Sámediggi doarjala eana- ja meahccedoalloministarii boazojámuid ovddalgihtii eastadeami ja boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami geažil

/in , /by

Sámediggi olggos attii 28.2.2022 rabas reivve eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppäi. Sámediggi doarjala reivves ministtar Leppäi boazojámuid ovddalgihtii eastadeami ja maiddái boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami geažil dán dálvvi oasil. Sámediggi bovde ministtar Leppä oahpásmit dálá dillái, mii lea sámiid ruovttuguovllu bálgosiin.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja II várreságajođiheaddji Leo Aikio. Govat: Johanna Labba ja Ville Fofonoff.

– Mii bovdet ministtar Leppä, ja maiddái ášši eará válmmaštalliid ja das mearrideaddjiid oahpásmit dillái, mii lea sámiid ruovttuguovllu bálgosiin. Háliidit čájehit, ahte heahti lea stuoris ja veahkki vealtameahttun, gávnnaha ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi lea ráđđádallan áššis eana- ja meahccedoalloministeriijain 18.2.2022. Ministeriija ii dalle oaidnán dárbbu álggahit boazovahátlága mieldásaš meannudeami, dasgo ministeriija ovddasteaddjiid mielas dálvvi dili ii sáhte geahččat leat spiehkkaseaddji, danin go arvemearit leat leamaš unnánaččat. Maiddái ovddalgihtii eastadeaddji doaibmabijut boazojámuid eastadeami geažil eai ministeriijas leat válmmaštallama vuolde.

– Lea problemáhtalaš, ahte ministeriija lea dahkan dušše arvemeriid vuođul mearrádusa, mii váikkuha stuorrát sámiid boazodollui, gávnnaha 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

-Vaikke muohtamearri ruovttuguovllu máŋggain bálgosiin lea leamaš dán dálvve govttolaš, muohta lea jikŋon ja cuoŋudan, man dihtii bohccuin lea máŋggain báikkiin veadjemeahttun guohtut. Dat dárkkuha, ahte bohccot vulget muoseheamet johtui buoret guohtoneatnamiidda ja daid gártá dasto ohcat ja viežžat. Lassin muhtin bálgosiin lea guohpa bilidan viiddes guovlluin bohcco geavahan biepmu. Buot dáid áššiid galggašii váldit vuhtii ministeriijas boazovahátlága heiveheamis mearridettiin, joatká Aikio.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aula, Birit-Anni Paadarin taidenäyttelyn teoksia.

Eallima ivnnit oaidninláhkai Anáris 22.2.-31.5.2022                              

/in , /by

Sámi mánáidkulturguovddáš MÁNNU čalmmusdahtta dábálaš sámiid dáidda-ja duodje čehppodaga mánáidkultur- doaimmain. Dán háve sámi áhkku Biret-Ánne Paadara Eallima ivnnit -dáiddačájáhus ráhpojuvvo disdaga 22.2. Sajosis, Anáris. Eallima ivnnit lea čoakkaldat 83-jahkasačča muittuin ja fearániin iežas eallima vásáhusain ja duovdagiin.

Biret-Ánne Paadar iežas orohagas Gihtelis  10.2.2022. Govvejeaddji: Petra Biret Magga-Vars

Biret-Ánne Paadar lea riegádan jagis 1939 Gánddaš Márjja ja Juho Sammol Paadara nieidan. Oktiibuot bearrašii riegadedje guhtta máná. Son lea 83 jagi boaris. Paadar lea eret Lusminjárggas Anáris muhto eallima bálgát nugo áhči jápmin soađis 1945 ja dan geažil birgejupmi dien áigge eallimis dahke hástalusaid.  Paadar gárttai earáid dikšui, skuvlii Rivdolii, evahko -mátkái Ylivieskai, biigodettiin ieš guđet sámi báikkiide Lismai, Menešjávrái, Leammái, Detnui ja Garegasnjárgii. Ráves olmmožin son fárrii náittoslihtuin Kelontekemäi, Ruŧŧii Boråsii ja Haaparandai ja dal son bisanan Gihtelii mánáid lahkosii.

Čájáhusas leat oktiibuot 18 oljoivdne-gova iešguđet sturrodagas. Govat leat buhtes ja šerres ivniiguin málejuvvon. Govain vuhtto sápmelačča dárkilis čalbmi mo birrasa ja bargguid leat áican juo mánnávuođa rájes gitta rávasnuvvamii. Govain leat Biret-Ánne orrunbáikkit, sámi árbevirolaš barggut ja luonddu iešvuođat.

Paadar lea váldán málemii dáidda-oahpahusa Haaparanddas Ruoŧas. Su maleriijat leat oidnon čájáhusain earret eará Kolaris ja Soađegilis. Čájáhussii leat laktojuvvon oanehis videobihtta, mas Biret-Ánne lávlu ja muitala iežas riegádeamis.  Čájáhus bistá Sajos kulturguovddážis miessemánu loahppa rádjái. Korona-dávdda geažil rahpandoalut eai ordnejuvvo vaikko sámi searvvuš livččii gearggus juo čoahkkanit iešguđetlágan kulturdoaluide. Paadar illosa, ahte távvalat bohtet oidnosii Sajosii, ja eandaliige Anárii gos son lea ieš maid eret. Mánu doaimmajođiheaddji Magga-Vars áigu geavahit čájáhusa kulturbajasgeassimis ja plánet bargobájiid mas govat leat sisdoalu oassin.

Eambbo dieđuid

tel. 040-7325503 MÁNNU Sámi mánáikulturguovddaš SÁMEDIGGI

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga mearreáigásaš plánejeaddji doaimma.

/in , /by

Bargu ollašuhttojuvvo oasseáigásažžan (70 %). Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2022 rádjai. Sámeossodat vástida sámiid buorredillebálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikkadási sierrabargu. Plánejeaddji barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis. Plánejeaddji boahtá bargat oktasašbarggus Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeovttadaga nuppi plánejeaddjiin ja Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálliin sihke doaibmat dárbbu mielde plánejeaddji sadjásažžan.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).  Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, doarvái buorre sosiálafuolahusa ja sámekultuvrra dovdamuš  sihke vásáhus gárgehanbarggus. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 706,50 €/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.  Virgegaskavuođas čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 9.3.2022 rádjai čujuhusas: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?15056d4b

Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.ekollega.fi

Lassedieđu barggu birra oažžu hálddahushoavda  Pia Ruotsala-Kangasniemes tel. 010 839 3106.

Anáris 22.2.2022                                                          
Sámediggi

Eana- ja meahccedoalloministeriijas ii doarjja boazojámuid ovddalgihtii eastadeapmái iige boazovahátlága heiveheapmái dán dálvvi oasil – oasis bálgosiin dilli lea erenoamáš váttis

/in , /by

Sámediggi ja eana- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalle 18.2.2022 sámediggelága 9 §:a ráđđádallangeatnegasvuođa mielde dán dálvvi boazojámuid ovddalgihtii eastadeamis ja lága boazodoalu deaividan vahágiid buhtadeamis (boazovahátláhka) heiveheamis dán dálvvi spiehkastatdiliide. Ráđđádallamis ii gávdnon oktasaš čoavddus.

Sámediggi evttohii ráđđádallamis, ahte stáhta galggašii álggahit sihke ovddalgihtii eastadeaddji doaimmaid boazojámuid eastadeami dihte ja boazovahátlága ja -ásahusa mieldásaš meannudeami spiehkastatdiliid gávnnaheapmin dán dálvvi oasil. Eana- ja meahccedoalloministeriija ovdanbuvttii ráđđádallamis, ahte dat ii evttot boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami, iige dál leat guorahallamis ovdamávssuid bokte ekonomalaš doarjja boazojámuid ovddalgihtii eastadeapmái. Ministeriija mielde dálvvi diliid ii sáhte doallat spiehkastahkan, go arvemearit leat leamaš unnit.

– Mii leat hui behtton ráđđádallama loahppabohtosiidda ja dasa, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija ii ádde boazodoalu erenoamáš váttis dili, vaikko das lea čielgasit sidjiide muitaluvvon, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Dás lea maiddái oassái gažaldat sámiid boazodoalu ja sámekultuvrra boahttevuođas. Juos eat oaččo doarjaga boazojámuid ovddalgihtii eastadeapmái ja boazovahátlága mieldásaš meannudeapmi ii álggahuvvo, sáhttá dát vearrámus dáhpáhusas mannat dasa, ahte buohkain ii leat šat vejolašvuohta joatkit ealáhusain, joatká Juuso.

Máŋggain sámiid ruovttuguovllu bálgosiin lea dál erenoamáš hástaleaddji dilli. Čakčat muhtii bievla eatnama ala, mii fas dagahii máŋggain báikkiin bohccuid borramuššan geavahan šattuid guohppuma. Muohta lea lassin dálvvi áigge jikŋon hui garasin, man dihte bohccuid guohtun lea máŋgga báikkis veadjemeahttun.

– Lean fuolas eana- ja meahccedoalloministeriija áššedovdamušas. Ministeriija čuovvu boazodoalu dili dušše arvemeriid vuođul. Dát dagaha dulkojumi, man mielde dilit eai leat spiehkastatláganat, iige vahát boazodollui livčče šaddan. Ministeriijas ii leat makkárge diehtu ovdamearkka dihte guohtuneatnamiid guohppumis dahje muohttaga čavgatvuođas ja danin galggašiige bivdit Luondduriggodatguovddáža čielggadit dili ja vahágiid eará guovlluin, dadjá nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sálleváre bálgosis heahti lea stuoris

Govva: Inga-Briitta Magga

Sálleváre bálgosa guovllus dálvi lea leamaš erenomáš váttis. Golggotmánu loahpas muhtii bievla eatnamii ja maŋŋá arvvii máŋga beaivvi, mii njuoskadii muohttaga eatnama rádjái. Dán dihte muohta lea jikŋon hui garasin eatnama rádjái. Olles bálgosa guovllus dušše vihtta proseantta lea leamaš anihahtti guohtuneana dálvvi áigge.

Sálleváre bálgosa boazoisit Iisko-Henrik Näkkäläjärvi lea hui fuolas boazoealáhusa dilis.  – Dás lea gažaldat eallimis ja jápmimis. Heahteveahki galggašii oažžut dallego heahti lea. Jos veahki ii oaččo, fertejit máŋggat boazodoallit heaitit ealáhusain dán dálvvi maŋŋá, dadjá Näkkäläjärvi.

Jo čakčat bohccuin oinnii dan, ahte guobbarat eai lean. Bohccot geavahit guobbariid borramuššan ja čogget buoiddi čuovvovaš dálvvi várás. Ovddit goavvedálvvis lea easkka guokte jagi áigi, eaige bohccot leat geargan ollásit vel fámosnuvvat.

– Čakčat njuovvanmearit ledje áibbas unnánaččat, de boazodoalliid boađut báhce heittogin. Dál máŋggat leat dán dilis, ahte galggašii bastit lassebiebmat, muhto ruhta ii leat. Mannan vahkus bigálusas vuorrasut boazodoallit ledje jierásmuvvan das, man fuones ortnegis bohccot leat dán muttos jagi, joatká Näkkäläjärvi.

Sálleváre bálggus lea Anára gieldda oarjjábealde. Stuorámus oassi bálgosis lea Leammi álbmotmeahcis ja Bátneduoddara meahcceguovllus. Bálgosa viidodat lea measta 3000 njealjehaskilomehtera.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Iisko-Henrik Näkkäläjärvi
Sálleváre bálgosa boazoisit
040 481 7212

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi ohcá oasseáigásaš spesiálaplánejeaddji mearreáigásaš doibmii 50 % bargoáigin

/in , /by

Plánejeaddji fuolaha Interreg Aurora -prográmma (2021–2027) sámeoassesuorggi ohcamušaide ja maiddái prošeavttaide laktáseaddji rávvemis, diehtojuohkimis, prošeaktačuovvumis, ohcamušaid gieđahallamis sihke ovdanbuktimis hálddahuskomiteai. Bargu lea oasseáigásaš (50 %), ja bargi sajustuvvá soahpamuša bokte Suoma Sámediggái.

Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá álggos 31.12.2022 rádjai. Interreg Aurora- prográmma sámeoassesuorggi bargu joatkašuvvá oasseáigásažžan (50 %) jagi 2027 rádjai dainna eavttuin, ahte ášši ovdána EU:s plána mielde. Lassidieđut Interreg Aurora- prográmma birra gávdnojit čujuhusas https://www.interregnord.com/interreg-aurora/

Gelbbolašvuođagáibádussan lea heivvolaš allaskuvladutkkus. Lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra ja rádjaoktasašbarggu sihke hálddahusbargguid buori dovdama, buriid gulahallandáidduid, válmmašvuođa iehčanas bargamii, návcca ovttasbargamii ja erenomáš buori eaŋgalsgiela njálmmálaš ja čálalaš máhttima. Bargohárjánupmi seammalágan bargguin sihke EU-láhkaásaheami ja hálddahusa dovdamuš gehččojuvvojit ohccái ovdun. Bargui gullá mátkkošteapmi prošeaktaguovllus. Interreg Aurora- prográmma prográmmagiella lea eaŋgalsgiella. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (ollesáigásaš barggu vuođđobálká 2706,50 €/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit sámeguovllu lassi 24 % ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Barggus čuvvojuvvo 6 mánotbaji geahččalanáigi

Bargoohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma Sámediggái 11.3.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c0b7642e

Lassidieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, tel. +358407262688.

Lassidieđuid Interreg Aurora-prográmmaáigodaga birra addá prográmmahoavda Iiris Mäntyranta, Norrbotten leanaráđđehus, iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se tel. + 46 10 225 53 76

Anáris 21.2.2022
Sámediggi

Ođđa bargogirji nuortalašgillii almmuhuvvon 

/in , , /by

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea almmustahttán ođđa nuortalašgiela bargogirjji ǨIÕČČ 3  girjeráidui.  ǨIÕČČ 3 ǩiđđpââʹj tuejjǩeʹrjj lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla goalmmát luohká vierisgiela oahpahussii.  

Girji lea jorgaluvvon davvisámegiela GEA -oahppogirjeráiddus, man lea čállán Oona Länsman ja  govaid sárgon Nora Bäck. Nuortalašgillii girjji lea jorgalan ja heivehan Raija Lehtola ja lay out bargan Anni Näkkäläjärvi.  

Diŋgojumit neahttagávppi bokte: ǨIÕČČ 3 ǩiđđpââʹj tuejjǩeʹrjj

GEA 4 kirjan kansikuva

Ođđa oahppogirji davvisámegillii almmuhuvvon 

/in , , /by

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea almmustahttán ođđa davvisámegiela oahppogirjji GEA girjeráidui.  GEA 4 Davvisámegiella vieris giellan lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla njealját luohká vierisgiela oahpahussii. Oahppogirjji lea vejolaš fidnet nuorta -ja oarjesuopmaniin. Girjji teavstta lea čállán Oona Länsman.  Girjji govaid lea sárgon ja lay out bargan Nora Bäck.  

Diŋgojumit neahttagávppi bokte:

Almmuheapmi sámegielaid gáiddusoahpahussii lohkanjahkái 2022–2023 rahppojuvvui

/in , /by
Govas Anni-Sofia Niittyvuopio, Henna Aikio, Hanna Helander, Satu Pieski, Ulla Aikio-Puoskari ja Joni Saijets.

Almmuheapmi Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu oahpahussii lohkanjahkái 2022–2023 lea rahppojuvvon. Almmuheapmi oahpahussii dahkkojuvvo Hellewi-almmuhanvuogádagas. Almmuheapmi guoská sihke ođđa ohppiid ja daid ohppiid, geat jotket fitnu oahpahusas.

Almmuheami sáhttá dahkat oahpahusa lágideaddji, rektor dahje oahppi fuolaheaddji. Go almmuheami dahká fuolaheaddji, de sávvat fuolaheaddji váldit oktavuođa oahppi skuvlii, ja muitalit, ahte oahppis lea miella ja vejolašvuohta oassálastit sámegiela gáiddusoahpahussii. Almmuheami ferte dahkat maŋimustá 31.3.2022.

Rávvagat Hellewis almmuheapmái

Gáiddusoahpahusfidnu fállá sámegiela (anáraš-, nuortalaš-, dahje davvisámegiela) vuođđooahpahusa dahje logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahusa 2 vd sámeohppiide, geat orrot sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Maiddái ovdaoahpahusa oahppit sáhttet oassálastit fitnu oahpahussii. Fidnu ii fála oahpahusa rávesolbmuide.

Sámegiela ii dárbbaš máhttit ovddežis, vai sáhttá oassálastit oahpahussii. Oahpahusjoavkkut juhkkojuvvojit juohke sámegillii. Juohkimis váldojuvvojit vuhtii ohppiid luohkká- ja gielladássi. Oahpahusa viggat lágidit gielain ja joavkkuin, main leat unnimustá guokte oahppi dahje studeantta.

Fuomáš, ahte muhtin gávpogat (ee. Helsset, Oulu ja Roavvenjárga) lágidit davvisámegiela oahpahusa maiddái lagašoahpahussan. Juos dus lea miella searvat oahpahussii, de váldde oktavuođa iežat skuvlla rektorii dahje gávpoga skuvlavirgedoaimmahahkii!

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Fidnu joatkašuvvá gitta jagi 2023 giđđalohkanbaji lohppii, ja dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fitnu mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu.

Boahttevaš dáhpáhusat

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu lágida njukčamánus infodilálašvuođa oahpahusa lágideddjiide ja vánheneahkeda. Dilálašvuođaide ii dárbbaš almmuhit iežas ovddalgihtii.

Sámegielaid gáiddusoahpahus – boahttevuođa huksen
Infodilálašvuohta oahpahusa lágideddjiide
ga 16.3.2021 dii 15.00–16.00
Liŋka: Searvva dilálašvuhtii dás

Sámegielaid gáiddusoahpahusa vánheneahket ja infodilálašvuohta áššis beroštuvvan vánhemiidda
ga 23.3.2021 dii 18.00–19.00
Liŋka: Searvva dilálašvuhtii dás

Bures boahtin mielde sámegielaid gáiddusoahpahussii!

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, fidnohoavda
Ohcejoga gielda
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, fidnokoordináhtor
Sámediggi
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/

Sámediggi almmuha ohcan láhkai plánejeaddji mearreáigásaš doaimma

/in , , , /by

Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá mearreáigásaš plánejeaddji, gean bargun lea ráhkadit dieđihanmateriála sámi giellalágas ja sámiid eará gielalaš vuoigatvuođain sámeálbmogii neahttasiidduide ja eará kanálaide.  Bargu álgá 1.4.2022 dahje soahpamuša mielde ja bistá 31.6.2022 rádjai ja vejolaččat dan maŋŋelge.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámiid gielalaš vuoigatvuođaid, sámekultuvrra ja hálddahusbargguid buori dovdamuša ja buriid gulahallandáidduid. Bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvo ovdun.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2645,46 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi vuođul ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Doaimmas čuvvojuvvo guovtte vahku geahččalanáigi.

Ohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 7.3.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?0855aa64&lang=fi-FI

Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 16.2.2022
Sámediggi

Lappi guovllustivrra báikejuohku almmustahtton – sámegiela lávdegotti čoahkkáibidju ii vástit ráđđádallanbohtosa

/in , /by

Yle ođđasiid mielde sámegiela lávdegotti lahtuin guhtta bohtet Sámedikkis ja čieža buresveadjinguovllu áirasiin. 13 – lahttosaš lávdegotti ságajođihanbáikki oažžu guovddášbellodat. Lávdegotti čoahkkáibidju ii vástit dan, maid buresveadjinguovllu gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána lea ráđđádallan Sámedikkiin. Lappi guovllustivrra stuorámus joavkku guovddáža ságajođiheaddji Markus Lohi dieđihii vuossárgga 14.2. guovllustivrajoavkkuid soahpan báikejuogus.

Buresveadjinguovllu gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallamiin gávdnui ovttaráđálašvuohta ođđajagemánus 2022, ahte sámegiela lávdegottis leat guhtta buresveadjinguovllu nammadan lahtu, vihtta Sámedikki nammadan lahtu ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima nammadan lahttu. Lassin ráđđádallamiin lea sohppon, ahte lávdegoddi sáhtášii váikkuhit ieš ságajođiheaddji válljemii.

– Dál buresveadjinguovllu bellodagat leat ovttabealagit mearridan sámegiela lávdegotti čoahkkáibijus, eaige leat vuhtii váldán oainnuid, mat bohtet Sámedikki lágas ásahuvvon bargguid bokte. Lea  problemáhtalaš, go ráđđádallangeatnegasvuođa ja ráđđádallamiid bohtosiid eai dáhto gudnejahttit, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđádallamiin šihtton lávdegotti báikejuohku lei Sámedikki mielde minimaeaktu dasa, ahte Sámedikki lágas ásahuvvon barggut ovddastit sámeálbmoga ja maiddái dikšut sámegiela ja kultuvrra guoski áššiid livčče sáhttán ollašuvvat lávdegotti doaibmasuorgái gullevaš buresveadjinguovllu doaimmas.

– Ráđđádallamiin gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgánain gávnnaimet oktasašipmárdusa sámegiela lávdegotti čoahkkáibijus, mii sihkkarasttášii lávdegotti doarvái buorre áššedovdamuša ja dássebeallásaš ovddastusa. Lean behtton dasa, ahte buresveadjinguovllu stivrajoavkkut garve ráđđádallanbohtosa oalát, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Ráđđádallamiin sohppon lávdegotti čoahkkáibidju ja ságajođiheaddjiid válljenvuohki ovdan buktui maiddái gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána politihkalaš čuovvunjovkui, gos leat ovddastuvvon sihke bellodagat ja Sámediggi.

– Lávdegotti čoahkkáibiju birra livčče lean vejolašvuohta ságastallat politihkalaš čuovvunjoavkkus, gos maiddái Sámedikkis lea ovddasteaddji. Dál áššis lea sohppon stivrajoavkkuid gaskkas almmá makkárge gulahallama haga Sámedikkiin. Livččiimet sávvan buoret álggu buresveadjinguovllu mearrádusbargiid ja Sámedikki oktasašbargui, joatká Koivisto.

Buresveadjinguovllu birra addon lága mielde sámegiela lávdegotti lahttun válljejuvvojit sámegielat olbmot. Uhcimustá 40 proseantta lávdegotti lahtuin galgá nammadit Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohan olbmuin nu, ahte siidačoahkkin evttoha dain ovtta olbmo.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi