Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023!

Sámediggi sávvá ráfálaš juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi 2023!

Sämitigge tuáivut rávhálijd juovlâid já luholii uđđâ ive 2023!

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat rääuhlõs rosttvid da leklvaž ođđ eeʹjj 2023!

Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023!

Season’s Greetings!

Kuva: Ellen-Maarit Juuso

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 23.–30.12.2022

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on suljettu 23.–30.12.2022. Kiireellisissä asioissa ottakaa yhteyttä info@samediggi.fi.

Pikku kirjat -sarja ilmestyi inarin- ja pohjoissaameksi

Uʹcc ǩeerja (Pikku kirjat) koltansaamenkielinen digikirjasarja on ilmestynyt inarin- ja pohjoissaameksi. Kirjat opastavat tavallisiin saamen kielen sanoihin, kuten kulkemisverbeihin ja väreihin, ja vaatteiden ja ruokien nimityksiin. Kirjat edistävät samalla kielioppiasioita ja lukemaan oppimista. Kirjoista on valmistettu kaksi versiota, tavutettu ja ilman tavuja sekä lisäksi kuhunkin teemaan liittyvä harjoituskirja. 

Uʹcc ǩeerja -digikirjojen sarja syntyi Sevettijärven koulun koltansaamen kielen opettaja Maria Porsangerin ehdotuksesta.

Kirjat on käsikirjoittanut ja kuvittanut Esther Berelowitsch, joka työskentelee Saamelaiskäräjillä oppimateriaalin projektityöntekijänä. Laura Ylinampa on kääntänyt kirjat inarinsaameksi, ja Arla Magga pohjoissaameksi.

Uʹcc ǩeerja -työryhmään kuuluvat Maria Porsanger, Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio, Anna-Katariina Feodoroff, Petra Kuuva, Heli Aikio ja Aura Pieski. Digikirjan teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet Unni Länsman ja Esther Berelowitsch.

Sarja täydentyy edelleen ensi vuonna.

Kaikille avoimet linkit inarinsaamenkielisiin kirjoihin: 

Kaikille avoimet linkit pohjoissaamenkielisiin kirjoihin: 

Kirjat on julkaissut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.

Lisätietoja: 

Esther Berelowitsch
Koltansaamenkielinen oppimateriaalin projektityöntekijä
esther.berelowitsch@samediggi.fi

Hakeutuminen vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon päättyy 31.12.2022 ennen klo 16

Hakeutuminen vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon päättyy 31.12.2022 ennen klo 16. Hakulomakkeen voi toimittaa sähköisesti, postitse tai toimittamalla hakulomake Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan toimistoon. Lomakkeiden tulee olla vaalilautakunnan toimistossa 31.12.2022 ennen klo 16.00.

Vaalien aikataulu ja lomakkeet löytyvät osoitteesta: https://www.samediggi.fi/vaalit-2023/.

Lisätietoja hakeutumiseen liittyen voi tiedustella puhelimitse tai suojatun sähköpostin kautta.

Inarissa 20.12.2022

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 INARI
010 839 3155

Suojattu sähköposti: https://secmail.com/send/vMJaNprX, vastaanottaja: vaalit@samediggi.fi

Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue vetäytyvät Tenon kalastussääntöneuvotteluista Norjan viranomaisten tiukan vaatimuksen seurauksena

Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Suomen Saamelaiskäräjien edustajat ja Tenon kalatalousalue vetäytyvät Tenon kalastussääntöneuvotteluista, koska neuvottelut ovat pysähtyneet Norjan viranomaisten tiukkaan vaatimukseen kieltää lohenkalastus Tenolla kokonaan seuraavassa kalastussäännössä. Lohen kalastuskielto olisi voimassa 5–7 vuotta. Edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei enää ole.

Tenon kalatalousalue on jo päättänyt vetäytyä neuvotteluista. Suomen Saamelaiskäräjät tukee Tenon kalatalousalueen päätöstä ja Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee asiaa ensi viikon kokouksessa Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Saamelaiskäräjien edustajien ehdotuksen pohjalta.

Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue katsovat, että Norjan viranomaisten edustajat ovat kariuttaneet neuvottelut, koska eivät voi myöntyä vähäiseenkään lohenkalastukseen Tenolla, eivätkä noudata kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen kutuvaltioperiaatetta.

– On käsittämätöntä, miten Norja sallii Tenon lohikantoihin kohdistuvan kalastuksen rannikollaan samalla, kun se vaatii lohenkalastuksen kieltämistä Tenojoella, sanoo Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Mika Aikio.

Suomen valtioneuvosto asetti Tenon kalastussäännön Suomen neuvotteluvaltuuskunnan toukokuussa 2020 ja antoi neuvotteluille kaksi päätavoitetta: Tenon lohikantojen elvyttämisen ja saamelaisten oikeuksien toteutumisen edistämisen. Myös Norjan hallitus lausui ennen neuvotteluja tavoitteeksi saamelaisten oikeuksien vahvistamisen.

– Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden edustajat ovat neuvotteluissa puolustaneet saamelaisten ja muiden kalastusoikeuden haltijoiden oikeuksia ja ilmoittaneet, että eivät voi hyväksyä ehdotettua kalastussääntöä, koska se olisi vastoin Suomen perustuslakia. On erittäin valitettavaa, että Norjan viranomaisilla neuvottelujen lähtökohdat näyttävät unohtuneen, sanoo Suomen Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Suomessa Saamelaiskäräjien ja Tenon kalatalousalueen tulee ilmoittaa maa- ja metsätalousministeriön kautta valtioneuvostolle vetäytymisestä ja pyytää eron myöntämistä edustajilleen Suomen neuvotteluvaltuuskunnasta. Norjan puolen Tenon kalastushallinnon hallitus käsittelee asiaa tammikuussa.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Mika Aikio
Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja
0400 558 391
micka50@hotmail.com

Kuva: Hans Pieski

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.

Inarin ja Sør-Varangin kunnat saivat rahoituksen esihankkeelle koltansaamen kielen ja kulttuurin elvyttämiseksi

Inarin ja Sør-Varangin kunnat aloittavat esihankkeen koltansaamen kielen ja kulttuurin elvyttämiseksi. Hankkeelle myönnettiin rahoitus Interreg Aurora –ohjelman Sápmi-osiosta ohjelmakauden 2021–2027 ensimmäisellä hakukierroksella. Hankeen kansallinen vastinrahoitus Norjassa tulee Saamelaiskäräjiltä ja Tromssan ja Finnmarkin lääniltä ja Suomessa vastinrahoittaja on Lapin liitto. Interreg Aurora 2021–2027 on uusi ohjelma Euroopan Interreg-yhteisössä rajat ylittävää yhteistyötä varten ja sen Sápmi-osio kattaa Saamenmaan alueet Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet eri tahot mm. Kolttakulttuurisäätiön edustajat ja Saamelaiskäräjien kieliasiantuntijat.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso pitää hanketta tärkeänä ja toteaa: ”Olen iloinen, että hanke toteutuu. Hanke on todella tärkeä koska se elvyttää ja vahvistaa koltansaamen kieltä ja kolttasaamelaista kulttuuria rajat ylittävällä yhteistyöllä.  Hanke edesauttaa myös osaltaan Saamelaiskäräjien Kielipoliittisessa toiminta- ja kehittämisohjelmassa 2020-2023 nimettyä tavoitetta selvittää mahdollisuuksia perustaa kielikeskuksia erityisesti niille alueille, joissa kielenelvytykselle on suurin tarve, kuten koltansaamen kielen puhuma-alueilla.”

Myös Saamelaiskäräjien kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff iloitsee uutisesta: ”On todella upeaa, että koltansaamen kieli- ja kulttuurikeskuksen esiselvityshankkeelle on myönnetty rahoitus. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten EU ja Interreg rahoitus voivat tukea kolttakulttuurin ja uhanalaisen koltansaamen kielen elvyttämistä ja osoitus siitä, että uhanalaiset pienet kieletkin nähdään arvokkaina. Koltansaamen kielen ja -kulttuurin elvyttäminen on luonnollista valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toivon, että kolttasaamelaiset sekä Inarin että Sør-Varangerin kunnassa osallistuvat esiselvityshankkeen aikana toteutettaviin kokouksiin suurella joukolla, jotta yhteisön näkemykset ja tarpeet tulevat kuulluiksi.”

Hanke toteutetaan 15.1.-15.7.2023 ja esihankkeen aikana suunnitellaan varsinaista monivuotista päähanketta koltansaamen kieli- ja kulttuurikeskuksen toteuttamiseksi. Hankkeen aikana kuullaan kolttasaamelaista väestöä laajasti heidän näkemyksistään ja tarpeistaan sekä Norjan että Suomen puolella.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Marko Marjomaa
Saamen kieliasiainsihteeri
050 438 2484 / 010 839 3183
marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Kuva: Ville Fofonoff

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston uusi hoito- ja käyttösuunnitelma 

KUTSU ​ 

Osallistamistilaisuuteen 12.1.2023 alkaen klo 14. ​ 

Paikka: Tunturi-Lapin luontokeskus, Hetta (Peuratie 15) ​ 

Tilaisuuden aiheena on: Saamen kielen ja kulttuurin huomiointi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelussa.

Tilaisuuden järjestävät Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät.

Kielineuvonta päättyy nykymuodossa Suomen Saamelaiskäräjillä

Suomen saamelaiskäräjät on tarjonnut kuluneena vuonna pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielineuvontaa. Tämä palvelu päättyy nykymuodossaan Suomen Saamelaiskäräjillä vuoden 2022 loppuun mennessä. Kielityöntekijät ovat tarjonneet kielineuvontaa saamen kielen toimistossa ja valmistelleet muun muassa termilistoja ja tehneet kielenhuoltoa. Saamelaiskäräjät on halunnut turvata saamen kielillä tehtävän kielityön väliaikaisella mallilla Sámi Giellagáldun perustamisprosessin ollessa kesken.

Saamelaiskäräjien pitkän aikavälin tavoitteena on ollut saada yhteispohjoismaisen saamen kielten resurssikeskus Sámi Giellagáldun toiminta vakinaistettua ja siirtää kielityö, kuten väestön kielineuvonta, Sámi Giellagáldulle. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen, että pitkäjänteinen yhteispohjoismainen yhteistyö tuo tulosta:

– Suomen Saamelaiskäräjät haluaa kiittää Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjiä yhteistyöstä ja iloitsee, kun Sámi Giellagáldun vakinaistamiselle on löytynyt rahoitus sekä yhteinen ratkaisu, ja toiminta pääsee uuteen alkuun.

Saamelaiskäräjät on pyrkinyt pitkään ratkaisemaan kysymyksen siitä, miten yhteispohjoismainen saamen kielten kieliyhteistyö tulisi järjestää. Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kertoo, että prosessi on ollut monivaiheinen:

– Ei ole helppoa perustaa saamelaisten yhteistä organisaatiota ja olemme törmänneet hyvin monenlaisiin haasteisiin työssä. Meillä on vielä paljon rajaesteitä, mitkä estävät ja hidastavat tällaisen koko saamelaisalueen kattavan työn tekemistä. On kuitenkin tärkeintä, etteivät valtioiden rajat vaikuta liikaa saamen kielten kehitykseen, ja että yhteispohjoismainen kielityö saamen kielten eteen voi jatkua.

Jatkossa Norjan, Suomen ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhdessä rahoittama Sámi Giellagáldu vastaa kielityöstä. Sami Giellagaldu on itsenäinen organisaatio, mikä toimii hallinnollisesta Norjan Saamelaiskäräjien yhteydessä. Sami Giellagaldun toimintaa johtaa hallitus, mihin kolmen maan Saamelaiskäräjät ovat nimenneet jäsenet. Puheenjohtajana toimii Suomen Saamelaiskäräjien nimeämä jäsen Tauno Ljetoff.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
010 839 3124 / 040 707 5626

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 14.12.2022

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 14.12.2022 henkilöstön hyvinvointipäivän vuoksi.

Kuvassa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston julkaisemat KEI 1 inarinsaamen oppikirja ja syksyn harjoituskirja.

Saamelaiskäräjät julkaisi KEI 1 inarinsaamen oppikirjan ja syksyn harjoituskirjan

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut KEI 1 inarinsaamen oppikirjan ja syksyn harjoituskirjan.

KEI 1 Kollemecci on tarkoitettu peruskoulun ensimmäisen luokan inarinsaame vieraana kielenä opetukseen. Oppikirja on käännetty ja sovitettu inarinsaameenvuonna 2022 uudistetun pohjoissaamen GEA 1 Gollemeahcci-kirjan pohjalta. Harjoituskirja sisältää tehtäviä oppikirjan syysosan opetussisältöjen harjoitteluun.

Kirjat on käsikirjoittanut Oona Länsman ja kuvittanut Nora Bäck. Inarinsaameksi kirjat on kääntänyt ja inarinsaamelaiseen kulttuuriin sovittanut Minna Lampinen. Kirjojen taiton on tehnyt Susanna Kaartinen.

Nyt julkaistut inarinsaamenkieliset KEI-kirjat ovat osa Saamelaiskäräjien omaa tuotantoa, johon kuuluvat alkuperäinen pohjoissaamenkielinen GEA-kirjasarja ja koltansaamenkielinen ǨIÕČČ-kirjasarja.

Tilaukset Saamelaiskäräjien verkkokaupasta: