Anni-Sofia Niittyvuopio joatká nuoraidráđi ságajođiheaddjin

Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Anni-Sofia Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja várreságajođiheaddjin Maria Mäkinen Jyväskyläs. Guktot doaimmaiga ságajođihangottis maiddái ovddit guovtti jagi bajis.

– Lea fiinnis beassat joatkit bures álgán barggu sámenuoraid sajádaga ovddideapmin. Korona-áiggi hástalusain fuolakeahttá nuoraidráđđi lea olahan bures daid joksanmeriid, maid lei ásahan válgabaji álggus ja bargan erenomážit dálkkádatrievdama bisseheami ovdii. Mii joatkit barggu maiddái eará nuoraidpolitihkalaš ovddidanprográmma joksanmeriid ovdii, lohká nuoraidráđi várreságajođiheaddji Maria Mäkinen.

Nuoraidráđđi lea fuomášan unna nuppástusaid sámenuoraid sajádagas servodatlaš váikkuheamis, muhto navdá barggu gávdnot ain dás ovddos. Nuoraidráđđi oaidná, ahte erenomážit sámegielat astoáiggedoaimmaid ovdii ferte vel bargat ja koronapandemiija lea lokten dan mearkkašumi sámenuoraide. Ášši ovdánahttet earret eará nu, ahte buvttadit sisdoalu sámegielat diehtu- ja rávvensiidduide.

– Nuoraidráđđi lea lokten oaivetemán sámenuoraid astoáigge doarjuma. Dan barget sámenuoraid astoáiggedoaimmaid čielggademiin ja sámegielat nuoraidbargi bálkáhemiin Sámediggái, muhto maiddái álkit olahahtti doaimma ordnemiin, dego sámenuoraide oaivvilduvvon gierdomátkki ordnemiin astoáiggedoaimma ja -sávaldagaid kártema váras, muitala nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Nuoraidráđđi áigu jagi 2022 áigge johtit sámiid ruovttuguovllus ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde doppe, gosa leat čoahkkanan ollu sámit. Gierdomátki dahkko ovttasbarggus báikkálaš sámeservviiguin ja gielddaid nuoraiddoaimmain. Nuoraidráđđi geavaha kártenmateriála doaimmas ovdánahttimii. Seammás nuoraidráđi doaimma birra muitaluvvo sámenuoraide.

– Mii háliidit maiddái fállat sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallamiid servoša siskkáldas áššiid birra. Midjiide lea mannan jagi čoggon hárjánupmi daid ordnemis ja sámenuorain lea čielga dárbu daidda, joatká Niittyvuopio.

Nuoraidráđi doaibmabaji 2022 – 2023 vuosttas čoahkkin dollojuvvui 8.2.2022 ja áššelisttus lei ságajođiheaddji válljema lassin áššedovdilahtuid válljen nuoraidráđđái. Sámedikki bargoortnega mielde nuoraidráđđi sáhttá válljet guovtte jahkái hávil eanemustá vihtta fásta áššedovdi. Nuoraidráđi áššedovdit galget leat válljedettiin 15 – 17 -jahkásaččat. Nuoraidráđi áššedovdilahttun válljejuvvojedje Mihku Näkkäläjärvi, Lilja Ljetoff, Tiia-Káren Alakorva, Marielle Näkkäläjärvi ja Rosa-Máren Juuso.

Dasa lassin nuoraidráđđi oahpásmuvai Sámedikki ja nuoraidráđi doaimmaide ja ásahii vuosttas lahtuid bargojoavkkuide ja ovddasteaddjiid dáhpáhusaide.

Sámedikki dievasčoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2022 – 2023 čoahkkimisttis 17.12.2021. Nuoraidráđi lahtut ja várrelahtut doaibmabaji 2022 – 2023.

Nuoraidpolitihkalaš doaibma- ja ovddidanprográmma 2020 – 2023 (suomagillii)

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi   
010 839 3142

Elli-Marja Hetta, Sámedikki nuoraidčálli
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
010 8393134

Ságastallan- ja dieđihandilálašvuođat sámemánáid ja -nuoraid gielalaš vuoigatvuođain árrabajásgeassimis ja oahpahusas

Sámediggi lágida njukčamánu áigge ságastallan- ja dieđihandilálašvuođaid sámemánáid ja – nuoraid gielalaš vuoigatvuođain árrabajásgeassimis, oahpahusas ja mánnábearrašiidda ordnejuvvon bálvalusain. Dilálašvuođat lágiduvvojit guovlluid ja giellajoavkkuid mielde. Ságastallandilálašvuođaid mihttomearrin lea juogadit dieđuid ja ságastallat bálvalusain, mat laktásit sámegielaide, ja daid ordnemis gielddain.

Ságastallandilálašvuođat leat rahpasat buohkaide, maiddái skuvlema lágideaddjiide, iige daidda dárbbaš almmuhit ovddalgihtii. Dán beaiváduvvon dieđáhusas gávnnat dilálašvuođaid áigetávvaliid ja maiddái Teams-liŋkkaid.

Fuom! Oulu ságastallandilálašvuohta sirdon dollot disttaga 5.4. dmu 18–20.

Ságastallandilálašvuođat:

Eanodat
disttat 1.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Gihttel
gaskavahkku 2.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Ohcejohka
disttat 15.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Anár, davvisámegiella
gaskavahkku 16.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Anár, anárašgiella
disttat 22.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Anár, nuortalašgiella
gaskavahkku 23.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Soađegilli ja Vuohčču
disttat 29.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Roavvenjárga
gaskavahkku 30.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Helsset
duorastat 31.3. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Oulu
disttat 5.4. dmu 18-20
Oassálastinliŋka

Liekkus bures boahtin!

Lassidieđut:

skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi, 010 8393 112

gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 010 8393 124

má giellabeassejođiheaddji Niina Aikio-Siltala, niina.aikio-siltala@samediggi.fi, 010 8393 115

Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta käynnistymässä.

Válgalávdegotti čállin lea válljejuvvon Antti Aikio

Sámedikki válgalávdegoddi lea čoahkkimisttis 10.1.2022 válljen válgalávdegotti čállin riektediehtaga magistara Antti Aikio. Antti Aikio lea álggahan barggus guovvamánu álggus.

Sámedikki válgalávdegoddi almmuhii válgalávdegotti čálli barggu ohcan láhkái 20.12.2021. Válgalávdegotti čálli bargun lea válgalávdegotti vuollásažžan válmmaštallat ja ollašuhttit válggaid sihke doaibmat válgalávdegotti ovdanbuktin ja čállin čoahkkimiin. Bargui gullet maiddái válgalávdegotti doaimmahaga hoavddabarggut.

Ságajođiheaddji Juuso deattuha Sámeálbmoga luohttámuša mearkkašumi duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvamis

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso doalai rahpansáhkavuoruin ovtta Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna álggahansemináras otne 8.2.2022. Sáhkavuorus Juuso deattuhii, ahte son oaidná duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvama dáfus oktan deháleamos elemeanttain Sámeálbmoga luohttámuša proseassa ektui.

– Luohttámuša ráhkadeapmi ii vealttakeahttá leat álkes bargu ja dat sáhttá doalvut áiggi. Dan lassin, ahte Sámeálbmot galgá sáhttit luohttit kommišuvdnii, galgat mii sáhttit luohttit maiddái Suoma stáhtii ja mearrádusbargiide. Mii galgat sáhttit luohttit dasa, ahte dán proseassas čuovvu nuppástus buoret guvlui ja maiddái sámiid perspektiivvas vuoiggalut servodaga guvlui, gávnnaha Juuso sáhkavuorustis.

Loga sága dáppe.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Sámediggi ohcá goahkka doaisttážii fámus leahkki bargogaskavuhtii

Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš. Sajos lea máŋggakultuvrralašvuođa gávnnadanbáiki, dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.

Mii ohcat Sajosa kafea – restoráŋŋa Čaijui bargui fitnodatvuoiŋŋalaš, iešheanalaš, positiivvalaš, njuovžilis ja ámmátdáiddolaš goahka, geas leat buorit gulahallandáiddut ja streassagierdannákca, doaisttážii fámus leahkki bargogaskavuhtii 1.6.2022 rájes.

Máŋggabealálaš bargguide gullet lunšša ja vitriidnabuktagiid ráhkadeapmi, čoahkkinguossoheamit, áššehasbálvaleapmi, grossagávpediŋgomiid dikšun, lihtiid, rusttegiid ja gievkkanlanjaid buhtisin doallan sihke restoráŋŋa eará almmolaš barggut.

Ohcciin mii sávvat bargui heivvolaš skuvlenduogáža, doarvái guhkes bargovásáhusa vástideaddji bargguin sihke hygieniija- ja alkoholapássa. Barggus dárbbaša beaivválaččat sámegiela, suomagiela ja eaŋgalasgiela. Bargoáigi lea dábáláččat árgabeivviin 8–16 (36,15 d/vahkku).

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámekultuvrra viiddis dovdamuša.

Mii fállat dutnje iehčanas ja máŋggabealálaš barggu sihke somás mielbargiid joavkku du doarjjan. Restoráŋŋabargi bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (1978,34 e /mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde ahkelasit.

Lassedieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm 010 839 3109. Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá sáddet čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?86eff48cfi-FI maŋimuštá 7.3.2022.

Lassedieđut Sajosa ja Sámedikki birra neahttasiidduin www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Anáris 7.2.2022
Sámediggi

Sámediggi ohcá anárašgielat oahppamateriálaplánejeaddji virgesadjásačča – Ohcanáigi lea jotkojuvvon 11.2.2022 rádjai

Sámediggi almmuha ohcan láhkai anárašgielat oahppamateriálaplánejeaddji virgesadjásašvuođa. Sámedikkis barget máŋga oahppamateriálaplánejeaddji, geaid barggut leat meroštallojuvvon Sámedikki bargoortnega 41 §:s. Oahppamateriálaplánejeaddjiid bargun leat ee. fuolahit ovttasbarggus oahppamateriálačálliin oahppamateriálaprošeavttaid ollašuhttimis, oahppamateriálabargojoavkkuid bagadallamis, fuolahit oahppamateriálaide guoski dieđiheamis, Sámedikki oahppamateriálačájáhusas ja -arkiivvas. Oahppamateriálaplánejeaddji barggus, mii dál lea ohcan láhkai, eaktuduvvo erenomážit buorre anárašgiela dáidu. 

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Virggi ceavzilis dikšun eaktuda heivvolaš allaskuvladutkosa, pedagogalaš máhtu, skuvlenáššiid ja hálddahuslaš bargguid dovdama ja buriid ovttasbargo- ja gulahallandáidduid.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2 597,07 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde bálvalanlasit ja 24 % sámeguovllu lassi. Virgesadjásašvuohta devdojuvvo 31.12.2021 rárjái ja dat álgá soahpamuša mielde. Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 11.2.2022 rádjái čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4421272b

Lassedieđuid addiba skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 ja oahppamateriálačálli Petra Kuuva 010 839 3119. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 14.1.2022 Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkái mearreáigásaš Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa prošeaktabargi doaimma

Bargu álgá soahpamuša mielde ja joatkašuvvá 15.6.2022 rádjái. Prošeaktabargi bargun lea vástidit Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa plánema, lágideami, oktavuođa doallama dáhpáhusa oassálastiiguin ja lágideddjiiguin, dieđiheami, eará ovdaválmmaštallama ja dáhpáhusa loahppabargguid. Dáiddadáhpáhus lágiduvvo miessemánus Anáris Sajosis.

Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda sámegiela máhtu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Mii adnit árvvus iehčanas ja fuolalaš bargovuogi ja buriid oktasašbargo- ja gulahallandáidduid. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V-II mielde (vuođđobálká 2247,67 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan vásáhuslasit.

Ohcamušaid galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 15.2.2022 dmu 16.00 rádjái čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?cf0db138

Lassidieđuid doaimmas addá skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, tel. 010 839 3112. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 27.1.2022
Sámediggi

Sámedikki ságajođiheaddji sávvá lávgadut oktasašbarggu ministeriiguin

Sámi álbmotbeaivve ságastis 6.2.2022 Sámedikki ságajođiheaddji sávai lávgadut oktasašbarggu njuolgga ministeriiguin. Lassin ságas bohte ovdan ee dálkkádatnuppástusa dagahan hástalusat sámeealáhusaide, dárbu sámediggelága nuppástussii sihke duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu álggaheapmi.

– Min oktasašbargu Suoma stáhta guvlui lea ovdánan maŋimuš jagiid áigge. Máŋggat ministarat leat maiddái persovnnalaččat oassálastán Sámedikkiin gevvon ráđđádallamiidda ja ságastallamiidda. Sávan, ahte dát oktasašbargu nanosmuvvá ain ovddežis boahttevuođas erenomážit stáhtaráđi lahtuiguin, gávnnahii ságajođiheaddji Juuso ságastis.

Ságajođiheaddji bajidii ovdan maiddái dálkkádatnuppástusa negatiivvalaš váikkuhusaid sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin nugo boazodoaluin ja guolástusain bargiide. Son deattuhii dálkkádatlága ođastusa ovdáneami dehálašvuođa ja sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima maiddái guoskevaš lága oktavuođas. Juuso mielde livčče dehálaš, ahte sámi dálkkádatráđđi beassá álggahit barggu nu jođánit go vejolaš.

Maiddái dárbu sámediggelága nuppástussii erenomážit olmmošrivttiid ollašuvvama perspektiivvas lei dehálaš temá ságajođiheaddji álbmotbeaivve ságas.

– Háliidange ovdan buktit Suoma ráđđehussii ja riikkabeailahtuide guorahallan láhkai árvogažaldaga das, leago Suopma dakkár stáhta, gos olmmošrivttiid ollašuvvan ovddiduvvo buot olbmuid oasil vai searvágo Suopma dakkár stáhtaid fárrui, geat diđolaččat jotket olmmošrivttiid rihkkuma, jearrá Juuso.

Juuso oaidná sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeami lávkin guovtte álbmoga gaskasaš oktasašbarggu buorideami guvlui. Dehálaš eaktun kommišuvnna barggu lihkosmuvvamii Juuso oaidná dan, ahte sámeálbmogis lea luohttámuš prosessii ja maiddái dan, ahte gávdno viidásut jurddašanvuogi nuppástus suopmelaš servodagas.

Dihtosis-fitnu video-oahppodiimmuid bokte beassat oahppat sámiid ja sámekultuvrra birra

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu olggos addá video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Sámenuorat doibmet oahpaheaddjin video-oahppodiimmuin ja láidestit oahppiid sámekultuvrii sierra perspektiivvain. Video-oahppodiimmut vuolidit šielmmá gieđahallat sámefáttáid oahppodiimmuid áigge, dasgo daid lea álki váldit atnui goas beare. Videot almmustahttojit oktiibuot golmma sierra luohkkádássái.

Tutustutaan saamelaiskulttuuriin lea 4.-9. luohkálaččaide sihke nuppi dási studeanttaide dárkkuhuvvon video, gos oahppá vuođđodieđuid kultuvrras. Dan bokte oahpásmuvvo dárkilabbot gáktái, sámemusihkkii ja ealáhusaide.

Saamen kansa ja kielet -video lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dási oahppolágádusaide. Das gieđahallojit sámegielat, sámenuoraid eallin ja maiddái Sámedikki nuoraidráđi doaibma.

Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video čiekŋu dárkilabbot temái. Dat lea dárkkuhuvvon nuppi dási studeanttaide. Das gieđahallojit kultuvrra oamasteapmi, suddadanpolitihka ja maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođat. Rávvejuvvo, ahte video gehččojuvvo das maŋŋá, go luohkká lea geahččan Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tai Saamen kansa ja kielet -video.

– Fállat oahpaheaddjiid sávaldaga mielde dán jagi ođasvuohtan video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Video-oahppodiibmu lea oahpaheaddjái hui álkis vuohki oahpahit sámekultuvrra birra. Videoid leat sámenuorat dahkan ja dain fállojuvvojit dieđut, maid nuorat ieža leat bajidan dehálažžan, muitaleaba Sámedikki nuoraidčálli Elli-Marja Hetta ja Nuoraid Akademiija prošeaktahoavda Ulla Saalasti.

Maiddái skuvlagalledeamit joatkašuvvet fitnu oassin

Video-oahppodiimmuid lassin Dihtosis fállá bivnnuhis doaibmanbargobájiid, maid sámenuorat dollet gáiddusin fáttás, sihke lagašbargobájiid Oulu guvlui. Fitnus doaibmá skuvlagallejeaddjin bargui skuvlejuvvon sámenuorra. Bargobájiid sáhttá diŋgot vuolle- ja badjeskuvlii sihke nuppi dási oahppolágádusaide.

Maiddái Dihtosis-metodareaidu leat beaiváduvvon ja dan sáhttá luđet pdf-hámis fitnu siidduin. Metodareaidu sisttis doallá 18 hárjehusa sámekultuvrra gieđahallamii luohkás. Fitnus leat maiddái buvttaduvvon guokte pedagogalaš spealu sámekultuvrras.  Pieni peli saamelaisista lea dárkkuhuvvon 4-6-luohkálaččaide. Speallu fállá vuođđodieđuid das, geat leat sápmelaččat ja mat iešvuođat barget sin kultuvrras áidnalunddoga.  Buokčal sámekultuvrii -spealus mannojuvvo vehá čiekŋalabbui. Dat lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dássái. Das gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu gávdno maiddái davvisámegillii.

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu lea juohkán sámedieđuid ja fállan bargobájiid vuolleskuvllaide, badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo golmma jagi áigge. Prošeavtta váldoulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja ná oasistis eastadit sámiide čuohcci vaššisága ja vealaheami. Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Fidnu bistá: 1.9.2021–30.6.2022.

Lassidieđut:

Sámediggi

Nuoraidčálli, Elli-Marja Hetta 
tel. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuoraid Akademiija

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti 
tel. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Mii mááccuh, mij sääʹmpihttâz, min gávttit – virtuála oahppodiimmut sámiid álbmotbeaivvi gudnin 8.–10.2.2022

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu ávvuda sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja lágida virtuála oahppodiimmuid sámebiktasiid birra 8.–10.2.2022. Oahppodiimmut leat oktiibuot golbma, ja daid fáddán leat anáraš mááccuh, nuortalaš sääʹmpihttâz ja gákti. Oahppodiimmuid ulbmilin lea fállat dieđuid iešguđet guovllu sámiid biktasiid birra. Diimmuin ovdamearkka dihte čielgá, mat oasit bivttasollisvuhtii gullet, mat ivnnit leat mihtilmasat guđege biktasis ja mat áššit bohtet ovdan sámebiktasa geavaheaddjis, go geahčada mo son lea gárvodan.

Diimmuid beassá čuovvut njuolggorávdnjemin oassálastinliŋkkaid bokte dahje nu, ahte geahččá báddejuvvon oahppodiimmuid maŋŋelgihtii. Báttiid sáhttá geahččat 10.–24.2. čujuhusas https://www.saamenetaopetus.com/tapahtumat-ja-tallenteet. Oahppodiimmuid čuovvun lea nuvttá iige daidda dárbbaš almmuhit iežas ovddalgihtii. Diimmuin lea maiddái vejolašvuohta jearrat ja ságastit chattas.

Áigetávval

Disdat 8.2. dii 10–11
Gákti
Oahpaheaddjin Teija Kaartokallio
Oassálastinliŋka

Gaskavahkku 9.2. dii 10–11
Mááccuh
Oahpaheaddjin Essi Morottaja
Oassálastinliŋka

Duorastat 10.2. dii 15–16
Sääʹmpihttâz
Oahpaheaddjin Heini Wesslin
Oassálastinliŋka

Oahppodiimmuide leat bures boahtin buohkat, geat háliidit oahppat eanet iešguđet guovllu sámebiktasiid birra. Diimmuide sáhttá oassálastit iehčanassii dahje searvat luohkáin mielde oktasaš dihtoriin. Diimmut leat suomagillii, muhto dain oahpásnuvvat maiddái sámegielat bivttasnamahusaide.

Dárkilut rávvagat mo oassálastit diimmuide leat dáppe.

Bures boahtin! Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Tervetuloa!

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, fidnohoavda
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, fidnokoordináhtor
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989


Sámiid álbmotbeaivvi ávvudit juohke guovvamánu 6. beaivve. Ávvudeamit lágiduvvojit dalle dábálaččat ieguđege guovllus Sámi ja dál maiddái Sámi olggobealde.

Sáhtát oassálastit sámiid álbmobeaivvi ávvudeapmái maiddái ná:

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu lea fidnu, man jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fitnu mihttomearrin lea láhčit sámegiela oahpahusa nu máŋga sámeoahppái go vejolaš sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Fidnu fállá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahusa guokte vahkkodiimmu gáiddusoahpahussan miehtá Suoma. Dál oahpahusa ožžot 109 oahppi ja studeantta. Fidnu lea ožžon joatkkaruhtadeami 31.8.2023 rádjai. Almmuheapmi lohkanjahkái 2022–2023 rahppojuvvo guovvamánus 2022.

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.oktavuohta.com/