Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta ja Deanuleagis sámástit-prošeakta lágidit giellarávvehaga 13.10.2021

/in , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta ja Deanuleagis sámástit -prošeakta lágidit giellarávvehaga gáiddusoahpahusa oahppiid fuolaheaddjiide, jođiheaddjiide, oahpaheaddjiide ja rektoraidda gaskavahku 13.10.2021 dmu 18–19.30. 

Áigi: gaskavahku 13.10.2021 dmu 18–19.30  

Báiki: gáiddusoktavuođa bokte

Ulbmiljoavku: sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta oahppiid fuolaheaddjit, jođiheaddjit, oahpaheaddjit ja rektorat 

Giellarávvehateahkedis gieđahallojit gažaldagat ja temát, mat smiehtahit fuolaheaddjiid, ja sidjiide maiddái fállojit vuogit máná dahje nuora giellaidentitehta nannema várás. Seammá háve fuolaheaddjit ožžot veardásašdoarjaga sámegielat mánáid eará fuolaheaddjiin.  

Eahkeda áigge sáhttá gieđahallat earret eará bearraša giellaválljemiid, máná dahje nuora gielalaš ovdáneami doarjuma sihke doaibmama sámegillii iešguđetlágan birrasiin – ovdamearkan skuvllas dahje bálvalusain. 

Sávvat, ahte oassálastit jerret gažaldagaid ja ovdan buktet sávaldagaid fáttáin, maid sáhtášii gieđahallat eahkeda áigge. Jearahallamii vástiduvvo namaheapmin. Juos dus lea ášši mii smiehtaha, muhto it hálit ahte dat gieđahallo eahkeda áigge, sáhtát ovdan buktit ášši maiddái liŋkka bokte, mii lea dás vuolde. Deanuleagis sámástit -fitnu máŋggagielatvuođaáššedovdi vástida dutnje du gažaldahkii šleađgapoasttain. Sáhtát vástidit jearahallamii dáppe. 

Deanuleagis sámástit -fitnu giellarávvehat fállá rávvema áššiin, mat laktásit sámegillii ja máŋggagielatvuhtii. Giellarávvehat doarju ja nanne sámegiela ja máŋggagielatvuođa bearrašiin, institušuvnnain ja birrasis. Veahkehit maiddái bálvalusaid lágideaddjiid gávdnat vugiid sámi giellalága ollašuhttima várás. 

Gáiddusoahpahusa vánhemiideahket lágiduvvo giđđat 2022, muhto ávžžuhit fuolaheaddjiid váldit álkit oktavuođa prošeavtta bargiide, juos lea jearramuš dahje leat áššit, mat smiehtahit. 

Lassedieđut: 

Satu-Marjut Pieski, prošeaktahoavda 
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 546 6514 

Anni-Sofia Niittyvuopio, prošeaktakoordináhtor 
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 584 3098 

Henna Aikio, anárašgiela diibmooahpaheaddji 
Henna.aikio@edu.utsjoki.fi 
040 525 4013 

Ságajođiheaddjiid oppalašgeahčastat Sámedikki čoahkkimis 22.6.2021

/in /by

22.6.2021 dollon Sámedikki čoahkkimis mearriduvvui, ahte ságajođiheaddjiid oppalašgeahčastat sámeáššiid ovdáneamis Sámedikki čoahkkima 2/2021 maŋŋá almmustahtto Sámedikki neahttasiidduin.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso

Giđa 2021 láidestedje ain máŋggat láhkaođastusprošeavttat. Sámediggi lea oassálastán earret eará sámediggelága nuppástusa válmmaštallamii, dálkkádatlága nuppástusa guoski ráđđádallamiidda sámediggelága 9 §:a mieldásaččat, ja maiddái dološmuitolága ja luonddusuodjalanlága ođasmahttinbargui.

Sámediggelága ođasmahttin lea okta dain Sámedikki válgabaji 2020-2023 váldoulbmiliin, ja dasa leat čujuhuvvon olu áige- ja bargiresurssat giđđat 2021. Giđa áigge doaibmagoddi, mii válmmaštalai sámediggelága nuppástusa, čoahkkanii vahkkosaččat ja ságastallan doaibmagottis dáhpáhuvai buori vuoiŋŋas. Doaibmagotti muittuhančállagii guđđui okta sierra oaivil, dan guđii Guovddáš-bellodaga doaibmagottis ovddastan Juha Joona.

Doaibmagoddi ovdan buvttii smiehttamuša maiddái Sámedikki lahtuide ovdal dan almmustahttima. Doaibmagotti smiehttamuš almmustahttui 11.5.2021, man maŋŋá dat vulggii gulaskuddamiidda. Sámedikki ságajođiheaddjin lean erenomáš duhtavaš doaibmagotti barggustis áigáiožžon bohtosii.

Sámediggi lágidii sámediggelága nuppástusas buohkaide rabas neahttavuolggahusa sámediggelága nuppástusa birra 8.6.2021. Vuolggahussii lei vejolaš sáddet gažaldagaid ovddalgihtii, ja sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut vástidedje vuolggahusas gažaldagaide, mat guske sámediggelága rievdadeami.

Dálkkádatlága ođasmahttima oktavuođas Sámediggi ollašuhtii sámediggelága 9 §:a mieldásaš ráđđádallamiid birasministeriija ovddasteaddjiiguin 22.4.2021. Dan maŋŋá Sámediggi lea lahkonan birasministtar Mikkosa sihke Suoma riikkabeaibellodagaid njunnošiid bivdagiin, ahte vuođđuduvvo bissovaš sámi dálkkádatráđđi. Lassin Sámedikki ságajođiheaddji ja II várreságajođiheaddji deaivvadeigga ministtar Mikkosiin fáttá olis Helssega galledeami áigge geassemánus.

Dološmuitolága ođasmahttinbargui Sámediggi lea oassálastán aktiivvalaččat ee. ođasmahttima válmmaštalli bargojoavkku bokte. Lassin Sámedikki stivra lea ollašuhttán fáttá birra sáttaságastallama 10.5.2021 doallan čoahkkimis. Sáttaságastallamis stivra gávnnahii, ahte ee. sámi kulturárbi ja vuoigatvuohta dan hálddašeapmái gullá sámiide alcces. Dološmuitolága ođasmahttinbarggu oktavuođas Oahpahus-ja kulturministeriija lea addán OTT Leena Heinämäkii bargobivdaga ráhkadit čilgehusa sámiid vuoigatvuođain dološmuittuid suodjaleamis. Čilgehus olggosaddui geassemánus 2021.

Sámediggi lea cuoŋománus čađahan 9 §:a mieldásaš ráđđádallamiid maiddái luonddusuodjalanlága ođasmahttima olis. Sámediggi lea maiddái oassálastán bargojoavkkuid bargamii, mat laktásit láhkaásahanprošeavtta válmmaštallamii. Ráđđádallamat luonddusuodjalanlága ođasmahttima oasil leat ovdánan buorre vuoiŋŋas ja ođasmahttima oktavuođas evttohuvvojit viiddideamit sámiid vuoigatvuođaide.

Sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatplána ráhkadeapmi lea okta dain stuorra proseassain, mat leat jođus,  ja masa Sámediggi lea oassálastán earret eará oktasašbargojoavkku čoahkkimiid bokte. Luondduriggodatplána ráhkadeami oktavuhtii lea ásahuvvon maiddái Akwé:kon -bargojoavku, mii lea álggahan barggu álgojagis 2021. Guoskevaš Akwé:kon -bargojoavku lea ásahuvvon vuosttas háve Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Meahciráđđehusa soahpan ođđa Akwé:kon doaibmamálle vuođul, ja bargojoavku lea aktiivvalaččat bargan eamiálbmot sámiid kultuvrra ja árbevirolaš dieđu vuhtii váldima várás luondduriggodatplánas.

Miessemánus Sámedikki stivra deaivvadii guktii sámiid guoski dutkamuša etihkalaš rávvagiid ráhkadeaddji bargojoavkku lahtuiguin.  Deaivvadeamis bargojoavkku lahtut ovdan bukte Sámedikki stivrra lahtuide dalá bargoveršuvnna rávvagiin. Sámedikki stivra lea ságastallan fáttá birra čoahkkimis 20.5.2021. Rávvagiid ráhkadeami gehččo Sámedikkis dehálažžan, ja Sámediggi doarju sámiid guoski dutkamuša etihkalaš rávvagiid ráhkadeaddji bargojoavkku barggu. Sámedikki čoahkkima nu geahčadettiin, etihkalaš rávvagiid mat dál válmmaštallojit, sáhtášii boahttevuođas vejolaččat geavahit ávkin maiddái Sámedikki barggu veahkkin diliin, main Sámediggi oažžu dihtoštallamiid sámiid guoski dutkamušaid bargamis.

Suoma Árktalaš politihka strategiija almmustahttui 21.6.2021. Oktasašbargu stáhtaráđi kansliijain strategiija válmmaštallama oktavuođas lea doaibman bures. Sámediggi lea deattuhan ráđđádallamiin ee. eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid nannema sihke friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama prinsihpa (free, prior and informed consent, FPIC) dehálašvuođa. Strategiijas leat vuhtii váldon sámiid dáfus máŋggat dehálaš merkejumit sierra sektorain. Oktan ovdamearkan ovdan sáhtášii bajidit sámi dálkkádatráđi vuođđudeami.

Bargan Sámi Parlamentáralaš ráđis lea joatkašuvvan Norgga beale Sámedikki jođiheami vuolde. Čoahkkimiin lea ságastallon earret eará Interreg Aurora, mii buhtte Interreg Nord -prográmma, buktin nuppástusain sihke oktasaš strategiija ráhkadeamis covid19-pandemiija ja vejolaš eará pandemiijaid várás.

Geassemánus Sámediggi bovdii čoahkkái Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid sihke Sámiráđi ovddasteaddjiid guoskkadin Virtual Runners:a lágidan virtuálalaš Sámi Finland Run -viehkandáhpáhusa. Viehkandáhpáhusas geavahuvvojedje buorrin sámiid kultuvrralaš symbolat ja elemeanttat almmá sámeservoša dohkkeheami haga dahje konsulterema haga áššis Sámedikki. Lassin dáhpáhusas ovddiduvvui stereotiippalaš govva sámekultuvrras. Sámedikki ságajođiheaddji Juuso bivdagis fuolakeahttá lágideaddji ii šluhtten viehkandáhpáhusa. Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámiráđđi mearridedje addit áššis oktasaš cealkámuša.

Eamiálbmogiid bissovaš foruma 20. čoahkkin lágiduvvui 19.-30.4.2021 ja dan temán lei dán jagi Ráffi, vuoiggalašvuohta ja nana institušuvnnat: eamiálbmogiid rolla suvdilis ovdáneami ulbmila nr 16 ollašuhttimis (engl. Peace, justice and strong institutions: the role of indigenous peoples in implementing Sustainable Development Goal 16). Sámediggi doalai guvllolaš (elege árktalaš) dialogiija oktavuođas sáhkavuoru, man fáddán lei kultuvrralaš oktilašvuohta ja čavddisvuohta, ja mas máinnašuvvui sámiid rájáid rasttildeaddji oktasašbargu ja eamiálbmotjulggaštusa álbmotlaš ollašuhttin. Sámediggi doalai lassin sáhkavuoru eamiálbmogiid máilmmikonfereanssa loahppaáššegirjji ollašuhttimis ja eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođa ovddidanproseassas.

Interreg -prográmmii laktáseaddji ráđđádallamat joatkašuvve intensiivvalaččat miehtá giđa ja álgogeasi, ja sámiid dáfus dain fitnašuvai lihkostuvvan loahppaboađus.

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto

Ráđđádallamat sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovddos doalvuma várás jotkojuvvojedje Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Stáhtaráđi kansliija gaskkas. Ráđđádallamiin ságastallui ee. kommišuvnna bargui várrejuvvon ekonomalaš ja bargiresurssain. Lassin ráđđádallamiin ságastallui maiddái proseassa áigásaš psykososiálalaš doarjaga lágideami plána detáljain. Lappi buohccedikšunbiirre doaimmahan čilgehus psykososiálalaš doarjaga lágideamis duohtavuođa- ja soabadanproseassa áigge gárvánii 15.3.2021, ja dat lea doaibman vuođđun doarjaga lágideami dárkilut plánaid ollašuhttima várás.

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto oassálasttii lassin panelistan Eamiálbmogiid bissovaš foruma 20. čoahkkima oktavuođas dollon mieldáhpáhussii, mii guoskkai duohtavuođa- ja soabadanproseassaid.

Giđđat lágiduvvojedje guokte Sámedikki ja riikkabeaibellodagaid oktasašbargojoavkku čoahkkima. Maŋit čoahkkimis sámediggelága nuppástusa válmmaštallan doaibmagoddi ovdan buvttii oktasašbargojovkui smiehttamuša váldočuoggáid.

Sosiála- ja dearvvasvuođasektoras Sámediggi lea aktiivvalaččat oassálastán sode-ođastusa válmmaštallamii oassálastimiin earret eará Lappi sode-prošeavttaid stivrenjoavkku čoahkkimiidda. Sámediggi lea bargan oktasašbarggu Ráhkadusođastus Lappis-prošeavttain ja Boahttevuođa sode-guovddáš-prošeavttain, sihke oassálastán Lappi buohccedikšunbiirre (LSHP) ordnenplánema válmmaštallamii ovttas eará boahttevaš buresveadjinguovllu oassebeliiguin. Sámediggi lea ráđđádallan sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijain sámegielat sode-bálvalusaid oažžuma buorideapmái dárkkuhuvvon sierra lassimearreruđa geavaheamis. Sámediggi lea oassálastán aktiivvalaččat maiddái ee. iešguđetlágan sode-bálvalusaid dálá dili guoski čilgehusaid plánemii.

Giđđat 2021 Sámediggi lea oassálastán sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijain ja Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádusain Davviriikkaid webinára válmmaštallamii, mii guoskkai eamiálbmogiidda gullevaš doaibmahehttejuvvon olbmuid ja muitobuohcci olbmuid vuoigatvuođaid ja kultursensitiivvalaš bálvalusaid.

Sámediggi oassálasttii giđđat aktiivvalaččat maiddái Lappi lihtu ráđđehusa čoahkkimiidda, gos lea ságastallon ovdamearkan Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 válmmaštallamis sihke Lappi soahpamušas. 17.5.2021 dollon Lappi lihtu stivrra čoahkkimis Davvi-Lappi eanangoddelávva, mii leamaš válmmaštallamis, mearriduvvui máhcahuvvot ruovttoluotta válmmaštallamii, ja Jiekŋameara ruovdegeainnu várrenmerkejupmi evttohuvvui váldot eret lávas. Sámediggi lea máŋgga sierra oktavuođas buktán ovdan oainnu das, ahte Jiekŋameara ruovdegeainnu guoski merkejumi galgá eret váldot Davvi-Lappi eanangoddelávas 2040. Lappi lihtu stivrra mearrádus máhcaha láva válmmaštallamii, mii gehččojuvvoge Sámedikkis erenomáš positiivvalaš áššin.

Sámediggi plánešgođii davviriikkalaš sámeoahpahusa foruma lágideami ovttas oahpahus- ja kulturministeriijain. Doaibmabidju lea oahpahus- ja kulturministeriija sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku raportta evttohusaid oassi. Sámediggi lea giđa áigge dorjon hástalusaid čoavdimis, mat leat báikkálaččat ovdan badjánan oahpahusas.

Sámediggi lea oassálastán álbmotgiellastrategiija stivrenjoavkku ja giellapolitihkalaš prográmma válmmaštallanjoavkku bargamii deattuhemiin sámegielaid sajádaga riikkadási giellapolitihka oassin. 

Sámediggi deaivvadii ovttas Sámedikki nuoraidráđiin eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppäin. Ja nuoraidráđiin deaivvaduvvui maiddái oahpahus- ja kulturministeriijain, mas ášši guoskkai sierradoarjagiin dahkkon nuoraidbarggu.  

II várreságajođiheaddji Leo Aikio

Sámediggi lea cuoŋo-miessemánus joatkán ságastallama eana- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjiiguin boazodoalu deaividan vahágiid guoski lága heiveheamis (987/2011). Njukčamánus Sámediggi háliidii ávžžuhit riikkabeaibellodagaid, ahte vahágat vuoiggalaččat buhttejuvvojit ja boazodoalu joatkašuvvan sihkkarasto boazodoalu deaividan vahágiid buhttema guoski lága mielde. Lassin Sámediggi lea deaivvadan ráđđehusbellodagaid riikkabeaijoavkkuid ovddasteaddjiiguin ášši olis.

25.5.2021 Sámediggi sáddii ávžžuhusa, mii guoskkai goavvejagi boazodollui dagahan vahágiid vuoiggalaš buhttema, maiddái stáhtaráđđái. 27.5.2021 stáhtaráđđi mearridii evttohit, ahte boazodoalu deaividan vahágiid buhttemii várrejuvvo guhtta miljovnna euro jagi 2021 goalmmát lassibušehttii. Sámediggi oaivvilda, ahte várrejuvvon submi ii goittotge leat doarvái boazodoalu deaividan vahágiid gokčama várás.

Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci ja Muttošjávrri bálggus leat bivdán Sámedikki doarjut ja ovddidit vejolašvuođaid mielde Ohcejoga boazodáluid oktasašmehciid suodjaleami. Sámediggi leage aktiivvalaččat ovddidan ášši birasministeriija bokte ja maiddái  muđui dorjon prošeavtta. Mearrádus suodjalit 700 hektára boares vuovddi dahkkui geassemánus, ja Sámediggi lea erenomáš duhtavaš mearrádussii.

Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

II várreságajođiheaddji Leo Aikio
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180

Yleisöä Ijahis Idja musiikkifestivaalin eturivissä.

Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2022

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat kultuvrra (sápmelaš kulturmearreruhta) ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii jahkái 2022 čujuhuvvon mearreruđas.

Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái maŋimustá 31. golggotmánu 2021 d. 16.15 rádjai čujuhusain: info@samediggi.fi dahje Sámediggi, Sajos, 99870 Anár. Ohcanskoviid ja lassidieđuid fidne kulturčállis tel. 010 839 3103 ja šleađgapoastta bokte kulttuuri@samediggi.fi

Ohcanskovit leat maiddái printemis Sámedikki interneahttasiidduin čujuhusas www.samediggi.fi. Doarjjaohcamušaid sáhttá doaimmahit buktimiin ieš dahje áššealbmá mielde, sáddet šleađgapoastta dahje poastta bokte. Doarjjaohcamušaid sádden dáhpáhuvvá sáddejeaddji ovddasvástádusain.

Ohcanskovit

Sáhtát luđet vulobealde pdf-skovi, man sáhttá deavdit. Skovi sáhttá deavdit maid oasis neahttalohkkiin, nugo Google Chrome.

Teknihkalaš rávvagat

Bargostipeanda

Searvvi doaibmandoarjja / prošeaktadoarjja

Prošeaktadoarjja

Ruhtageavahančilgehus

Govva: Ville Fofonoff / Ijahis Idja

Sámenuorat gáibidit doaimmaid dálkkádatrievdama goahcamii

/in , /by

Mii dovdát dálkkádatroasu ja gáibidit njulges doaimmaid goahcan dihte birasrievdadusaid. Mis lea vuoigatvuohta boahttevuhtii, ja dat galgá leat min vuohkái. 

Sámenuoraid resolušuvdna čalmmustahttá fuola Sámi luonddu dilis ja boahttevuođas ja čohkke evttohusaid doaibmabidjun. Sámenuorat gáibidit doaimmaid dálkkádatrievdama goahcamii ja dasa vuogáiduvvamii. Sámenuorat leat fuolas dálkkádatrievdama váikkuhusain earenoamážit sámiid árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrii. 

– Resolušuvnnas mii ovdanbuktit gáibádusa, ahte sámi árbediehtu buktojuvvo dásseárvosaš diehtogáldun, go dutket ja hupmet dálkkádatrievdama birra, guovlluid geavaheamis ja árbevirolaš ealáhusain. IPCC-raporta muitala roavva dieđuid dálkkádatroasus. Mii leat hupman dálkkádatrievdama čuovvumušain ja min servoša deaividan váikkuhusain juo jahkeviissaid. Mii eat bastte caggat váikkuhusaid, muhto baicca mii galgat álggahit vuogáiduvvandoaimmaid dorvvastan dihte min kultuvrra, giela ja ealáhusaid, gávnnahit resolušuvnna ráhkadeapmái oassálastán Suoma Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruoŧa Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Maria Unnes. 

Suoma Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruoŧa Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Maria Unnes.

Das lassin resolušuvnnas gávnnahuvvo, ahte ovttasbargu sámenuoraid gaskkas galgá dorvvastuvvot oktasaš dáhpáhusaid ja čoahkkanemiid bokte, ja ovttasbarggu sámiid gaskkas riikkarájiid rastá ja ovttasbarggu eará eamiálbmogiiguin, galgá nannet ja lasihit. 

Sámenuorat leat válmmastan resolušuvnna oassin davviriikkalaš sámenuoraid konferánssas. Resolušuvdna doaibmá bargoreaidun davviriikkalaš sámenuoraid ovttasbarggus, ja dat lea doaibmamálle dálkkádatrievdama vuostá rastá riikkarájiid. 

Resolušuvnna sáhttá lohkat 

Davviriikkalaš sámenuoraid konferánsa dollojuvvui gáiddusdáhpáhussan 26.8.2021. Konferánsa váldolágideaddji lei Suoma Sámedikki nuoraidráđđi. Konferánsa lágiduvvui ovttasbarggus Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid nuoraiddoibmiiguin. Konferánssas dolle sáhkavuoruid Suoma biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkonen, Sámi parlamentáralaš ráđi  ságajođiheaddji Aili Keskitalo, Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja nuorra badjealmmái Jussa Seurujärvi. Bargobájiid dolle Emmi Nuorgam, artivista Pauliina Feodoroff ja globála nuoraidorganisašuvdna Youth4Nature. Konferánssa temá lei dálkkádatrievdan, ja doppe ráhkaduvvui resolušuvdna. 

Lassedieđut 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Suoma sámedikki nuoraidráđi ságadoalli 
+358 40 708 2072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Maria Unnes 
Ruoŧa sámedikki nuoraidráđi ságadoalli 
maria.unnes(at)sametinget.se 

Elli-Marja Hetta 
Suoma sámedikki nuoraidčálli 
+358 50 382 5179 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Sámegielaid gáiddusoahpaheaddjit dollet rabas čájáhusdiimmuid Eurohpá gielaid beaivve 1.10.

/in , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahus fitnu oahpaheaddjit dollet bearjadaga 1.10.2021 15 minuhta guhkkosaš rabas čájáhusdiimmuid anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielain. Čájáhusdiimmut ordnejuvvojit gáiddusin.

Eurohpá kommišuvnna ja Helssega universitehta giellaguovddáš ordnejit dán čavčča Eurohpá gielaid beaivvi Suoma váldodáhpáhusa. Dáhpáhusvahku 26.9.-2.10. áigge lágiduvvojit dáhpáhusat ja olggosaddojit materiálat, mat buktet ovdan máŋggalágan gielaid dehálašvuođa sihke geahččanvugiid, mat laktásit gielaid ja vuorrováikkuhusa jotkkolaš oahppamii, ja maiddái Sámediggi lea mielde prográmmas.

Eurohpá gielaid beaivi deattuha máŋggagielalaš ja kultuvrraid gaskasaš vuorrováikkuhusa dehálašvuođa. Beaivvi ávvudeami dárkkuhussan lea movttiidahttit buohkaid oahpat ja geavahit gielaid máŋggaid oktavuođain ja birrasiin. Virggálaš Eurohpá gielaid beaivi dollojuvvo sotnabeaivve 26.9.

Diimmuide sáhttá oassálastit guđege oahppi iešráđálaččat, dahje olles luohkká sáhttá oassálastit ovttas seammá boddui oktasaš rusttegiin. Oassálastit sáhttá maiddái máŋgga diibmui. Oassálastin čájáhusdiimmuide lea nuvttá, muhto daidda lea ovddalgihtii almmuheapmi 27.9.2021 rádjai. Almmut čájáhusdiimmuide dáppe.

Oahppadiimmuid áiggit:

Davvisámegiella 12.30, oahpaheaddji Joni Saijets

Anárašgiella 14.00, oahpaheaddji Henna Aikio

Nuortalašgiella 14.30, oahpaheaddji Sirkka Sanila

Loga lasi beaivvi prográmma birra dáppe.

Lassidieđut:

Satu-Marjut Pieski, prošeaktahoavda
satu.pieski(at)edu.utsjoki.fi
040 546 6514

Anni-Sofia Niittyvuopio, prošeaktakoordináhtor
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
040 584 3098

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
040 707 5626

Sámediggi ohcá infobargi

/in /by

Sámediggi ohcá infobargi mearreáigásaš ollesáigge bargogaskavuhtii 31.12.2022 rádjai. Bargogaskavuohta álgá soahpamuša mielde, nu jođánit go vejolaš. Sajosa infobargi bargguide gullet ee áššehasbálvaleapmi, oahpisteamit, čoahkkimiid ja dáhpáhusaid ordnemiidda gullevaš barggut sihke restoráŋŋas veahkeheapmi ja dárbbu mielde čorgen. Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).

Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit bargohárjánupmi áššehasbálvaleamis ja njuovžilis eaŋgalsgiela máhttu, iešráđálašvuohta, njuovžilvuohta sihke buorit gulahallandáiddut.  Barggus čuvvojuvvo 4 mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/III mielde, vuođđobálká 1920,18  euro/mb, man lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargojagiid mielde.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?5c897d8b maŋimustá 4.10.2021 rádjai. Lassidieđuid barggu birra addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm, tel. 010 839 3109.

Sámediggái ja sámekulturguovddáš Sajosii sáhttá oahpásmit čujuhusain www.samediggi.fi  ja www.sajos.fi

Jietna bargoneavvun! -skuvlejupmi

/in , /by

Jietnaneavttár Susa Saukko skuvle jienageavaheami vejolašvuođaide kulturguovddáš Sajosis 8.-10. golggotmánu.

Vahkuloahpa guhkkosaš skuvlejupmi lea jurddašuvvon jienageavaheamis ja iežas jiena vejolašvuođain beroštuvvan olbmuide. Skuvlejupmi álgá bearjadaga oktasaš hárjehusain ja joatkašuvvá lávvardaga ja sotnabeaivve uhcit bargojoavkkuin. Juohkehažžii lea várrejuvvon iežas bagadallanáigi studios.

Susa lea oahpis Mumeniin

Jietnaneavttár ja mentor Susa Saukko lea doaibman badjel guoktelot jagi jietnaneavttárin ja jietnabargguid bagadallin. Son lea bagadallan sámegielat Mumeniid golmma sámegillii. Son veahkeha oassálastiid movttáskit jienageavaheame vejolašvuođain bargoneavvun.

Susa lea  teáhterdiehtagiid magisttar ja bargan guhká neavttárin, lávlun ja bagadallin. Govva: Juha Mustonen

– Oahpa dovdat iežat persovnnalaš ja karismáhtalaš vuogi ovdanbuktit iežat jienainat! Jietna, mii min goruda siste čuodjá, ráfáidahttá miela buot buoremusat ja jietnabargui ferte vuodjut maiddái guhkit áigái. Jietnaneavttára bargu lea fiinna ámmát, lohká Susa.

Válbmen lea geaidnu jietnabargguide!

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat dárbbaša oahppamateriálabargui eará ahkásaš lohkkiid ja jietnaneavttáriid. Skuvlejumi oassálastit sáhttet almmuhit iežaset lohkkin/neavttárin sámegielat oahppamateriálaprošeavttaide.

Áigetávval

Bearjadaga dii. 16-20 oktasaš skuvlejupmi kulturguovddáš Sajos Dolla auditorias.

– dárbbašat vuogas biktasiid ja giehtaspeadjala

Lávvardaga ja sotnabeaivve studiobarggut smávvajoavkkuin dii. 10-14 ja 15-19.

Skuvlejupmái váldojuvvojit 15 oassálasti. Juohkehaš oassálastá bearjadaga buohkaide oktasaš skuvlejupmái ja ovtta smávvajoavkku bargui vahkuloahpa áigge. Smávvajoavkkut juhkkojuvvojit bearjadaga deaivvadeami oktavuođas. Báikki alde lea fállun juhkamuš ja gaskabiebmu. Koronadorvvolašvuohta vuhtiiváldojuvvo. Válbmen lea suomagillii.

Almmuheapmi elektrovnnalaččat

Almmut skuvlejupmái maŋimustá 30.9. dán liŋkka bokte: https://link.webropolsurveys.com/S/34A088B721D5D1AC

Tiervâpuáttim! Pueʹtted tiõrvân! Bures boahtin! Tervetuloa!

Skuvlejumi ordnejit ovttasbarggus Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja Sámi oahpahusguovddáš Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu (ESF).

Lassedieđut:

Petra Kuuva
Oahppamateriálačálli
040 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Marita Aikio
Oahppamateriálaplánejeaddji
040 662 9018
marita.aikio@samediggi.fi

Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu (ESF)
Sámi oahpahusguovddáš
Unni Länsman
050 502 1357
unni.lansman@sogsakk.fi

Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu ruhtada Eurohpá sosiálaruhtarádju ja Sámi oahpahusguovddáš koordinere dan. Lappi universitehta lea mielde oasseollašuhttin. Ruhtadeaddjin leat maiddái Sámediggi ja Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddat. Fidnu ollašuhttináigodat lea  1.1.2019-31.10.2021. Fidnu ulbmilin lea lasihit ulbmiljoavkkuid teknologiijai ja ođđa doaibmakultuvrii laktáseaddji máhtu. Ja maiddái ovddidit ulbmiljoavkkuid fierpmáiduvvama nu, ahte ávkkástallojuvvo digitálalašvuohta. Fidnus gávnnat lassedieđuid Sámi oahpahusguovddáža neahttasiiddus www.sogsakk.fi/arktistapedagogiikkaa2.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi bovdejit sámeoahpahusa davviriikkalaš forumii

/in , /by

Suoma oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi bovdejit sámeoahpahusa davviriikkalaš forumii Sámekulturguovddáš Sajosii Anárii 1.-2.12.2021. Sámeoahpahusa davviriikkalaš ovttasbarggu ovddideapmi lea okta dain ulbmiliin, maid Suopma lea ásahan iežas Davviriikkaid ministtarráđi ságajođiheaddjebadjái. Forum lea okta Suoma ságajođiheaddjebaji dáhpáhusain.

Foruma ulbmilat leat

  • ollislaš gova hábmen sámeoahpahusa diliin Suomas, Ruoŧas ja Norggas,
  • sámeoahpahusa rájáid rasttilteaddji ovttasbarggu nannen,
  • ođđa ovttasbargovugiid gávdnan ja
  • bissovaš ságastallanoktavuođa huksen riikkaid oahpahuseiseválddiid, skuvlejumi ordnejeaddjiid ja sámeservodaga gaskii.

Foruma temán leat

  • oahpahus sámegiela eatnigiela/ vuosttaš giela ovdáneami dorvvasteaddjin Ruoŧas, Norggas ja Suomas,
  • sámegielaid revitaliserema reaiddut oahpahusas, buorit doaibmamállet iešguđet riikkas,
  • oahpahusa heajos ja nana mállet sámegielaid boahttevuođa geahččanguovllus,
  • sámegielaid gáiddusoahpahus iešguđet riikkas,
  • sámegielat oahpaheaddjiid skuvlen ja gelbbolašvuođa eavttut,
  • sámegielat oahppamateriálaovttasbarggu vejolašvuođat ja
  • sámedieđu oahpaheapmi skuvllas buohkaide.

Čuozáhatjoavku Suoma, Ruoŧa ja Norgga

  • oahpahusministeriijat, sámedikkit ja oahpahuseiseválddit,
  • oahpahusa ja skuvlejumi ordnejeaddjit,
  • skuvlenpolitihkalaš mearrideaddjit,
  • sámeoahpahusa ja -skuvlejumi dutkit, sihke
  • eará berošteaddjit.

Lassedieđut golggotmánu áigge – čuovo Sámedikki fierbmesiidduid www.samediggi.fi ja oahpahus- ja kulturministeriija dáhpáhuskaleanddara https://minedu.fi/tapahtumat. Konferánssa fierbmesiiddut rahppojuvvojit golggotmánus.

  • Gränslös samisk utbildning – nordiskt forum i Enare, Finland den 1 – 2 december 2021

    • Lassedieđut:

    Oahpahusráđđeolmmoš Anna Mikander, anna.mikander(at)gov.fi, +358 (0) 40 866 8585

    Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, +358 (0)10 8393 112

    Alimus rievtti medállja geigejuvvui Sámediggái

    /in , /by

    Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái  Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas. Medállja geigejuvvui Sámedikki ovddasteaddjiide Roavvenjárggas 9.9.2021 Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkima oktavuođas.

    Oassin Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkinprográmma ordnejuvvui deaivvadeapmi Sámedikki ovddasteaddjiiguin sihke alimus rivttiid presideanttaiguin 9.9.2021 Roavvenjárggas. Deaivvadeamis Suoma Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas.

    Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Govva: Laura Olsén-Ljetoff

    – Anán dán hui mearkkašahtti dovddastussan oppa Sámediggái mávssolaš sámegiela ja -kultuvrra sihke eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideami ovddas. Doaivvun, ahte dát muitala sámi servvodaga lassin maid suopmelaš servvodahkii min bargan barggu mearkkašumis, dadjá ságadoalli Juuso.

    Sámedikkis medálja vuostáválddii II várreságadoalli Leo Aikio, guhte oassálasttii deaivvadeapmái Roavvenjárggas vs. láhkačálli Kalle Varisiin sihke má. láhkačálli Sarita Kämäräisiin. Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso oassálasttii deaivvadeapmái gáiddusoktavuođa bokte Anáris.  

    – Mun háliidan giitit Alimus rivttiid presideantta Leppäsa dán dovddastusas. Lassin háliidan giitit Sámedikki lahtuid sihke min bargoveaga ámmátdáiddolaš ja váimmuin bargon barggus, joatká ságadoalli Juuso.

    Lassedieđut:

    Tuomas Aslak Juuso
    Ságadoalli
    040 687 3394
    tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

    Leo Aikio
    II várreságadoalli
    040 621 6505
    leo.aikio(at)samediggi.fi

    Ságajođiheaddji Juuso illuda sámečoakkáldaga ruoktotmáhccamis

    /in , /by
    Govva: Ville Fofonoff

    Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálasttii 9.9.2021 Sámemusea Siidda ordnen ávvodilálašvuhtii, mii lei lágiduvvon Riikkamuseas boahtán Sámečoakkáldaga ruoktotmáhccama gudnin.

    Ságajođiheaddji Juuso illudii ságastis, go sámečoakkáldat lea ruoktotmáhccan Sámemusea Siidda ođasmahtton lanjaide.

    – Dál máhcahuvvon dávvirat eai nappo leat dušše dávvirat, muhto dat laktet min máttarvánhemiidda. Čoakkáldat guoská guhkes mátkkis historjámet ja dat muitala sámeservoša beaivválaš eallimis jagiid duohken. Dujiide válljejuvvon materiálat, dain geavahuvvon teknihkat ja iešguđetlágan vuogit čiŋahit dávviriid – dat buot lasihit ja čiekŋudit min áddejumi iežamet álbmoga vássán áiggis, lohka Juuso.  

    Sámediggi lea dán válgabajis geavvan dološmuitolága ođastusa oktavuođas maiddái sáttaságastallama, gos lea leamaš nana oaidnu iešmearridanvuoigatvuođa ja iešráđđema ovddideamis kulturárbbi oasil.

    Maiddái Sámi parlamentáralaš ráđis leat šiehttan ráhkadišgoahtit oktasaš linnjádemiid sámi kulturárbbi oasil oktasašbarggus Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiiguin ja Sámiráđiin. Ulbmilin lea ráhkadit sámiid oktasaš oainnu kulturárbbi ja árbevirolaš dieđu iešráđđemis, suodjaleamis ja ávkingeavaheamis.

    – Mis sápmelaččain lea servodaga siste nana čehppodat ja áššedovdamuš iežamet kulturárbái, dan seailluheapmái ja dan ávkingeavaheapmái. Oainnán dehálažžan, ahte čuovvovažžan sihkkarasto, ahte sámeálbmot beassá oahpásmuvvat čoakkáldahkii midjiide lunddolaš vugiin ja váldit ruovttoluotta dán oasi kulturárbbisteamet, joatká Juuso.

    Loga sáhkavuoru dáppe.

    Sámečoakkáldat sisttis doallá badjel 2000 dávvira, mat leat čoggon sámeguovllus jagiin 1830-1998. Sámemusea vuostái váldá čoakkáldaga ođđa, giđđat 2021 gárvánan čoakkáldatossodahkii. Loga Sámemusea Siidda dieđáhusa.

    Lassidieđut:

    Tuomas Aslak Juuso
    Ságajođiheaddji
    040 687 3394
    tuomas.juuso(at)samediggi.fi