Pohjoismaisen saamelaisopetuksen foorumin ilmoittautuminen ja nettisivut avattu

Pohjoismaisen saamelaisopetuksen foorumin verkkosivut ja ilmoittautuminen on avattu. Foorumiin voi ilmoittautua marraskuun 10. päivään asti.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät järjestävät saamelaisopetuksen pohjoismaisen foorumin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 1.-2.12.2021. Foorumin tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa saamelaisopetuksen tilanteesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja edistää saamelaisopetuksen rajat ylittävää yhteistyötä kaikilla tasoilla.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso odottaa erityisesti jatkuvan keskusteluyhteyden aikaansaamista maiden opetusviranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja saamelaisyhteisöjen välille. – Säännönmukaiset tapaamiset ja keskustelut edistävät parhaiten Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestettävää saamelaisopetusta, jolle tulisi luoda sujuvampia käytäntöjä rajojen yli toimimiseen.

– Keskusteltavaa on paljon, lähtien saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen erilaisesta asemasta maiden opetuslainsäädännössä, sanoo Juuso. – Nyt järjestettävä foorumi on uuden yhteistyön alku ja odotamme siltä paljon.

Foorumi on avoin, mutta tapahtumaan tulee ilmoittautua. Foorumiin on mahdollista osallistua myös etäyhteyksin.

Saamelaisopetuksen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudelle asettamista tavoitteista. Foorumi on Suomen puheenjohtajakauden tapahtuma.  

Foorumiin ilmoittautumislomakkeet sivustolla www.rajahissameoahpahus.com

Lisätietoja:

Puheenjohtaja
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I varapuheenjohtaja
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

Anna Mikander
Opetusneuvos
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Puh. 0295 330213
anna.mikander@minedu.fi

Ulla Aikio-Puoskari
Koulutussihteeri
Saamelaiskäräjät
+358(0)10 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja osallistuu Norjan Saamelaiskäräjien uuden vaalikauden avajaisiin

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistuu tänään 20.10.2021 Karasjoella järjestettäviin Norjan Saamelaiskäräjien uuden vaalikauden avajaisiin.

Puheenjohtaja korosti tervehdyksessään saamelaisten valtioiden rajat ylittävän yhteistyön merkitystä ja esitti toiveen Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työn ja hallinnon vahvistamisesta tulevaisuudessa.

Monet asiat ja haasteet koskettavat saamelaisia kansana yli valtioiden rajojen, ja kaikkien kolmen Saamelaiskäräjien välinen yhteistyö näiden asioiden tiimoilta on erittäin tärkeää, totesi Juuso puheessaan.

Juuso nosti esille esimerkkejä myös viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä saamelaisten oikeuksien toteutumisen osalta ja totesi niiden osoittavan Saamelaiskäräjillä ja laajemmin saamelaisyhteisössä tehtävän työn merkityksen. Vaikka muutos tapahtuu hitaasti, se silti tapahtuu, kiteytti Juuso.

Myös Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistuu avajaisiin Barentsin alkuperäiskansatyöryhmän edustajana.

Lue puheenjohtajan puhe kokonaisuudessaan täältä (pohjoissaameksi).

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi suunnittelijan määräaikaisen tehtävän

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee määräaikaista suunnittelijaa, jonka tehtävänä on laatia tiedotusmateriaalia saamen kielilaista ja muista saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisväestölle nettisivuille ja muille kanaville.  Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2021 saakka ja mahdollisesti sen jälkeen.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaisten kielellisten oikeuksien, saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä viestintätaitoja. Työkokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaan (peruspalkka 2645,46 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä. Tehtävässä noudatetaan kahden viikon koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 1.11.2021 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Ma. suunnittelija (sympahr.net)

Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 18.10.2021

Hae mukaan tai esitä jäsentä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon toimikaudelle 2022-2023

Haemme nuorisoneuvostoon mukaan aktiivisia saamelaisasioista kiinnostuneita saamelaisnuoria ympäri Suomen. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuorisoneuvoston jäsenten ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.

Nuorisoneuvostoon valitaan seitsemän varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee olla 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.

Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan neuvostoon kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nuorisoneuvosto myös nimeää enintään 5 pysyvää asiantuntijaa. Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita.

Voit hakea mukaan tai ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18–28-vuotiaita saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15–17-vuotiaita saamelaisnuoria. Ehdotukset perusteluineen voi lähettää 14.11.2021 mennessä sähköpostitse info(at)samediggi.fi

tai postitse

Nuorisoneuvosto

Sajos, 998700 Inari  

Voit täyttää myös nettisivuillamme hakulomakkeen.

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan nuorisoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria. Nuorisoneuvoston toimintaan voit tutustua lisää täällä www.nuor.fi

Lisätietoja

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072 anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi kuusi stipendiä

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi yhteensä kuusi (6) 500 euron stipendiä, jotka on tarkoitettu saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin pääaine- ja sivuaineopiskelijoille ja saamenkieliseen työelämään valmistavassa korkea-asteen koulutuksessa oleville. Hakijoilta pyydetään erityisiä perusteluja stipendin saamiseksi. Perusteluina voivat olla mm. opinnäytetyön valmistamiseen liittyvät erityiset menot tai kotipaikkakunnan ja opiskelupaikkakunnan pitkästä välimatkasta aiheutuvat matkustuskustannukset.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan keskiviikkoon 27.10.2021 klo 16 mennessä sähköisesti osoitteeseen info@samediggi.fi . Hakemukseen tulee liittää kopio opintorekisteriotteesta.

Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Inarissa 11.10.2021

Saamelaiskäräjät/ koulutus- ja oppimateriaalilautakunta

Tunti saamea kaikille! – avoimet oppitunnit saamen kielten viikolla 

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke järjestää tänäkin vuonna avoimet Tunti saamea kaikille! -oppitunnit saamen kielten viikolla 25.–31.10.2021.     

Oppitunnit on suunnattu perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille, mutta oppitunneille saavat osallistua kaikki saamen kielistä kiinnostuneet. Tunneille voi osallistua kukin oppija itsenäisesti tai koko luokka voi osallistua yhdessä samaan tuokioon yhteiseltä laitteelta. Osallistua voi myös useammalle tunnille.   

Oppituntien tarkoituksena on kasvattaa tietoutta saamelaisista ja saamen kielistä sekä innostaa osallistujia saamen kielistä kielikylvyn muodossa, jolloin opettajat puhuvat oppitunneilla pääasiassa saamen kieltä. Luvassa on laulua, loruja ja pelejä!  

Oppitunnit pidetään etäyhteyksin Microsoft Teamsissa. Tunteja on yhteensä kolme, yksi jokaisesta Suomessa puhutusta saamen kielestä: koltan-, inarin- ja pohjoissaamen kielestä. Oppitunnit on kohdennettu eri ikäryhmille ja kullakin oppitunnilla keskitytään tiettyyn aiheeseen.  

Aikataulu:  

Ti 26.10. klo 10–11  

Koltansaamea luokille 3–6, aiheena marjat  

Ke 27.10. klo 10–11  

Pohjoissaamea yläkoulun luokille, aiheena viikonpäivät  

To 28.10. klo 13–14  

Inarinsaamea alakoulun luokille, aiheena metsäneläimet  

Tunneilla on mahdollisuus kysyä kysymyksiä ja keskustella chatissa. Opettajan lisäksi kysymyksiin ovat vastaamassa muut etäopetushankkeen työntekijät. Tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Oppitunnit nauhoitetaan ja tallennelinkki julkaistaan tuntien jälkeen osoitteessa www.saamenetaopetus.com/tapahtumia

Tarkemmat ohjeet tunneille osallistumiseksi on julkaistu sekä etäopetushankkeen verkkosivuilla ja Facebookissa.   

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan hallinnoima ja Saamelaiskäräjien koordinoima. Pilottihanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Pilottihankkeen tarkoituksena on parantaa saamelaisopetuksen saavutettavuutta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.  

Hanke antaa kaksi viikkotuntia perusopetusta/lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta etäyhteyksin ympäri Suomen. Tällä hetkellä hankkeen kautta saamen kielten opetusta saa 105 oppilasta ja opiskelijaa. Hanke on saanut jatkorahoituksen 31.8.2023 asti. Lukuvuodelle 2022–2023 ilmoittautuminen avataan jälleen kevättalvella 2022.  

Saamen kielten viikkoa vietetään 25.-31.10.2021 ja Saamelaiskäräjät on kutsunut kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia ja tuomalla saamen kieliä esille. Kielikylpytuntien lisäksi saamelaisuuteen ja saamen kieliin voi tutustua Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen -nettisivuilla, josta löytyy runsaasti teemamateriaalia opetukseen.  

Lisäksi voit tilata saamelaisaiheiset kouluvierailut, mobiilipelit ja menetelmäpakan Dihtosis -hankkeen nettisivuilta. 

Lisätietoja:  

Satu Pieski, hankepäällikkö  
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 5466 514  

Anni-Sofia Niittyvuopio, hankekoordinaattori  
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 5843 098  

www.saamenetaopetus.com  
www.oktavuohta.com  

Tervetuloa konferenssiin Pohjoismaiden alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta 11.11.2021

Kutsu

Ohjelma (englanniksi)

Konferenssi Pohjoismaiden alkuperäiskansojen, eli saamelaisten ja Grönlannin inuiittien perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta (IP) järjestetään osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta. Perinteisen tiedon suojaan sisältyvät myös perinteiset kulttuuri-ilmaukset kuten esimerkiksi käsityöt, suullinen perintö, nimet ja symbolit. Tavoitteena on käsitellä konferenssissa näitä kysymyksiä alkuperäiskansojen näkökulmasta ja vahvistaa alueellista rajat ylittävää yhteistyötä ja lisätä osaamista Pohjoismaissa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Yhteistyö keskittyy erityisesti siihen, miten nykyiset aineettomat oikeudet suojaavat perinteistä tietoa ja miten puutteita tulisi käsitellä. Alueellisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan positiivisesti kansainvälisiin neuvotteluihin Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPO:ssa.

Aika: torstaina 11.11.2021 klo 09.00-17.30 CET

Paikka: Sajos, Inari, Saamenmaa (Sápmi), Pohjois-Suomi (ja etäyhteyksillä)

Kielet: Konferenssin kielet ovat pohjoissaame ja englanti. Simultaanitulkkaus järjestetään pohjoissaameksi, englanniksi, suomeksi ja skandinaaviksi. Lisätietoa Dialogiportaalista.

Huom! Johtuen covid-19 pandemiasta tilaisuus tullaan järjestämään hybridimuodossa. Tapahtumapaikalla noudatetaan voimassaolevia suosituksia hygieniasta ja turvaväleistä.

Paikkoja on rajoitetusti. Pyydämme ilmoittautumaan keskiviikkona 21.10 mennessä täällä. Lämpimästi tervetuloa!

Oheistapahtumat 

Kuva: Outi Pieski, Cuolmmadit. EMMA 12.9.2018 – 6.1.2019. Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Opetus- ja kasvatusalan tietovajeita saamelaisista paikkaava ihmisoikeuskasvatusmateriaali julkaistu!

Tiedätkö, mikä alkuperäiskansa on? Mitä tiedät saamelaisista? Suomessa on suuri tietovaje saamelaisista, heidän kulttuuristaan ja alkuperäiskansaoikeuksista. Uusi ihmisoikeuskasvatusmateriaali kokoaa tietoa ja vinkkejä opetus- ja kasvatusalalle sekä saamelaisten haastatteluja aiheen ottamiseksi osaksi opetusta. Aiheina ovat muun muassa ihmisoikeusperusta, alkuperäiskansa, historia ja pakkosuomalaistaminen, kielelliset ja kulttuuriset ihmisoikeudet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viestit kasvatusalalle. Materiaali on tehty Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan, saamelaiskäräjien ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyössä.

Tuuli Miettunen toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen saamelaistiedosta oppimateriaaleissa vuonna 2020 ja havaitsi, että tietoa on vähän ja jos sitä oli, se on esihistoriaan jäänyttä ja rasistista stereotypiaa toistavaa (Miettunen 2020). Saamelaiskäräjien ylläpitämä Oktavuohta -sivusto tarjoaa saamelaistietoa ja aineistoja opetuksen tueksi, mutta laajasti katsottuna koulutusjärjestelmässä – ja tätä kautta koko suomalaisessa yhteiskunnassa – tiedetään saamelaisista todella vähän.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso painottaa, että Suomessa tulisi toimeenpanna myös alemmalla lainsäädännön tasolla perustuslain (17 §:n) takaama oikeus saamelaisille ylläpitää ja kehittää alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan, itsemääräämisoikeus sekä perustuslain takaama itsehallinto saamelaisalueella (121 §). Alkuperäiskansan oikeudet on määritelty myös kansainvälisessä oikeudessa, joten kysymystä ei pitäisi pelkästään politisoida.

Ihmisoikeuskasvatus on toteutunut Suomessa riittämättömästi opettajankoulutuksessa (Ihmisoikeuskeskus 2014; Kasa ym., 2021). Tietämättömyydellä ihmisoikeuksista ja saamelaisista on laajoja vaikutuksia saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Esimerkiksi saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ei ymmärretä, vaikka Suomen perustuslaki sen tunnustaa. Perustuslain takaamat kielelliset oikeudetkaan eivät toteudu riittävästi tämän vuoksi. Esimerkiksi oikeus omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai saamen kielen käyttämiseen viranomaisissa toteutuu puutteellisesti. Saamen kielten ja saamenkielinen opetus tavoittaa edelleen vain osan saamelaisoppilaista.

Suomelle toistuvasti huomautuksia ihmisoikeusvalvontaelimiltä saamelaisten kohtelusta

Suomi on saanut toistuvasti moitteita ihmisoikeusvalvontaelimiltä mm. alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuteen puuttumisesta ja oikeuksien puutteellisesta toteutumisesta. Onkin korkea aika, että Suomen valtio ryhtyy toimiin saamelaisten ihmisoikeuksien toteuttamiseksi mm. tuomalla julkisuuteen oikeaa tietoa, tunnustamalla oikeuksien velvoittavuuden sekä puuttumalla saamelaisten kohtaamaan syrjintään ja vihapuheeseen.

Saamelaisten kulttuurisia oikeuksia uhkaa tietämättömyyteen pohjaavien hankkeiden lisäksi ilmastonmuutos

Tiina Sanila-Aikio muistuttaa, että ”ilmastonmuutos tulee muuttamaan kaiken”. Sanila-Aikion puheenvuorossa tuodaan esiin, kuinka sään ääri-ilmiöt ovat jo lisääntyneet. Ilmastonmuutos näkyy erityisesti arktisella alueella. Pelkästään ilmastonmuutos ei uhkaa saamelaisten elinoloja vaan myös tietämättömyys johtaa moniin hankkeisiin, jotka tuhoavat elinkeinon ja kulttuurin jatkamisen edellytyksiä. Saamelaisten kulttuuriset oikeudet ovatkin kiinteästi yhteydessä maaoikeuksiin.

Ihmisoikeuskoulutusaineisto on vapaasti ladattavissa ja lisäksi se tulee osaksi Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetus- ja kasvatustyössä -erikoiskurssia. Kurssin osana näytetään myös Suvi Westin Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -dokumenttielokuva, joka on tärkeä puheenvuoro saamelaisten näkökulmasta. Elokuva on julkaistu Koulukino -palvelussa ja syksyllä 2021 on tulossa lisää oppimateriaalia Koulukinoon oppilaitosten hyödynnettäväksi.

Uusi oppimateriaali on suunnattu tueksi opettajille ja tiedoksi laajalle yleisölle

Arviolta yli 70 % saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella (ks. Keva 2020), ja tämä on tärkeää jokaisen opettajan tiedostaa; saako oppilas tietoa omasta kulttuuristaan ja demokratiakasvatuksen kannalta relevanttia tietoa esimerkiksi saamelaiskäräjistä yhteiskunnassa toimimiseen? Ja toisaalta, millaista tietoa suomalainen oppilas saa saamelaisuudesta?

Nyt julkaistu ihmisoikeuskasvatusmateriaali tarjoaa tietoa muun muassa saamelaisista, alkuperäiskansan ja itsemääräämisoikeuden ihmisoikeusperustasta, historiasta ja koulun roolista, kielellisistä ja kulttuurisista ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisiin ja vinkkejä opettajille ja kasvattajille. Keskeinen näkökulma on myös saamelaiset yhtenä kansana Saamenmaalla, joka ylittää valtioiden rajat. Mukana on saamelaisten puheenvuoroja itsemääräämisoikeudesta, elinkeinosta, suhteesta luontoon ja opetusmateriaaleista.

Koulutusaineisto on tehty Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan, saamelaiskäräjien ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyössä. Työ toteutettiin osana Ihmisoikeudet, demokratia, arvot ja dialogi kasvatuksessa -hanketta 2018-2021, jonka tarkoitus on ollut parantaa ihmisoikeustietoisuutta kasvatusalalla. Hanketta ovat rahoittaneet vuonna 2020-2021 Ihmisoikeuskeskus, oikeusministeriö ja Helsingin yliopisto.

Lataa vapaasti käytettävä aineisto: Alkuperäiskansa saamelaiset ja ihmisoikeudet – Ihmisoikeusperusta, kielelliset ja kulttuuriset ihmisoikeudet, ilmastonmuutos ja viestejä opettajille

Lisätietoja:

Tuija Kasa, asiantuntija (osa-aikainen), Ihmisoikeuskeskus / väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, +358(0)29 412 0665, tuija.kasa(at)helsinki.fi

Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri, saamelaiskäräjät, +358(0)10 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Sirpa Rautio, johtaja, Ihmisoikeuskeskus, +358(0)9 432 3780, sirpa.rautio(at)ihmisoikeuskeskus.fi

Lähteitä:

Ihmisoikeuskeskus (2014): Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa. Ihmisoikeuskeskus. Osoitteessa: https://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/47503f796d0d0a236e19344592dd9215/1525775690/application/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf 

Kasa, T., Rautiainen, M., Malama, M., & Kallioniemi, A. (2021). ‘Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education. Human Rights Education Review4(2), 69–84. https://doi.org/10.7577/hrer.3937

Miettunen, T (2020). Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:29. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162566 (17.6.2021)

Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen: https://www.oktavuohta.com/

Ranta, K. & Kanninen, J. 2019. Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: Kustantamo S & S.

Valmiuksia saamelais- ja romaninuorten kohtaamiseen – maksuton koulutus opettajille: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Kuva: Kevin Francett

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi elokuvakeskuksen projektityöntekijän määräaikaisen tehtävän

Työ alkaa lokakuun loppupuolella ja kestää 28.2.2022 saakka. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaaliin liittyvät työt (mm. av-tekniikka, elokuvakopiot ja -näytökset) sekä muut keskuksen työt. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamen kielen taito sekä riittävä englannin kielen taito. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 841,65 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.  

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.10.2021 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?71eb92a0

Lisätietoja työstä antaa elokuvakeskuksen suunnittelija Tarja Porsanger p. 050 569 6065, tarja.porsanger(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Alkuperäiskansojen elokuvafestivaaliin osoitteessa: www.skabmagovat.fi.

Inarissa 4.10.2021 Saamelaiskäräjät

Kuva: Kevin Francett / Skábmagovat