22.6.2021 pidetyssä Saamelaiskäräjien kokouksessa päätettiin, että puheenjohtajiston katsaus saamelaisasioiden etenemisestä Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2021 jälkeen julkaistaan Saamelaiskäräjien verkkosivuilla.
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
Kevättä 2021 värittivät edelleen useat lakiuudistushankkeet. Saamelaiskäräjät on osallistunut muun muassa saamelaiskäräjälain muutoksen valmisteluun, ilmastolain muutosta koskeviin saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisiin neuvotteluihin sekä muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain uudistustöihin.
Saamelaiskäräjälain uudistaminen on yksi Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 päätavoitteista, ja siihen on osoitettu paljon aika- ja henkilöresursseja keväällä 2021. Kevään aikana saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta kokoontui viikoittain ja keskustelua toimikunnassa käytiin hyvässä hengessä. Toimikunnan muistioon jätettiin yksi eriävä mielipide, jonka jätti Keskusta-puoletta toimikunnassa edustanut Juha Joona.
Toimikunta esitteli mietintönsä myös Saamelaiskäräjien jäsenille ennen sen julkaisemista. Toimikunnan mietintö julkaistiin 11.5.2021, minkä jälkeen se lähti lausuntokierrokselle. Saamelaiskäräjien puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen toimikunnan työssään saavuttamaan lopputulokseen.
Saamelaiskäräjät järjesti saamelaiskäräjälain muutoksesta kaikille avoimen verkkolähetyksen 8.6.2021. Lähetykseen oli mahdollista lähettää kysymyksiä ennakkoon, ja saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsenet vastasivat lähetyksessä kysymyksiin koskien saamelaiskäräjälain muutosta.
Ilmastolain uudistukseen liittyen Saamelaiskäräjät kävi saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut ympäristöministeriön edustajien kanssa 22.4.2021. Tämän jälkeen Saamelaiskäräjät on lähestynyt ympäristöministeri Mikkosta sekä Suomen eduskuntapuolueiden johtoa vetoomuksella pysyvän saamelaisen ilmastoneuvoston perustamiseksi. Lisäksi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja II varapuheenjohtaja tapasivat ministeri Mikkosta aiheen tiimoilta Helsingin vierailullaan kesäkuussa.
Muinaismuistolain uudistustyöhön Saamelaiskäräjät on osallistunut aktiivisesti muun muassa uudistusta valmistelevan työryhmän kautta. Lisäksi Saamelaiskäräjien hallitus on käynyt aiheesta lähetekeskustelun 10.5.2021 pidetyssä kokouksessaan. Lähetekeskustelussa hallitus totesi muun muassa saamelaisen kulttuuriperinnön ja oikeuden sen hallinnointiin kuuluvan saamelaisille itselleen. Muinaismuistolain uudistustyön yhteydessä Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut OTT Leena Heinämäelle toimeksiannon laatia selvitys saamelaisten oikeuksista muinaismuistojen suojelussa. Selvitys julkaistiin kesäkuussa 2021.
Saamelaiskäräjät on huhtikuussa käynyt saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut myös luonnonsuojelulain uudistukseen liittyen. Lisäksi Saamelaiskäräjät on osallistunut lainsäädäntöhankkeen valmisteluun liittyvien työryhmien työskentelyyn. Neuvottelut luonnonsuojelulain uudistamisen osalta ovat sujuneet hyvässä hengessä ja uudistuksen yhteydessä ehdotetaan laajennuksia saamelaisten oikeuksiin liittyen.
Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman laatiminen on yksi isoista meneillään olevista prosesseista, johon Saamelaiskäräjät on osallistunut muun muassa yhteistyöryhmän kokousten kautta. Luonnonvarasuunnitelman laatimisen yhteyteen on asetettu myös Akwé:kon -työryhmä, joka on aloittanut työnsä alkuvuodesta 2021. Kyseinen Akwé:kon-työryhmä on asetettu ensimmäistä kertaa Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen sopiman uuden Akwé:kon toimintamallin pohjalta, ja työryhmä on tehnyt aktiivisesti töitä alkuperäiskansa saamelaisten kulttuurin ja perinteisen tiedon huomioimiseksi luonnonvarasuunnitelmassa.
Toukokuussa Saamelaiskäräjien hallitus tapasi kahteen otteeseen saamelaisia koskevan tutkimuksen eettisiä ohjeita laativan työryhmän jäseniä. Tapaamisissa työryhmän jäsenet esittelivät Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenille sen hetkistä työversiota ohjeista. Saamelaiskäräjien hallitus on keskustellut aiheesta kokouksessaan 20.5.2021. Ohjeistuksen laatiminen nähdään Saamelaiskäräjillä tärkeänä, ja Saamelaiskäräjät tukee saamelaisia koskevan tutkimuksen eettisiä ohjeita laativan työryhmän työtä. Saamelaiskäräjien kokouksen niin katsoessa, valmisteilla olevia eettisiä ohjeita voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää myös Saamelaiskäräjien työskentelyn apuna tilanteissa, joissa Saamelaiskäräjät saa tiedusteluja saamelaisia koskevien tutkimusten tekoon liittyen.
Suomen Arktisen politiikan strategia julkaistiin 21.6.2021. Yhteistyö valtioneuvoston kanslian kanssa strategian valmistelun yhteydessä on toiminut hyvin. Saamelaiskäräjät on painottanut neuvotteluissa muun muassa alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien vahvistamista sekä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent, FPIC) tärkeyttä. Strategiassa on huomioitu useita saamelaisten kannalta merkittäviä kirjauksia eri sektoreilla. Yhtenä esimerkkinä esille voisi nostaa saamelaisen ilmastoneuvoston perustamisen.
Työskentely Saamelaisessa Parlamentaarisessa neuvostossa on jatkunut Norjan puolen Saamelaiskäräjien johdolla. Kokouksissa on keskustelu muun muassa Interreg Nord –ohjelman korvaavan Interreg Auroran tuomista muutoksista sekä yhteisen strategian luomisesta covid19-pandemiaa ja mahdollisia muita pandemioita varten.
Kesäkuussa Saamelaiskäräjät kutsuivat koolle Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston edustajat koskien Virtual Runners:n järjestämää virtuaalista Sámi Finland Run -juoksutapahtumaa. Juoksutapahtumassa hyödynnettiin saamelaisten kulttuurisia symboleita ja elementtejä ilman saamelaisyhteisön hyväksyntää tai konsultoimatta asiasta Saamelaiskäräjiä. Lisäksi tapahtumassa edistettiin stereotyyppistä kuvaa saamelaiskulttuurista. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuson pyynnöstä huolimatta järjestäjä ei perunut juoksutapahtumaa. Saamelainen Parlamentaarinen neuvosto ja Saamelaisneuvosto päättivät antaa asiasta yhteisen julkilausuman.
Alkuperäiskansojen pysyvän foorumin 20. istunto järjestettiin 19.-30.4.2021 ja sen teemana oli tänä vuonna Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot: alkuperäiskansojen roolin kestävän kehityksen tavoitteen nro. 16 toimeenpanossa (engl. Peace, justice and strong institutions: the role of indigenous peoples in implementing Sustainable Development Goal 16). Saamelaiskäräjät piti puheenvuoron alueellisen (eli arktisen) dialogin yhteydessä aiheenaan kulttuurinen yhtenäisyys ja eheys, jossa mainittiin saamelaisten rajat ylittävästä yhteistyöstä sekä alkuperäiskansajulistuksen kansallisesta toimeenpanosta. Saamelaiskäräjät piti lisäksi puheenvuoron alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan toimeenpanosta ja alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden parantaminen-prosessista.
Interreg-ohjelmaan liittyvät neuvottelut jatkuivat intensiivisesti läpi kevään ja alkukesän, ja saamelaisten kannalta niissä päästiin onnistuneeseen lopputulokseen.
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto
Neuvotteluita saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin eteenpäin viemiseksi jatkettiin Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Valtioneuvoston kanslian kesken. Neuvotteluissa keskusteltiin muun muassa komission työlle varattavista taloudellisista ja henkilöresursseista. Lisäksi neuvotteluissa keskusteltiin myös prosessin aikaisen psykososiaalisen tuen järjestämisen suunnitelman yksityiskohdista. Lapin sairaanhoitopiirin teettämä selvitys psykososiaalisen tuen järjestämisestä totuus- ja sovintoprosessin aikana valmistui 15.3.2021, ja se on toiminut pohjana yksityiskohtaisempien tuen järjestämisen suunnitelmien toteuttamiseksi.
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistui lisäksi panelistina Alkuperäiskansojen pysyvän foorumin 20. istunnon yhteydessä pidettyyn sivutapahtumaan koskien totuus- ja sovintoprosesseja.
Keväällä järjestettiin kaksi Saamelaiskäräjien ja eduskuntapuolueiden yhteistyöryhmän kokousta, joista jälkimmäisessä saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut toimikunta esitteli yhteistyöryhmälle mietintönsä pääkohtia.
Sosiaali- ja terveyssektorilla Saamelaiskäräjät on aktiivisesti osallistunut sote-uudistuksen valmisteluun osallistumalla muun muassa Lapin sote-hankkeiden ohjausryhmän kokouksiin. Saamelaiskäräjät on tehnyt yhteistyötä Rakenneuudistus Lapissa-Hankkeen ja Tulevaisuuden sote-keskus- hankkeen kanssa, sekä osallistunut Lapin sairaanhoitopiirin (LSHP) järjestämissuunnitelman valmisteluun yhdessä muiden tulevan hyvinvointialueen osapuolten kanssa. Saamelaiskäräjät on neuvotellut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa saamenkielisten sote-palvelujen saatavuuden parantamiseen tarkoitetut erillisen lisämäärärahan käytöstä. Saamelaiskäräjät on osallistunut aktiivisesti myös muun muassa erilaisten sote-palvelujen nykytilaa koskevien selvitysten suunnitteluun.
Keväällä 2021 Saamelaiskäräjät on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Pohjoismaisen webinaarin valmisteluun koskien alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten ja muistisairaiden henkilöiden oikeuksia ja kulttuurisensitiivisiä palveluita.
Saamelaiskäräjät osallistui keväällä aktiivisesti myös Lapin liiton hallituksen kokouksiin, joissa on käyty keskustelua esimerkiksi Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelusta sekä Lappi sopimuksesta. 17.5.2021 pidetyssä Lapin liiton valtuuston kokouksessa valmisteilla ollut Pohjois-Lapin maakuntakaava päätettiin palauttaa takaisin valmisteluun, ja Jäämeren radan varausmerkintää ehdotetaan poistettavaksi kaavasta. Saamelaiskäräjät on useissa eri yhteyksissä tuonut esille näkemyksensä siitä, että Jäämeren rataa koskeva merkintä tulee poistaa Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040. Lapin liiton valtuuston päätös palauttaa kaava valmisteluun nähdäänkin Saamelaiskäräjillä erittäin positiivisena asiana.
Saamelaiskäräjät alkoi suunnitella pohjoismaisen saamelaisopetuksen foorumin järjestämistä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Toimenpide on osa opetus- ja kulttuuriministeriön saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmän raportin ehdotuksia. Saamelaiskäräjät on kevään aikana tukenut paikallisesti esiin nousseiden koulutusta koskevien haasteiden ratkaisemista.
Saamelaiskäräjät on osallistunut kansalliskielistrategian ohjausryhmän ja kielipoliittisen ohjelman valmisteluryhmän työskentelyyn painottaen saamen kielten asemaa osana valtakunnallista kielipolitiikkaa.
Saamelaiskäräjät tapasi yhdessä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän. Lisäksi yhdessä nuorisoneuvoston kanssa tavattiin opetus- ja kulttuuriministeriötä koskien erityisavustuksella tehtävää nuorisotyötä.
II varapuheenjohtaja Leo Aikio
Saamelaiskäräjät on huhti-toukokuussa jatkanut keskustelua maa- ja metsätalousministeriön edustajien kanssa lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen soveltamisesta (987/2011). Maaliskuussa Saamelaiskäräjät vetosi eduskuntapuolueisiin lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta mukaisten vahinkojen oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi sekä poroelinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi Saamelaiskäräjät on tavannut hallituspuolueiden eduskuntaryhmien edustajia asian tiimoilta.
25.5.2021 Saamelaiskäräjät lähetti vetoomuksen poronhoidolle poikkeusvuoden olosuhteista aiheutuneiden vahinkojen oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi myös valtioneuvostolle. 27.5.2021 valtioneuvosto päätti esittää porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamiseen varattavaksi kuusi miljoonaa euroa vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon. Saamelaiskäräjät näkee, että varattu summa ei kuitenkaan ole riittävä porotaloutta kohdanneiden vahinkojen kattamiseksi.
Utsjoen porotilojen yhteismetsä ja Muddusjärven paliskunta ovat pyytäneet Saamelaiskäräjiä tukemaan ja edistämään mahdollisuuksien mukaan Utsjoen porotilojen yhteismetsien suojelua. Saamelaiskäräjät onkin aktiivisesti edistänyt asiaa ympäristöministeriön kautta ja myös muutoin tukenut hanketta. Päätös suojella 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää tehtiin kesäkuussa, ja Saamelaiskäräjät on erittäin tyytyväinen päätökseen.
Puheenjohtaja
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101
I varapuheenjohtaja
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969
II varapuheenjohtaja
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180
