Suomi ja Norja esittävät lohenkalastusta Tenolla sallittavaksi erittäin rajoitetusti padolla ja verkolla tulevalla kalastuskaudella. Lohen vapakalastusta ei esitetä sallittavaksi lainkaan. Saamelaiskäräjien mukaan pyynti tulisi sallia padon ja verkon lisäksi myös vavalla, joka yhtä lailla kuuluu saamelaisten perinteisiin pyyntimuotoihin Tenolla. Myös pidemmät pyyntiajat olisivat tarpeen erityisesti paljon ennakkovalmisteluja vaativissa pyyntimuodoissa.

Saamelaisille on erittäin tärkeää, että Tenon lohikannat voivat hyvin ja että niiden tilaa pyritään parantamaan myös tulevana kesänä voimakkain rajoituksin. Rajoitustoimet tulee kuitenkin kohdistaa ensisijaisesti sellaiseen lohenpyyntiin, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

– On väärin rajoittaa saamelaisten perusoikeuksien käyttöä ja toteutumista Tenolla valtioneuvoston asetuksen tasolla. Asiasta tulisi säätää lailla, jolloin esimerkiksi perustuslakivaliokunta voisi päästä arvioimaan perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten olemassaoloa. Tämä edistäisi saamelaisen oikeusturvaa asiassa, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö ovat neuvotelleet saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisista kalastussäännön muutostarpeista tulevalle kalastuskaudelle alkuvuoden aikana kolme kertaa: 21.1, 4.2 ja 8.3. Viimeisimmässä neuvottelussa 8.3 kävi ilmi, että Suomi ja Norja olivat jo päättäneet prosessin ja että luonnos tulevan kalastuskauden rajoituksista oli lähetetty lausuntokierrokselle sekä Norjassa että Suomessa ennen kuin saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelumenettely oli käyty loppuun.

– Olemme hyvin pettyneitä ministeriön menettelyyn. Meillä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella luonnoksen sisällöstä ja vaikuttaa siihen ennen lausuntokierrokselle lähettämistä, jatkaa Koivisto.

Tenon lohikantojen suojelu vaatii toimia

Tenon lohikantojen tilaa tulisi pyrkiä parantamaan ennen kaikkea lohenpoikasia syövien petokalojen pyynnillä, ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnällä sekä lohen ja sen saaliseliöiden merikalastukseen puuttumalla.

Saamelaiskäräjät on esittänyt, että esimerkiksi nuottaus tulisi sallia koko Tenolla hoitokalastuksena kyttyrälohien, haukien ja siikojen poistoa varten edellyttäen, että lohet päästetään takaisin jokeen. Sekä paikallisia että matkailijoita tulisi kannustaa muun kalan pyyntiin vavalla. Lisäksi tulisi harkita koskelon kevätpyynnin lisäämistä, jonka kautta saataisiin rajattua lohenpoikasia ravinnokseen käyttävien koskeloiden määrää. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että kyttyrälohi määriteltäisiin haitalliseksi vieraslajiksi, jolloin sen poistaminen Tenosta olisi tehokkaampaa.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Tenon lohikantoihin olisi syytä tutkia nykyistä tarkemmin ja laajemmin, jotta saataisiin tietoa ja sitä kautta keinoja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään myös Tenon lohikantojen osalta.

Lisäksi Saamelaiskäräjät on edellyttänyt, että tulevan kalastuskauden osalta kalastusrajoitusesityksessä tulee vaatia rajoituksia myös lohenpyyntiin merellä. Rajoituksissa tulee kuitenkin huomioiden merisaamelaisten alkuperäiskansaoikeudet.

• Saamelaiskäräjien esitys tulevan kalastuskauden 2022 rajoituksista 1.3.2022
• Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 8.3.2022

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Ma. lakimiessihteeri
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Tehtävänä on mm. valmistella saamelaisten elinkeinoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita huomioiden saamelaisten perinteinen tieto sekä toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä. Elinkeinosihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä 26 b §. Työ alkaa mahdollisimman pian ja kestää elinkeinosihteerin viran haku- ja valintaprosessin ajan (n. 2–3 kk). Saamelaiskäräjät tulee tämän sijaisuuden aikana julistamaan haettavaksi elinkeinosihteerin viran, joten tehtävästä kiinnostuneelle tämä on hyvä tilaisuus tutustua elinkeinosihteerin toimenkuvaan sekä toimialaan.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisen perinteisen tiedon, saamelaisalueen ja -elinkeinojen sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Tehtävässä noudatetaan 1 kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II-III mukaan (peruspalkka 2706,50–2645,46 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä. Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.3.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?a7b9a3d2

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi-

Inarissa 8.3.2022
Saamelaiskäräjät