Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin porokuolemien ennaltaehkäisemiseksi ja porovahinkolain mukaisen menettelyn käynnistämiseksi

Saamelaiskäräjät julkaisi 28.2.2022 avoimen kirjeen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Saamelaiskäräjät vetoaa kirjeessään ministeri Leppään porokuolemien ennaltaehkäisemiseksi ja porovahinkolain mukaisen menettelyn käynnistämiseksi kuluvan talven osalta. Saamelaiskäräjät kutsuu ministeri Lepän tutustumaan vallitsevaan tilanteeseen saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio. Kuvat: Johanna Labba ja Ville Fofonoff.

– Kutsumme ministeri Lepän, ja myös muut asiaa valmistelevat ja siitä päättävät henkilöt, tutustumaan vallitsevaan tilanteeseen saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa. Haluamme näyttää, että hätä on suuri ja apu välttämätöntä, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät on neuvotellut asiasta maa- ja metsätalousministeriön kanssa 18.2.2022. Ministeriö ei tuolloin nähnyt tarvetta käynnistää porovahinkolain mukaista menettelyä, sillä ministeriön edustajien mukaan talven olosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisena, koska sademäärät ovat olleet vähäisiä. Myöskään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä porokuolemien välttämiseksi ei ole ministeriössä valmistelussa.

– On ongelmallista, että ministeriö on tehnyt suuresti saamelaiseen poronhoitoon vaikuttavan päätöksen pelkkien sademäärien perusteella, toteaa toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.

– Vaikka lumipeitteen syvyys useissa kotiseutualueen paliskunnissa on kuluvana talvena ollut kohtuullinen, lumipeite on kivikova, minkä vuoksi porojen on monin paikoin mahdotonta kaivaa ravintoa. Se tarkoittaa, että porot lähtevät vaeltamaan rauhattomasti suotuisimmille laidunalueille ja niitä joudutaan sitten etsimään ja hakemaan. Lisäksi joidenkin paliskuntien alueella home on pilannut laajoilla aloilla poron käyttämän ravinnon. Kaikki nämä seikat tulisi ottaa ministeriössä huomioon porovahinkolain soveltamisesta päätettäessä, jatkaa Aikio.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aula, Birit-Anni Paadarin taidenäyttelyn teoksia.

Elämän värit esillä Inarissa 22.2.-31.5.2022                                 

Saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU tuo esille tavallisten saamelaisten taide- ja käsityötaitoa lastenkulttuurikeskus toiminnassa. Tällä kertaa saamelainen Birit-Anni Paadar Elämän värit -taidenäyttely avataan 22.2. Sajoksessa, Inarissa. Elämän värit on kokoelma 83-vuotiaan muistoista ja tapahtumista  ja maisemista.

Birit-Anni Paadar kotonaan Kittilässä 10.2.2022. Kuvaaja: Petra Biret Magga-Vars

Birit-Anni Paadar on syntynyt vuonna 1939 Gánddaš Márjan ja Juho Sammol Paadarin perheeseen. Yhteensä perheeseen syntyi kuusi lasta. Hän on 83 -vuotias. Paadar on kotoisi Lusmaniemestä Inarista, mutta elämän polut kuten isän menehtyminen sodassa 1945 ja sen seurauksena pärjääminen loi uusia haasteita. Paadar joutui muiden hoitoon, kouluun Riutulaan, evakko-matkalle Ylivieskaan, piikomaan saamenlaisiin taloihin kuten Lismaan, Menesjärvelle, Lemmenjoelle, Tenolle ja Karigasniemelle. Aikuisiällä hän muutti avioliitossaan Kelontekemään, Ruotson Boråsiin ja Haaparantaan ja sen jälkeen pysähtyi Kittilään lähelle lapsiaan.

Näyttelyssä on yhteensä 18 erikokoista öljyväri-maalausta. Kuvat ovat puhtailla ja kirkkailla väreilla maalattuja. Kuvista voi nähdä saamelaisen tavan kuvata  ympäristöä ja töitä tarkasti kun sitö on  seurattu lapsuudesta aikuisuuteen asti. Kuvissa on Birit-Annin asumapaikkoja, saamelaisia perinteisiä töitä ja luonnon erityisiä piirteitä.

Paadar on saanut taide-koulutusta Haaparannassa, Ruotsissa. Hänen maalauksensa ovat olleet esillä aikaisemmin Kolarissa ja Sodankylässä. Näyttelyyn on liitetty video-tallenne, jossa Birit-Anni laulaa ja kertoo omasta syntymästään. Näyttely on Sajoksessa esillä toukokuun loppuun saakka. Koronan takia avajaisia ei järjestetä vaikka saamelaisyhteisö mielellään jo kokoontuisi erilaisiin kulttuuri-tapahtumiin. Paadar iloitsee, että hänen maalauksensa tulevat Sajokseen esille, erityisesti sen takia kun hän on itse Inarista kotoisin. Mánnun toiminnanohjaaja Magga-Vars aikoo käyttää näyttelyä kulttuurikasvatuksen osiona ja suunnitella työpajoja, jossa kuvat ovat yhtenä osana pajan sisältöä.

Lisätietoja

puh. 040-7325503 MÁNNU Saamelainen lastenkulttuurikeskus SAAMELAISKÄRÄJÄT

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena (70 %). Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2022 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Suunnittelija tulee työskentelemään yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toisen suunnittelijan ja Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteerin kanssa sekä toimimaan tarvittaessa suunnittelijan sijaisena.

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 706,50  euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.3.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?15056d4b

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.ekollega.fi

Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 22.2.2022                                            
Saamelaiskäräjät

Maa- ja metsätalousministeriöltä ei tukea porokuolemien ennaltaehkäisyyn eikä porovahinkolain soveltamiseen kuluvan talven osalta – osassa paliskunnista tilanne on katastrofaalinen

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelivat 18.2.2022 saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvotteluvelvoitteen mukaisesti kuluvan talven porokuolemien ennaltaehkäisystä sekä lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (porovahinkolaki) soveltamisesta kuluvan talven poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Neuvottelussa ei päästy yhteisymmärrykseen.

Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa, että valtion tulisi käynnistää sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet porokuolemien ehkäisemiseksi että porovahinkolain ja -asetuksen mukainen menettely poikkeusolojen toteamiseksi kuluvan talven osalta. Maa- ja metsätalousministeriö totesi neuvottelussa, että se ei esitä porovahinkolain mukaista menettelyä käynnistettäväksi, eikä tällä hetkellä ole suunnitteilla myöskään ennakollista taloudellista tukea porokuolemien ehkäisemiseksi. Ministeriön mukaan talven olosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisena, koska sademäärät ovat olleet vähäisiä.

– Olemme äärimmäisen pettyneitä neuvottelun lopputulokseen ja siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ymmärrä poronhoidon katastrofaalista tilannetta, vaikka siitä on selväsanaisesti heille kerrottu, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Tässä on nyt osaltaan kyse myös saamelaisen poronhoidon ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta. Mikäli tukea porokuolemien välttämiseen ei saada ja porovahinkolain mukaista menettelyäkään ei aloiteta, voi tämä pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että kaikilla ei ole enää mahdollisuutta jatkaa elinkeinon parissa, jatkaa Juuso.

Monissa saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa on tällä hetkellä erittäin haastava tilanne. Syksyllä lumi satoi sulan maan päälle, mikä johti monin paikoin porojen ravinnoksi käyttämien kasvien homehtumiseen. Lumi on lisäksi talven aikana jäätynyt kivikovaksi, minkä vuoksi porojen ravinnon kaivaminen on monin paikoin mahdotonta.

– Olen huolissani maa- ja metsätalousministeriön asiantuntemuksesta. Ministeriö seuraa poronhoidon tilannetta pelkkien sademäärien perusteella. Tämä johtaa tulkintaan, jonka mukaan olot eivät olisi poikkeukselliset, eikä tuhoa poronhoidolle olisi aiheutunut. Ministeriöllä ei ole minkäänlaista tietoa esimerkiksi laitumen hometilanteesta tai lumen kovuudesta ja siksi tulisikin pyytää Luonnonvarakeskusta selvittämään tilanne ja tuhot eri puolilla, toteaa toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Sallivaaran paliskunnassa hätä on suuri

Taka-alalla oranssissa pipossa Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi syyserotuksessa. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Sallivaaran paliskunnan alueella talvi on ollut katastrofaalinen. Lokakuun lopussa lumi satoi sulaan maahan ja myöhemmin satoi monta päivää vettä, mikä kasteli lumen maahan asti. Tämän seurauksena lumi on jäätynyt kivikovaksi maahan saakka. Koko paliskunnan alueesta ainoastaan viisi prosenttia on ollut käyttökelpoista laidunmaata talven aikana.

Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi on erittäin huolestunut poroelinkeinon tilanteesta. – Tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Hätäapua tulisi saada silloin kun hätä on. Jos apua ei tule, joutuu moni poronhoitaja lopettamaan elinkeinon tämän talven jälkeen, sanoo Näkkäläjärvi.

Jo syksyllä porojen kunnossa näkyi se, että sieniä ei ollut. Porot käyttävät sieniä syksyllä ravinnokseen ja keräävät varastorasvaa tulevaa talvea varten. Aikaisemmasta katastrofitalvesta on vasta kaksi vuotta aikaa, eivätkä porot ole ehtineet täysin kuntoutua.

– Syksyllä teurasmäärät olivat olemattomia, joten poronhoitajien tulot jäivät heikoksi. Nyt moni on siinä tilanteessa, että pitäisi pystyä lisäruokkimaan, mutta rahaa ei ole. Viime viikolla erotuksessa vanhemmat poronhoitajat olivat järkyttyneitä siitä, kuinka huonossa kunnossa porot ovat tähän aikaan vuodesta, jatkaa Näkkäläjärvi.

Sallivaaran paliskunta sijaitsee Inarin kunnan länsipäässä. Suurimmalta osalta paliskunta sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaa-alueella. Paliskunnan pinta-ala on lähes 3000 neliökilometriä.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Iisko-Henrik Näkkäläjärvi
Sallivaaran paliskunnan poroisäntä
040 481 7212

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi osa-aikaisen erikoissuunnittelijan määräaikaisen tehtävän 50 % työajalla

Suunnittelija vastaa Interreg Aurora -ohjelman (2021–2027) saamelaisosa-alueen hakemuksiin sekä hankkeisiin liittyvästä neuvonnasta, viestinnästä, hankeseurannasta, hakemusten käsittelystä sekä esittelystä hallintokomitealle. Työ on osa-aikainen (50 %), ja työntekijä sijoittuu sopimuksellisesti Suomen Saamelaiskäräjille.

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää aluksi 31.12.2022 saakka. Interreg Aurora- ohjelman saamelaisosa-alueen työ jatkuu osa-aikaisena (50 %) vuoteen 2027 saakka edellyttäen, että asia etenee EU:ssa suunnitellusti. Lisätietoa Interreg Aurora-ohjelmasta löytyy osoitteesta https://www.interregnord.com/interreg-aurora/.

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin ja rajat ylittävän yhteistyön sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta, hyviä viestintätaitoja, valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, kykyä tiimityöhön ja erittäin hyvää englannin kielen suullista sekä kirjallista osaamista. Työkokemus vastaavista tehtävistä sekä EU-lainsäädännön ja hallinnon tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Tehtävään sisältyy matkustelua hankealueella. Interreg Aurora-ohjelman ohjelmakieli on englanti.  Palkka määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (kokoaikaisen työsuhteen peruspalkka 2706,50 €/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Työssä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Työhakemus liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjille 11.3.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c0b7642e

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, puh. +358407262688.

Lisätietoja Interreg Aurora-ohjelmakaudesta antaa ohjelmapäällikkö Iiris Mäntyranta, Norrbottenin lääninhallitus iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se puh. + 46 10 225 53 76

Inarissa 21.2.2022
Saamelaiskäräjät

Uusi koltansaamen harjoituskirja on ilmestynyt 

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden koltansaamen ǨIÕČČ 3 kirjasarjan harjoituskirjan. ǨIÕČČ 3 ǩiđđpââʹj tuejjǩeʹrjj on harjoituskirja perusopetuksen kolmannen luokan koltansaame vieraana kielenä opetukseen. 

Kirja on käännetty pohjoissaamen GEA -oppikirjasarjasta, jonka on käsikirjoittanut Oona Länsman ja kuvittanut Nora Bäck. Koltansaamen kielelle kirjan on kääntänyt ja sovittanut Raija Lehtola ja taittanut Anni Näkkäläjärvi.  

Tilaukset verkkokaupan kautta: ǨIÕČČ 3 ǩiđđpââʹj tuejjǩeʹrjj – Samediggi 

GEA 4 kirjan kansikuva

Uusi pohjoissaamenkielen oppikirja ilmestynyt 

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden pohjoissaamen oppikirjan GEA kirjasarjaan. GEA kirjasarjaa laaditaan alakoulun saame vieraana kielenä opetukseen. Uusin oppikirja GEA 4 Davvisámegiella vieris giellan on tarkoitettu käytettäväksi peruskoulun neljännellä luokalla. Oppikirjaa on saatavilla itä -ja länsimurteilla. GEA kirjasarjan tekstit on kirjoittanut Oona Länsman. Kuvat ja taiton on tehnyt Nora Bäck.  

Tilaukset verkkokaupan kautta:

Ilmoittautuminen saamen kielten etäopetukseen lukuvuodelle 2022–2023 avautui

Kuvassa Anni-Sofia Niittyvuopio, Henna Aikio, Hanna Helander, Satu Pieski, Ulla Aikio-Puoskari ja Joni Saijets.

Ilmoittautuminen Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen opetukseen lukuvuodelle 2022–2023 on avautunut. Ilmoittautuminen opetukseen tehdään Hellewi-ilmoittautumisjärjestelmässä. Ilmoittautuminen koskee uusia oppilaita ja hankkeen opetuksessa jatkavia oppilaita.

Ilmoittautumisen voi tehdä opetuksen järjestäjä, rehtori tai huoltaja. Kun ilmoittautumisen tekee huoltaja, toivomme huoltajan olevan yhteydessä oppilaan kouluun, ja kertovan oppilaan halukkuudesta ja mahdollisuudesta osallistua saamen kielen etäopetukseen. Opetukseen ilmoittaudutaan 31.3.2022 mennessä.

Ohjeet Hellewissä ilmoittautumiseen

Etäopetushanke tarjoaa saamen kielen (inarin-, koltan- tai pohjoissaamen) perusopetusta tai lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta 2 vt saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella oleville saamelaisoppilaille. Myös esiopetuksen oppilaat voivat osallistua hankkeen opetukseen. Hanke ei tarjoa opetusta aikuisille.

Saamea ei tarvitse osata entuudestaan osallistuakseen opetukseen. Opetusryhmät muodostetaan jokaiseen saamen kieleen erikseen oppilaiden luokka- ja kielitaso huomioiden. Opetus pyritään järjestämään kielissä ja ryhmissä, joissa on vähintään kaksi oppilasta tai opiskelijaa.

Huomioithan, että jotkut kaupungit (mm. Helsinki, Oulu ja Rovaniemi) järjestävät pohjoissaamen kielen opetusta myös lähiopetuksena. Halutessasi opetukseen, ota yhteys oman koulun rehtoriin tai kaupunkisi kouluvirastoon!

Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke, joka jatkuu 2023 kevätlukukauden loppuun. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteina on tarjota saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta peruskoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia.

Tulevia tapahtumia

Saamen kielten etäopetushanke järjestää maaliskuun aikana infotilaisuuden opetuksen järjestäjille ja vanhempainillan etäopetukseen osallistuville ja asiasta kiinnostuneille vanhemmille. Ennakkoilmoittautumista tilaisuuksiin ei vaadita.

Saamen kielten etäopetus – tulevaisuuden rakentamista
Infotilaisuus opetuksen järjestäjille
ke 16.3.2021 klo 15.00–16.00
Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Saamen kielten etäopetuksen vanhempainilta ja infotilaisuus etäopetuksesta kiinnostuneille vanhemmille
ke 23.3.2021 klo 18.00–18.30
Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tervetuloa mukaan saamen kielten etäopetukseen!

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio, hankepäällikkö
Utsjoen kunta
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, hankekoordinaattori
Saamelaiskäräjät
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi suunnittelijan määräaikaisen tehtävän

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee määräaikaista suunnittelijaa, jonka tehtävänä on laatia tiedotusmateriaalia saamen kielilaista ja muista saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisväestölle nettisivuille ja muille kanaville.  Työ alkaa 1.4.2022 tai sopimuksen mukaan ja kestää 30.6.2022 saakka ja mahdollisesti sen jälkeen. Työ on mahdollista tehdä myös osa-aikaisena.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaisten kielellisten oikeuksien, saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä viestintätaitoja. Työkokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaan (peruspalkka 2645,46 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä. Tehtävässä noudatetaan kahden viikon koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 7.3.2022 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?0855aa64&lang=fi-FI

Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 16.2.2022
Saamelaiskäräjät

Lapin aluevaltuuston paikkajako julkistettu – saamen kielen lautakunnan kokoonpano ei vastaa neuvottelutulosta

Ylen uutisen mukaan saamen kielen lautakunnan jäsenistä kuusi tulee Saamelaiskäräjistä ja seitsemän hyvinvointialueen valtuutetuista. 13-jäsenisen lautakunnan puheenjohtajuuden saa keskusta. Lautakunnan kokoonpano ei vastaa sitä, mitä hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin on neuvotellut Saamelaiskäräjien kanssa. Lapin aluevaltuuston suurimman ryhmän keskustan puheenjohtaja Markus Lohi tiedotti maanantaina 14.2. aluevaltuustoryhmien sopimasta paikkajaosta.

Hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen ja Saamelaiskäräjien välisessä neuvottelussa saavutettiin tammikuussa 2022 yhteisymmärrys siitä, että saamen kielen lautakunnassa on kuusi hyvinvointialueen nimeämää jäsentä, viisi Saamelaiskäräjien nimeämää jäsentä ja yksi Kolttien kyläkokouksen nimeämä jäsen. Lisäksi neuvotteluissa on sovittu, että lautakunta voisi vaikuttaa itse puheenjohtajan valintaan.

– Nyt hyvinvointialueen puolueet ovat yksipuolisesti päättäneet saamen kielen lautakunnan kokoonpanosta, eivätkä ole huomioineet Saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien kautta tulevia näkemyksiä. On ongelmallista, että neuvotteluvelvoitetta ja neuvottelujen tuloksia ei tahdota kunnioittaa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Neuvotteluissa sovittu lautakunnan paikkajako oli Saamelaiskäräjien mukaan minimiedellytys sille, että Saamelaiskäräjien lakimääräiset tehtävät edustaa saamen kansaa sekä hoitaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevat asiat olisi voinut toteutua lautakunnan toimialaan kuuluvassa hyvinvointialueen työssä.

– Neuvottelussa väliaikaisen valmistelutoimielimen kanssa saavutimme yhteisymmärryksen saamen kielen lautakunnan kokoonpanosta, joka varmistaisi lautakunnan riittävän asiantuntemuksen ja tasapuolisen edustuksellisuuden. Olen pettynyt siihen, että hyvinvointialueen valtuustoryhmät sivuuttivat neuvottelutuloksen täysin, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Neuvotteluissa sovittu lautakunnan kokoonpano ja puheenjohtajiston valintatapa esiteltiin myös väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittiselle seurantaryhmälle, jossa ovat edustettuina sekä puolueet että Saamelaiskäräjät.

– Keskustelua lautakunnan kokoonpanosta olisi ollut mahdollisuus käydä poliittisessa seurantaryhmässä, jossa myös Saamelaiskäräjillä on edustaja. Nyt asia on sovittu valtuustoryhmien välillä ilman minkäänlaista vuoropuhelua Saamelaiskäräjien kanssa. Olisimme toivoneet parempaa alkua hyvinvointialueen päättäjien ja Saamelaiskäräjien yhteistyölle, jatkaa Koivisto.

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan saamen kielen lautakunnan jäseniksi valitaan saamenkielisiä henkilöitä. Vähintään 40 prosenttia lautakunnan jäsenistä on nimettävä Saamelaiskäräjien sekä kolttien kyläkokouksen esittämistä henkilöistä siten, että kyläkokous esittää näistä yhtä henkilöä.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi