Ilmakuva lumisesta maisemasta. Kuvassa näkyy järviä ja metsää.

Sämitigge ráđádâlâi kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist – huolâ sämmilij vuoigâdvuođâi sehe luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turviimist lii styeres

Pargo- já iäláttâsministeriö já Sämitigge joskii juovlâmáánu 10. peeivi sämitiggelaavâ 9 § miäldásii ráđádâllâmproosees kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist. Ráđádâllâmproosees aalgij čohčuv 2020 já ráđádâlmeh pištii ohtsis masa 30 tijmed. Sämitigge toovâi vuáđustâllum nubástusiävtuttâsâid kuáivuttâhlaavâ maaŋgâ ciäkán, mutâ tuš muádi ceehi uásild finnejii ráđádâllâmpuáttus, mii lâi pyeri kuohtuid uásipeelijd.

– Perustume maalmâi ucâmân sämmilij päikkikuávlust lii lasanâm majemui aaigij. Mun lam eromâš huolâstum tast, ete maht pastep turviđ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilum já sämmilij vuoigâdvuođâi olášume uđđâ kuáivuttâhlaavâst. Mij lep toohâm kuáivuttâhlaahân nubástusiävtuttâsâid, vâi taah turvâstuvvojeh, mutâ pargo- já iäláttâsministeriö rääjih mii iävtuttâsâi háárán oroh lemin kääržih já keelijdmettumeh, iätá Sämitige 2. värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Ráđádâlmijn pessii ohtsâšibárdâsân sämikulttuurân já ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttemhinnáid lohtâseijee vaikuttâssáid čyeccee selvâttemvyevi oovdedmist. Ráđádâlmijn iä lah kuittâg finnim puáttus, moin pastaččii turviđ sämmilij sajattuv já vuoigâdvuođâid algâaalmugin kuáivuttâhlaavâ heiviitmist.

Pargo- já iäláttâsministeriöst iä lamaš hinnáid ráđádâllâđ puoh ceehij siskáldâsâst, ovdâmerkkân 50 § uásild. Koččâmušâst orroo cekki lii sämmilij tááhust tehálâš, tastko tast miäruštâleh ei. mon tääsi vaikuttâsâid kuáivuttâhlaavâ miäldásâš toimâ puáhtá tovâttiđ sämmilij hinnáid eelliđ ärbivuáválij iäláttâsâi mield tâi mudoi paijeentoollâđ sämikulttuur sämmilij päikkikuávlust.

– Ráđádâlmijn paasij uáli noonâ tobdo tast, ete Suomâ staatân lii tehálâš, ete kuáivuttâhtuáimei tooimâ ij koolgâ hettiđ puátteevuođâst. Taan prinsiip nuávditmist oroh lemin kiärguseh njyebžiđ sehe algâaalmugij vuoigâdvuođâi olášuumeest já luándu maaŋgâhámásâšvuođâst, juátká Aikio.

Sämikulttuurist lii njuolgâ ohtâvuotâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilumân já sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá hämmejum luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilutteijen, te taan uáinust kulttuur siäiluttem tuárju biodiversiteet suojâlem, tego pahudeh Suomâ biodiversiteet – strategia já toimâohjelm 2012–2020 olášuttem já vaikuttâsâi árvuštâlmist.

Tááláš kuáivuttâhlaahâ ij turvii sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid

Tááláá kuáivuttâhlaavâ njuolgâdusah iä kenigit kuáivuttâhvirgeomâháid sierriđ, ete maht kuáivuttâhlaavâ miäldásâš toimâ sehe eres eennâmkevttimhäämih oovtâst vaigutteh sämmilij vuoigâdvuotân hárjuttiđ jieijâs kielâ, kulttuur já ärbivuáválijd iäláttâsâid.

– Lopekuorâttâlmist sämikulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi syeijin rahtum njuolgâdusâi tárguttâs ij lah lopemonâttâlmist olášum, ige sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid lah tienuuvt pastam turviđ keevâtlávt, paahud Aikio.

Tááláá laavâ 50 § heiviittem kuorâttâldijn lopevirgeomâhâš kolgâččij eereeb iärrás árvuštâllâđ, ete hiäjusmit-uv mieđettum lope merhâšitteht sämmilij päikkikuávlust hinnáid hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid tâi mudoi paijeentoollâđ já ovdediđ sämikulttuur tâi nuorttâlij eellimtiilijd já máhđulâšvuođâid hárjuttiđ iäláttâsâid nuorttâlâškuávlust.

Sämitige uáinu mield kuáivuttâhlaavâ 50 §:st love mieđettem eestân miäruštâllum merhâšittee hiäjusmittem tääsi ij kuittâg lah tuárvi turviđ sämmiláid vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield turvâstum vuoigâdvuođâ olášume paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ, kulttuur já ärbivuáválijd iäláttâsâid. Annoo, ete ärbivuáváliih iäláttâsah láá sämikulttuur fastâ uási. Torvolâšvuotâ- já kemikaalvirgádâh ij lah tuáistáážân kuáđđám mieđeethánnáá oovtâgin love tast peerusthánnáá, ete Sämitigge lii oovdânpuáhtám ärbivuáváláid iäláttâssáid čyeccee negatiivlij vaikuttâsâid. Tondiet Sämitigge iävtut, ete ”merhâšittee hiäjusmittem” -kriiteer muttoo oles kuáivuttâhlaavâ konteevstâst háámán ”stuárráb ko uces háittu tâi hiäjusmittem”.

Joođoost orroo kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem ulmen lii pyerediđ kuáivuttuvâi pirâssuojâlem já toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii nanodiđ sehe kuáivuttuvâi tuhhiittem páihálávt sehe äššiomâhái vaikuttemmáhđulâšvuođâid. Sämitige uáinu mield taid uulmijd iä lah kuáivuttâhlaavâ valmâštâllâmpargoost váldám huámmášumán.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kove: Ville Fofonoff / Sämitigge