Ilmakuva lumisesta maisemasta. Kuvassa näkyy järviä ja metsää.

Sámediggi ráđđádalai ruvkelága ođasmahttimis – fuolla sámiid vuoigatvuođaid sihke luonddu máŋggahámatvuođa sihkkarastimis lea stuoris

Bargo- ja ealáhusministeriija ja Sámediggi loahpahedje juovlamánu 10 beaivve sámediggelága 9 §:a mieldásaš ráđđádallanproseassa mii guoskkai ruvkelága ođasmahttima. Ráđđádallanproseassa álggahuvvui čakčat 2020 ja ráđđádallamat biste oktiibuot measta 30 diimmu. Sámediggi barggai vuođustallon nuppástusevttohusaid ruvkelága máŋgga paragráfii, muhto dušše moatte paragráfa buohta ožžojuvvui boađus, mii duhtadii guktuid oassebeliid.

“Beroštupmi málmmaid ohcamii sámiid ruovttuguovllus lea lassánan maŋimuš áiggiid. Lean erenomáš fuolas das, man láhkai bastojuvvo luonddu máŋggahámatvuođa seailun ja sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvan sihkkarastot ođđa ruvkelágas. Leat bargan ruvkeláhkii vuođustallon nuppástusevttohusaid dáid sihkkarastima várás, muhto bargo- ja ealáhusministeriija lihkadanmunni min evttohusaid hárrái orru leamen rájálaš ja váilevaš“, muitala Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Ráđđádallamiin gávdnui oktasašáddejupmi čielggadanmeannudeami buorideamis, mii guoská  váikkuhusaide, mat laktásit sámekultuvrii ja árbevirolaš ealáhusaiguin barganeavttuide. Ráđđádallamiin ii leat goittotge ožžojuvvon áigái boađus, mainna lea vejolaš sihkkarastit sámiid sajádaga ja vuoigatvuođaid eamiálbmogin ruvkelága heiveheamis.

Bargo- ja ealáhusministeriijas eai lean ovdehusat ráđđádallat buot paragráfaid sisdoalus, ovdamearkan 50 §:a oasil. Máinnašuvvon paragráfa lea sámiid dáfus dehálaš, dasgo das meroštallojit ee. man dássásaš váikkuhusat ruvkelága mieldásaš doaimmas sáhttet leat sámiid vejolašvuođaide bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dahje muđui doalahit sámekultuvrra sámiid ruovttuguovllus.

“Ráđđádallamiin bázii nana dovdamuš das, ahte Suoma stáhtii lea dehálaš, ahte ruvkefitnodagaid doaibma ii váttásmahtto. Orru, ahte dán prinsihpa čuovvumis leat gergosat sodjasit ja maiddái eamiálbmot vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja luonddu máŋggahámatvuođas,” joatká Aikio.

Sámekultuvrras lea njuolggo oktavuohta luonddu máŋggahámatvuođa seailumii, ja sámiid árbevirolaš ealáhusat ja eallinvuogit leat vuohkáduvvan luonddu máŋggahámatvuođa seailluheaddjin, nu ahte dán perspektiivvas kultuvrra seailun doarju biodiversitehta gáhttema, nugo gávnnahuvvo Suoma biodiversitehta – strategiija ja doaibmanprográmma 2012–2020 ollašuhttima ja váikkuhusaid árvvoštallamis.

Dálá ruvkeláhka ii sihkkarastte sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid

Ruvkelága njuolggadusat eai dákkárin geatnegahte ruvkevirgeoapmahačča čielggadit, man láhkai ruvkelága mieldásaš doaibma ja eará eanageavahanvuogit ovttas váikkuhit sámiid vuoigatvuhtii bargat gielain, kultuvrrain ja árbevirolaš ealáhusaiguin.

“Lohpeguorahallamis sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suodjin ráhkaduvvon njuolggadusaid dárkkuhus ii leat lohpevuogádagas ollašuvvan, eaige sámiid eamiálbmotvuoigatvuođat leat dasto nákcejuvvon sihkkarastot geavadis”, gávnnaha Aikio.

Dálá lága 50 §:a heiveheami vihkkedaladettiin lohpevirgeoapmahaš galggašii earret eará árvvoštallat hedjonahttágo mieđihuvvon lohpi sámiid ruovttuguovllus dovdomassii vejolašvuođaid bargat árbevirolaš sámeealáhusaiguin dahje muđui doalahit ja ovddidit sámekultuvrra dahje nuortalaččaid eallindiliid ja vejolašvuođaid bargat ealáhusaiguin nuortalašguovllus.

Sámedikki oainnu mielde ruvkelága 50 §:s lobi mieđiheami easttan meroštallon dovdomassii hedjonahttima dássi ii goittotge reahke sihkkarastit sámiide vuođđolága 17 §:a 3 momeantta vuođul sihkkaraston vuoigatvuođa deavdima doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Árbevirolaš ealáhusat gehččojit, ahte dat gullet sámekultuvrra stáđis oassin. Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahat ii leat doaisttážii guođđán ovttage lobi mieđitkeahttá Sámedikki ovdan buktin árbevirolaš ealáhusaide čuohcci negatiivvalaš váikkuhusain fuolakeahttá. Dan sivas Sámediggi evttoha “dovdomassii hedjonahttima” – kritera rievdadeami olles ruvkelága konteavsttas hápmái” uhcánaš stuorát hehttehus dahje hedjonahttin”.

Ruvkelága ođasmahttima mii lea gieđahallama vuolde, mihttomearrin lea buoridit ruvkkiid birassuodjaleami ja doaibmaneavttuid. Lassin mihttomearrin lea ovddidit sihke ruvkkiid dohkkehahttivuođa báikkálaččat ja áššáiosolaččaid váikkuhanvejolašvuođaid. Sámedikki oainnu mielde dát mihttomearit eai leat ruvkelága válmmaštallanbarggus dán rádjai vuhtii váldon.

Lassidieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi