Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna álggaha barggus Suomas

Stáhtaráđđi lea ásahan Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu. Bargu Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeapmin lea jotkojuvvon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde.

Ášši lea válmmaštallon deahtis ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnna mihttomearrin lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa
Govva: Laura Kotila | stáhtaráđi kansliija

”Sávan menestumi Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrámet lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas lassána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii”, oaiveministtar Sanna Marin dadjá.

”Odne álgá mearkkašahtti bargu sámiid deaividan olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka dagahan čuovvumušaid čielggadeapmin. Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Sávan, ahte dán lossa proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga suopmelaš servodagas”, gávnnaha Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

”Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu álggedettiin lea duohken jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu sámiid ja stáhta gaskasaš áddejumi ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvama dorvvasteapmin”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Dasa gullet vihtta komissára, geain guokte leat ásahuvvon stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Kommišuvnna lahtut leat: 

  • nákkosgirjedutki, vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta Heikki J. Hyvärinen
  • hálddahusdiehtaga magisttar Irja Jefremoff
  • earkebismá emeritus Kari Mäkinen
  • bargoeallinprofessor, vuoigatvuođadiehtaga doavttir Hannele Pokka
  • filosofiija magisttar Miina Seurujärvi 

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea:

  • Dovddastit ja árvvoštallat sápmelaččaid historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái stáhta assimilerenpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid.
  • Čielggadit, mo dát váikkuha sápmelaččaide ja sin servodahkii dáláš dilis.
  • Evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sápmelaččaid gaskkas.
  • Lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin.

Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja earáiguin sámedoaibmiiguin nanne sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. Psykososiálalaš doarjja lea mihtilmas oassi Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvamis.

Kommišuvdna gárvvista barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

Riikkaidgaskasaš ovdagovat

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollet gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuođakommišuvdnan dahje duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.

Lassedieđut:

sierraáššedovdi Nina Brander, t. 0295 160 347, plánejeaddji Maiju Ranta, t. 029 160 272, stáhtaráđi kansliija

Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394

nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297

Sámeturismaprošeavtta ulbmilin ráhkadit vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma oktasašbargofierpmádaga

Prošeavtta ulbmilin lea ráhkadit vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma oktasašbargo- ja márkanastinfierpmádaga ovttas sámeservošiin. Sámediggi lea ožžon joatkkaruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas sámeturismaprošektii, mii ollašuhtto jagiid 2022-2024 áigge.

Mátkkálaččain lea dábálaččat uhcán diehtu sámekultuvrra birra ja dat váttásmahttá eakti sámeturismabuktagiid dovdáma ja earuheami. Dál álgi prošeavtta ulbmilin lea bajidit ovdan vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismabuktagiid, vuoi mátkkálaččas lea vejolašvuohta válljet sámeservoša doarju buktaga.

– Sámeturisma ja dat, mii áddejuvvo eakti ja etihkalaččat suvdilis sámeturismabuvttan dahje -bálvalussan, leat bohciidahttán olu ságastallama nu sámeálbmoga go váldoálbmoga gaskavuođas. Prošeavtta dárkkuhussan lea ohcat vástádusaid dán gažaldahkii, vuoi boahttevuođas sámedoaibmiin livčče álkit smiehttat mátkeealáhusa d. turismma ealáhussan ja siidoboađuid gáldun. Sávan sámeturismii laktáseaddji viiddes oktasašbarggu, mii vuođđuduvvá máŋggabealat áddejupmái ja gudnejahttimii, dadjá ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi lea jagi 2018 dohkkehan sámeturismma etihkalaš rávvagiid. Dál álgi prošeavttas meroštallo sertifikáhta, man vehkiin sihkkarasto doaibmanbiras, mii doarju vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámebuktagiid gilvalannávcca. Lassin mátkeealáhussuorggi almmolaš diehtovuođđu sámeturismma birra buoriduvvo nu ahte čohkkejuvvojit oktii vásttolaš sámedoaibmit.

Sámeturismma etihkalaš rávvagiid sisdoalu doarjjan leat ráidogovvadáiddár Sunna Kitti dahkan govat.

– Sámedoaibmiin mátkeealáhussektoris gávdno áššedovdamuš sámeturismma buvttan ráhkadeamis. Ulbmilin lea ovttas smiehttat buriid geavadiid ja kriteraid sámekultuvrra vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis ávkingeavaheapmái. Dárkkuhussan lea maiddái gullat sámeservoša ja maiddái čanusjoavkkuid kultuvrra gávppálaš ávkkástallamis, muitala sámeturismaprošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan Sámedikki sámeturismaprošektii 200 000 euro doarjaga jagiide 2022-2024. Ulbmilin lea, ahte jagi 2025 sámeturismadoaibmiid oktasašbargofierpmádat lea gárvvis, go dalle  WINTA (World Indigenous Tourism Alliance), Sámediggi ja Lappi universitehta lágidit Eurohpá vuosttas máilmmi eamiálbmotturismakonfereanssa Anáris.

Lassidieđut

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji
040 594 5492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Bures boahtin nuortalašgiela anatomiijasátnelisttu almmuhandilálašvuhtii!

Sámi Giellagáldu almmuha Giellavahkus 26.10.2021 nuortalašgielat  anatomiijasátnelisttu. Sátnelistu lea digitálalaš hámis ja dat vuođđuduvvá Egil Utsi Anatomiija-girjái mii almmuhuvvui 1986. Liisa Helander lea dahkan  sátnelistui govaid. 

Buohkaide rabas almmuhandilálašvuohta dollojuvvo gáiddusoktavuođain dii. 13.00 Microsoft Teamsa bokte čujuhusas Nuõrttsääʹm anatomiasannõsǩeʹrjj

Bures boahtin!

 

Lassedieđut:

Má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa, 050 438 2484 / 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Má. nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoff, 010 839 3139 / 040 184 6604, mervi.semenoff(at)samediggi.fi

Davviriikkalaš sámeoahpahusa foruma almmuheapmi ja neahttasiiddut rahppon

Davviriikkalaš sámeoahpahusa foruma neahttasiiddut ja almmuheapmi leat rahppon. Forumii sáhttá almmuhit skábmamánu 10. beaivve rádjai.

Suoma oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi lágidit sámeoahpahusa davviriikkalaš foruma Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris 1.-2.12.2021. Foruma dárkkuhussan lea oažžut oppalašgova sámeoahpahusa dilis Suomas, Ruoŧas ja Norggas sihke ovddidit sámeoahpahusa oktasašbarggu, mii ollá rájáid badjel, buot dásiin.

Sámedikki ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso vuordá erenomážit jotkkolaš ságastallanoktavuođa oažžuma stáhtaid oahpahusvirgeoapmahaččaid, skuvlema lágideaddjiid ja sámeservošiid gaskii. – Fásta deaivvadeamit ja ságastallamat ovddidit buoremusat Suomas, Ruoŧas ja Norggas lágiduvvon sámeoahpahusa, masa galggašii láhčit njuovžilut geavadiid rájáid badjel doaibmamii.

– Ságastallamuš lea olu, álgimin sámegielaid ja sámegielat oahpahusa iešguđetlágan sajádagas riikkaid oahpahusláhkaásaheamis, lohká Juuso. – Foruma, mii dál lágiduvvo, lea ođđa oktasašbarggu álgu ja vuordit das olu.

Foruma lea rabas, muhto dáhpáhussii galgá almmuhit. Forumii sáhttá oassálastit maiddái gáiddusoktavuođa bokte.

Sámeoahpahusa davviriikkalaš oktasašbarggu ovddideapmi lea okta dain Suoma Davviriikkaid ministtarráđi ságajođihanbadjái ásahuvvon ulbmiliin. Foruma lea Suoma ságajođihanbaji dáhpáhus.

Forumii almmuhanskovit siiddus www.rajahissameoahpahus.com

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
tel. 040 687 3394 / 010 839 3101

I várreságajođiheaddji
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
tel. 040 415 5969

Anna Mikander
Oahpahusráđđi
Oahpahus- ja kulturministeriija
tel. 0295 330213
anna.mikander(at)minedu.fi

Ulla Aikio-Puoskari
Skuvlenčálli
Sámediggi
tel. 010 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji searvá Norgga ođđa Sámedikki rahpandoaluide

Suoma Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálastá odne 20.10.2021 Norgga ođđa Sámedikki rahpandoaluide Kárášjogas.

Ságajođiheaddji deattuhii dearvvuođaidis oktavuođas rájáid rasttildeaddji ovttasbarggu mávssolašvuođa ja sávai, ahte Sámi parlamentáralaš ráđi bargu ja hálddahus nannejuvvojit boahttevuođas.

Máŋggat áššit ja hástalusat gusket sápmelaččaide álbmogin rastá riikarájáid ja dan dihtii buot golmma Sámedikki ovttasbargu dáid áššiid hárrái lea duođaid dehálaš, logai Juuso sáhkavuorustis.

Juuso maiddái ovdan buvttii ovdamearkkaid das mo sámiid vuoigatvuođat leat gieskat ovdánan. Juuso mielde dát čájeha, ahte ovttasbargu Sámedikkiid gaskka ja viidábut sámeservodagas lea hui mearkkašahtti. Vaikko áššit rivdet gulul, dat liikká rivdet, oaivvildii Juuso.

Maiddái Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto oassálastá rahpandoaluide Barentsovttasbarggu eamiálbmotbargojoavkku ovddasteaddjin.

Loga ságajođiheaddji dearvvuođaid dáppe.

Sámediggi almmuha ohcan láhkai plánejeaddji mearreáigásaš doaimma

Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá mearreáigásaš plánejeaddji, gean bargun lea ráhkadit dieđihanmateriála sámi giellalágas ja sámiid eará gielalaš vuoigatvuođain sámeálbmogii neahttasiidduide ja eará kanálaide.  Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2021 radjai ja vejolaččat dan maŋŋelge.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámiid gielalaš vuoigatvuođaid, sámekultuvrra ja hálddahusbargguid buori dovdamuša ja buriid gulahallandáidduid. Bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvo ovdun.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2645,46 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi vuođul ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Doaimmas čuvvojuvvo guovtte vahku geahččalanáigi.

Ohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 1.11.2021 rádjai čujuhussii: Ma. suunnittelija (sympahr.net)

Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 18.10.2021

Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2022-2023

Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.

Nuoraidráđđái válljejuvvojit čieža lahtu sihke persovnnalaš várrelahtut. Lahtut galget leat 18–28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat. Nuoraidráđđi bargá sámedikki stivrii evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa dahká sámedikki čoahkkin.

Nuoraidráđđi vállje gaskavuođastis ráđđái guovtte jahkái hávil ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji. Lassin nuoraidráđđi vállje ráđđái eanemustá vihtta fásta áššedovdi. Áššedovdilahtut galget válljejuvvot boađidettiin leat 15–17-jahkásaččat.

Sáhtát ohcat  dahje evttohit du mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18–28-jahkásaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15–17- jahkásaš nuoraid. Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet maŋimustá 14.11.2021 šleađgapoasttain info(at)samediggi.fi dahje poastta fáro

Nuoraidráđđi

Sajos, 99870 Anár

Sáhttát deavdit maid ohcanskovi.

Sámedikki oktavuođas doaibmá nuoraidráđđi. Ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte. Lassin ráđđi galgá válmmaštallat daid sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.  Nuoraidráđi doaimmaide sáhtát oahpásmuvvat lasi dáppe www.nuor.fi

Lassidieđut

Nuoraidráđi ságajođiheaddji, Anni-Sofia Niittyvuopio, tel. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkai guhtta stipeandda

Sámediggi almmuha ohcanláhkai oktiibuot (6) guhtta 500 euro stipeandda, mat leat dárkkuhuvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja siidoávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii. Ohcciin bivdojuvvojit erenomáš vuođustusat stipeandda oažžuma várás. Vuođustussan sáhttet leat ee. oahppočájánasbargui (ráhkadeapmái) gullevaš erenomáš golut dahje ruoktobáikki ja studerenbáikki guhkes gaskkas šaddan mátkegolut.

Bivdojuvvo ahte friijahápmásaš ohcamušat doaimmahuvvojit gaskavahku 27.10.2021 dmu 16 rádjai elektrovnnalaččat čujuhussii info@samediggi.fi. Ohcamuššii galgá laktit kopiija oahpporegisttarváldosis.

Váilevaš dahje maŋŋonan ohcamušat eai gieđahallojuvvo.

Anáris 11.10.2021

Sámediggi/ skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

Sámegiella buohkaide! – rabas oahppodiimmut sámegielaid vahkus

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu ordne maiddái dán jagi rabas giellalávgun oahppodiimmuid sámegielaid vahkus 25-31-10.2021. 

Oahppodiimmut lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa oahppiide ja nuppi dási studeanttaide, muhto diimmuide ožžot searvat buohkat geat leat beroštuvvan sámegielain. Diimmuide sáhttá oassálastit guđege oahppi iešráđálaččat, dahje olles luohkká sáhttá oassálastit ovttas seammá boddui oktasaš rusttegiin. Oassálastit sáhttá maiddái máŋgga diibmui. 

Oahppodiimmuid ulbmilin lea lasihit dieđu sápmelaččaid ja sámegielaid birra sihke movttiidahttit oassálastiid sámegielaide giellalávgunmetodaiguin nu, ahte oahpaheaddji hállá oahppodiimmuin eanaš sámegiela. Diimmut sisttisdollet lávlagiid, hoahkamiid ja spealuid! 

Oahppodiimmut dollojuvvojit Microsoft Teams bokte. Diimmut leat oktiibuot golbma, okta guđege Suomas hállojuvvon sámegielas: nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegielas. Oahppodiimmut leat heivehuvvon sierra ahkejoavkkuide ja juohke diimmus lea iežas fáddá.  

Áigetávval: 

Di/Ma 26.10. dmu 10-11 

Nuortalašgiella luohkáide 3-6, fáddán muorjjit 

Ga 27.10. dmu 10-11 

Davvisámegiella badjedási luohkáide, fáddán vahkubeaivvit  

Duo 28.10. dmu 13-14 

Anárašgiella vuolledási luohkáide, fáddán meahcceeallit 

Diimmuid áigge lea vejolaš jearrat gažaldagaid ja ságastallat chatas. Oahpaheaddji lassin gažaldagaide vástidit gáiddusoahpahusfitnu bargit. It dárbbaš almmuhit iežat ovddalgihtii. Oahppodiimmut báddejuvvojit ja báttit almmustahttojit diimmuid maŋŋá čujuhusas www.saamenetaopetus.com/tapahtumia

Dárkilut rávvagat das mo searvvat diibmui gávdnojit gáiddusoahpahusfitnu neahttasiidduin ja Facebookas.  

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu hálddaša Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Pilohttafitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Pilohttafitnu ulbmilin lea buoridit sámeoahpahusa olahahttivuođa sámiid ruovttuguovllu olggobealde.  

Fidnu fállá vuođđooahpahusa/logahatoahpahusa dievasmahtti sámegiela oahpahusa guokte oahppodiimmu vahkus gáiddusoktavuođaid bokte miehtá Suoma. Dál fitnu bokte sámegiela oahpahusa ožžot 105 oahppi ja studeantta. Fidnu lea ožžon joatkkaruhtadeami 31.8.2023 rádjai. Lohkanbadjái 2022-2023 almmuheapmi rahppojuvvo ođđasit giđđadálvve 2022.  

Sámi giellavahkku ávvuduvvo 25.-31.10.2021 ja Sámediggi lea bovden buohkaid searvat temávahkkui ovdamearkka dihtii dáhpáhusaid lágidemiid ja sámegielaid oainnusmahttima bokte. Giellalávgundiimmuid lassin sápmelašvuhtii ja sámegielaide sáhttá oahpásmuvvat Oktavuohta – neahttasiidduin, gos gávdno ollu temámateriála oahpahussii.  

Dan lassin sáhtát diŋgot sámefáttát skuvlagalledemiid, mobiilaspealuid ja metodapáhka Dihtosis-fitnu neahttasiiddus. 

Lassedieđut: 

Satu Pieski, prošeaktahoavda 
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 5466 514 

Anni-Sofia Niittyvuopio, prošeaktakoordináhtor  
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 5843 098 

Bures boahtin konferensii Davviriikkaid eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu suojis ja ávnnahis opmodagas 11.11.2021

Bovdehus

Prográmma (eaŋgalasgillii)

Konfereansa Davviriikkaid eamiálbmogiid, elege sámiid ja Ruonáeatnama inuihtaid árbevirolaš dieđu suojis ja ávnnahis opmodagas (IP) lágiduvvo Suoma Davviriikkaid ministtarráđi ságajođiheami oassin. Árbevirolaš dieđu suodjái gullet maiddái árbevirolaš kulturalbmoneamit nugo ovdamearkan duodji, njálmmálaš árbediehtu, namat ja symbolat. Ulbmilin lea gieđahallat konfereanssas dáid gažaldagaid eamiálbmogiid geahččanguovllus ja nannet guvllolaš oktasašbarggu mii ollá rájáid rastá, ja lasihit máhttima Davviriikkain nu guhkit go oanehut áiggis.

Oktasašbargu bidjá deattu erenomážit dasa, man láhkai dálá ávnnahis vuoigatvuođat suddjejit árbevirolaš dieđu ja man láhkai váilevuođaid galggašii gieđahallat. Geahččaluvvo, ahte guvllolaš doaibmabijuin váikkuhuvvo positiivvalaččat riikkaidgaskasaš ráđđádallamiidda Máilmmi vuoiŋŋalaš opmodaga organisašuvnnas WIPOs.

Áigi: 11.11.2021 dmu 9.00-17.30 cet

Báiki: Sajos, Anár, Sápmi, Davvi-Suopma (ja gáiddusoktavuođain)

Lágideaddjit: Oahpahus- ja kulturministeriija, Sámediggi, Suoma dahkkivuoigatvuođaid searvi rs, Bargo- ja ealáhusministeriija, Pateanta- ja registtarráđđehus ja Davviriikkaid ministtarráđđi

Dilálašvuođa gielat leat davvisámegiella ja eaŋgalsgiella ja lassin fállat simultánatulkoma suomagillii ja skandinávagielain. Lassidieđut Dialogiportálas. [Fuom! Koronaráddjehusaid dihtii dilálašvuohta lágiduvvo hybridimálle mielde. Dáhpáhusbáikkis čuvvojit fámus leahkki ávžžuhusat hygieniijas ja dorvogaskkain.]

Báikkit leat rájálaččat. Bivdit almmuhit gaskavahku 21.10 rádjai: https://link.webropolsurveys.com/S/C281152C791FAA91

Liekkus bures boahtin!

Mielddusdáhpáhusat

Govva: Outi Pieski, Cuolmmadit. EMMA 12.9.2018 – 6.1.2019. Govva: Ari Karttunen / EMMA