Sámediggi behtton ovdanbuktojuvvon bivdoráddjehusaide Deanus

Suopma ja Norga evttohit luossabivddu suovvama dušše buođđumin ja fierbmumin boahttevaš guolástanáigodagas. Luossabivddu ii evttohuvvo suovvat ollenge stákkuin. Sámedikki mielde galggašii suovvat buođđobivddu ja fierbmuma lassin maiddái stákkuin guolásteami, mii seamma láhkai gullá sápmelaččaid árbevirolaš bivdinvugiide Deanus. Maiddái guhkit bivdináiggit livčče dárbbašlaččat erenoamážit bivdinvugiin, main galgá ollu ovddalgihtii válmmaštallat.

Sápmelaččaide lea hui dehálaš, ahte Deanu luossanálli veadjá bures ja ahte daid dili viggat buoridit maiddái boahtte gease garra ráddjehusaiguin. Vuosttamužžan goittotge galgá ráddjet dakkár luossabivddu, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

– Lea boastut ráddjet sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođaid geavahusa ja ollašuvvama Deanus stáhtaráđi ásahusa dásis. Áššis galggašii ásahit lágas, goas ovdamearka dihte vuođđoláhkaváljagoddi sáhtášii beassat árvvoštallat vuođđovuoigatvuođaid almmolaš ráddjehuseavttuid leahkima. Dát ovddidivččii sápmelaš vuoigatvuođadorvvu áššis, dadjá Sámedikki I várreságadoalli Anni Koivisto.

Sámediggi ja eana- ja meahccedoalloministeriija leat ráđđádallan sámediggelága 9 §:a mielde Deanu guolástansoahpamuša 6 artihkkala mieldásaš guolástannjuolggadusa rievdadandárbbuin álgojagi áigge golbmii: 21.1, 4.2 ja 8.3. Maŋimuš ráđđádallamis 8.3 bođii ovdan, ahte Suopma ja Norga ledje juo mearridan proseassa ja ahte evttohus boahttevaš guolástanáigodaga ráddjehusain lei juo sáddejuvvon gulaskuddamii sihke Norggas ja Suomas ovdalgo sámediggelága mieldásaš ráđđádallanmeannudeapmi lei loahpahuvvon.

– Mii leat hui behtton ministeriija meannudeapmái. Mis ii lean duođalaš vejolašvuohta ráđđádallat evttohusa sisdoalus ja váikkuhit dasa ovdal gulaskuddamii sáddema, joatká Koivisto.

Deanu luossanáliid suodjaleapmi gáibida doaimmaid

Deanu luossanáliid dili galggašii geahččalit buoridit erenoamážit luossaveajehiid borri bátneguliid bivdduin, unnidemiin dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja ráddjemin luosa ja dan sálašealániid mearraguolásteami.

Sámediggi lea evttohan, ahte ovdamearka dihte galggašii oažžut nuohttut olles Deanus dikšunguolásteapmin ruoššaluosaid, hávggaid ja čuovžžaid geahpedeami dihte, eaktun ahte luosat luitojuvvojit ruovttoluotta etnui. Sihke báikkálaččaid ja turisttaid galggašii movttiidahttit bivdit eará guliid stákkuin. Lassin galggašii vihkkedallat goalssi giđđabivddu lasiheami, man bokte sáhtášeimmet ráddjet luossaveajehiid borri golssiid meari. Sámediggi lea evttohan, ahte ruoššaluossa meroštallojuvvošii vahátlaš guossešládjan, goas dan geahpedeapmi Deanus livččii beaktilut.

Sámedikki oainnu mielde dálkkádatrievdama váikkuhusaid Deanu luossanáliide livččii sivva dutkat dárkilabbot ja viidásabbot go lea dálá dutkamušain dutkojuvvon, vai oččošeimmet dieđuid ja dan bokte reaidduid dálkkádatrievdama váikkuhusaid unnideapmái maiddái Deanu luossanáliid oasil.

Lassin Sámediggi lea eaktudan, ahte boahttevaš guolástanáigodaga oasil guolástanráddjehusevttohusas galgá gáibidit ráddjehusaid maiddái luossabivdui mearas. Ráddjehusain galgá goittotge vuhtiiváldit mearrasámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid.

Lassedieđut:

Anni Koivisto
I várreságadoalli
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Ma. láhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Govva: Anja Vest