Sámediggi sávvá ráfálaš juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi 2022!
Sämitigge tuáivut rávhálijd juovlâid já luholii uđđâ ive 2022!
Sääʹmteʹǧǧ tuäivat rääuhlõs rosttvid da leklvaž ođđ eeʹjj 2022!
Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!
Season’s Greetings!
Sámiid ruovttuguvlui gulli Lappi bálgosa guovllu sámekultuvrra uhkida viiddis málmmaohcan. Várrenmearrádusat ja ohcamušat málmmaohcamii gokčet olles Lappi bálgosa máttaoasi. Sámediggi lea fuolas sihke guovllu sápmelaččaid vejolašvuođain bargat árbevirolaš ealáhusaiguin ja boazodoalu ráhkadusaid suojis.
– Málmmaohcan ja dutkamušat maid ulbmilin lea álggahit ruvkedoaimma, uhkidit sámiid árbevirolaš ealáhusaid boahttevuođa, maiguin Lappi bálgosis barget. Okta Lappi bálgosa oaivebigálusbáikkiin lea báhcán várrema vuollái, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.
Boazodoalu guovddáš ráhkadusaide gullet miessemearkun- ja bigálusbáikkit áiddiiguin. Ruvkelágas lea ásahuvvon báikkiid birra, main ruvkeminerálaid ohcama ii oaččo bargat. Dákkár báikkit leat ee. šaddogárddit ja ássamii dahje bargamii oaivvilduvvon visttit priváhta šiljuiguin. Eananoamastusriekti ii dorvvas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargama. Boazodoalu ráhkadusat, mat vuođđuduvvet soahpamušaide ja leat fásta geavahusas, báhcet suoji haga.
Lappi soahti duššadii eanáš oasi sámi guovllus. Go čázádagat čadnojuvvojedje dahkujávrriide, álbmoga sirde veagal ja árbevirolaš ealáhusaiguin bargan eastašuvai. Luondduriggodagaid birra mearrideapmi lea dán áigge máŋgga sierra virgeoapmahačča ovddasvástádussan iige oktage guorahala áššiid sámeealáhusaid geahččanguovllus. Ovdamearkan guođoheapmái vuođđuduvvi sápmelaš boazodoalu návccat doalahit beaktilis guohtumiid molsuma ja návccat sajáiduvvat birrasa nuppástusaide leat hedjonan. Sámiid vejolašvuođat mearridit ieža ovdáneami linnjáin leat ain gáržumin. Sámediggi gáibida doaimmaid dán ovdáneami nuppástahttimii.
– Olbmot, guhte barget sámeealáhusaiguin, guddet stuorra fuola boahttevuođas. Sámiid ruovttuguovlun merkejuvvon guovllusge ii leat šat vejolaš eallit dakkár fidnuid valljivuođa haga, mat vuođđuduvvet luonddu ávkkástallamii. Dilli lea erenomáš váigadis Lappi bálgosis. Ruvkelága heiveheamis galgá addit dálá stuorat deattu sámiid riektái eamiálbmogin áimmahuššat ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja árbevirolaš ealáhusaideaset, dadjá Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
Ruvkevirgeoapmahaš ii leat geatnegahtton almmuhit Sámediggái várrejumiid birra, mat gusket ohcanbargguide. Geologiiija dutkanguovddáža kártabalvalus lea dálá dilis sámiid áidna vejolašvuohta oažžut áigeguovdilis dieđu iežas guvlui guoski málmmaohcamis – muhto diehtu gávdno dušše eaŋgalasgillii ja sidjiide, guhte máhttet geavahit báikediehtoheivehusaid.
– Diehtu ja váikkuhanvejolašvuođat fidnuid ektui, mat gusket iežas eallinbirrasii, galget leat buohkaid olámuttus, joatká Aikio.
Lappi bálgosa guvlui gusket vihtta lohpeohcamuša málmmaohcamii, main ovttas lea gažaldat ovddit lobi rievdadeamis ja ođasmahttimis, njealje nannejuvvon várrenmearrádusa ja okta várrenalmmuhus. Nannejuvvon várrenmearrádusain VA2021:0055 Urakka lea váidalangelbbolaš 24.12.2021 rádjai.
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
Govva: Maria Mäki / Sámediggi
Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 22.12.-31.12.2021.
Sámedikki válgalávdegoddi almmuha ohcan láhkai válgalávdegotti čálli mearreáigásaš barggu áigodahkii 1.1.2022-31.12.2023. Bargu álgá soahpamuša mielde. Válgalávdegotti doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris. Čálli bargun lea válgalávdegotti vuollásažžan válmmaštallat ja ollašuhttit válggaid sihke doaibmat válgalávdegotti ovdanbuktin ja čállin čoahkkimiin. Bargui gullet maiddái válgalávdegotti doaimmahaga hoavddabarggut.
Ásahussii vuođđuduvvi gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma veahkeha heivvolaš allaskuvladutkkus sihke hálddahuslaš bargguid ja sámiide guoski juridihkalaš áššiid dovdan. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga III/I-II – IV/I mielde (vuođđobálká 3194,73–2828,57 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde vásáhuslasit.
Bargoohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 3.1.2022 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?9425248f
Lassedieđuid barggu birra addiba válgalávdegotti ságajođiheaddji Heikki Paltto tel. +358 4075 69075 dahje várreságajođiheaddji Maria Sofia Aikio tel. +358 4002 82202. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 16.12.2021 Sámedikki válgalávdegoddi
Anne-Máret Labba, Mirka Kelahaara, Mari Mäkitalo, Pihla Pulkkinen, Mervi Semenoff ja Henna Tervaniemi ožžot dán jagi Sámedikki allaskuvlastudeanttaid stipeanddaid. Sámediggi almmuhii golggotmánu 11. beaivve ohcanláhkai oktiibuot guhtta 500 euro stipeandda, mat ledje oaivvilduvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra váldoávnnas- ja oalgeávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii.
Stipeandaohcamušat bohte oktiibuot čieža. Stipeanddaid ohcanáigi nogai golggotmánu 27. beaivve. Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii stipeanddaid juohkimis čoahkkimistis 18.11.
Anne-Máret Labba stuđere sámegiela ja girjjálašvuođa Sámi allaskuvllas. Mirka Kelahaara lea sosiála- ja dearvvášvuođasuorggi ámmátolmmoš, gii čađaha Oulu ámmátlaš oahpaheaiallaskuvllas ámmátoahpaheaddji dutkosa. Mari Mäkitalo stuđere Oulu universitehtas sámi kultuvrra, sámegiela, psykologiija ja dearvvášvuohtadiehtagiid. Pihla Pulkkinen oahpuid váldoávnnasin Oulu universitehtas leat kulturantropologiija ja arkeologiija ja oalgeávnnásin sámi kultuvra ja davvisámegiella. Mervi Semenoff stuđere Oulun universitehtas váldoávnnasin nuortalašgiella ja oalgeávnnasin sámi kultuvra. Henna Tervaniemi stuđere anárašgiela ja sámi kultuvrra Oulu universitehtas.
Sámediggi giitá buot stipeandaohcciid ja sávvá juohkehažžii lihku ja menestumi oahpuin ja boahttevaš bargoeallimis!
Govva: Johanna Labba
Bargo- ja ealáhusministeriija ja Sámediggi loahpahedje juovlamánu 10 beaivve sámediggelága 9 §:a mieldásaš ráđđádallanproseassa mii guoskkai ruvkelága ođasmahttima. Ráđđádallanproseassa álggahuvvui čakčat 2020 ja ráđđádallamat biste oktiibuot measta 30 diimmu. Sámediggi barggai vuođustallon nuppástusevttohusaid ruvkelága máŋgga paragráfii, muhto dušše moatte paragráfa buohta ožžojuvvui boađus, mii duhtadii guktuid oassebeliid.
“Beroštupmi málmmaid ohcamii sámiid ruovttuguovllus lea lassánan maŋimuš áiggiid. Lean erenomáš fuolas das, man láhkai bastojuvvo luonddu máŋggahámatvuođa seailun ja sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvan sihkkarastot ođđa ruvkelágas. Leat bargan ruvkeláhkii vuođustallon nuppástusevttohusaid dáid sihkkarastima várás, muhto bargo- ja ealáhusministeriija lihkadanmunni min evttohusaid hárrái orru leamen rájálaš ja váilevaš“, muitala Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.
Ráđđádallamiin gávdnui oktasašáddejupmi čielggadanmeannudeami buorideamis, mii guoská váikkuhusaide, mat laktásit sámekultuvrii ja árbevirolaš ealáhusaiguin barganeavttuide. Ráđđádallamiin ii leat goittotge ožžojuvvon áigái boađus, mainna lea vejolaš sihkkarastit sámiid sajádaga ja vuoigatvuođaid eamiálbmogin ruvkelága heiveheamis.
Bargo- ja ealáhusministeriijas eai lean ovdehusat ráđđádallat buot paragráfaid sisdoalus, ovdamearkan 50 §:a oasil. Máinnašuvvon paragráfa lea sámiid dáfus dehálaš, dasgo das meroštallojit ee. man dássásaš váikkuhusat ruvkelága mieldásaš doaimmas sáhttet leat sámiid vejolašvuođaide bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dahje muđui doalahit sámekultuvrra sámiid ruovttuguovllus.
“Ráđđádallamiin bázii nana dovdamuš das, ahte Suoma stáhtii lea dehálaš, ahte ruvkefitnodagaid doaibma ii váttásmahtto. Orru, ahte dán prinsihpa čuovvumis leat gergosat sodjasit ja maiddái eamiálbmot vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja luonddu máŋggahámatvuođas,” joatká Aikio.
Sámekultuvrras lea njuolggo oktavuohta luonddu máŋggahámatvuođa seailumii, ja sámiid árbevirolaš ealáhusat ja eallinvuogit leat vuohkáduvvan luonddu máŋggahámatvuođa seailluheaddjin, nu ahte dán perspektiivvas kultuvrra seailun doarju biodiversitehta gáhttema, nugo gávnnahuvvo Suoma biodiversitehta – strategiija ja doaibmanprográmma 2012–2020 ollašuhttima ja váikkuhusaid árvvoštallamis.
Ruvkelága njuolggadusat eai dákkárin geatnegahte ruvkevirgeoapmahačča čielggadit, man láhkai ruvkelága mieldásaš doaibma ja eará eanageavahanvuogit ovttas váikkuhit sámiid vuoigatvuhtii bargat gielain, kultuvrrain ja árbevirolaš ealáhusaiguin.
“Lohpeguorahallamis sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suodjin ráhkaduvvon njuolggadusaid dárkkuhus ii leat lohpevuogádagas ollašuvvan, eaige sámiid eamiálbmotvuoigatvuođat leat dasto nákcejuvvon sihkkarastot geavadis”, gávnnaha Aikio.
Dálá lága 50 §:a heiveheami vihkkedaladettiin lohpevirgeoapmahaš galggašii earret eará árvvoštallat hedjonahttágo mieđihuvvon lohpi sámiid ruovttuguovllus dovdomassii vejolašvuođaid bargat árbevirolaš sámeealáhusaiguin dahje muđui doalahit ja ovddidit sámekultuvrra dahje nuortalaččaid eallindiliid ja vejolašvuođaid bargat ealáhusaiguin nuortalašguovllus.
Sámedikki oainnu mielde ruvkelága 50 §:s lobi mieđiheami easttan meroštallon dovdomassii hedjonahttima dássi ii goittotge reahke sihkkarastit sámiide vuođđolága 17 §:a 3 momeantta vuođul sihkkaraston vuoigatvuođa deavdima doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Árbevirolaš ealáhusat gehččojit, ahte dat gullet sámekultuvrra stáđis oassin. Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahat ii leat doaisttážii guođđán ovttage lobi mieđitkeahttá Sámedikki ovdan buktin árbevirolaš ealáhusaide čuohcci negatiivvalaš váikkuhusain fuolakeahttá. Dan sivas Sámediggi evttoha “dovdomassii hedjonahttima” – kritera rievdadeami olles ruvkelága konteavsttas hápmái” uhcánaš stuorát hehttehus dahje hedjonahttin”.
Ruvkelága ođasmahttima mii lea gieđahallama vuolde, mihttomearrin lea buoridit ruvkkiid birassuodjaleami ja doaibmaneavttuid. Lassin mihttomearrin lea ovddidit sihke ruvkkiid dohkkehahttivuođa báikkálaččat ja áššáiosolaččaid váikkuhanvejolašvuođaid. Sámedikki oainnu mielde dát mihttomearit eai leat ruvkelága válmmaštallanbarggus dán rádjai vuhtii váldon.
Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi
Nuortalašgiela áppesgirjji “Jääkk-njaal AABBÂS” almmustahttindilálašvuohta lea Teamsis 16.12.2021 dmu 13.30 nuortalašgillii ja dmu 14.30 suomagillii.
Jääkk-njaal AABBÂS lea vuosttas luohká eatnigiela oahppagirji, mii láide smávva oahppi lohkama ja čállima máilbmái. Girji muitala Čeavetjávrris ássi 7-jahkásaš Jääkk-naalis. Suohtas ja ivdnás áppes lea movttiidahtti ja doarju máná bajásšaddama iežas gillii ja kultuvrii. Áppesa lea giehtačállán Tiina Sanila-Aikio, govain ja doadjinbarggus vástida Tanja Sanila. Áppesgirjji bargojovkui leat oassálastán Satu Moshnikoff, Seija Sivertsen, Hannu Kangasniemi ja Raija Lehtola.
Áppesgirjji almmustahttindilálašvuohta lea Teams-birrasis duorastaga 16.12.2021 diibmu 13.30 nuortalašgillii ja diibmu 14.30 suomagillii. Dilálašvuođain Tiina Sanila-Aikio muitala girjji sisdoaluin ja ráhkadeamis, ja suomagielat dilálašvuođas mielde maiddái sárgu Tanja Sanila. Muitalusaid lassin beassat oaidnit bihtáid girjji sisdoalus. Liggosit buresboahtin!
Liŋka Jääkk-njaal AABBÂS -girjji almmustahttindilálašvuhtii
Jääkk-njaal AABBÂS lea vuosttas ivnniiguin prentejuvvon nuortalašgiela áppesgirji ja dan gárváneapmi lea nuortalaš servošii mearkkašahtti ášši.
– Mii illudat sakka dán ođđa, fiinna áppesa almmustuvvamis. Dát lea máná vuosttas lávki nuortalašgielat skuvlabálgái. Áppes lea vuođđu čállindáiddu oahppamii ja skuvlamáná vuosttas iežas girji. Dál nuortalaš bearrašat ožžot fiinna bargoneavvu máná giela ovdáneapmái. Sávan maid, ahte girji ii báze dušše skuvlaatnui, muhto baicce maiddái váhnemat gávnnašedje girjji govaid ja máidnasa, dadjá Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff.
– Sávan, ahte mánát gávdnet oahpes áššiid áppesa sámebearrašis oktan gielain ja kultuvrrain. Sávan maiddái, ahte nu máŋggat mánát go vejolaš beasašedje oahppat min álbmoga dieđuid ja dáidduid iežaset bearraša ja servoša siste. Oamastan áppesa iežan niidii Elli-Dåʹmnnai ja iežan oahpaheaddjái Seija Sivertsenii, joatká girjji giehtačálli Tiina Sanila-Aikio.
– Govaid sárgun áppesii lea govvasárgui okta bargokarriera dehálamos bargguin. Dát projeakta báhcá munnje agibeaivái muitui. Dat, ahte oaččon sárgut mánáidasamet govaid iežamet kultuvrras, mearkkaša munnje ollu, muitala govvasárgu Tanja Sanila.
Maiddái Sámedikkis illudit áppesa gárváneamis.
– Áppes lea dávjá máná vuosttas konkrehtalaš vásáhus iežas eatnigielas čállojuvvon ja lohkkojuvvon hámis. Áiggedási ja movttiidahtti oahppamateriálat leat okta ovttaveardásaš skuvlema elemeanttain. Lea hui dehálaš, ahte nuortalašgielat mánáin lea viimmat vejolašvuohta oahpahallat iežaset giela áibba albma ja velába ná čáppa girjjis, lohká I várreságadoalli Anni Koivisto.
Áppesa sáhttá diŋgot Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga neahttagávppis.
Tiina Sanila-Aikio
Giehtačálli
tiina(at)sanila.fi
Petra Kuuva
Oahppamateriálačálli
tel. +358406772275
petra.kuuva(at)samediggi.fi
Sámediggi čoahkkana jagi maŋimuš dievasčoahkkimii bearjadaga 17.12.2021 dmu 9.00. Čoahkkin dollojuvvo hybridičoahkkimin ja olbmot sáhttet čuovvut čoahkkima Zoom-webinára bokte. Sajosa parlameantasálii eai váldojuvvo olbmot báikki ala.
Čoahkkináššin leat Sámedikki doaibmaplána ja bušeahtta jahkái 2022, nuoraidráđi lahtuid ja várrelahtuid nammadeapmi doaibmabadjái 2022-2023 sihke ságajođiheaddjiid ja Sámedikki ovddastan lahtuid oppalašgeahčastagat.
Áššelistu mildosiiguin gávdno Sámedikki dokumeantabáŋkkus.
Čoahkkima beasat čuovvut Zoom webinára bokte. It dárbbaš sierra Zoom-heivehusa, muhto sáhtát čuovvut čoahkkima bláđejeaddji bokte. Sáhtát goittotge hálidettiin luđet heivehusa Zoom siidduin. Dáppe gávnnat rávvagiid Zoom luđema várás.
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hálddahushoavda
040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi
Johanna Alatorvinen
Dieđihančálli
040 663 4493
johanna.alatorvinen@samediggi.fi
Pasi Aikio
Vuogádatáššedovdi
040 581 2102
pasi.aikio@samediggi.fi
Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2022 radjái. Plánejeaddji bargun lea hálddahushoavdda stivrejumis válmmaštallat almmolaš- ja bargiidhálddahussii guoskki bargguid. Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi. Barggu ceavzilis dikšuma veahkeha buorre hálddahusdoaimma dovdan ja nákca iehčanaš bargui. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká lasiid haga 2645,46 euro/mb). Vuođđobálká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde vásáhuslasit. Barggus čuvvojuvvo 2 mánotbaji geahččalanáigi.
Ohcamušaid oktan čuvvosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 27.12.2021 radjái čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4836b122
Lassedieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 10.12.2021
Sámediggi
Leat go gazzame oahpu dahje aitto gárven oahpu dáidda-, animašuvdna-, gráfalaš- dahje filbmasuorggis? Walt Disney Animation Studios bovdejit sámi oahpahalli ohcat sin oahpahalliprográmmii, mii álgá miessemánus 2022.
Taleanttaid ovdánahttinoahpahallin oaččut erenomáš vejolašvuođa bargat ovttas Disney-bagadeddjiin ja guorahallat buot beliid dáidda-, muitalushábmen- ja filbmasuorggis.
Walt Disney Animation Studios Summer Internship Program bistá 10 vahku, ja dat lea máksojuvvon prográmma, mii lea heivehuvvon sidjiide, geat lohket dáidaga, animašuvnna, dihtorgrafihka ja filbmasuorggi. Fuomáš: sihkkarvuohta ja dearvvašvuohta leat hui dehálaččat midjiide. Eiseválddiid rávvagiid mielde mearriduvvo čađahuvvo go prográmma gáiddusin vuoi Burbank CA studios.
Loga eambbo sin oahpahalliprográmma ja eavttuid birra dás:
Ohcanáigemearri WDAS oahpahallin: 16.01.2022, 11:59 PM Pacific Standard Time (Fuomáš áigeerohusa).
Oahpahalli galgá ohcat 10.000 $ sturrosaš mátkestipeandda, man Sámiráđđi ja Sámedikkit almmuhit dán oktavuođas. Ohccis galgá leat sámi duogáš, son galgá deavdit WDAS eavttuid oahpahallái ja sus galgá leat plána das mo son áigu máhcahit gelbbolašvuođa ruovttoluotta sámi servodahkii, nu go omd. sosiála mediaid bokte, logaldallamiid bokte jnv.
Čális eanemustá 1 siiddu guhkkosaš ohcamuša, mas čilget man vuođul ozat oahpahallin ja mo áiggut čoavdit mátkestipeandda eavttuid.
Sádde ohcamuša dán čujuhussii ja merke ohcamuša “WDAS oahpahalli”: kmr@saamicouncil.net. Mátkestipeandda ohcanáigemearri: 16.01.2022, 11:59 PM Pacific Standard Time (Fuomaš áigeerohusa).
Christina Hætta, Sámiráđđi
+47 48021734
christina@saamicouncil.net
Govva: Ville Fofonoff