käynnistymässä.

Sámedikki válgalávdegoddi almmuha ohcan láhkai válgaplánejeaddji mearreáigásaš doaimma – ohcanáigi lea jotkojuvvon 15.5.2022 rádjai

Bargu álgá 1.6.2022 dahje soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2022 rádjai ja vejolaččat dan maŋŋá. Válgalávdegotti doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris. Válgaplánejeaddji bargun lea válgalávdegotti vuollásažžan fuolahit jagi 2023 sámediggeválggaid gárvemii ja ollašuhttimii laktáseaddji doaimmain.

Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea doibmii heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu ásahus (1727/95). Vásáhus válgalávdegotti barggus gehččojuvvo ánsun.

Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga IV/III – V/I mielde (vuođđobálká gaskkal 2645,46 e/mb–2492,97 e/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde mearrašuvvan ahkelasit.

Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 15.5.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?0758ce03

Lassedieđuid barggus addet válgalávdegotti čálli Antti Aikio tel. + 358 10 839 3148 ja válgalávdegotti ságadoalli Heikki Paltto tel. +358 10 839 3159.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 8.4.2022
Sámedikki válgalávdegoddi

Ságajođiheaddji Juuso ja kulturlávdegotti ságajođiheaddji Näkkäläjärvi oassálastiba Venetsia dáiddabiennálii

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja Sámedikki kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi oassálastiba Venetsia dáiddabiennálii 21.4. – 23.4. Dáiddabiennála álbmotlaš paviljoŋggas leat vuosttas háve dušše sámedáiddárat ja sápmelaččat leat vuosttas háve ovddastuvvon álbmogin.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso illuda go sámedáidda lea ná bures ovddastuvvon Venetsia dáiddabiennálas.

– Illudan go beasan oassálastit biennálii ovttas eará Sámedikkiid ovddasteaddjiiguin. Lea dehálaš doarjut sámedáiddáriid ja geahččalit veahkehit sin máilmmi dáiddaarenaide, lohká Juuso.

Sámedáiddárat Pauliina Feodoroff, Máret Ánne Sara ja Anders Sunna rievdadit Venetsia 59. dáiddabiennála Davviriikalaš paviljoŋgga Sámi paviljoŋgan. Nuppástus Sámi paviljoŋgan ávvuda sápmelaš eamiálbmoga dáidaga ja suverenitehta.

Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Office for Contemporary Art Norway (OCA) lágidit Sámi paviljoŋgga rahpandoaluid duorastaga 21.4. Suoma Sámedikki ovddasteaddji guovttos, ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi searvaba rahpandoaluide ovttas Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid ovddasteaddjiiguin.

Sámi paviljoŋgga rahpandoalut 21.4.2022. Govas gurutavddas: Asta Balto, Tuomas Aslak Juuso, Pauliina Feodoroff ja Pirita Näkkäläjärvi. Govva: Ánde Somby.

Suoma Sámedikki kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi, Čiskke-Ánne-Máreha Bireha mielas lea dehálaš, ahte servodat guldala dáiddáriid.

– Dáiddárat máhttet ja dustet jearrat gažaldagaid ja buktit ovdan geahččanguovlluid, mat muđui eai vealttakeahttá boađe oidnosii. Venetsia biennálas sámedáiddárat čalmmustahttet olles máilbmái čoavdemeahttun gažaldaga sámiid eananrivttiin, Näkkäläjärvi dadjá.

Sámi paviljoŋgga dáiddačájáhusa lea buvttadan joavku, mas leat mielde sápmelaš dutki Liisa-Rávná Finbog, sápmelaš luonddusuodjaleaddji ja duojár Beaska Niillas ja OCA jođiheaddji Katya García-Antón. Joavkku veahkkin doibmet Martina Petrelli, Liv Brissach ja Raisa Porsanger. OCA lea Davviriikalaš paviljoŋgga váldoovddasteaddji jagi 2022.

Venetsia dáiddabiennáli lea juohke nuppi jagi lágiduvvon modearnadáidaga riikkaidgaskasaš stuorračájáhus. Biennáli čohkiida eanaš čájáhusain paviljoŋgain, maid stáhtat leat jagiid mielde lágidan. Vuosttas Venetsia dáiddabiennáli ordnejuvvui jagi 1895.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pirita Näkkäläjärvi
Kulturlávdegotti ságajođiheaddji
040 3577 006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Giehtačállinbádji 15.5. ja 21.5. Sajosis Anáris

Oahpa dahkat máidnasis filbmagiehtačállosa, ii dárbbaš leat hárjánupmi čállimis.

Sisdoallu: mii lea filbmagiehtačállin, giehtačállima formáhta, hárjehusat ja oktavuohta neaktimii jna.

Áigi: oassi 1 sotnabeaivve 15.5. diibmu 11-17, oassi 2 lávvardaga 21.5. diibmu 10-15.

Oahpaheaddjin Sakari Mailiniemi. Bádji lea oaivvilduvvon nuoraide ja ollesolbmuide, eanemustá 12 olbmo. Bádji lea suomagillii ja dat lea oasseváldiide nuvttá. Sáhttá oassálastit maid gáiddusin.

Almmuheapmi maŋimustá 6.5.2022 tarja.porsanger@samediggi.fi.

Davviriikkalaš giehtačállindáhpáhus NORTHERN SCRIPT ohcá 18 – 29 jahkásaš nuoraid, geain lea beroštupmi giehtačállimii. Sámenuorat sáhttet oassálastit gilvui iežaset eatnigillii, teman lea TEMPTATION. Gilvui sáhttá sádden giehtačállosii maŋimustá 22.8.2022 čujuhussii tarja.porsanger@samediggi.fi. Eanet dieđuid Northern Script dáhpáhusas gávnnat www.nosi.fi!

Álgoálbmogiid filbmaguovddáš Skábma/Sámediggi

Alimus rievtti mearrádusaid galgá váldit vuhtii juo Deanu boahttevaš guolástanbajis

Eana- ja meahccedoalloministeriija evttoha stáhtaráđi almmolaščoahkkimii duorastaga 21.4. ráđđehusa evttohusa riikabeivviide láhkan luossabivddu mearreáigásaš gildosis Deanu čázádagas. Sámediggi gáibida, ahte alimus rievtti (AHR) mearrádusat váldojuvvojit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain.

Eana- ja meahccedoalloministeriija cuoŋománu álggus cealkámušjorrosis leamašan evttohusas evttohuvvo, ahte ásahuvvo láhka luossabivddu mearreáigásaš gildosis Deanu čázádagas. Evttohusa mielde luossabivdu gildojuvvošii olles Deanu čázádagas jagis 2022 ja evttohus boađášii fápmui geassemánu álggus.

– Alimus rievtti mearrádusat čájehedje dan, ahte sámiid vuođđorivttiid galgá gudnejahttit láhkaásahanbarggus. Deanuleagi sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta hárjehit iežaset kultuvrra ja dán galgá váldit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain, lohká Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

AHR attii guokte ovdamearkaduomu sámiid guollebivddus Deanu čázádagas 13.4. Ovdamearkaduomuid mielde guolástannjuolggadusat ledje ruossalasvuođas vuođđolágas dorvvastuvvon sámiid vuoigatvuođaiguin.

AHR ovdamearkaduomut leat historjjálaččat

– Alimus rievtti mearrádusat leat dehálaš lávki sámiid guolástanrivttiid dovddasteapmái. Dát lea hui stuorra ášši olles sámi álbmogii, erenomážit deatnogáttesámiide. Sámedikki áddejumi mielde mearrádusat eai goittotge oaivvil dan ahte deatnogáttesámit sáhtášedje guolástit boahtte gease beroškeahttá njuolggadusain, muhto mii baicce galgat čájehit ovddasvástádusa ja máššat dorvvastit hedjonan luossanáli ealáskeami, joatká Koivisto.

AHR árvvoštalai ovdamearkaduomus, ahte daguid áigge jagi 2017 guolástanlága mielde luosa ja dápmoha goargŋunguvlui gáibiduvvon sierra guolástanlohpi ja dasa gullevaš lohpegeavadagat dagahedje nu mearkkašahtti ráddjehusaid báikkálaš sápmelaččaide, ahte láhkaásaheami guoskadeapmi livččii čielgasit ruossalasvuođas sidjiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Guolástanlága njuolggadus guđđojuvvui seamma láhkái vuođđolága vuođul guoskatkeahttá, ja sivahus lobihis bivddus hilgojuvvui.

Nuppi ovdamearkaduomus AHR árvvoštalai, ahte guolástanáigodahkii guoski láhkaásahus, mii lei fámus dagu áigge, lei ruossalasvuođas báikkálaš sápmelaččaid vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Láhkaásahusa njuolggadus ii vuođđolága vuođul guoskaduvvon, ja sivahus guolástanrihkkumušas hilgojuvvui.

– Hálidan vel Sámedikki beales giitit daid duostilis sápmelaččaid guđet leat bargan garra barggu go leat dáistalan vuoigatvuođaideamet ovddas ja sávan midjiide buohkaide lihku dáid mearrádusaid ovddas, lohká Koivisto.

Sámediggi dieđihii njukčamánus 2022 ahte lea behtton boahttevaš guolástanbaji evttohuvvon bivdoráddjehusaide Deanus.  

Lassedieđut

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 14.-18.4.2022

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 14.-18.4.2022.

Sámediggi sávvá buriid beassážiid buohkaide!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2022 lágiduvvo čakčamánus Anáris – šládjan musihkka ja dikten

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo čakčat 14.–15.9.2022 Anáris, Sámekulturguovddáš Sajosis. Dáhpáhus lea lágiduvvon dábálaččat giđđat, muhto sirdojuvvui koronavirusa dihte.

Dáhpáhusa šládjan leat musihkka ja dikten. Šlájaide sáhttá oassálastit juogo nu, ahte ovdanbuktá musihka dahje divtta lávddi alde dahje nu ahte čállá ja komponere iežas divtta dahje musihkkabihtá ja sádde dáiddadáhpáhussii. Musihkka- ja diktaovdanbuktimat ja čálalaš barggut árvvoštallojuvvojit sierra gilvoluohkáid mielde.

 

Gilvoluohkát:

Vuollel 10-jahkásaččat, vuollel 16-jahkásaččat ja 16–20-jahkásaččat

  1. a) Musihkka: ovdanbuktin dáhpáhusas ja/dahje čálalaš barggu doaimmaheapmi
  2. a) Dikten: ovdanbuktin dáhpáhusas ja/dahje čálalaš barggu doaimmaheapmi

 

Guktuin šlájain dohkkehuvvojit iešguđegelágan musihkka- ja diktenstiillat ja genret. Musihka ja divttaid sáhttá ovdanbuktit okto dahje joavkkus. Dáhpáhusas sáhttá ovdanbuktit maiddái earáid bargguid, muhto buot ovdanbuktimat, musihkkabihtát ja divttat fertejit leat sámegillii (anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii).

Sihke lassedieđut dáhpáhusas ja rávvagat musihkkabihtá ja divtta sáddemii almmustahttojit miessemánus. Almmuheapmi dáhpáhussii rahppojuvvo borgemánus.

Dáiddadáhpáhusa lágidit Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi, nuoraidráđđi, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu ja filbma- ja musihkkaguovddážat.

Dáhpáhusa lágideamis čuovvut dárkilit koronadili ja -dorvvolašvuođa, man dihte dáhpáhusa lágideapmái sáhttet boahtit nuppástusat.

 

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi

 

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com

Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnui almmuheddjiid mearis olahus – badjelaš 160 oahppi ja studeantta

Oahpahussii almmuheddjiid mearis šattai ođđa olahus, go badjelaš 160 oahppi ja studeantta almmuhuvvojedje Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu lohkanjagi 2022–2023 oahpahussii.

Anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela oahpahussii almmuhedje oktiibuot 19 ovdaskuvlla oahppi ja 131 vuođđooahpahusa oahppi. Logahatskuvlejupmái bohte oktiibuot 11 almmuheami. Almmuheami bohte anárašgiela oahpahussii oktiibuot 38, nuortalašgiela oahpahussii 20 ja davvisámegiela oahpahussii 103.

– Fitnu álggedettiin jagi 2018 oahpahusas álggahedje sullii 50 oahppi, nu ahte dál min ohppiid mearri lea golmma geardde eanet min vuosttaš fidnojagi ektui, illuda fidnohoavda Anni-Sofia Niittyvuopio Ohcejoga gielddas. – Ohppiid meari stuorra lassáneapmi muitala das, ahte dárbu stáđásman sámegielaid gáiddusoahpahussii riikkaviidosaččat lassána, muitala Niittyvuopio.

Almmuhemiid váldit vel vuostá

Oahpahussii almmuheapmi nogai 31.3. Almmuhemiid váldit liikká vel vuostá. Almmuheapmi oahpahussii dahkkojuvvo Hellewi-vuogádagas.

Gáiddusoahpahusfidnu fállá ovda- ja vuođđooahpahusa ohppiide ja logahatskuvlejumi studeanttaide guokte vahkkodiimmu dievasmahtti sámegiela (anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela( oahpahusa gáiddusin sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámeohppiide, geaid bearraša dahje soga giella lea okta dáin Suomas hubmojuvvon sámegielain. Sámegiela ii dárbbaš máhttit, vai sáhttá oassálastit oahpahussii. Fidnu ii fála oahpahusa rávesolbmuide.

Almmuheami maŋŋel fidnu ráđđádallá vuos oahpahusa ordnejeddjiin oahpahusa fállamis. Oahppit juhkkojuvvojit sámegiela, agi ja gielalaš dási mielde oahpahusjoavkkuide ja nu, ahte dat váldet ohppiid lohkanortnegiid vuhtii nu bures go vejolaš. Oahpahus lágiduvvo gielain ja joavkkuin, main leat unnimustá guokte oahppi dahje studeantta.

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, fidnohoavda
Ohcejoga gielda
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, fidnokoordináhtor
Sámediggi
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989

www.saamenetaopetus.com

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Fidnu joatkašuvvá gitta jagi 2023 giđđalohkanbaji lohppii, ja dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fitnu mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu.

Kulturlávdegoddi jugii jagi 2022 kulturdoarjagiid

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturlávdegotti čoahkkimis 24.2.2022 oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga jahkái 2022 oktiibuot 179 000 euro sámegielat kultuvrra ovddideapmái, Davviriikkalaš sámeorganisašuvnnaid doarjumii ja Sámekirkostobuin fuolaheapmái.

Sámedikki doaimmahahkii bohte Ruoŧas ja Norggas oktiibuot 9 ohcamuša, main doarjagat ohccojedje oktiibuot 22 499 €.

Doarjagat mieđihuvvojedje čuovvovaččat: Kulturmearreruhta 2022

Lassidieđut

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, 010-839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Govva: Kari Kuivamäki

Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Mijá tekno giellateknologiijaseminára Lulejus

Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkit bovdejit giellateknologiijaseminárii Lulejui.

Miessemánu 10.-11 beivviid lágidit Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkit Mijá tekno giellateknologiijaseminára Lulejus. Seminára lea oassi sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggus eamiálbmotgielaid riikkaidgaskasaš logijagi (IDIL 2022-2032) olis. Seminára mihttun lea gávdnat oktasaš sámi njunušprošeavtta (Flag-ship prošeavtta) giellateknologiijasuorggis, masa sámedikkit ovttas áŋgiruššet ja mii lea ávkin olles sámi servvodahkii.

Giellateknologiija ovdána jođánit miehtá máilmmi. Danin lea sámedikkiid mielas erenoamáš dehálaš ahte mii sámit nagodit čuovvut ovdáneami, ja dainna lágiin sihkkarastit gielaideamet boahtteáiggi. Sámedikkit atnet maid dehálažžan dan, ahte sámi álbmot lea mielde hábmemin boahtteáigásaš čovdosiid maiguin mii loktet ja ovdánahttit gielaideamet – maiddái giellateknologiijamáilmmis.

Seminárii leat bovdejuvvon logaldallit iešguđetge sámi ásahusain, ja ulbmilin lea viidát geahčadit makkár giellateknologalaš dárbbut sámi servvodagas leat. Seminára vuosttaš beaivvi leat logaldallamat ja panelaságastallan. Seminára nubbi beaivi lea várrejuvvon bargobádjái mas mii beassat ovttas čohkket jurdagiid ja ovddidit dárbbuid.

Seminára ii rávdnjejuvvo (streamejuvvo).

Seminára: Mijá tekno – Gåk giellateknologiddja máhttá åvdedit sámegielajt?

Goas: Miessemánu 10.–11.b 2022

Gos: Kulturens hus, Skeppsbrogatan 17, 97231 Luleju

Dieđiheapmi: Áigemearri 08.04.22
https://response.questback.com/sametingetsverige/ld1hlny7hd

Jus leat gažaldagat, váldde oktavuođa:

Ingegerd Vannar, e-poasta ingegerd.vannar@sametinget.se, tlf. +46 980 780 29

Marko Marjomaa, e-poasta marko.marjomaa@samediggi.fi, tlf. +358 50 438 24 84

Inger Anne Marie Pulk, e-poasta inger.anne.marie.pulk@samediggi.no, tlf +47 78 48 42 07