Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso rabai konferánssa Davviriikkaid eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu suojis ja ávnnahis opmodagas 11.11.2021 Sajosis, Anáris. Ulbmilin lea gieđahallat gažaldagaid eamiálbmogiid geahččanguovllus, nannet oktasašbarggu rájáid rastá ja lasihit máhtu Davviriikkain.
Sámi girjerádjobargit ja girjjálašvuođa- ja girjesuorggi doaibmit Suomas, Ruoŧas ja Norggas čoahkkanit skábmamánus Anárii, kulturguovddáš Sajosii ságastallat sámegirjjálašvuođa áigeguovdilis áššiin. Maiddái buohkat geat leat beroštuvvan sámegirjjálašvuođas, leat buresboahtin mielde čuovvut prográmma.
Girjegeaidnu-seminára lea lágiduvvon vuosttaš geardde Heahtás 2019. Seminára lágiduvvui danin go lea dárbu ságastallat, movt sámegirjjálašvuohta gávdná lohkkiid lusa ja movt lohkkit gávnnaledje sámegielat girjjiid. Geaidnu lea mohkkái ja mohkit eai njuolgga jođánit. Danin leat ain girjegeainnu nalde.
Anára seminára guovddážis lea lohkki. Mo lohkki gávnna sámegielat girjjiid? Girjegeaidnu addá varas ja ođđa perspektiivvaid, deaivvademiid, ságastallamiid ja čalmmustahttá sámi girjjálašvuođa dán áiggis.
e-boasta: girjegeaidnu@rovaniemi.fi
Tiina Mäntylä tel. 050 315 1493
Karoliina Juhola tel. 040 587 6122
Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 5.11.2021 bargiid virkkosmahttinbeaivve dihtii.
Bargu álgá 1.1.2022 ja bistá 31.8.2023 rádjái. Prošeaktakoordináhtor vástida oktavuođain Suoma sierra guovlluid skuvllaide, skuvlema ordnejeaddjiide ja oahppiid fuolaheaddjiide. Koordináhtor čohkke sámegielaid oahpahusjoavkkuid ja doaibmá lagaš ovttasbarggus Ohcejoga gielddas doaibmi prošeaktahoavddain ja prošeavtta eará bargiiguin. Prošeaktakoordináhtorii gullet maiddái dieđihan- ja ovdanbuktinbarggut. Prošeakta lágida gáiddusoahpahusa, mii lea vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegielaid (anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela) oahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobealgielddaid skuvllaide. Prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Barggu ceavzilis dikšuma veahkeha sámeservoša dovdamuš ja máhttu iehčanas bargui. Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Prošeavttas vástida skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja hoavdan doaibmá skuvlenčálli.
Prošeaktakoordináhtora bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV mielde (vuođđobálká 2 597,07 €). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde vásáhuslasit.
Bargoohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit 24.11.2021 rádjái čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4e620f9b
Lassedieđuid addá skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi, tel. 010 839 3112.
Anáris 4.11.2021
Sámediggi
Stáhtaráđđi lea ásahan Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu. Bargu Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeapmin lea jotkojuvvon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde.
Ášši lea válmmaštallon deahtis ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnna mihttomearrin lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.
”Sávan menestumi Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrámet lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas lassána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii”, oaiveministtar Sanna Marin dadjá.
”Odne álgá mearkkašahtti bargu sámiid deaividan olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka dagahan čuovvumušaid čielggadeapmin. Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Sávan, ahte dán lossa proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga suopmelaš servodagas”, gávnnaha Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
”Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu álggedettiin lea duohken jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu sámiid ja stáhta gaskasaš áddejumi ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvama dorvvasteapmin”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.
Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Dasa gullet vihtta komissára, geain guokte leat ásahuvvon stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.
Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja earáiguin sámedoaibmiiguin nanne sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. Psykososiálalaš doarjja lea mihtilmas oassi Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvamis.
Kommišuvdna gárvvista barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.
Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollet gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuođakommišuvdnan dahje duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.
sierraáššedovdi Nina Brander, t. 0295 160 347, plánejeaddji Maiju Ranta, t. 029 160 272, stáhtaráđi kansliija
Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394
nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297
Prošeavtta ulbmilin lea ráhkadit vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma oktasašbargo- ja márkanastinfierpmádaga ovttas sámeservošiin. Sámediggi lea ožžon joatkkaruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas sámeturismaprošektii, mii ollašuhtto jagiid 2022-2024 áigge.
Mátkkálaččain lea dábálaččat uhcán diehtu sámekultuvrra birra ja dat váttásmahttá eakti sámeturismabuktagiid dovdáma ja earuheami. Dál álgi prošeavtta ulbmilin lea bajidit ovdan vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismabuktagiid, vuoi mátkkálaččas lea vejolašvuohta válljet sámeservoša doarju buktaga.
– Sámeturisma ja dat, mii áddejuvvo eakti ja etihkalaččat suvdilis sámeturismabuvttan dahje -bálvalussan, leat bohciidahttán olu ságastallama nu sámeálbmoga go váldoálbmoga gaskavuođas. Prošeavtta dárkkuhussan lea ohcat vástádusaid dán gažaldahkii, vuoi boahttevuođas sámedoaibmiin livčče álkit smiehttat mátkeealáhusa d. turismma ealáhussan ja siidoboađuid gáldun. Sávan sámeturismii laktáseaddji viiddes oktasašbarggu, mii vuođđuduvvá máŋggabealat áddejupmái ja gudnejahttimii, dadjá ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
Sámediggi lea jagi 2018 dohkkehan sámeturismma etihkalaš rávvagiid. Dál álgi prošeavttas meroštallo sertifikáhta, man vehkiin sihkkarasto doaibmanbiras, mii doarju vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámebuktagiid gilvalannávcca. Lassin mátkeealáhussuorggi almmolaš diehtovuođđu sámeturismma birra buoriduvvo nu ahte čohkkejuvvojit oktii vásttolaš sámedoaibmit.
– Sámedoaibmiin mátkeealáhussektoris gávdno áššedovdamuš sámeturismma buvttan ráhkadeamis. Ulbmilin lea ovttas smiehttat buriid geavadiid ja kriteraid sámekultuvrra vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis ávkingeavaheapmái. Dárkkuhussan lea maiddái gullat sámeservoša ja maiddái čanusjoavkkuid kultuvrra gávppálaš ávkkástallamis, muitala sámeturismaprošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.
Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan Sámedikki sámeturismaprošektii 200 000 euro doarjaga jagiide 2022-2024. Ulbmilin lea, ahte jagi 2025 sámeturismadoaibmiid oktasašbargofierpmádat lea gárvvis, go dalle WINTA (World Indigenous Tourism Alliance), Sámediggi ja Lappi universitehta lágidit Eurohpá vuosttas máilmmi eamiálbmotturismakonfereanssa Anáris.
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Kirsi Suomi
Plánejeaddji
040 594 5492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi
Sámi Giellagáldu almmuha Giellavahkus 26.10.2021 nuortalašgielat anatomiijasátnelisttu. Sátnelistu lea digitálalaš hámis ja dat vuođđuduvvá Egil Utsi Anatomiija-girjái mii almmuhuvvui 1986. Liisa Helander lea dahkan sátnelistui govaid.
Buohkaide rabas almmuhandilálašvuohta dollojuvvo gáiddusoktavuođain dii. 13.00 Microsoft Teamsa bokte čujuhusas Nuõrttsääʹm anatomiasannõsǩeʹrjj
Bures boahtin!
Nuõrttsääʹm anatomiasannõsǩeʹrjj
Lassedieđut:
Má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa, 050 438 2484 / 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi
Má. nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoff, 010 839 3139 / 040 184 6604, mervi.semenoff(at)samediggi.fi
Davviriikkalaš sámeoahpahusa foruma neahttasiiddut ja almmuheapmi leat rahppon. Forumii sáhttá almmuhit skábmamánu 10. beaivve rádjai.
Suoma oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi lágidit sámeoahpahusa davviriikkalaš foruma Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris 1.-2.12.2021. Foruma dárkkuhussan lea oažžut oppalašgova sámeoahpahusa dilis Suomas, Ruoŧas ja Norggas sihke ovddidit sámeoahpahusa oktasašbarggu, mii ollá rájáid badjel, buot dásiin.
Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso vuordá erenomážit jotkkolaš ságastallanoktavuođa oažžuma stáhtaid oahpahusvirgeoapmahaččaid, skuvlema lágideaddjiid ja sámeservošiid gaskii. – Fásta deaivvadeamit ja ságastallamat ovddidit buoremusat Suomas, Ruoŧas ja Norggas lágiduvvon sámeoahpahusa, masa galggašii láhčit njuovžilut geavadiid rájáid badjel doaibmamii.
– Ságastallamuš lea olu, álgimin sámegielaid ja sámegielat oahpahusa iešguđetlágan sajádagas riikkaid oahpahusláhkaásaheamis, lohká Juuso. – Foruma, mii dál lágiduvvo, lea ođđa oktasašbarggu álgu ja vuordit das olu.
Foruma lea rabas, muhto dáhpáhussii galgá almmuhit. Forumii sáhttá oassálastit maiddái gáiddusoktavuođa bokte.
Sámeoahpahusa davviriikkalaš oktasašbarggu ovddideapmi lea okta dain Suoma Davviriikkaid ministtarráđi ságajođihanbadjái ásahuvvon ulbmiliin. Foruma lea Suoma ságajođihanbaji dáhpáhus.
Forumii almmuhanskovit siiddus www.rajahissameoahpahus.com
Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
tel. 040 687 3394 / 010 839 3101
I várreságajođiheaddji
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
tel. 040 415 5969
Anna Mikander
Oahpahusráđđi
Oahpahus- ja kulturministeriija
tel. 0295 330213
anna.mikander(at)minedu.fi
Ulla Aikio-Puoskari
Skuvlenčálli
Sámediggi
tel. 010 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
Suoma Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálastá odne 20.10.2021 Norgga ođđa Sámedikki rahpandoaluide Kárášjogas.
Ságajođiheaddji deattuhii dearvvuođaidis oktavuođas rájáid rasttildeaddji ovttasbarggu mávssolašvuođa ja sávai, ahte Sámi parlamentáralaš ráđi bargu ja hálddahus nannejuvvojit boahttevuođas.
Máŋggat áššit ja hástalusat gusket sápmelaččaide álbmogin rastá riikarájáid ja dan dihtii buot golmma Sámedikki ovttasbargu dáid áššiid hárrái lea duođaid dehálaš, logai Juuso sáhkavuorustis.
Juuso maiddái ovdan buvttii ovdamearkkaid das mo sámiid vuoigatvuođat leat gieskat ovdánan. Juuso mielde dát čájeha, ahte ovttasbargu Sámedikkiid gaskka ja viidábut sámeservodagas lea hui mearkkašahtti. Vaikko áššit rivdet gulul, dat liikká rivdet, oaivvildii Juuso.
Maiddái Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto oassálastá rahpandoaluide Barentsovttasbarggu eamiálbmotbargojoavkku ovddasteaddjin.
Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá mearreáigásaš plánejeaddji, gean bargun lea ráhkadit dieđihanmateriála sámi giellalágas ja sámiid eará gielalaš vuoigatvuođain sámeálbmogii neahttasiidduide ja eará kanálaide. Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2021 radjai ja vejolaččat dan maŋŋelge.
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámiid gielalaš vuoigatvuođaid, sámekultuvrra ja hálddahusbargguid buori dovdamuša ja buriid gulahallandáidduid. Bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvo ovdun.
Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2645,46 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi vuođul ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Doaimmas čuvvojuvvo guovtte vahku geahččalanáigi.
Ohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 1.11.2021 rádjai čujuhussii: Ma. suunnittelija (sympahr.net)
Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 18.10.2021
Govva: Ville Fofonoff