Sämitigge tuáivut pyere Säämi Pride!

Säämi Pride tuálloo Ucjuuvâst 5.–8.8.2021. Säämi Pride -ráiđuväzzim läjiduvvoo lávurduv 7.8. já Sämitige ovdâsteijen väzzimân uásálist nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sämitige toimâohjelmist 2020–2023 ohtâ Sämitige toimâm árvun láá pajedum sämmilâš täsiárvu já ovtviärdásâšvuotâ. Lasseen Sämitigge viggá toimâinis sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi oovdedmân ubâlâšvuottân puoh taasijn já jyehi politik syergist.

– Sämitigge uáiná olmoošvuoigâdvuođâi sehe täsiáárvu já ovtviärdásâšvuođâ ovdedem tehálâžžân já parga tai oovdân sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst, pááhud Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Säämi Pride uárnejui ive 2017 Anarist. Kove: Ville-Riiko Fofonoff

Luuvâ lase tábáhtusâst.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
Sämitige II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

 

 

Poske sämiohtâdâh kärttee tiäđuid sämikielâlijn priivaat já kuálmád sektor soti-syergi pargein

Poske sämiohtâdâh haalijd tääl oovtâstpargoost Sämitiggijn, Tulevaisuuden Sote-keskus (Puátteevuođâ Soti-kuávdáš) -havváin, Sote-rakenneuudistus Lapissa (Soti-ráhtusuđâsmittem Laapist) -havváin ja Laapi pyecceetipšopirrâduvváin karttiđ sämikielâlijd sosiaal-, tiervâsvuotâ- já pyereestvaijeemsyergi pargeid priivaat já kuálmád sektorist, vâi puátteevuođâst puáhtá visásmittiđ sämikielâlij palvâlusâi finnim meid talle ko pyevtitteijen lii priivaat palvâluspyevtitteijee já kuálmád sektor.

23.6.2021 tuhhiittum soti-uđâsmitmist lii torvejum pyereestvaijeemkuávlui vuoigâdvuotâ haahâđ palvâlusâid priivaat palvâluspyevtitteijest, jis toos lii tárbu vâi palvâlusah hoittájuvvojeh ulmemiäldásávt já oovtviärdásávt.

Västid koijâdâlmân suomâkielân (liŋkkâ lekkâs uđđâ laasân).

Västid koijâdâlmân sämikielân (liŋkkâ lekkâs uđđâ laasân).

 

Lasetiäđuh

Ida Pirttijärvi,

010 839 3127

ida.pirttijarvi(at)samediggi.fi

 

Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii tavesämikielâ jurgâleijee tooimâ

Jurgâleijee pargon lii hoittáđ tavesämikielâ jurgâlem- já terminologiapargo kielâtoimâttuvâst. Jurgâleijee tohálâšvuotâiähtun lii paargon hiäivulâš ollâškovlâtođhos teikâ eres škovliittâs sehe laavâst auktorisistum jurgâleijein (1231/2007) uáivildum vuoigâdvuotâ toimâđ auktorisistum jurgâleijen suomâkielâst tavesämikielân teikâ nubijkulij. Pargo álgá 16.8.2021 tâi sopâmuš mield já juátkoo 31.7.2022 räi já máhđulávt ton maŋa. Pargoost lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi. Jurgâleijee pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV tâi V/II mield (vuáđupälkki 2597,07-2247,67 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksoo 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh, moh meriduvvojeh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 30.7.2021 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b450ac2a

Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi +358407262688. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

1.7.2021
Sämitigge

Sämitige čäällimkode puhelinkuávdáš lii kiddâ 1.-30.7.

Sämitige čäällimkode puhelinkuávdáš lii kiddâ 1.- 30.7.2021 koskâsâš ääigi.

Sämitigge tuáivut pyeri keesi puohháid!

Suomâ arktâsii politiik strategia almostittum – sämmilij uásálistem arktâsii oovtâstpaargon lii tehálâš

Arktâsii politiik strategia lii valmâštâllum uáiviminister Sannan Marin haldâttâsohjelm miäldásávt arktâsii oovtâstpargo nanodem várás. Strategia mield puoh ekonomâlii tooimâst arktâsii kuávlust váldojeh huámmášumán luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já kyeddimnahcâ, šoŋŋâdâh- já pirâssuojâlem, kilelis ovdánem prinsiipeh, kuávlu aalmug pyereestvaijeem, kuáskulâšvuotâ já algâaalmugij vuoigâdvuođah.

Strategia linjáá Suomâ arktâsii politiik tehálumosijd uulmijd arktâsii kuávlust ive 2030 räi já norá  oohtân tehálumosijd tiäduttemčuosâttuvâid uulmij juksâmân. Strategia mield Suomâ haalijd ain pyerediđ algâaalmugij uásálistemmáhđulâšvuođâid arktâsii oovtâstpargoost já sämmilij uásálistem Suomâ arktâsii oovtâstpaargon já arktâsii politiikân lii tehálâš uási ubâlâšvuođâ.

Strategiast prioristeh čuávvoid tiäduttemčuosâttuvâid:

  1. Šoŋŋâdâhnubástus estim já toos vuáhádum
  2. Ässeeh, kuávlu pyereestvaijeem ovdedem já algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođah
  3. Arktâsâš mättim, iäláttâsah já alemuu kvaliteet tutkâmuš
  4. Infrastruktuur já logistiik

– Mun halijdâm kijtteđ ovdedeijee dialogist já oovtâstpargoost strategia valmâštâllâm ooleest.  Sämitigge lii ráđádâlmijn tiäduttâm ei. algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi nanodem sehe rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš prinsiip (free, prior and informed consent, FPIC) tehálâšvuođâ. Mun anam, ete čovgâ oovtâstpargoin ulmeh láá juksâmnáál, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiast láá maaŋgah sämmilij tááhust teháliih kirjiimeh já tain ohtân puáhtá pajediđ oovdân sämmilij šoŋŋâdâhrääđi. Algâaalmugeh teivih vuossâmužžân šoŋŋâdâhnubástus já ton vaikuttâsâid, já lii-uv tehálâš, ete sämmilij ärbivuáválâš tiätu váldoo uássin arktâsii kuávlu ovdedem já šoŋŋâdâhnubástuspargo tiätuvuáđu, juátká Juuso.

Sämmiláid kyeskee kirjiimeh láá jieškote-uv tiäduttemčuosâttuvâin. Konkreetlâš toimân uulmij juksâmân vuáđuduvvoo sämmilij šoŋŋâdâhrääđi, mii oovded sämmilij ärbivuáválii tiäđu huámmášumán väldim šoŋŋâdâhpolitiikân lohtâseijee miärádâstohâmist. Arktâsâš piämmutorvo ovdeduvvoo turviimáin páihálij iäláttâsâi jotkum, eromâšávt puásuituálu já eres ärbivuáválij iäláttâsâi uásild.

Iävtuttâs sämmilij šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm rähtimist selvâttuvvoo já luánduriggoduvâi já suojâlemkuávlui kevttim oovtâstpargomekanismeh ovdeduvvojeh oovtâst sämmilijguin.

Toos lasseen juátkih pargo räjiestui meddâlistmân já räjioovtâstpargo naanoodmân, juátkih sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees falâmáin komission šiev toimâhinnáid, nanodeh sämikielâlii já sämikielâi máttááttâs sehe kielâpiervâltooimâ já nanodeh algâaalmugij aalmugijkoskâsijd kyeimivuođâid vâi pasteh suojâliđ ärbivuáválijd kulttuurolgospyehtimijd já ärbitiäđu.

Saavâjođetteijee Juuso lii eromâš tuđâvâš, ete Suomâ arktâlii politiik strategia almostittoo tääl meid puoh kuulmâ sämikielân.

Strategia uulmij olášume váátá oovtmanolii čuávvum. Arktâsii ovdâsvástádâsvirgeulmui pargojuávkku pyevtit uánihis analyys jyehi ive strategia uulmijn já jyehi tiäduttemčuosâttuv tooimâi olášuumeest.

Uáppáásm Suomâ arktâsii politiik strategian:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Staatârääđi kanslia tiäđáttâs: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Kove: Ville Fofonoff

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál oppâmaterialvuávájeijee virge

Sämitigge almoot uuccâmnáál oppâmaterialvuávájeijee virge. Sämitiggeest pargeh maaŋgah oppâmaterialvuávájeijeeh, kiäi pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornig 41 §:st. Oppâmaterialvuávájeijei pargon lii ovdâmerkkân huolâttiđ oovtâst oppâmaterialčällein oppâmaterialprojektij olášutmist, västidiđ anarâš-, nuorttâlâš- já orjâlâškielâlâš oppâmaterial toimâttempargoost (tahheevuoigâdvuotâ-, kuvvim- já eres sopâmušâi valmâštâllâm, tivvoomtäärhistmeh, teddilmân labdaseijee ääših tegu falâlduvah já material vuolgâttem teddilmân sehe tuáijim- já jurgâlempargoh), anneeđ huolâ oppâmaterialsyergi tieđeetmist, Sämitige oppâmaterialčáitálduvâst já arkkâduvâst. Oppâmaterialvuávájeijee pargoost, mii eidu tääl lii uuccâmnáál, váttoo eromâšávt sämikielâ, oppâmaterial graafâlâš vuávám sehe digitaallâš materialij vuávám já teknisâš olášuttem máttu.

Asâttâsân vuáđuduvvee tohálâšvuotâvátámâš lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá hiäivulii ollâškovlâtotkos, škovlimaašij já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV mield (vuáđupälkki losijttáá 2597,07 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield hárjánemlaseh sehe 24 % sämikuávlu lase. Virge tiävdoo 1.9.2021 rääjist já virge tevdimist nuávditteh kuuđâ mánuppaje keččâlemääigi.

Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 20.7.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?002b0256

Lasetiäđuid adelává škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 já oppâmateriaalčällee Petra Kuuva 010 839 3119. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 21.6.2021 Sämitigge

Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Sämitigge uárnee infotilálâšvuođâ auktorisistum jurgâleijee totkosist 29.6.2021

Sämitigge uárnee infotilálâšvuođâ auktorisistum jurgâleijee totkosist 29.6.2021 tme. 14.00-14.45 káidusohtâvuođâiguin. Tilálâšvuođâst eellip čoođâ, ete mii tođhos lii já maht toos puáhtá ráhtádâttâđ. Jieš totkosân almottâttâm lii porgemáánust 2021. Infotilálâšvuođâst totkosist muštâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio. Infotilálâšvuotâ lii tárguttum puohháid, kiäh láá perustum totkosist.

Máttááttâshaldâttâs haldâšem auktorisistum jurgâleijee totkos uárnejuvvoo čuávuváá keerdi skammâmáánust 2021. Auktorisistum jurgâleijee tođhos puáhtá čođâldittiđ puoh Suomâst sarnum sämikielân já tot lii virgálâš tuođâštus jurgâleijee áámmáttááiđust. Totkos siskáldâsâst puáhtá luuhâđ tärhibeht máttááttâshaldâttâs siijđoin: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat.

Auktorisistum jurgâleijee tođhos lii meid tohálâšvuotâvátámâššân Sämitige jurgâleijei viirgán Sämitiggeest adelum asâttâs mield.

Sämitigge uárnee maŋeláá čohčuv sierâ ráhtádâttâmtilálâšvuođâ totkosân.   

Puohháid ávus infotilálâšvuotâ ornijduvvoo káidusohtâvuođâiguin Microsoft Teams peht čujottâsâst: https://urly.fi/25YW

Lasetiäđuid addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio:

anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Sämitigge almoot uuccâmnáál lahâčällee virge

Lahâčällee váldupargon lii toimâđ sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee aašij valmâštâllen já oovdânpyehten Sämitige haldâttuvâst. Virge lii tárguttâs tevdiđ 1.10.2021 rääjist. Pargoh miärášuveh Sämitige pargo-oornig 25 § mield.

Sämitiggeest láá 1.1.2022 rääjist kyehti lahâčällee virge já tondiet pargoh uárnejuvvojeh tääl uđđâsist. Tääl uuccâmnáál viirgán puáhtá puátteevuođâst kulluđ meid hovdâpargoid. Sämitiggeasâttâs (1727/95) miäldásâš tohálâšvuotâvátámâššân lii riehtitiettuu kandidaat tođhos (aaleeb ollâškovlâtođhos) já sämmiláid kyeskee riävtálij aašij tubdâm sehe sämikielâ táiđu. Virge miänástuvvee hoittám iššeed lasseen šiev sämikulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm, šiev ruotâ/tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu, naavcah porgâđ tedduu vyelni sehe persovnlâš hiäivulâšvuotâ hovdâpargoid. Virge tevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi III/I mield (vuáđupälkki 3194,73 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh hárjánemlaseh pargohárjánem mield sehe sämikuávlu porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.

Ucâmušah tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 19.7.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c

Lasetiäđuid addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358407262688 tâi pia.ruotsala(at)samediggi.fi Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

18.6.2021 Sämitigge

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Saavâjođetteijee Juuso: Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci miärádâs suojâliđ puárisvyevdi čáittá, ete čuoppâmáid láá muulsâiävtuh

Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmecci suoijâl 700 hehtaarid puárisvyevdi Mudusjäävri palgâs kuávlust. Pirâsministeriö mieđettij ihe tassaaš 20 miljovn euro lasemeriruuđâ Tave-Suomâ meecij rijjâtátulii suoijâlmân.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso lii tuđâvâš Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci miärádâsân suojâliđ puárisvyevdi, já tuáivut uásipeelijd luho ráđádâlmij puátusist. – Mun anam taam šiev ovdâmerkkân tast, maht ohtsâšmeecijn lii máhđulâš uuccâđ vyevdičuoppâmáid muulsâiävtulijd puátukäldeid. Taat miärádâs tuáimá meid šiev ovdâmerkkân vuovdij suoijâlmân vijđásubbooht já eres ohtsâšmeccijd, iätá Juuso.

Suomâ haldâttâs mieđettij ihe tassaaš 20 miljovn euro lasemeriruuđâ Tave-Suomâ puárisvuovdij suoijâlmân. Lasemeriruttâ lii kiävtust ive 2022 loopâ räi Laapi, Tave-Poođâeennâm já Kainuu IJP-kuávdái kuávlust. Meriruuđâ tárguttâssân lii pyerediđ luándusuojâlemkuávlui ohtâlâsvuođâ, čapovuođâ já killeelvuođâ nubásmuvvee tiileest.

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio tuáivu, ete suojâlemhaahâ lii eskân aalgâ já Tave-Suomâ puárisvuovdij suoijâlmân kávnoo ruttâdem meid puátteevuođâst. – Lii suotâs, ete paalgâs já ohtsâšmecci pessii sopâmušân, mii hiäđut kuohtuid uásipeelijd. Priivaat vyevdiomâsteijeid čujottum sajanmáávsuh suoijâlmist movtijditeh väldiđ huámmášumán vuovdij merhâšume sämikulttuur kiävtust sehe luándu maaŋgâhámásâšvuođâ torvejeijen, iätá Aikio.

– Tágáreh miärádâsah išedeh Suomâ pissoođ jieijâs šoŋŋâdâhuulmijn. Västideijee ruttâdemmekanismij turvim puáhtá puátteevuođâst mäksiđ jieijâs maaŋgâkiärdásávt maassâd, juátká Aikio.

Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci suojâlemčuosâttâh lii Mudusjäävri palgâs tälvikuáttumkuávlust. Mudusjäävri paalgâs já Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmecci láá lamaš ohtâvuođâst Sämitiigán já táttum Sämitige tuárjuđ ääšist já vaiguttiđ tom ovdánmân. Sämitigge lii aktiivlávt ovdedâm ääši pirâsministeriö peht já oovdânpuáhtám torjuus suojâlemuulmán.

– Mun lam eromâš tuđâvâš oovtâstpaargon pirâs- já šoŋŋâdâhminister Mikkosijn. Lasemeriruttâ lii toohâm sämikuávlust máhđulâžžân siämmáásullâsii priivaatmeecij suojâlem, ko maid METSO-ohjelm lii Maadâ-Suomâ priivaatmeecijn toohâm jo kuhháá. Mij halijdep kijtteđ minister já ministeriö tast, ete savâstâlmijn láá halijdâm čuávdusijd áášán, looppât Juuso.

Kove: Ville Fofonoff

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Kokkâ Sajosân

Aanaar markkânân Juvduujuv riidon huksejum säämi kulttuurkuávdáš Sajos lii Suomâ sämmilij haldâttuv já kulttuur kuávdáš. Sajos lii maaŋgâkulttuurlâšvuođâ kuáhtámsaje – tábáhtustáálu,  kongreskuávdáš já čuákkimsaje.

Mij uuccâp Saijoos kähvi-raavâdviäsu Čaijun irâtteijeeluándulii, jiešráđálii, positiivlii, njyebžilis já áámmáttáiđulii sehe šiev vuáruvaikuttâstááiđuid  omâsteijee já streesi kierdee kookâ meriáigásii pargokoskâvuotân 31.12.2021. räi. Pargokoskâvuotâ álgá nuuvt jotelávt ko máhđulâš, sopâmuš mield. 

Maaŋgâpiälásâš pargo ana sistees peivimáállás já vitriinpyevtittâsâi rähtim, čuákkimfalâdem, äššigâspalvâlem, tukkutiilámij hoittám, liitij, piergâsij já kievkkântiilij putesin toollâm sehe eres raavâdviäsu almolijd pargoid.

Occein mij tuáivup paargon hiäivulii škovlimtuáváá, tuárvi kuhes pargohárjánem västideijee pargoin sehe hygienia- já alkoholpaasâ. Pargoost tarbâšuvvoo piäiválávt sämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. Pargoäigi lii iänááš argâpeeivij 9-17. 

Tohálâšvuotâiähtun lii pargo vaattâm hiäivulâš škovlim já hiättun sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Sämikulttuur tubdâm iššeed pargo miänástuvvee hoittáámist.

Mij faallâp tunjin jiešráđálii já maaŋgâpiälálii pargo sehe hävskis juávhu tuu toorjân. Raavâdviäsupargee pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtääsi VI/II miäldásávt (1879,22/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.

Lasetiäđuid pargoost addel markkânistemhovdâ Katariina Guttorm 14.6. tme 10-11 já 18.6. tme 12-13 puhelinnumerist 050 3641378.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga vuolgâttiđ čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?2ecdb9da majemustáá 18.6.2021 räi. Toimâ tiävdoo tállân ko hiäivulâš olmooš kávnoo.

Lasetiäđuh Sajosist já Sämitiggeest láá nettisiijđoin www.sajos.fi já www.samediggi.fi