Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso avasi konferenssin Pohjoismaiden alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta. Konferenssin tavoitteena on käsitellä kysymyksiä alkuperäiskansojen näkökulmasta, vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä ja lisätä osaamista Pohjoismaissa.
Saamelaisen kirjasto- ja kirja-alan toimijat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontuvat marraskuussa Inarin Sajokseen keskustelemaan saamelaiskirjallisuuden ajankohtaisista asioista. Mukaan ovat tervetulleita muutkin asiasta kiinnostuneet.
Girjegeaidnu-työseminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa Hetassa vuonna 2019. Se syntyi tarpeesta selvitellä saamelaiskirjallisuuden monia mutkia matkalla lukijan luo. Mutkat eivät hetkessä oikene, joten kirjan tiellä ollaan edelleen.
Seminaarin järjestävät Inarin ja Utsjoen kunnat, Saamelaiskäräjät Suomessa sekä Jutaava kirjasto -hanke ja Suomen saamelainen erikoiskirjasto Rovaniemeltä.
Verkkosivut ja ilmoittautuminen osoitteessa girjegeaidnu.wordpress.com/ (linkki).
e-mail girjegeaidnu@rovaniemi.fi
Tiina Mäntylä p. 050 315 1493
Karoliina Juhola p. 040 587 6122
Kurssille ovat tervetulleita niin kokeneemmat ääninäyttelijäntyötä tehneet henkilöt, jotka haluavat kehittää sekä yllä pitää taitojaan kuin myös vasta-alkajat, jotka kokevat kutsumusta päästä kokeilemaan ääninäyttelijäntyön mahdollisuutta.
Perjantaina 12.11.2021 kello 16.00-20.00 yhteinen valmennus. Lauantaina ja sunnuntaina studio-ohjausajat pienryhmille klo 09.30-14.00 ja klo 15.00-19.30. Jokainen osallistuu perjantain valmennukseen sekä yhteen pienryhmään viikonlopun aikana. Valmennus on suomeksi ja tarkoitettu aikuisille. Kurssi on osallistujille ilmainen, mukaan otetaan 16 henkilöä.
– Dubbaus on puhtaimmillaan innostava hyvän mielen matka itseensä ja oman äänensä lukuisiin variaatioihin, sanoo kurssin vetäjä Susa Saukko.
Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 9.11.2021 tarja.porsanger@samediggi.fi.
Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma/Saamelaiskäräjät, puh. 050 569 6065
Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 5.11.2020 henkilöstön hyvinvointipäivän vuoksi.
Työ alkaa 1.1.2022 ja kestää 31.8.2023 saakka. Hankekoordinaattori vastaa yhteyksistä eri puolella Suomea sijaitseviin kouluihin, koulutuksen järjestäjiin ja oppilaiden huoltajiin, kokoaa saamen kielten opetusryhmät ja toimii läheisessä yhteistyössä Utsjoen kunnassa työskentelevän projektipäällikön sekä hankkeen muiden työntekijöiden kanssa. Hankekoordinaattorin työhön kuuluu myös tiedotus- ja esittelytehtäviä. Hanke järjestää etäyhteyksiä hyödyntävää perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää saamen kielten (inarin-, koltan- ja pohjoissaame) opetusta saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitseviin kouluihin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tehtävän menestyksekästä hoitamista edesauttaa saamelaisyhteisön tuntemus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Kelpoisuusvatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Hankkeesta vastaa koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja esimiehenä toimii koulutussihteeri.
Hankekoordinaattorin palkka määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaan (peruspalkka 2 597,07 €). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
Työhakemukset liitteineen tulee toimittaa 24.11.2021 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4e620f9b
Lisätietoja antaa koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi , puh. 010 839 3112.
Inarissa 4.11.2021
Saamelaiskäräjät
Valtioneuvosto on asettanut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission valtioneuvoston istunnossa 28. lokakuuta. Työtä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseksi on jatkettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti.
Asiaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajien kanssa. Komission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi.
”Toivotan menestystä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle sen tärkeässä työssä. Yhteinen tavoitteemme on, että komission työn seurauksena vuoropuhelu ja luottamus saamelaisten ja valtion välillä lisääntyy. Vain ymmärtämällä mitä saamelaiset ovat kokeneet, voimme aidosti löytää ratkaisuja tulevaisuuteen”, pääministeri Sanna Marin sanoo.
”Tänään käynnistyy merkittävä työ saamelaisten kohtaaman syrjinnän sekä valtion sulauttamispolitiikan aiheuttamien seurauksien selvittämiseksi. Saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien tunnustaminen ja toimeenpano takkuaa Suomessa edelleen. Toivon, että tämän raskaan prosessin läpikäymisestä seuraa konkreettisia toimenpiteitä, jotka aidosti edistävät saamelaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
”Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tulee tekemään tärkeää ja samalla myös raskasta työtä. Komission työn alkaessa on jo useamman vuoden huolellinen valmistelutyö saamelaisten ja valtion välisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi takana. Toivomme komission työlle menestystä ja riittäviä resursseja onnistumisen turvaamiseksi”, sanoo Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Siihen kuuluuviisi komissaaria, joista kaksi on asetettu valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.
Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Psykososiaalinen tuki on olennainen osa Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista.
Komissio laatii työstään raportin, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä.
Saamelaisten asema alkuperäiskansana on turvattu Suomessa perustuslaissa. Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Totuus- ja sovintokomissioinstituutio juontaa juurensa 1970-luvulle. Kansainvälisesti totuuskomissioiksi tai totuus- ja sovintokomissioiksi kutsutaan prosesseja, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita kollektiivisia vääryyksiä. Totuus- ja sovintokomissioita on toteutettu noin 40 maassa.
erityisasiantuntija Nina Brander, p. 0295 160 347, suunnittelija Maiju Ranta, p. 029 160 272, valtioneuvoston kanslia
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394
kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297
Hanke tähtää vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun yhteistyö- ja markkinointiverkoston luomiseen yhdessä saamelaisyhteisön kanssa. Saamelaiskäräjät on saanut jatkorahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamelaismatkailuhankkeeseen, joka toteutetaan vuosien 2022–2024 aikana.
Matkailijoilla on yleisesti vähän tietoa saamelaiskulttuurista ja se vaikeuttaa aitojen saamelaismatkailutuotteiden tunnistamista. Nyt alkavan hankkeen tavoitteena on nostaa esille vastuullisia ja eettisesti kestäviä saamelaismatkailutuotteita, jotta matkailijalla on mahdollisuus valita saamelaisyhteisöä tukeva tuote.
– Saamelaismatkailu ja se, mitä ymmärretään aidoksi ja eettisesti kestäväksi saamelaismatkailutuotteeksi tai -palveluksi, ovat herättäneet paljon keskustelua niin saamelaisväestön kuin valtaväestön keskuudessa. Hankkeen tarkoituksena on etsiä vastauksia tähän kysymykseen, jotta tulevaisuudessakin saamelaistoimijoilla olisi helpompi miettiä matkailua elinkeinonaan ja sivutulon lähteenä. Toivon laaja-alaista saamelaismatkailuun liittyvää yhteistyötä, joka perustuu monenkeskiseen ymmärrykseen ja kunnioittamiseen, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjät on vuonna 2018 hyväksynyt saamelaismatkailun eettiset ohjeet. Nyt alkavassa hankkeessa määritellään sertifikaatti, jonka avulla varmistetaan vastuullisten ja eettisesti kestävien saamelaistuotteiden kilpailukykyä tukeva toimintaympäristö. Lisäksi matkailualan yleistä tietopohjaa saamelaismatkailusta parannetaan kokoamalla yhteen vastuulliset saamelaistoimijat.
– Saamelaistoimijoilta matkailusektorilta löytyy asiantuntemusta saamelaismatkailun tuotteistamisesta. Tavoitteena on yhdessä miettiä hyviä käytänteitä ja kriteereitä saamelaiskulttuurin vastuulliseen ja eettisesti kestävään hyödyntämiseen. Lisäksi kuullaan saamelaisyhteisöä sekä sidosryhmiä kulttuurin kaupallisesta hyödyntämisestä, sanoo saamelaismatkailuhankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kesällä 2021 Saamelaiskäräjien saamelaismatkailuhankkeelle 200 000 euron avustuksen vuosille 2022–2024. Tavoitteena on, että vuonna 2025 saamelaismatkailutoimijoiden yhteistyöverkosto on valmis, koska silloin WINTA (World Indigenous Tourism Alliance), Saamelaiskäräjät ja Lapin yliopisto järjestävät Euroopan ensimmäisen maailman alkuperäiskansamatkailukonferenssin Inarissa.
Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Kirsi Suomi
suunnittelija
040 594 5492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi
Koltansaamen anatomia-sanalista on poistettu internetistä teknisten vaikeuksien vuoksi. Yritämme saada sanalaistan takaisin mahdollisimman pian.
Sámi Giellagáldu julkaisee Saamen kielten viikolla 26.10.2021 koltansaamenkielisen anatomiasanaston. Sanasto on digitaalisessa muodossa ja se pohjautuu Egil Utsin vuonna 1986 julkaistuun Anatomiia-kirjaan. Sanastossa on myös kuvitus, jonka on tehnyt Liisa Helander.
Kaikille avoin julkaisutilaisuus järjestetään etäyhteyksin klo 13.00 Microsoft Teamsin kautta osoitteessa Nuõrttsääʹm anatomiasannõsǩeʹrjj
Tervetuloa!
Nuõrttsääʹm anatomiasannõsǩeʹrjj
Lisätietoja:
Ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 050 438 2484 / 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi
Ma. koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoff, puh. 010 839 3139 / 040 184 6604, mervi.semenoff(at)samediggi.fi
Pohjoismaisen saamelaisopetuksen foorumin verkkosivut ja ilmoittautuminen on avattu. Foorumiin voi ilmoittautua marraskuun 10. päivään asti.
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät järjestävät saamelaisopetuksen pohjoismaisen foorumin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 1.-2.12.2021. Foorumin tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa saamelaisopetuksen tilanteesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja edistää saamelaisopetuksen rajat ylittävää yhteistyötä kaikilla tasoilla.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso odottaa erityisesti jatkuvan keskusteluyhteyden aikaansaamista maiden opetusviranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja saamelaisyhteisöjen välille. – Säännönmukaiset tapaamiset ja keskustelut edistävät parhaiten Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestettävää saamelaisopetusta, jolle tulisi luoda sujuvampia käytäntöjä rajojen yli toimimiseen.
– Keskusteltavaa on paljon, lähtien saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen erilaisesta asemasta maiden opetuslainsäädännössä, sanoo Juuso. – Nyt järjestettävä foorumi on uuden yhteistyön alku ja odotamme siltä paljon.
Foorumi on avoin, mutta tapahtumaan tulee ilmoittautua. Foorumiin on mahdollista osallistua myös etäyhteyksin.
Saamelaisopetuksen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudelle asettamista tavoitteista. Foorumi on Suomen puheenjohtajakauden tapahtuma.
Foorumiin ilmoittautumislomakkeet sivustolla www.rajahissameoahpahus.com
Puheenjohtaja
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101
I varapuheenjohtaja
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969
Anna Mikander
Opetusneuvos
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Puh. 0295 330213
anna.mikander@minedu.fi
Ulla Aikio-Puoskari
Koulutussihteeri
Saamelaiskäräjät
+358(0)10 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistuu tänään 20.10.2021 Karasjoella järjestettäviin Norjan Saamelaiskäräjien uuden vaalikauden avajaisiin.
Puheenjohtaja korosti tervehdyksessään saamelaisten valtioiden rajat ylittävän yhteistyön merkitystä ja esitti toiveen Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työn ja hallinnon vahvistamisesta tulevaisuudessa.
Monet asiat ja haasteet koskettavat saamelaisia kansana yli valtioiden rajojen, ja kaikkien kolmen Saamelaiskäräjien välinen yhteistyö näiden asioiden tiimoilta on erittäin tärkeää, totesi Juuso puheessaan.
Juuso nosti esille esimerkkejä myös viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä saamelaisten oikeuksien toteutumisen osalta ja totesi niiden osoittavan Saamelaiskäräjillä ja laajemmin saamelaisyhteisössä tehtävän työn merkityksen. Vaikka muutos tapahtuu hitaasti, se silti tapahtuu, kiteytti Juuso.
Myös Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistuu avajaisiin Barentsin alkuperäiskansatyöryhmän edustajana.
Lue puheenjohtajan puhe kokonaisuudessaan täältä (pohjoissaameksi).
Kuva: Ville Fofonoff