Jietna bargoneavvun! -skuvlejupmi

Jietnaneavttár Susa Saukko skuvle jienageavaheami vejolašvuođaide kulturguovddáš Sajosis 8.-10. golggotmánu.

Vahkuloahpa guhkkosaš skuvlejupmi lea jurddašuvvon jienageavaheamis ja iežas jiena vejolašvuođain beroštuvvan olbmuide. Skuvlejupmi álgá bearjadaga oktasaš hárjehusain ja joatkašuvvá lávvardaga ja sotnabeaivve uhcit bargojoavkkuin. Juohkehažžii lea várrejuvvon iežas bagadallanáigi studios.

Susa lea oahpis Mumeniin

Jietnaneavttár ja mentor Susa Saukko lea doaibman badjel guoktelot jagi jietnaneavttárin ja jietnabargguid bagadallin. Son lea bagadallan sámegielat Mumeniid golmma sámegillii. Son veahkeha oassálastiid movttáskit jienageavaheame vejolašvuođain bargoneavvun.

Susa lea  teáhterdiehtagiid magisttar ja bargan guhká neavttárin, lávlun ja bagadallin. Govva: Juha Mustonen

– Oahpa dovdat iežat persovnnalaš ja karismáhtalaš vuogi ovdanbuktit iežat jienainat! Jietna, mii min goruda siste čuodjá, ráfáidahttá miela buot buoremusat ja jietnabargui ferte vuodjut maiddái guhkit áigái. Jietnaneavttára bargu lea fiinna ámmát, lohká Susa.

Válbmen lea geaidnu jietnabargguide!

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat dárbbaša oahppamateriálabargui eará ahkásaš lohkkiid ja jietnaneavttáriid. Skuvlejumi oassálastit sáhttet almmuhit iežaset lohkkin/neavttárin sámegielat oahppamateriálaprošeavttaide.

Áigetávval

Bearjadaga dii. 16-20 oktasaš skuvlejupmi kulturguovddáš Sajos Dolla auditorias.

– dárbbašat vuogas biktasiid ja giehtaspeadjala

Lávvardaga ja sotnabeaivve studiobarggut smávvajoavkkuin dii. 10-14 ja 15-19.

Skuvlejupmái váldojuvvojit 15 oassálasti. Juohkehaš oassálastá bearjadaga buohkaide oktasaš skuvlejupmái ja ovtta smávvajoavkku bargui vahkuloahpa áigge. Smávvajoavkkut juhkkojuvvojit bearjadaga deaivvadeami oktavuođas. Báikki alde lea fállun juhkamuš ja gaskabiebmu. Koronadorvvolašvuohta vuhtiiváldojuvvo. Válbmen lea suomagillii.

Almmuheapmi elektrovnnalaččat

Almmut skuvlejupmái maŋimustá 30.9. dán liŋkka bokte: https://link.webropolsurveys.com/S/34A088B721D5D1AC

Tiervâpuáttim! Pueʹtted tiõrvân! Bures boahtin! Tervetuloa!

Skuvlejumi ordnejit ovttasbarggus Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja Sámi oahpahusguovddáš Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu (ESF).

Lassedieđut:

Petra Kuuva
Oahppamateriálačálli
040 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Marita Aikio
Oahppamateriálaplánejeaddji
040 662 9018
marita.aikio@samediggi.fi

Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu (ESF)
Sámi oahpahusguovddáš
Unni Länsman
050 502 1357
unni.lansman@sogsakk.fi

Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu ruhtada Eurohpá sosiálaruhtarádju ja Sámi oahpahusguovddáš koordinere dan. Lappi universitehta lea mielde oasseollašuhttin. Ruhtadeaddjin leat maiddái Sámediggi ja Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddat. Fidnu ollašuhttináigodat lea  1.1.2019-31.10.2021. Fidnu ulbmilin lea lasihit ulbmiljoavkkuid teknologiijai ja ođđa doaibmakultuvrii laktáseaddji máhtu. Ja maiddái ovddidit ulbmiljoavkkuid fierpmáiduvvama nu, ahte ávkkástallojuvvo digitálalašvuohta. Fidnus gávnnat lassedieđuid Sámi oahpahusguovddáža neahttasiiddus www.sogsakk.fi/arktistapedagogiikkaa2.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi bovdejit sámeoahpahusa davviriikkalaš forumii

Suoma oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi bovdejit sámeoahpahusa davviriikkalaš forumii Sámekulturguovddáš Sajosii Anárii 1.-2.12.2021. Sámeoahpahusa davviriikkalaš ovttasbarggu ovddideapmi lea okta dain ulbmiliin, maid Suopma lea ásahan iežas Davviriikkaid ministtarráđi ságajođiheaddjebadjái. Forum lea okta Suoma ságajođiheaddjebaji dáhpáhusain.

Foruma ulbmilat leat

  • ollislaš gova hábmen sámeoahpahusa diliin Suomas, Ruoŧas ja Norggas,
  • sámeoahpahusa rájáid rasttilteaddji ovttasbarggu nannen,
  • ođđa ovttasbargovugiid gávdnan ja
  • bissovaš ságastallanoktavuođa huksen riikkaid oahpahuseiseválddiid, skuvlejumi ordnejeaddjiid ja sámeservodaga gaskii.

Foruma temán leat

  • oahpahus sámegiela eatnigiela/ vuosttaš giela ovdáneami dorvvasteaddjin Ruoŧas, Norggas ja Suomas,
  • sámegielaid revitaliserema reaiddut oahpahusas, buorit doaibmamállet iešguđet riikkas,
  • oahpahusa heajos ja nana mállet sámegielaid boahttevuođa geahččanguovllus,
  • sámegielaid gáiddusoahpahus iešguđet riikkas,
  • sámegielat oahpaheaddjiid skuvlen ja gelbbolašvuođa eavttut,
  • sámegielat oahppamateriálaovttasbarggu vejolašvuođat ja
  • sámedieđu oahpaheapmi skuvllas buohkaide.

Čuozáhatjoavku Suoma, Ruoŧa ja Norgga

  • oahpahusministeriijat, sámedikkit ja oahpahuseiseválddit,
  • oahpahusa ja skuvlejumi ordnejeaddjit,
  • skuvlenpolitihkalaš mearrideaddjit,
  • sámeoahpahusa ja -skuvlejumi dutkit, sihke
  • eará berošteaddjit.

Lassedieđut golggotmánu áigge – čuovo Sámedikki fierbmesiidduid www.samediggi.fi ja oahpahus- ja kulturministeriija dáhpáhuskaleanddara https://minedu.fi/tapahtumat. Konferánssa fierbmesiiddut rahppojuvvojit golggotmánus.

  • Gränslös samisk utbildning – nordiskt forum i Enare, Finland den 1 – 2 december 2021
  • Lassedieđut:

    Oahpahusráđđeolmmoš Anna Mikander, anna.mikander(at)gov.fi, +358 (0) 40 866 8585

    Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, +358 (0)10 8393 112

    Alimus rievtti medállja geigejuvvui Sámediggái

    Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái  Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas. Medállja geigejuvvui Sámedikki ovddasteaddjiide Roavvenjárggas 9.9.2021 Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkima oktavuođas.

    Oassin Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkinprográmma ordnejuvvui deaivvadeapmi Sámedikki ovddasteaddjiiguin sihke alimus rivttiid presideanttaiguin 9.9.2021 Roavvenjárggas. Deaivvadeamis Suoma Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas.

    – Anán dán hui mearkkašahtti dovddastussan oppa Sámediggái mávssolaš sámegiela ja -kultuvrra sihke eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideami ovddas. Doaivvun, ahte dát muitala sámi servvodaga lassin maid suopmelaš servvodahkii min bargan barggu mearkkašumis, dadjá ságadoalli Juuso.

    Sámedikkis medálja vuostáválddii II várreságadoalli Leo Aikio, guhte oassálasttii deaivvadeapmái Roavvenjárggas vs. láhkačálli Kalle Varisiin sihke má. láhkačálli Sarita Kämäräisiin. Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso oassálasttii deaivvadeapmái gáiddusoktavuođa bokte Anáris.  

    – Mun háliidan giitit Alimus rivttiid presideantta Leppäsa dán dovddastusas. Lassin háliidan giitit Sámedikki lahtuid sihke min bargoveaga ámmátdáiddolaš ja váimmuin bargon barggus, joatká ságadoalli Juuso.

    Lassedieđut:

    Tuomas Aslak Juuso
    Ságadoalli
    040 687 3394
    tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

    Leo Aikio
    II várreságadoalli
    040 621 6505
    leo.aikio(at)samediggi.fi

    Ságajođiheaddji Juuso illuda sámečoakkáldaga ruoktotmáhccamis

    Govva: Ville Fofonoff

    Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálasttii 9.9.2021 Sámemusea Siidda ordnen ávvodilálašvuhtii, mii lei lágiduvvon Riikkamuseas boahtán Sámečoakkáldaga ruoktotmáhccama gudnin.

    Ságajođiheaddji Juuso illudii ságastis, go sámečoakkáldat lea ruoktotmáhccan Sámemusea Siidda ođasmahtton lanjaide.

    – Dál máhcahuvvon dávvirat eai nappo leat dušše dávvirat, muhto dat laktet min máttarvánhemiidda. Čoakkáldat guoská guhkes mátkkis historjámet ja dat muitala sámeservoša beaivválaš eallimis jagiid duohken. Dujiide válljejuvvon materiálat, dain geavahuvvon teknihkat ja iešguđetlágan vuogit čiŋahit dávviriid – dat buot lasihit ja čiekŋudit min áddejumi iežamet álbmoga vássán áiggis, lohka Juuso.  

    Sámediggi lea dán válgabajis geavvan dološmuitolága ođastusa oktavuođas maiddái sáttaságastallama, gos lea leamaš nana oaidnu iešmearridanvuoigatvuođa ja iešráđđema ovddideamis kulturárbbi oasil.

    Maiddái Sámi parlamentáralaš ráđis leat šiehttan ráhkadišgoahtit oktasaš linnjádemiid sámi kulturárbbi oasil oktasašbarggus Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiiguin ja Sámiráđiin. Ulbmilin lea ráhkadit sámiid oktasaš oainnu kulturárbbi ja árbevirolaš dieđu iešráđđemis, suodjaleamis ja ávkingeavaheamis.

    – Mis sápmelaččain lea servodaga siste nana čehppodat ja áššedovdamuš iežamet kulturárbái, dan seailluheapmái ja dan ávkingeavaheapmái. Oainnán dehálažžan, ahte čuovvovažžan sihkkarasto, ahte sámeálbmot beassá oahpásmuvvat čoakkáldahkii midjiide lunddolaš vugiin ja váldit ruovttoluotta dán oasi kulturárbbisteamet, joatká Juuso.

    Loga sáhkavuoru dáppe.

    Sámečoakkáldat sisttis doallá badjel 2000 dávvira, mat leat čoggon sámeguovllus jagiin 1830-1998. Sámemusea vuostái váldá čoakkáldaga ođđa, giđđat 2021 gárvánan čoakkáldatossodahkii. Loga Sámemusea Siidda dieđáhusa.

    Lassidieđut:

    Tuomas Aslak Juuso
    Ságajođiheaddji
    040 687 3394
    tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

    Ođđa davvisámegiela eatnigiela oahppogirji almmustuvvan

    Biellocizáš 9 lea eatnigiela oahppogirji vuođđoskuvlla 9. luohká oahppiide. Girjái gullá maiddái hárjehusgirji.

    Girjeráiddus leat almmustuvvan ovdal Biellocizáš 7 ja 8 ja hárjehusgirjjit.

    Oahppogirjji dahkki: Helmi Länsman ja bargojoavku, bearbmagovva Esther Berelowitsch

    Girjjiid sáhttá diŋgot min neahttagávppis:

    https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-9-oahppogirji/

    https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-9-harjehusgirji/

    Sámediggi 2021, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

    Searvva Sámi giellavahkkui 25.-31.10.2021

    GIELLAVAHKKU – KIELÂOKKO – ǨIÕLLNEÄʹTTEL ­– KIELIVIIKKO

    Goas: 25.–31.10.2021

    Gos: Olles Suomas, Ruoŧas ja Norggas

    Geasa: Buohkat leat bures boahtin searvat ja oassálastit

    Duogáš

    Jagi 2019 lei Ovttastuvvan Našuvnnaid riikkaidgaskasaš álgoálbmotgiellajahki – International Year of Indigenous Languages (iyil2019.org). Temájagi áigge lágiduvvojedje doalut, mat čalmmustahtte eamiálbmotgielaid miehtá máilmmi. Giellavahkku lágiduvvui vuosttaš geardde jagi 2019. Jagi 2020 lágideamit lihkkostuvvojedje nu bures, ahte Norgga, Suoma ja Ruoŧa Sámedikkit háliidit doallat Giellavahkku jahkásaččat.

    Sámegielat Suomas

    Sámit leat Eurohpa Uniovnna áidna álgoálbmot. Suomas sámiid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid vuođđun lea vuođđoláhka, man mielde sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámegielat leat Eurohpa eamiálbmotgielat ja nuortamearrasuopmelaš gielaid (dego suoma- ja esttegiela) lagamus gáiddus fuolkegielat. Sámegielat hubmojuvvojit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Suomas hubmojuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella. Vuođđolága mielde sámiin lea sámiid ruovttuguovllus (Anár, Eanodat, Ohcejohka ja Soađegili gieldda davimus oassi) iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešmearrideapmi dan mielde go lágain mearriduvvo.

    Mii ávžžuhit buot Suoma vuođđoskuvllaid lágidit temábeivviid sámegielain ja sámi kultuvrras vahkus 43 (25–31.10.2021). Mii sávvat, ahte buot skuvllat čalmmustahttet sámegielaid giellavahkus iešguđetlágan doaimmaiguin.

    Mii lea giellavahkku – ǩiõllneäʹttel – kielâokko?

    Giellavahkku lea aktasaš áŋgiruššan čalmmustahttit sámegielaid. Giellavahkku galgá veahkehit sámegielaid oidnot ja gullot buot surggiin servodagas. Mii sávvat, ahte nu máŋgasat go vejolaš servet aktasaš áŋgiruššamii čalmmustahttit sámegielaid iešguđetlágan doaimmaid bakte, sihke báikkálaš, regionálalaš ja našuvnnalaš dásis.

    Mannin lea Giellavahkku dehálaš?

    Sámegielat leat dehálaččat sihke ovttaskas giellageavaheaddjái, sámi álbmogii ja maiddái Suoma servodahkii. Sámegielat eai leat dehálaččat dušše gulahallama gaskaoapmin, muhto maiddái olbmo identitehttii, kulturárbái ja gullevašvuhtii. Giela oainnusmahttin beaivválaš eallimis lea dehálaš giela árvui, gullevašvuhtii ja dohkkeheapmái. Go giella oidno beaivválaččat, de addá dat dovddu, ahte min giella lea dohkkehuvvon, das lea árvu ja dat gullá servvodahkii. Go min gielat oidnojit servvodagas, de dat sakka illudahttá min.

    Mii háliidit, ahte Suoma servvodat oahpašii eanet ja buorebut ipmirdit sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi servvodateallima. Min mielas lea dehálaš ahte mánát beaiveruovttus ja skuvllas oahpásnuvvet sámegielaide. Jus buot mánát oahpašedje muhtin sámegiela sániid, de loktešii giela árvvu ja seammás attášii eanet ipmárdusa iešguđetlágan gielaide.

    Evttohusat giellavahku doaibman:

    • Geavahit sámegielat oahpistangalbbaid, omd. girjerádju, boradansále, WC, luohkká. Válmmas oahpistangalbbaid gávnnat čujuhusas Oahpistangalbbat davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii sihke suomagillii
    • Ráhkadit frásasátnegirjji omd. Buorre iđit! Mo manná? Sámegielat vuođđosánit ja frásaid gávnnat Unna sátnegirji vuosttasdeaivvadeapmái, árgabeaivái ja ávvudoaluide
    • Kuáti.fi   https://kuati.fi/ lea Sámi árrabajásgeassinmateriálabáŋku, man Suoma Sámediggi doallá ja lea čohkken. Siidduin gávdnojit earret eará spealut mánáide.
    • Dieđut sámiin oahpahusa várás gávdnojit siiddus https://www.oktavuohta.com davvisámegillii, nuortalašgillii, anárašgillii ja suomagillii.
    • Bovdet sámi artisttaid skuvlii oahpahit lávlut sámegillii dahje juoigat
    • Bovdet guossin skuvlii olbmuid geat leat čeahpit muitalit sámi máidnasiid.
    • Lohkat sámegielat teavsttaid, ja daid vuođul tevdnet ja málet govaid
    • Čohkket lagasbirrasa sámi báikenamaid ja čállit dain. Sáhttibehtet geavahit informánttaid/áššedovdiid veahkkin maiddái.
    • Reivvestallat eará skuvllain giellavahkku birra, juogadit dieđuid ja jurdagiid.
    • Oahppat duddjot, omd. bárgidit dahje čuoldit čoavddaguoimmi.
    • Praktihkalaš bargguid bokte oahppat doahpagiid iešguđet fáttáid birra nu go; lávu, herggiid, bohccuid, suidnema ja fierbmuba birra.
    • Bovdet vuorraset informánttaid skuvlii, geain sámegiella lea eatnigiellan, vai oahppit besset sámástit singuin.

    Mii sávvat, ahte searvabehtet dán gelddolaš áŋgiruššamii. Ovttas mii sáhttit čalmmustahttit ja lasihit gelbbolašvuođa sámegielain golggotmánus 2021!

    Lassedieđut:

    Má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa, 050 438 2484 / 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

    Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 040 707 5626 / 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

    Dahje galledit Giellavahku ruovttusiiddus www.giellavahkku.org (Siiddut rahppojuvvojit vahkus 37, 13.9.–19.9.2021)

    Dearvvuođaiguin – Tiervuođâiguin – Tiõrvʼvuõđin – Terveisin

    Tuomas Aslak Juuso

    Sámedikki ságajođiheaddji

    Davviriikkalaš webinári 31.8.-1.9: Eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid ja muitobuohcciid vuoigatvuođat ja kultursensitiivvalaš bálvalusat

    Bures boahtin davviriikkalaš webinárii, gos gieđahallojit eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid ja muitobuohcciid vuoigatvuođat ja maiddái dan guovllu bálvalusfálaldat, mat váldet vuhtii giella- ja kulturbirrasa.

    Seminára, mii dollojuvvo 31.8.-1.9.2021, lea rabas buohkaide fáttás beroštuvvan olbmuide ja lea mávssuheapme, muhto dasa galgá almmuhit iežas. Seminára lea eaŋgalsgielat ja dat tulkojuvvo davvisámegillii.

    Almmuheapmi ja dáhpáhusa dieđut:

    Indigenous peoples: language, culture, and life cycle (Davviriikkalaš buresveadjinguovddáš) 

    Dilálašvuohta lea Suoma davviriikkalaš ministtarráđi ságajođihanbaji oassi. Seminára ordnejuvvo Davviriikkalaš buresveadjinguovddáža vuollásaš davviriikkalaš dementiijafierpmádaga ja lápmásiidsuorggi davviriikkalaš oktasašbargoráđi oktasašbargun. Lágideaddjin doibmet sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádus (THL), Sámediggi, Sámisoster, lápmásiid vuoigatvuođaid ráđđádallangoddi (VANE) ja Olmmošriekteguovddáš.

    Liekkus bures boahtin!

    Boađe vásáhusáššedovdin Kultuvrraid skuvlii!

    Sámediggi ohcá skuvlejeaddji čavčča Kultuvrraid skuvla – prošektii. Kultuvrraid skuvla lea Sámedikki, Suoma Románasearvvi ja Nuoraid akademiija oktasaš dievasmahttinskuvlenprošeakta, mii lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheaddjiide. Kultuvrraid skuvla álgá čakčat ja joatkašuvvá jagi 2022 lohppii. Čavčča 2021 skuvlemat lágiduvvojit gáiddusin.

    Skuvlejeaddji ii dárbbaš leat sámedieđu áššedovdi iige ámmátlogaldallin, muhto vásáhusáššedovdi! Lea doarvái, ahte lea doaimmalaš luonddustis, gávdno vásáhus sápmelašvuođas ja diehtá gos dárbbašlaš diehtu gávdno. Sáme- ja románanuorat leat plánen guovddáš sisdoaluid. Okto ii maiddái dárbbaš bargat: nubbin skuvlejeaddjin lea románanuorra ja Nuoraid akademiija lea fárus juohke skuvlenbeaivvis.

    Skuvlenbeivviid gaskii várrejuvvo muhtin veardde áigi oahpaheaddjiid dahkan bargguid kommenteremii. Ođđajagemánus lágiduvvo ovddidandeaivvadeapmi, gos skuvlejeaddjiiguin gevvojit čađa čavčča oahpahusat ja dárbbu mielde buoriduvvo plána jagi 2022 skuvlemiidda.

    Skuvlejeaddjái/vásáhusáššedovdái máksojuvvo 200 euro hávális bálká juohke skuvlenbeaivvis. Lassin skuvlenbeivviid gaskkas dáhpáhuvvan bargguid kommenteremis máksojuvvo hávális bálká. Doaimmas boahtán eará golut buhttejuvvojit.

    Čavčča 2021 skuvlenbeaivvit leat (dmu 9–15):

    1. skuvlenráidu (gáiddusin): maŋ 5.10., ga 27.10. ja du 18.11.

    2. skuvlenráidu (gáiddusin): maŋ 2.11., ga 24.11. ja du 16.12.

    Dieđáhus prošeavtta álgimis ja vuođđodieđut prošeavttas: https://www.samediggi.fi/2021/08/23/kultuvrraid-skuvla-alga-samediggi-suoma-romanasearvi-ja-nuoraid-akademiija-skuvlejit-oahpaheaddjiid-same-ja-romananuoraiguin-deaivvadeapmai/?lang=dav

    Dárkilut dieđut prošeavttas ja skuvlemiid sisdoalus gávdnojit dáppe: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

    Beroštuvvetgo? Sádde friijahápmásaš ohcamuša 15.9. rádjai  info@samediggi.fi , čujuheapmin “Kultuvrraid skuvla´.

    Lassidieđut:                                                                                                                                                                                 

    Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli
    ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
    0108393112
    Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji
    anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
    040 584 3098

    Saamelaisnuorten taidetapahtuma, kolme tyttöä askartelee pödän ääressä.

    Skuvlaráfi ja dorvvolaš skuvla olles Supmii – dat celkojuvvo 25.8. Soađegilis

    Oahppit leat válljen ođđa skuvlajagi skuvlaráfi temán dorvvolaš skuvla. Dáinna sii háliidit muittuhit, ahte skuvla galggášii leat mánáide suohtas ja dorvvolaš oahppanbiras, gos ii dárbbaš leat fuolas givssideamis dahje olggušteamis. Riikkadási skuvlaráfi cealkindáhpáhus lágiduvvo borgemánu 25 beaivve Soađegilis. Dán jagi lea Soađegilli davimus báikegoddi, gos skuvlaráfi cealkin-dáhpáhus lea goassige lágiduvvon. Soađegili davimus oasi sámiruoktoguovllu Vuohču skuvla lea mielde dáhpáhusas. Vuohču skuvlla oahppit Helli Alakorva, Heta Sieppi, Biret-Ingermaria Vars, Ante Magga ja Anteri Sieppi leat maiddai  ossalastan plánenčoahkkimiidda ja vuođđojurdda leage ahte mánáid jietna ja oaivil lea váldorollás dáhpáhusa lágideamis. Sámi mánáidkulturguovddaš MÁNNU lea maiddái doaibman ovttasbargoguoimmin dilálašvuođa ordnemis ja gulahallamis sámi artisttaiguin.

    Ihttin Skuvlaráfi julggaštuvvo olles Suomas ja sávvamis dat sárgu buohkaid oaivai albma jurdaga,  ahte givssiideapmi ja veagalválddalašvuohta eai galggaše leat mánáid skuvlabeivviin. Buohkaide galga sihkkarasttojuvvot dorvvolaš vejolašvuohta oahppamii ja dasa veahkkin leat rávesolbmuid bearráigeahčču dehálaš rollás, dadja Petra Biret Magga-Vars Sámi mánáidkulturguovddaža doaimmajođiheaddji.

    Avvila sámiluohka oahpppit leat mielde dáhpáhusa musihkka-osiin geain oahpaheaddji Maarit Niittyvuopio lea bagadallan. Sámi mánáidkulturguovddaš MÁNNU lea oassalastan maiddai plánenčoahkimiidda ja heivehan Skuvlaráfi-temai ovttasbarggu musihkkariin Áilu Vallein. MÁNNU jearahalai namahkeahtes vástádusaid skuvllaohppiin givssiideamis ja dan eastadeamis. Daid jurdagiid vuođul dáhpáhusa váldoartistta Áilu Valle lea ráhkadan maiddái ođđa rap-bihtá man lea vejolaš gullat dáhpáhusas vuosttaš geardde.

    Dasa lassin ieš presideantta Sauli Niinistös boahtá čálálaš dearvvahus skuvlaráfi-dáhpáhussii.

    Dáhpáhus álgá borgemánu 25. beaivve 2021 dmu 10.00 Soađegili lášmohallanhálles (Haastajantie 6) ja bistá sullii diimmu. Dáhpáhus striimejuvvo. Neahttasáddaga sáhttá geahččat čujuhusas: koulurauha.fi 

    MLL dieđáhus

    Sámi Mánáidkulturguovddaš Mánnu

    Lasi dieđuidpetra.magga(at)samediggi.fi

    Govva: Sámenuoraid dáiddadáhpáhus/ Ville Fofonoff

    Áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis 2.9.2021

    Lappi universitehta vuoigatvuođadiehtagiid dieđagottis ordnejuvvo oktasašbarggus vuoigatvuođaministeriijain ja Sámedikkiin válmmaštallon áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis duorastaga 2.9.2021. Dilálašvuođa váldolágideaddjin lea dieđagotti eamiálbmotvuoigatvuođa oasseáigásaš professor Martin Scheinin. Áššedovdiseminára dárkkuhussan lea fállat riikkaidgaskasaš, suopmelaš ja sápmelaš áššedovdiide vejolašvuođa árvvoštallat doaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain.

    Govva: Ville Fofonoff

    Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálastá seminárii ja doallá ovtta dain seminára rahpansáhkavuoruin. – Sámediggelága ođasmahttin lea dál erenomáš áigeguovdilis fáddá ja vuorddán miellagiddevašvuođain áššedovdiseminára mii dál lágiduvvo. Lea dehálaš, ahte seminára fállá riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaáššedovdiide arena árvvoštallat sámediggeláhkadoaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain, dadjá Juuso.

    Seminárii oassálastet maiddái Sámedikki evttohusa vuođul nammaduvvon sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut.

    Áššedovdiseminára lágiduvvo hybridahámis. Ságastallit ja eará oassálastit oassálastet seminárii juogo báikki alde Lappi universitehta Castren-sáles dahje gáiddusoktavuođain. Seminárii almmuheapmi lea nohkan 15.8. Almmuhan olbmuide sáddejuvvojit ovddalgihtii materiálat ja rávvagat oassálastima várás.

    Sámediggelága nuppástusa válmmaštallan doaibmagotti smiehttamuš elege evttohus láhkanuppástusain almmustahttui 11.5.2021. Evttohuvvon nuppástusaid mihttomearrin lea ovddidit sámiid iešmearridanrievtti ollašuvvama sihke buoridit sámiid gielaset ja kultuvrraset guoskevaš iešhálddašeami ja sámedikki doaibmaeavttuid. Lassin mihttomearrin lea divvut dáládili eandalii ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea gáibidan vugiin. Doaibmagotti smiehttamuš lea leamaš gulaskuddamiin geasi áigge.

    Lassidieđut:

    Tuomas Aslak Juuso
    Ságajođiheaddji
    040 687 3394
    tuomas.juuso@samediggi.fi