Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Sämitigge vuástálist Aanaar já Suáđigil kuávlu väridemmiärádâsâid

Torvolâšvuotâ- já kemikaalvirgádâh (Tukes) lii kuáivuttâhlaavâ vuáđuld 14.10.2021 tuhhiittâm Arctic Minerals Exploration AB kyehti väridemalmottâs Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlun. Sämitigge vuástálist väridemmiärádâs, tastko malmâuuccâm já kuáivuttâhtoimâ iä heivii oohtân sämmilij päikkikuávlu luándoin, mávsulij čácáduvâiguin já sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâiguin.

Miärádâsâi mield värideijee ulmen lii rähtiđ kuávluin loigâttuvâi uuccâm já geologlii karttim sehe uuccâđ kuávlun malmâuuccâmlove majemustáá ive 2023 ääigi. Väridum kuávluh luávdih ohtsis suulân 943 neljihâškilomeetter stuárusii kuávlu Aanaar kieldâ kuávlust já 890 neljihâškilomeetter stuárusii kuávlu Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlust.

Väridum kuávluh láá ollásávt sämmilij päikkikuávlust, uásild nuorttâlâškuávlust, kuulmâ palgâs kuávlust sehe tehálij čácáduvâi piällást. Väridum kuávluin láá meid maaŋgah puáris sämitááluh já Njeellim aassâmenâduvah kuleh väldikodálávt mávsuláid enâdâhkuávloid. Kuávluin ulmuuh eellih puoh sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi mield.

– Väridemmiärádâs aasât sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi mield ellee ulmuid epivises tilán, mast iäláttâsâi mield eellim hiäjusmuvá ubâ paje. Nuorah iä veltihánnáá tuostâ riemmâđ eelliđ ärbivuáválij iäláttâsâi mield, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Joođoost orroo kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii tehálâš sämmiláid. Kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist lii velttidmettum väldiđ huámmášumán sämmilij sajattuv algâaalmugin já vuoigâdvuođâid, moh láá torvejum sämmiláid aalmuglii lahâaasâtmist já meid aalmugijkoskâsijn sopâmušâin.

– Kuáivuttâhlaavâ heiviitmist kalga adeliđ tááláást stuárráb merhâšume sämmilij vuoigâdvuotân algâaalmugin paijeentoollâđ já ovdediđ kielâs, kulttuuris já ärbivuáválijd iäláttâsâid. Tääl mij pyehtip tuš čuávvuđ paaldâst, ko sämmilij päikkikuávlu enâmeh väriduvvojeh malmâucâmân, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitige mield Sämitiigán, Nuorttâlij sijdâčuákkimân sehe áášánkullee palgâsáid kalga tähidiđ máhđulâšvuođâ celkkiđ já väidiđ tohhum väridemmiärádâsâin. Vyeimist orroo kuáivuttâhlaavâ vuáđuld Sämitiigán iä tooimât kopioid väridemmiärádâsâin, moh čyeccih sämmilij päikkikuávlun, ige Sämitiggeest lah väidimvuoigâdvuotâ Tukes väridemmiärádâsâin.

Koččâmušâst orroo Tukes väridemmiärádâsâin puáhtá väidiđ Tave-Suomâ haldâttâhriähtán 22.11.2021 räi (37 peivid miärádâs adelempeeivist eereeb adelempeivi). Väidiđ uážžu tot, kiäs miärádâs čuáccá teikâ mon vuoigâdvuotân, kenigâsvuotân tâi hiätun miärádâs njuolgist vaaigut.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sämitigge iävtut muuneeld estee tooimâi algâttem puáttee täälvi puásuihiävu velttim várás

Sämitigge iävtuttij 18.11.2021 eennâm- já meccituáluministeriön muuneeld estee tooimâi jotelis vuávám já algâttem, vâi puáhtá velttiđ puáttee täälvi puásuihiävu.

– Mij lep huolâstum tast, ete siämmáálágán tile ko täälvi 2019-2020 šadda uđđâsist taan täälvi ääigi. Täst láá meerhah uáinimist sämmilij päikkikuávlust.  Maaŋgâin soojijn lii korrâ cuáŋui jo taan ääigi ivveest, šoŋŋâ muttoo jotelávt plusceehijn korrâ puolâšijd, já poccuuh láá vaajâldškuáttám rávhuttemeht, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Täälvi 2019-2020 spiekâstâhlii tile tiet šoddâm puásuihiävuin iä lah vala máksám sajanmáávsuid puásuituálleid. Čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 šoŋŋâ- já muotâtileh lijjii Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâs mield aaibâš spiekâstâhliih já puásuituálun eromâš vaigâdeh.

– Tiileest taha eromâš vaigâdin tot, ete uásist palgâsijn puásuituálleeh iä lah peessâm spiekâstâhtäälvi maŋa vyebdiđ ollágin poccuid, kuás meid puáđuh iä lah puáttám. Enâmustáá táppám palgâseh láá tääl ekonomâlii etitiileest, ige etipiemâmân lah veltihánnáá resurseh eromâšávt tääl, ko täälvi 2019-2020 sajanmáávsuid iä lah valagin máksám, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitigge iävtut, ete ministeriö valmâštâl já olášut jotelis äigitavluin tooimâid vâi pyehtip velttiđ puásuihiävu. Tooimâin kalga ráđádâllâđ Sämitiggijn. Lii tehálâš tubdâstiđ spiekâstâhlii tile jotelávt, vâi puásuituálun puáhtá čuosâttiđ munedeijee torjuu.

– Tääl ep pyevti pääcciđ vyerdiđ hiävui šoddâm já iivijd ájáneijee sajanmáávsuid, peic tilán kalga reagistiđ muuneeld, paahud saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Luuvâ Sämitige iävtuttâs tääbbin.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kela já sämitigge uđâsmiteh oovtâstpargosopâmuš – sopâmuššáin linjejeh Kela sämikielâlij palvâlusâi ovdedem

Kela já sämitigge ráđádâleh oovtâstpargoost sämmilij sosiaaltorvo pyeredem várás. Teivâdmist, mii uárnejuvvoo Anarist, uđâsmiteh meid Kela já sämitige 30 ihheed pištám oovtâstpargosopâmuš.

Kela já sämitige ovdâsteijeeh teivih Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist tuorâstuv 18.11. Teivâm ulmen lii ráđádâllâđ tast, maht Kela já sämitigge pyehtih oovtâst ovdediđ sämmilij sosiaaltorvo já säämi kielâlaavâ olášume Kela palvâlusâin.

Teivâdmist uđâsmiteh siämmást Kela já sämitige oovtâstpargosopâmuš, mii tiävdá 30 ihheed. Kela lii lamaš ohtâ vuossâmuin almos palvâlus tuáimein, kote lii toohâm palvâlusâi oovdedmân kyeskee oovtâstpargosopâmuš sämitiggijn.

Kela uáivihovdâ Outi Antila uásálist ráđádâlmáid Anarist. Antila ana oovtâstpargo sämitiggijn tehálâžžân, ko tot iššeed Kela čuávvuđ systemaatlávt oovtviärdásii ášástâllâm olášume.

– Uđđâ sopâmuš linjáá ovdiist tärhibeht já vijđásubbooht Kela sämikielâlij palvâlusâi ovdedemuulmijd, muštâl Antila. 

– Kela já sämitige oovtâstpargosopâmuš lááčá vuáđu tuođâlii oovtviärdásâšvuođâ keevâtlii olášumán. Lii merhâšittee, ete sämmilâš puávtáččij puátteevuođâst hoittáđ jieijâs Kela-aašijd jieijâs eenikielân – meid šleđgâlávt, paahud sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kela já sämitige uđâsmittum oovtâstpargosopâmušâst suápih ei. čuávvoo aašijn:

  • Kela viggá systemaatlávt ovdediđ säämi kielâlaavâ keevâtlii olášume.
  • Kela oovded aktiivlávt sämikielâlijd palvâlusâid, meid viermiášástâllâm.
  • Kela jurgâl sämikielân luámáttuvâid já šleđgâlii ášástâllâm äššikiirjijd.
  • Kela viestâd sämikielâlijn palvâlusâin merikoskâsávt.
  • Sämitigge movtijdit sämikielâlijd ulmuid kevttiđ Kela sämikielâlijd palvâlusâid.
  • Kela váldá rekrytistmist huámmášumán sämikielâ tááiđu já kulttuurmättim.

Kela lii majemui iivij ääigi ovdedâm aktiivlávt jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid. Kela almostitij sämikielâlijd viermisiijđoid 2019–2020 já fáálá meid Elämässä.fi-siijđoin ášástâllâmoonâid sämikielân. Toos lasseen Kelast láá printtimnáál tieđettemčáállusijd já 30 hiätuluámáttâhhâd sämikielân. Kela fáálá piäiválávt puhelin- já káiduspalvâlem tavesämikielân. Kelast lii porgâm meid sämikielâlii viestâdem äššitobdee ive 2020 rääjist.

Čuávvoo Kela já sämitige teivâm uárnee Kela, já teivâm uárnejuvvoo Helsigist skammâmáánust 2022.

Lasetiäđuh median

Antti Jussila, Kela, äššigâs aldapalvâlusâi puáđusohtâduv hovdâ, p. 040 834 5703

Anni Koivisto, sämitige I värisaavâjođetteijee, anni.koivisto@samediggi.fi, p. 040 415 5969

Juuso já Koivisto uásálistev Ruávinjaargâ Arctic Spirit konferensân

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto uásálistev Ruávinjaargâst ornimnáál Arctic Spirit konferensân 16.-17.11.2021. Konferens teemah lohtâseh Suomâ saavâjođetteijeepajan Barents euroarktâsii rääđist, kuávlulii oovtâstpaargon, arktâsii torvolâšvuotân já EU já Suomâ uđđâ arktâsâš linjimáid sehe eennâmkevttim, šoŋŋâdâhnubástus já vuoigâlâšvuođâ koskâvuotân arktâsii kuávlust. 

Saavâjođetteijee Juuso puovtij sahâvuárustis oovdân nubásmuvvee šoŋŋâduv já maht eromâš šoŋŋâtileh tovâtteh jo tääl uuhkijd já hástusijd sämmilij máhđulâšvuođáid hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid, tego kuálástem já puásuituálu. – Eromâšávt šoŋŋâdâhkriisâ ääigi lii tehálâš kunnijâttiđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid já rähtiđ oovtâst ohtsâškode, mast láá naavcah vuástálistiđ nubástusâid, maid jo kuáhtáp, iätá Juuso.

Luuvâ saavâ tääbbin (eŋgâlâskielân)

Konferens ääigi Juuso já Koivisto teeiváin olgominister Pekka Haavisto já uásálistijn konferens paaneelsavâstâlmáid.

Lasetiäđuh 

Saavâjođetteijee 
Tuomas Aslak Juuso 
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee 
Anni Koivisto 
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Sämimáttááttâs tave-eennâmlii foorum ohjelm almostittum – almottâttâđ puáhtá vástuppeeivi 19.11. räi

Sämimáttááttâs tave-eennâmlâš foorum viggá hammiđ oleskove sämimáttááttâsâst Suomâst, Ruotâst já Taažâst. Foorum ulmen lii ovdediđ máttááttâs raajijd rastaldittee oovtâstpargo já škovlimpooliitlii sajattuv jieškođe-uv päikkienâmist. Foorumân láá almottâttâm stuorrâ juávkku virgeomâhááh, škovlimpooliitliih vaigutteijeeh, sämimáttááttâs totkeeh já máttáátteijeeh.

– Tave-eennâmlâš sämimáttááttâs foorum lii pyeri tilálâšvuotâ škovlimpooliitlii savâstâlmân väldikuudij raajij rasta. Mist láá ennuv ohtsiih hástuseh, moi čuávdim váátá eidu meritiätulii já kilelis politiik, iätá Sämitige vuossâmuš värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

– Mij tuáivup, ete foorum jieijâs uásild naanood škovlimpooliitlii sajattuv jo orroo oovtâstpargoráhtusij, tego Säämi parlamentaarlii rääđi siste. Toos lasseen lii tárguttâs, ete tot aalgât uđđâ áigáduv tave-enâmij máttááttâsministeriöi, Sämitiigij já Sámi allaskuvla koskâsii škovlimpooliitlii oovtâstpargoost, juátká Koivisto.

Foorumân lii máhđulâš almottâttâđ vástuppeeivi 19.11. räi nettisiijđoin www.rajahissameoahpahus.com, kost meid ohjelm lii uáinimnáál.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I värisaavâjođetteijee
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

Škovlimčällee
Ulla Aikio-Puoskari
Sämitigge
010 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee
Anne Kirste Aikio
Sämitigge
010 839 3124
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge uásálistij OA šoŋŋâdâhkonferensân – algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâid kalga kunnijâttiđ

OA šoŋŋâdâhsopâmuš uásipeličuákkim (COP) uárnejui Stuorrâ-Britannia Glasgow’st  31.10.-13.11.  Koččâmušâst lâi OA vuálásii šoŋŋâdâhraamisopâmuš 26. uásipeličuákkim já vuossâmuš uásipeličuákkim tast maŋa ko Pariisi šoŋŋâdâhsopâmušpaje aalgij 2020. Čuákkim koskâsâš ulmen lâi sooppâđ Pariisi sopâmuš olášutmist sehe olášuttemriäiduin.

Algâaalmugij viestâ čuákkimist lâi, ete markkânmekanismáid lohtâseijee njuolgâdussáid kalga merkkiđ pajas algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâi kunnijâttem luoštâkepidemkavpâšem ooleest. Soovâd njuolgâdussáid finnejii loopâst čuákkim majemuu muddoost, já algâaalmugij vuoigâdvuođah muštâluvvojeh markkânmekanism njuolgâdusâi ooleest. Markkânmekanismnjuolgâdusâin lii koččâmuš tast, ete maht staatah pyehtih kevttiđ šoŋŋâdâhtooimâid, maid láá ruttâdâm kyeimistaatâin, vâi jukseh jieijâs Pariisi sopâmušân almottum luoštâuulmijd.

– Sämitiigán lii tehálâš, ete mekanismij vievâst olášuttum luoštâkeeppidmeh já toid lohtâseijee tooimah iä luávkkáá algâaalmugij vuoigâdvuođâid kosten maailmist já ete mekanismij vievâst juksum luoštâkeeppidmeh láá tuođâliih. Tađe várás lii tehálâš, ete njuolgâduskirjeest lii mainâšum algâaalmugij vuoigâdvuođâi kunnijâttem, iätá Sämitige saavâjođetteijee Juuso čuákkim majemui peeivi tobdoin.

Algâaalmugáid kyeskee ääših čuákkimist lijjii algâaalmugij šoŋŋâdâhfoorum pargojuávhu (Local communities and Indigenous Peoples Platform) 6. teivâm sehe ton pargo-ohjelmân kulloo tooimah čuákkim ääigi. Toos lasseen čuákkimist tuhhiittui pargojuávhu nubbe toimâvuávám iivij 2022-2024 várás. Uđđâ toimâvuávám ana sistees ohtsis oovce toimâd, moh lohtâseh algâaalmugij ärbitiätun sehe uásálistmân šoŋŋâdâhnubástusân kyeskee politiikân já tooimân.

Sämitige čuákkimist ovdâstáin saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff uássin Suomâ airâskode. Sämitige ovdâsteijeeh uásálistijn algâaalmugáid kyeskee ráđádâlmáid sehe konferens miäldustábáhtussáid. Suomâ Sämitige lasseen Taažâ, Ruotâ sehe Sämirääđi ovdâsteijeeh uásálistii čuákkimân.

Glasgow čuákkim lâi koronaääigi vuossâmuš stuorrâ OA-čuákkim, mii uárnejui fyysisâš čuákkimin. Čuákkimân já ton miäldustábáhtussáid uásálistii ohtsis suulân paijeel 25 000 uásálisted. Čuákkimân uásálistii suulân 150 algâaalmugij ovdâsteijeid pirrâ maailm.

Kove: Inka Saara Arttjeff

Arktâsii kuávlust šoŋŋâdâh lieggân jotelubbooht ko eennâmpáálu eres kuávluin

Haldâttâsâi koskâsii šoŋŋâdâhpaaneel IPCC uđđâ raapoort mield eennâmpáálu koskâliegâsvuotâ allaan ain jotelubbooht já tot mana 1,5 ceehi rääji paijeel majemustáá jo puáttee ihelove aalgâbeln. Pariisi sopâmuš ratifisistâm uásipeleh láá čonâdâttâm keččâliđ raijiđ lieggânem 1,5 ceehi mittomiärán, mutâ keevâtlijn tooimâin tot ij vala tuárvi oinuu. Arktâsii kuávlust šoŋŋâdâh lieggân kuittâg kyehti keerdi jotelubbooht ko eres kuávluin eennâmpáálust. Taat vaaigut puoh arktâsâš algâaalmugáid ko tileh nubástuveh já tot uáinoo ovdâmerkkân ärbivuáválij iäláttâsâi ooleest.

Sämitige taan valjâpaje ohtâ váldu-ulme lii tooimâi ovdedem šoŋŋâdâhnubástus raijim várás tienuuvt, ete sämmilij vuoigâdvuođah váldojeh huámmášumán. Valjâpaje toimâohjelm ovtâskâs ulmeh láá sämmilii šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumeohjelm já šoŋŋâdâhpaaneel ovdedem sehe šoŋŋâdâhnubástuspolitiikân vaiguttem aalmuglávt já meid aalmugijkoskâsávt.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
+358 40 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
+358 50 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst palhâšum video mieldi Oskari-kištoost

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst palhâšum video Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen lii väljejum mieldi Oskari-kiišton. Uásikiišton uásálistii paijeel 100 uánihisfilmâd, main väljejii uásálisteid kuulmâ rááiđun.

Nuorttâlâškielâlâš video kištottâl rááiđust ´Omin voimin (Jieijâs navcâiguin)´ já tom puáhtá eelliđ keččâmin já jienâstmin siijđost www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu

Oskari-gaala uárnejuvvoo Oulu aalmugijkoskâsii párnái já nuorâi elleekuuvij festivaal ohtâvuođâst vástuppeeivi 19.11.2021 tme 18–19.15, kuás vyeitteeh palhâšuvvojeh. Tábáhtus vuolgâttuvvoo stream peht. Gaala puáhtá čuávvuđ čujottâsâst www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.

Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen video lává ráhtám Čevetjäävri škoovlâ uáppeeh Ilmari Leivo já Aarni Seri. Sunnuu stivrij máttáátteijee Hanna-Maaria Kiprianoff. Video peesâi nube sajan ive 2021 Säminuorâi taaiđâtábáhtus vuálá 13-ihásij rááiđust.

Sämitigge tuáivut luho kiišton väljejum video rähteid já Oskari-kiišton!

Mušte eelliđ jienâstmin jieijâd jiellâh!

Lasetiäđuh:

Elleekovekuávdáš Skábma
Tarja Porsanger
tarja.porsanger@samediggi.fi
050 569 6065

Sämitige nuorâirääđi
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
040 7082 072

https://www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com/

Saavâjođetteijee sahâvuáru konferensist Tave-enâmij algâaalmugij ärbitiäđu syejeest já immateriaallii omâduvâst

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso leehâi konferens Tave-enâmij algâaalmugij ärbitiäđu syejeest já immateriaallii omâduvâst 11.11.2021 Sajosist, Anarist. Konferens ulmen lii kietâdâllâđ koččâmušâid algâaalmugij uáinust, nanodiđ oovtâstpargo raajij rasta já lasettiđ mättim Tave-enâmijn.

Luuvâ sahâvuáru tääbbin suomâkielântavesämikielân.

Kirjekiäinu: Sämikirjálâšvuotâ seminaar 26.–27.11.2021 Anarist

Kirjeráju- já kirjesyergi tuáimeeh čokkâneh skammâmáánust Aanaar Sajosân savâstâllâđ sämikirjálâšvuođâ äigikyevdilis aašijn. Fáárun láá tiervâpuáttim eres-uv ulmuuh, kiäh láá perustum ääšist. 

Kirjekiäinu-pargoseminaar uárnejui vuossâmuu tove Hettaast ive 2019. Tot šoodâi táárbust selvâttiđ sämikirjálâšvuođâ maaŋgâid muuhijd kiäinust lohhee luus. Moheh iä kivkked njuálgá, te kirjekiäinu alne lep ain.

Aanaar seminaar kuávdáást lii lohhee. Maht lohhee kávná sämmilii kirje? Uáinoo-uv já kulloo-uv uđđâ kirje, já kii tast muštâl? Kovjâttuvá-uv kirje ráájust, veikâ tot sátáččij muštâliđ lohhei eidu tom maainâs, mon sun haalijd kuullâđ?

Lohhee já kirje kuáhtáámist lii te ain saahâ. Kirjekiäinu fáálá vorâs uáinuid, kuáhtámijd, savâstâlmijd já moodeern čáituslaasâ sämikirjálâšvuotân.

Almottâttâm seminaarân

Lasetiäđuh:

girjegeaidnu@rovaniemi.fi

Tiina Mäntylä p. 050 315 1493

Karoliina Juhola p. 040 587 6122

Jienâ pargoniävvun! – Dubbimkurssâ 12.-14.11.2021 Anarist (Sajos)

Kuursân láá tiervâpuáttim sehe jo hárjánem jienâčaittâleijeepargo porgâm ulmuuh, kiäh halijdeh ovdediđ sehe paijeentoollâđ jieijâs tááiđuid, já meid algâttelleeh, kiäid kiäsut máhđulâšvuođâ peessâđ keččâliđ jienâčaittâleijee pargo.

Vástuppeeivi 12.11.2021 tijme 16.00-20.00 ohtsâš valmim. Lávurduv já pasepeeivi studiostivrimääigih uccâjuávhoid tijme 09.30-14.00 já tijme 15.00-19.30. Juáháš uásálist vástuppeeivi valmiimân já oovtâ uccâjuávkun oholoopâ ääigi. Valmim lii suomâkielân já uáivildum rävisulmuid. Kurssâ lii uásálisteid nuuvtá, fáárun váldojeh 16 olmožid.

– Dubbim lii pyeremuu muddoost movtijdittee pyere mielâ mätki jieijâs siisâ já jieijâs jienâ maŋgáid variaatioid, iätá kuursâ stivrejeijee Susa Saukko.

Almottâtmeh šleđgâpoostâ peht majemustáá 9.11.2021 tarja.porsanger@samediggi.fi.

Algâaalmugij elleekovekuávdáš Skábma/Sämitigge, puh. 050 569 6065