Jienâ pargoniävvun! – Dubbimkurssâ 12.-14.11.2021 Anarist (Sajos)

/in /by

Kuursân láá tiervâpuáttim sehe jo hárjánem jienâčaittâleijeepargo porgâm ulmuuh, kiäh halijdeh ovdediđ sehe paijeentoollâđ jieijâs tááiđuid, já meid algâttelleeh, kiäid kiäsut máhđulâšvuođâ peessâđ keččâliđ jienâčaittâleijee pargo.

Vástuppeeivi 12.11.2021 tijme 16.00-20.00 ohtsâš valmim. Lávurduv já pasepeeivi studiostivrimääigih uccâjuávhoid tijme 09.30-14.00 já tijme 15.00-19.30. Juáháš uásálist vástuppeeivi valmiimân já oovtâ uccâjuávkun oholoopâ ääigi. Valmim lii suomâkielân já uáivildum rävisulmuid. Kurssâ lii uásálisteid nuuvtá, fáárun váldojeh 16 olmožid.

– Dubbim lii pyeremuu muddoost movtijdittee pyere mielâ mätki jieijâs siisâ já jieijâs jienâ maŋgáid variaatioid, iätá kuursâ stivrejeijee Susa Saukko.

Almottâtmeh šleđgâpoostâ peht majemustáá 9.11.2021 tarja.porsanger@samediggi.fi.

Algâaalmugij elleekovekuávdáš Skábma/Sämitigge, puh. 050 569 6065

Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 5.11.2021

/in /by

Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 5.11.2021 pargovievâ pyereestvaijeempeeivi tiet.

Sämitigge almoot uuccâmnáál sämikielâi káidusmáttááttâshaavâ koordinaattor meriáigásii pargo

/in , /by

Pargo álgá 1.1.2022 já pištá 31.8.2023 räi. Proojeektkoordinaattor västid ohtâvuođâin Suomâ sierâ kuávlui škovláid, škovlim uárnejeijeid já vanhimáid. Koordinaattor čuákkee sämikielâi máttááttâsjuávhuid já tuáimá aldasâš ohtsâšpargoost Ucjuuvâ kieldâst tuáimee proojeekthovdáin já haavâ eres pargeiguin. Proojeektkoordinaattorin kuleh meid tieđettem já oovdânpyehtimpargoh. Proojeekt uárnee káidusmáttááttâs, mii lii vuáđumáttááttâs já luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâi (aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielâ) máttááttâs, sämmilij päikkikuávlu ulguubelkieldâi škovláid. Proojeekt ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Pargo miänástuvvee tipšom išedeh sämisiärvus tubdâm já máttu porgâđ jiešráđálávt. Tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vaattâm hiäivulâš škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Projektist västid škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh já hovdân tuáimá škovlimčällee.

Proojeektkoordinaattor pälkki miärášuvá Sämitige pälkkivuáháduv vátámâštääsi IV/IV mield (vuáđupälkki 2 597,07 €). Vuáđupäälhi lasseen máksoo 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánemlase.

Rijjâhámásâš pargoucâmuš lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 24.11.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4e620f9b

Lasetiäđuid addel škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi, puh 010 839 3112.

Anarist 4.11.2021

Sämitigge

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio porgâškuát Suomâst

/in , /by

Staatârääđi lii asâttâm Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio staatârääđi čuákkimist 28. roovvâdmáánu. Pargo Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio vuáđudem várás lii jotkum uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm miäldásávt.

Äšši lii valmâštâllum noonâ oovtâstpargoost Suomâ staatâ, Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim ovdâsteijeiguin. Komissio ulmen lii nuurrâđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já sierâ virgeomâhái tooimâin sehe toohâđ taam tiäđu uáinojeijen. 

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já uáiviminister Sanna Marin tieđettemtilálâšvuođâst 28.10.2021. Kove: Laura Kotila | staatârääđi kanslia

”Mun tuáivum miänástus Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission ton tehálii pargoost. Mii ohtsâš ulmen lii, ete komissio pargo puáđusin savâstâllâm já luáttámuš sämmilij já staatâ kooskâst lassaan. Tuše tienuuvt, ete mij iberdep maid sämmiliih láá feerim, mij pyehtip tuođâlávt kavnâđ čuávdusijd puátteevuotân”, uáiviminister Sanna Marin iätá.

”Onne vuálgá joton merhâšittee pargo sämmilij teivâm olgoštem sehe staatâ suddâluttempolitiik tovâttem čuávumušâi selvâttem oovdân. Sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâi tuubdâstmist já olášutmist láá ain čuolmah Suomâst. Mun tuáivum, ete taan lusis proosees čoođâ jotemist čuávuh konkreetliih tooimah, moh tuođâlávt ovdedeh sämmilij sajattuv syemmilii ohtsâškoddeest”, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

”Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio porgâškuát tehálii já siämmást meid lusis pargo. Komissio pargo älgidijn lii jo tyehin maaŋgâ ive huolâlâš valmâštâllâmpargo sämmilij já staatâ koskâsii ibárdâs já luáttámuš lasettem várás. Mij tuáivup komissio paargon miänástus já tuárvi resursijd tuárjuđ luhostum pargo”, iätá Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii toimâstis jiečânâs já jiešráđálâš. Toos kuleh vittâ komissaar, main kyevtis lává asâttum staatârääđi iävtuttâsâst, kyevtis Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

Komissio jesâneh láá: 

  • náguskirjetotkee, riehtitiettui kandidaat Heikki J. Hyvärinen
  • haldâttâhtiettui maister Irja Jefremoff
  • arkkâpispe emeritus, teologia tuáhtár Kari Mäkinen
  • pargoeellimprofessor, riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka
  • filosofia maister Miina Seurujärvi 

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees mittomeerrin lii:

  • Tubdâstiđ já árvuštâllâđ sämmilij historjálii já tááláá olgoštem, mieldiluhâmáin staatâ suddâluttempolitiik, sehe vuoigâdvuođâi luávkkimijd.
  • Selvâttiđ, ete maht taat vaaigut sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest.
  • Iävtuttiđ, ete maht puávtáččii ovdediđ ohtâvuođâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâ sehe sämmilij juávhust.
  • Lasettiđ tiäđuid sämmilijn Suomâ algâaalmugin. 

Tárguttâssân lii meid, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ kuádá ovdâsvástádâs já oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres sämmilâštuáimeiguin naanood sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst. Psykososiaallâš toorjâ lii tehálâš uási Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees olášume.

Komissio čáálá pargostis raapoort, mii ana sistees meid toimâiävtuttâsâid. Raapoort adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân 30.11.2023 räi. 

Sämmilij sajattâh algâaalmugin lii torvejum Suomâ vuáđulaavâst. Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.

Aalmugijkoskâsiih ovdâkoveh

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioinstituutio madduuh láá 1970-lovvoost. Aalmugijkoskâsávt tuotâvuotâkomission tâi tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission kočodeh prosesijd, main tárkkojeh historjást tábáhtum kollektivlijd verivuođâid. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioh láá olášuttum suulân 40 staatâst.

Lasetiäđuh:

sierânâsäššitobdee Nina Brander, p. 0295 160 347, vuávájeijee Maiju Ranta, p. 029 160 272, staatârääđi kanslia

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394

nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297,

Sämimađhâšemhaavâ ulmen rähtiđ ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem oovtâstpargoviärmáduv

/in , , /by

Haahâ ulmen lii ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem oovtâstpargo- já markkânistemviärmáduv rähtim oovtâst sämisiärváduvváin. Sämitigge lii finnim jotkâruttâdem máttááttâs- já kulttuurministeriöst sämimađhâšemhaahân, mii olášuttoo iivij 2022–2024 ääigi.

Mađhâšeijein lii táválávt viehâ uccáá tiätu sämikulttuurist já tot taha vaigâdubbon tubdâđ puigâ sämimađhâšempyevtittâsâid. Tääl joton vyelgee haavâ ulmen lii pajediđ oovdân ovdâsvástádâslijd já eettisávt kilelis sämimađhâšempyevtittâsâid, vâi mađhâšeijest lii máhđulâšvuotâ valjiđ pyevtittâs, mii tuárju sämisiärváduv.

– Sämimađhâšem já tot, maid iberdeh puigâ já eettisávt kilelis sämimađhâšempyevtittâssân tâi -palvâlussân, lii ravkkâm ennuv savâstâllâm nuuvt sämisiärváduv ko meid válduaalmug kooskâst. Haavâ ulmen lii uuccâđ vástádâsâid taan koččâmušân, vâi puátteevuođâst-uv sämmilâštuáimein ličij älkkeb smiettâđ mađhâšem jieijâs iäláttâssân já uálgipuáđu kälden. Mun tuáivum vijđes sämimaađhâšmân lohtâseijee oovtâstpargo, mii vuáđđud maaŋgâi koskâsii ibbeerdmân já kunnijâtmân, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge lii ive 2018 tuhhiittâm sämimađhâšem eettisijd ravvuid. Tääl joton vyelgee haavâst miäruštâlloo sertifikaat, mon vievâst visásmittoo toimâpiirâs, mii tuárju ovdâsvástádâslij já eettisávt kilelij sämipyevtittâsâi kištottâllâmnaavcâ. Toos lasseen mađhâšemsyergi almos tiätuvuáđu sämimaađhâšmist pyereduvvoo tienuuvt, ete čokkip čuákán ovdâsvástádâslijd sämmilâštuáimeid.

Sämimađhâšem eettisij ravvui viestâ toorjân láá ráiđukovetaaiđâr Sunna Kiti koveh.

– Mađhâšemsektor sämmilâštuáimein lii äššitubdâm sämimađhâšem pyevtittâssân tohâmist. Ulmen lii oovtâst smiettâđ šiev vuáháduvâid já kriterijd sämikulttuur ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis kiävtun. Tos lasseen kuullâp sämisiärváduv sehe čonâsjuávhuid kulttuur kávpálii kiävtust, iätá sämimađhâšemhaavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettij keessiv 2021 Sämitige sämimađhâšemhaahân 200 000 euro torjuu ivvijd 2022–2024. Ulmen lii, ete ive 2025 sämimađhâšemtuáimei oovtâstpargoviärmádâh lii vaalmâš, ko talle WINTA (World Indigenous Tourism Alliance), Sämitigge já Laapi ollâopâttâh uárnejeh Euroop vuossâmuu maailm algâaalmugmađhâšemkonferens Anarist.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kirsi Suomi
vuávájeijee
040 594 5492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Pyeri puáttim nuorttâsämikielâlii anatomiasänilisto almostittemtilálâšvuotân!

/in , /by

Säämi Kielâkäldee almostit Kielâohhoost 26.10.2021 nuorttâsämikielâlii anatomiasänilisto. Sánádâh lii digitaalhäämist já tot vuáđuduvá Egil Utsi ive 1986 almostittum Anatomiia-kiirján. Liisa Helander lii ráhtám säniliiston kuuvijd.

Puohháid ávus almostittemtilálâšvuotâ uárnejuvvoo káidusohtâvuođâin tijme 13.00 Microsoft Teams peht čujottâsâst Nuõrttsääʹm anatomiasannõsǩeʹrjj

Pyeri puáttim!

Nuõrttsääʹm anatomiasannõsǩeʹrjj

Lasetiäđuh:

Má. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa, 010 839 3183 / 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Má. nuorttâlâškielâ kielâpargee Mervi Semenoff, 010 839 3139 / 040 184 6604, mervi.semenoff(at)samediggi.fi

Tave-eennâmlii sämimáttááttâs foorum almottâttâm já nettisiijđoh lekkum

/in , /by

Tave-eennâmlii sämimáttááttâs foorum nettisiijđoh já almottâttâm lii lekkum. Foorumân puáhtá almottâttâđ skammâmáánu 10. peeivi räi.

Suomâ máttááttâs- já kulttuurministeriö já Sämitigge uárnejeh sämimáttááttâs tave-eennâmlii foorum Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist 1.-2.12.2021. Foorum ulmen lii hammiđ oleskove sämimáttááttâs tiileest Suomâst, Ruotâst já Taažâst já ovdediđ sämimáttááttâs raajijd rastaldittee oovtâstpargo puoh taasijn.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso vuárdá eromâšávt juátkojeijee savâstâllâmohtâvuođâ finnim staatâi máttááttâsvirgeomâhái, škovlim uárnejeijei já sämisiärváduvâi kooskâ. – Njuolgâdusmiäldásiih teivâmeh já savâstâlmeh ovdedeh pyeremusávt Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämimáttááttâs, moos kolgâččii ovdediđ njyebžilub vuovijd raajij rasta toimâmân.

– Savâstâllâmfáádáh láá ennuv, älgimin sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs sierâlágán sajattuvâst staatâi máttááttâslahâaasâtmist, iätá Juuso. – Tääl ornimnáál foorum lii uđđâ oovtâstpargo aalgâ já mij vyerdip tast ennuv.

Foorum lii ávus, mutâ tábáhtusân kalga almottâttâđ. Foorumân lii máhđulâš uásálistiđ meid káidusohtâvuođâi peht.

Sämimáttááttâs tave-eennâmlii oovtâstpargo ovdedem lii ohtâ ulme, mon Suomâ lii asâttâm Tave-enâmij ministerrääđi saavâjođetteijeepajan. Foorum lii Suomâ saavâjođetteijeepaje tábáhtus.  

Foorum almottâttâmluámáttuvah láá siijđoin www.rajahissameoahpahus.com

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I värisaavâjođetteijee
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

Anna Mikander
Máttááttâsräđiolmooš
Máttááttâs- já kulttuurministeriö
Puh. 0295 330213
anna.mikander(at)minedu.fi

Ulla Aikio-Puoskari
Škovlimčällee
Sämitigge
+358(0)10 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Kove: Ville Fofonoff

Saavâjođetteijee uásálist Taažâ Sämitige uđđâ vaaljâpaje lekkâmtilálâšvuotân

/in /by

Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso uásálist onne 20.10.2021 Kárášjuuvâst Taažâ Sämitige uđđâ vaaljâpaje lekkâmtilálâšvuotân.

Saavâjođetteijee tiäduttij jieijâs tiervâttâsâst sämmilij staatâi raajijd rastaldittee oovtâstpargo merhâšume já oovdânpuovtij tuoivuu Säämi parlamentaarlii rääđi pargo já haldâttuv naanoodmist puátteevuođâst.

Maaŋgah ääših já hástuseh kyeskih sämmiláid aalmugân staatâraajij rasta, já puoh kuulmâ Sämitige koskâsâš oovtâstpargo tai aašij ooleest lii eromâš tehálâš, paahud Juuso savâstis.

Juuso pajedij oovdân ovdâmeerhâid meid majemui aaigij positiivlii ovdánmist sämmilij vuoigâdvuođâ olášume uásild já pahudij, ete toh čäittih Sämitige já vijđásubbooht sämisiärváduv pargo merhâšume. Veikâ nubástus tábáhtuvá hitásávt, te tot liijká tábáhtuvá, eeđâi Juuso.

Meid Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto uásálist lekkâmtilálâšvuotân Barents algâaalmugpargojuávhu ovdâsteijen.

Luuvâ saavâjođetteijee oles saavâ tääbbin (tavesämikielân).

Sämitigge almoot uuccâmnáál vuávájeijee meriáigásii tooimâ

/in , /by

Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá meriáigásii vuávájeijee, kiän pargon lii rähtiđ tiäđáttâsmateriaal säämi kielâlaavâst já sämmilij eres kielâlijn vuoigâdvuođâin sämiaalmugân nettisiijđoid já eres kanaváid. Pargo álgá sopâmuš mield já pištá 31.12.2021 räi já máhđulávt ton maŋa.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vááttám škovlim já toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi, sämmilâškulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev viestâdemtááiđuid. Pargohárjánem västideijee pargoin annoo hiättun.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/III mield (vuáđupälkki 2645,46 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase. Pargoost nuávdittuvvoo kyevti oho keččâlemäigi.

Ucâmuš lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 1.11.2021 räi čujottâsân: Ma. suunnittelija (sympahr.net)

Lasetiäđuid pargoost addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ netičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 18.10.2021

Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2022-2023

/in , /by

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh. 

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Nuorâirääđi väljee juávhustis rááđán kyevti ihán häävild saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee. Nuorâirääđi meid noomât enâmustáá 5 pisováá äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15-17 -ihásiih, ko šaddeh väljejuđ.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17-ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâiguin puáhtá vuolgâttiđ 14.11.2021 räi šleđgâpostáin info(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi

Sajos, 998700 Aanaar  

Tun puávtáh tevdiđ uuccâmluámáttuv meid mii nettisiijđoin.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid. Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi