Kääntäjän tehtävänä on hoitaa pohjoissaamen käännös- ja terminologiatöitä saamen kielen toimistossa. Kääntäjän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muu koulutus sekä laissa auktorisoidusta kääntäjistä (1231/2007) tarkoitettu oikeus toimia auktorisoiduna kääntäjänä suomen kielestä pohjoissaamen kieleen tai päinvastoin. Työ alkaa 1.2.2022 tai sopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaisesti (peruspalkka 2597,07 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio 040 707 5626 tai anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
29.11.2021 Saamelaiskäräjät
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2018/12/IMG_6886.jpg39016240Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-29 13:17:272022-02-02 08:46:55Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi pohjoissaamen kääntäjän viran
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain perusteella 14.10.2021 hyväksynyt Arctic Minerals Exploration AB:n kaksi varausilmoitusta Inarin ja Sodankylän kuntien alueelle. Saamelaiskäräjät vastustaa varauspäätöksiä, sillä malminetsintä ja kaivostoiminta eivät sovi yhteen saamelaisten kotiseutualueen herkän luonnon, arvokkaiden vesistöjen ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen kanssa.
Päätösten mukaan varaajan tarkoituksena on tehdä alueilla lohkare-etsintää ja geologista kartoitusta sekä hakea alueelle malminetsintälupaa viimeistään vuoden 2023 aikana. Varatut alueet kattavat yhteensä noin 943 neliökilometrin kokoisen alueen Inarin kunnan alueella ja 890 neliökilometrin kokoisen alueen Inarin ja Sodankylän kuntien alueella.
Varatut alueet sijaitsevat kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueella, osittain koltta-alueella, kolmen paliskunnan alueella sekä tärkeiden vesistöjen äärellä. Varatuilla alueilla sijaitsee niin ikään useita vanhoja saamelaistiloja ja Nellimin asutusmaisemat kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alueilla harjoitetaan kaikkia saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.
– Varauspäätös asettaa saamelaiset perinteisten elinkeinojen harjoittajat epävarmaan tilanteeseen, jossa elinkeinojen harjoittamismahdollisuudet heikkenevät koko ajan. Nuoret eivät välttämättä uskalla ryhtyä perinteisten elinkeinojen harjoittajiksi, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Meneillään oleva kaivoslain uudistus on tärkeä saamelaisille. Kaivoslain uudistamisessa on välttämätöntä ottaa huomioon saamelaisten asema alkuperäiskansana ja saamelaisille niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisissä sopimuksissakin turvatut oikeudet.
– Kaivoslain soveltamisessa on annettava nykyistä suurempi painoarvo saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan. Tällä hetkellä voimme vain seurata vierestä, kun saamelaisten kotiseutualueen maat varataan malminetsinnälle, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Saamelaiskäräjien mukaan Saamelaiskäräjille, Kolttien kyläkokoukselle sekä asianomaiselle paliskunnalle tulee taata mahdollisuus lausua ja valittaa tehdyistä varauspäätöksistä. Voimassa olevan kaivoslain nojalla Saamelaiskäräjille ei toimiteta jäljennöksiä varauspäätöksistä, jotka kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle, eikä Saamelaiskäräjillä ole valitusoikeutta Tukesin varauspäätöksistä.
Kyseessä olevista Tukesin varauspäätöksistä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 22.11.2021 mennessä (37 päivää päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta). Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/06/DJI_0493-Pano-3.jpg8401500Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-22 13:57:232021-11-22 13:59:50Saamelaiskäräjät vastustaa Inarin ja Sodankylän alueen varauspäätöksiä
Saamelaiskäräjät esitti 18.11.2021 maa- ja metsätalousministeriölle ennaltaehkäisevien toimenpiteiden pikaista suunnittelua ja käynnistämistä, jotta tulevan talven porotuhot voidaan välttää.
– Olemme huolissamme siitä, että talven 2019-2020 kaltaiset poikkeukselliset olosuhteet koittavat uudelleen tämän talven aikana. Tästä on viitteitä saamelaisten kotiseutualueella. Monissa paikoissa on kova kantohanki jo tähän aikaan vuodesta, sää vaihtelee nopeasti plussakeleistä kireisiin pakkasiin, ja porot ovat lähteneet vaeltamaan rauhattomasti, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
– Tilanteesta tekee erityisen vaikean se, että osassa paliskunnista poronhoitajat eivät ole päässeet poikkeustalven jälkeen myymään lainkaan poroja, jolloin myöskään tuloja ei ole ollut. Pahiten kärsineet paliskunnat ovat tällä hetkellä taloudellisessa hätätilassa, eikä hätäruokinnalle ole välttämättä resursseja eteenkään, kun talven 2019-2020 korvauksia ei ole vieläkään maksettu, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Saamelaiskäräjät esittää, että ministeriö alkaa pikaisella aikataululla valmistella ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä porotuhojen välttämiseksi. Toimenpiteistä tulee neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa. Poikkeukselliset olot on tärkeää tunnistaa nopeasti, jotta poronhoidolle pystytään osoittamaan ennakoivaa tukea.
– Nyt ei ole varaa jäädä odottamaan tuhojen tapahtumista ja vuosia viipyviä korvauksia, vaan tilanteeseen tulee puuttua ennakollisesti, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Tuomas Aslak Juuso Puheenjohtaja 040 687 3394 tuomas.juuso@samediggi.fi
Leo Aikio II varapuheenjohtaja 040 621 6505 leo.aikio@samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/11/Erotus-5.jpg13652048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-19 08:35:162021-11-19 08:35:18Saamelaiskäräjät esittää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämistä tulevan talven porotuhojen välttämiseksi
Kela ja saamelaiskäräjät neuvottelevat yhteistyöstä saamelaisten sosiaaliturvan parantamiseksi. Inarissa järjestettävässä tapaamisessa uudistetaan myös Kelan ja saamelaiskäräjien 30 vuotta täyttävä yhteistyösopimus.
Kelan ja saamelaiskäräjien edustajat tapaavat Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa torstaina 18.11. Tapaamisen tarkoituksena on neuvotella siitä, miten Kela ja saamelaiskäräjät voivat yhdessä edistää saamelaisten sosiaaliturvan ja saamen kielilain toteutumista Kelan palveluissa.
Tapaamisessa uudistetaan samalla Kelan ja saamelaiskäräjien 30 vuotta täyttävä yhteistyösopimus. Kela on ollut ensimmäisiä julkisen palvelun toimijoita, joka on tehnyt palvelujen kehittämistä koskevan yhteistyösopimuksen saamelaiskäräjien kanssa.
Kelan pääjohtaja Outi Antila osallistuu neuvotteluihin Inarissa. Antila pitää yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa tärkeänä, koska se auttaa Kelaa seuraamaan systemaattisesti yhdenvertaisen asioinnin toteutumista.
– Uusi sopimus linjaa aiempaa tarkemmin ja laajemmin Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämistavoitteita, kertoo Antila.
– Kelan ja saamelaiskäräjien yhteistyösopimus luo pohjan todellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen käytännössä. On merkittävää, että saamelainen voisi tulevaisuudessa hoitaa Kela-asiansa omalla äidinkielellään – myös sähköisesti, toteaa saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.
Kelan ja saamelaiskäräjien uudistetussa yhteistyösopimuksessa sovitaan mm. seuraavista asioista:
Kela pyrkii suunnitelmallisesti edistämään saamen kielilain toteutumista käytännössä.
Kela kehittää aktiivisesti saamenkielisiä palveluja, mukaan lukien verkkoasiointia.
Kela kääntää saameksi lomakkeita ja sähköisen asioinnin asiakirjoja.
Kela viestii saamenkielisistä palveluista säännöllisesti.
Saamelaiskäräjät kannustaa saamenkielisiä käyttämään Kelan saamenkielisiä palveluja.
Kela huomioi rekrytoinnissa saamen kielen taidon ja kulttuuriosaamisen.
Kela on viime vuosina kehittänyt aktiivisesti saamenkielisiä palvelujaan. Kela julkaisi saamenkieliset verkkosivut 2019–2020 ja tarjoaa myös Elämässä.fi-sivustolla asiointivinkkejä saameksi. Lisäksi Kelalla on tulostettavia esitteitä ja 30 etuuslomaketta saameksi. Kela tarjoaa päivittäin puhelin- ja etäpalvelua pohjoissaameksi. Kelassa on työskennellyt myös saamenkielisen viestinnän asiantuntija vuodesta 2020 lähtien.
Seuraavaa Kelan ja saamelaiskäräjien tapaamista isännöi Kela, ja tapaaminen järjestetään Helsingissä marraskuussa 2022.
Lisätietoa medialle
Antti Jussila, Kela, asiakkaan lähipalvelujen tulosyksikön johtaja, p. 040 834 5703
Anni Koivisto, saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja, anni.koivisto@samediggi.fi, p. 040 415 5969
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistuvat Rovaniemellä järjestettävään Arctic Spirit konferenssiin 16.-17.11.2021. Konferenssin teemat liittyvät Suomen alkavaan puheenjohtajuuteen Barentsin euroarktisessa neuvostossa, alueelliseen yhteistyöhön, arktiseen turvallisuuteen ja EU:n ja Suomen uusiin arktisiin linjauksiin sekä maankäytön, ilmastonmuutoksen ja oikeudenmukaisuuden suhteeseen arktisella alueella.
Puheenjohtaja Juuso toi puheenvuorossaan esille muuttuvan ilmaston ja kuinka äärimmäiset sääolosuhteet muodostavat jo nyt uhkia ja haasteita saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa perinteisiä elinkeinoja, kuten kalastusta ja poronhoitoa. – Erityisesti ilmastokriisin aikana on tärkeää kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia ja rakentaa yhdessä yhteiskunta, joka on vastustuskykyinen muutoksille, joita jo kohtaamme, sanoo Juuso.
Konferenssin aikana Juuso ja Koivisto tapasivat ulkoministeri Pekka Haaviston ja osallistuvat konferenssissa järjestettyihin paneelikeskusteluihin.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 040 687 3394 tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto 040 415 5969 anni.koivisto(at)samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/11/IMG_20211116_132219-2.jpg15402048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-17 14:36:072021-11-19 10:48:11Juuso ja Koivisto osallistuvat Rovaniemi Arctic Spirit konferenssiin
Saamelaisopetuksen pohjoismainen foorumi pyrkii luomaan kokonaiskuvaa saamelaisopetuksesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Foorumin tavoitteena on edistää opetuksen rajat ylittävää yhteistyötä ja koulutuspoliittista asemaa kotimaissaan. Foorumiin on ilmoittautunut suuri joukko viranomaisia, koulutuspoliittisia vaikuttajia, saamelaisopetuksen tutkijoita ja opettajia.
– Pohjoismainen saamelaisopetuksen foorumi on mitä parhain tilaisuus valtakunnan rajat ylittävälle koulutuspoliittiselle keskustelulle. Meillä on paljon yhteisiä haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii nimenomaan määrätietoista ja pitkäjänteistä politiikkaa, sanoo Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto.
– Toivomme, että foorumi osaltaan vahvistaa koulutuspolitiikan asemaa jo olemassa olevien yhteistyörakenteiden kuten Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sisällä. Lisäksi sen on tarkoitus käynnistää uusi aikakausi pohjoismaiden opetusministeriöiden, Saamelaiskäräjien ja Sámi allaskuvlan välisessä koulutuspoliittisessa yhteistyössä, jatkaa Koivisto.
Foorumiin on mahdollista ilmoittautua perjantaihin 19.11. asti verkkosivuilla www.rajahissameoahpahus.com, jossa myös ohjelma on nähtävissä.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso tuomas.juuso(at)samediggi.fi 040 687 3394 / 010 839 3101
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto anni.koivisto(at)samediggi.fi 040 415 5969
Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio Saamelaiskäräjät 010 839 3124 anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/11/Rajaton-saamelaisopetus.jpg3281488Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-17 13:39:132021-11-17 13:39:22Saamelaisopetuksen pohjoismaisen foorumin ohjelma julkaistu – ilmoittautua voi perjantaihin 19.11. asti
YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous (COP) järjestettiin Iso-Britannian Glasgow’ssa 31.10.-13.11. Kyseessä oli YK:n alaisen ilmastopuitesopimuksen 26. osapuolikokous ja ensimmäinen osapuolikokous Pariisin ilmastosopimuksen kauden alettua 2020. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia Pariisin sopimuksen toimeenpanosta sekä välineistä toimeenpanoa varten.
Alkuperäiskansojen viesti kokouksessa oli, että markkinamekanismeihin liittyviin sääntöihin tulee kirjata alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kunnioittaminen päästövähennyskauppoja käydessä. Sopu sääntöihin saatiin lopulta kokouksen viime metreillä, ja alkuperäiskansojen oikeudet mainitaan markkinamekanismin sääntöjen yhteydessä. Markkinamekanismisäännöissä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien, Pariisin sopimukseen ilmoittamiensa päästötavoitteiden saavuttamisessa.
– Saamelaiskäräjille on tärkeää, että mekanismien avulla toteutetut päästövähennykset ja niihin liittyvät toimet eivät loukkaa alkuperäiskansojen oikeuksia missään päin maailmaa ja että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia. Tätä varten on tärkeää, että sääntökirjassa on maininta alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisesta, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuso sanoo kokoukseen viimeisten päivien tunnelmista.
Alkuperäiskansoja koskevat asiat kokouksessa olivat alkuperäiskansojen ilmastofoorumin työryhmän (Local communities and Indigenous Peoples Platform) 6. tapaaminen sekä sen työohjelmaan kuuluvat aktiviteetit kokouksen aikana. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin työryhmän toinen toimintasuunnitelma vuosille 2022-2024. Uusi toimintasuunnitelma sisältää yhteensä yhdeksän aktiviteettiä, jotka liittyvät alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon sekä osallistumiseen ilmastonmuutosta koskevaan politiikkaan sekä toimintaan.
Saamelaiskäräjiä kokouksessa edustivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff osana Suomen valtuuskuntaa. Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat alkuperäiskansoja koskeviin neuvotteluihin sekä konferenssin oheistapahtumiin. Suomen Saamelaiskäräjien lisäksi Norjan, Ruotsin sekä Saamelaisneuvoston edustajat osallistuivat kokoukseen.
Glasgow’n kokous oli korona-ajan ensimmäinen suuri YK-kokous, joka järjestettiin fyysisenä kokouksena. Kokoukseen ja sen sivutapahtumiin osallistui yhteensä arviolta yli 25 000 osallistujaa. Kokoukseen osallistui noin 150 alkuperäiskansojen edustajaa ympäri maailman.
Kuva: Inka Saara Arttjeff
Arktisella alueella ilmasto lämpenee muuta maapalloa nopeammin
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on kiihtynyt ja se ylittää 1,5 asteen rajan viimeistään jo tulevan vuosikymmenen alkupuolella. Pariisin sopimuksen ratifioineet osapuolet ovat sitoutuneet tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen tavoitteeseen, mutta käytännön toimissa se ei vielä riittävästi näy. Arktisella alueella ilmasto lämpenee ainakin kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Tämä vaikuttaa kaikkiin arktisiin alkuperäiskansoihin olosuhteiden muuttuessa, joka näkyy esimerkiksi perinteisiä elinkeinoja harjoittaessa.
Saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden yksi päätavoitteista on toimenpiteiden edistäminen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi ottaen huomioon saamelaisten oikeudet. Vaalikauden toimintaohjelman yksityiskohtaisia tavoitteita ovat saamelaisen ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman ja ilmastopaneelin edistäminen sekä ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Lisätietoja
Tuomas Aslak Juuso Puheenjohtaja +358 40 687 3394 tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Inka Saara Arttijeff Kansainvälisten asioiden sihteeri +358 50 574 7629 inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/11/Glasgow2021_TAJ.jpg15362048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-16 12:52:442021-11-16 14:22:08Saamelaiskäräjät osallistui YK:n ilmastokonferenssiin – alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa
Saamelaisnuorten taidetapahtumassa palkittu video Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen on valittu mukaan Oskari-kilpailuun. Osakilpailuun osallistui yli 100 lyhytelokuvaa, joista valikoituivat osallistujat kolmeen sarjaan.
Koltansaamenkielinen video kilpailee sarjassa ´Omin voimin´ ja sitä voi käydä katsomassa ja äänestämässä sivulla www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.
Oskari-gaala järjestetään Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin yhteydessä perjantaina 19.11.2021 klo 18–19.15, jolloin voittajat palkitaan. Tapahtuma striimataan. Gaalaa voi seurata osoitteessa www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.
Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen videon ovat tehneet Sevettijärven koulun oppilaat Ilmari Leivo ja Aarni Seri. Heitä ohjasi opettaja Hanna-Maaria Kiprianoff. Video sijoittui toiseksi vuoden 2021 Saamelaisnuorten taidetapahtuman alle 13-vuotiaiden sarjassa.
Saamelaiskäräjät onnittelee kilpailuun valitun videon tekijöitä ja toivottaa onnea Oskari-kilpailuun!
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/11/IMG_7562-2.jpg13652048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-11 11:52:072021-11-11 13:12:23Saamelaisnuorten taidetapahtumassa palkittu video mukana Oskari-kilpailussa
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/11/MG_7534.jpg13652048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-11-11 10:48:412021-11-11 11:18:00Puheenjohtajan puheenvuoro konferenssissa Pohjoismaiden alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta
Saamelaisen kirjasto- ja kirja-alan toimijat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontuvat marraskuussa Inarin Sajokseen keskustelemaan saamelaiskirjallisuuden ajankohtaisista asioista. Mukaan ovat tervetulleita muutkin asiasta kiinnostuneet.
Girjegeaidnu-työseminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa Hetassa vuonna 2019. Se syntyi tarpeesta selvitellä saamelaiskirjallisuuden monia mutkia matkalla lukijan luo. Mutkat eivät hetkessä oikene, joten kirjan tiellä ollaan edelleen.
Seminaarin järjestävät Inarin ja Utsjoen kunnat, Saamelaiskäräjät Suomessa sekä Jutaava kirjasto -hanke ja Suomen saamelainen erikoiskirjasto Rovaniemeltä.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi
Kuva: Ville Fofonoff
