Saamen kielten etäopetushanke ja Deanuleagis sámástit -hanke järjestävät kielineuvolan 13.10.2021

Saamen kielten etäopetushanke ja Deanuleagis sámástit -hanke järjestävät kielineuvolan etäopetuksen oppilaiden huoltajille, ohjaajille, opettajille ja rehtoreille keskiviikkona 13.10.2021 kello 18–19.30. 

Aika: keskiviikkona 13.10.2021 klo 18–19.30  

Paikka: etäyhteyksin

Kohderyhmä: saamen kielten etäopetushankkeessa opiskelevien oppilaiden huoltajat, ohjaajat, opettajat ja rehtorit 

Kielineuvolaillassa käsitellään huoltajien mieltä askarruttavia kysymyksiä ja teemoja sekä tarjotaan heille keinoja lapsen tai nuoren kieli-identiteetin vahvistamiseksi. Samalla huoltajat saavat vertaistukea muilta saamenkielisten lasten huoltajilta. 

Illassa voidaan käsitellä muun muassa perheen kielivalintoja, lapsen tai nuoren kielellisen kehityksen tukemista sekä toimimista saamen kielellä eri ympäristöissä – esimerkiksi koulussa tai palveluiden parissa. 

Toivomme osallistujien esittävän kysymyksiä ja toiveita aiheita käsiteltäväksi illan aikana. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Mikäli sinulla on mieltä askarruttava kysymys, mutta et halua sitä käsiteltävän illassa, voit jättää myös sen alla olevasta linkistä. Deanuleagis sámástit -hankkeen monikielisyysasiantuntija vastaa sinulle kysymykseesi sähköpostitse. Voit vastata kyselyyn täältä.  

Deanuleagis sámástit -hankkeen kielineuvola tarjoaa neuvontaa saamen kieleen ja monikielisyyteen liittyvissä asioissa. Kielineuvola tukee ja vahvistaa saamen kieltä ja monikielisyyttä perheissä, instituutioissa ja ympäristössä. Autamme myös palveluntarjoajia löytämään keinoja saamen kielilain toteuttamiseen. 

Etäopetuksen vanhempainilta järjestetään keväällä 2022, mutta kehoittamme huoltajia ottamaan herkästi yhteyttä hankkeen työntekijöihin, mikäli on kysyttävää tai mieltä askarruttavia asioita! 

Lisätietoja: 

Satu-Marjut Pieski, hankepäällikkö 
satu.pieski(at)edu.utsjoki.fi 
040 546 6514 

Anni-Sofia Niittyvuopio, hankekoordinaattori 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 
040 584 3098 

Henna Aikio, inarinsaamen kielen tuntiopettaja 
Henna.aikio(at)edu.utsjoki.fi 
040 525 4013 

Uusi koltansaamen kielen lukukirja ja syksyn työkirja ovat ilmestyneet

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden koltansaamen luku-ja työkirjan.

ǨIÕČČ 3 on koltansaamen oppikirja perusopetuksen kolmannen luokan vieraan kielen opetukseen. Kirjaan kuuluvat syksyn- ja kevään työkirjat, joista kevään työkirja julkaistaan myöhemmin. Oppikirja ja työkirja on käännetty ja sovitettu pohjoissaamen kielen GEA 3 kirjoista.  Kirjan käsikirjoituksen on tehnyt Oona Länsman ja kuvituksen Nora Bäck. Koltansaamenkieliset kirjat on taittanut Anni Näkkäläjärvi ja koltansaamen kielelle kääntänyt Raija Lehtola.

Kirjoja voi tilata Saamelaiskäräjien verkkokaupasta:

Lukukirja https://www.samediggi.fi/tuote/kiocc-3-lookkamkerjj-nuorttsaamkioll-veeres-kiollan/

Syksyn työkirja https://www.samediggi.fi/tuote/kiocc-3-cohccpaaj-tuejjkerjj/

Puheenjohtajiston katsaus Saamelaiskäräjien kokouksessa 22.6.2021

22.6.2021 pidetyssä Saamelaiskäräjien kokouksessa päätettiin, että puheenjohtajiston katsaus saamelaisasioiden etenemisestä Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2021 jälkeen julkaistaan Saamelaiskäräjien verkkosivuilla.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso

Kevättä 2021 värittivät edelleen useat lakiuudistushankkeet. Saamelaiskäräjät on osallistunut muun muassa saamelaiskäräjälain muutoksen valmisteluun, ilmastolain muutosta koskeviin saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisiin neuvotteluihin sekä muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain uudistustöihin.

Saamelaiskäräjälain uudistaminen on yksi Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 päätavoitteista, ja siihen on osoitettu paljon aika- ja henkilöresursseja keväällä 2021. Kevään aikana saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta kokoontui viikoittain ja keskustelua toimikunnassa käytiin hyvässä hengessä. Toimikunnan muistioon jätettiin yksi eriävä mielipide, jonka jätti Keskusta-puoletta toimikunnassa edustanut Juha Joona. 

Toimikunta esitteli mietintönsä myös Saamelaiskäräjien jäsenille ennen sen julkaisemista. Toimikunnan mietintö julkaistiin 11.5.2021, minkä jälkeen se lähti lausuntokierrokselle. Saamelaiskäräjien puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen toimikunnan työssään saavuttamaan lopputulokseen. 

Saamelaiskäräjät järjesti saamelaiskäräjälain muutoksesta kaikille avoimen verkkolähetyksen 8.6.2021. Lähetykseen oli mahdollista lähettää kysymyksiä ennakkoon, ja saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsenet vastasivat lähetyksessä kysymyksiin koskien saamelaiskäräjälain muutosta.

Ilmastolain uudistukseen liittyen Saamelaiskäräjät kävi saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut ympäristöministeriön edustajien kanssa 22.4.2021. Tämän jälkeen Saamelaiskäräjät on lähestynyt ympäristöministeri Mikkosta sekä Suomen eduskuntapuolueiden johtoa vetoomuksella pysyvän saamelaisen ilmastoneuvoston perustamiseksi. Lisäksi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja II varapuheenjohtaja tapasivat ministeri Mikkosta aiheen tiimoilta Helsingin vierailullaan kesäkuussa. 

Muinaismuistolain uudistustyöhön Saamelaiskäräjät on osallistunut aktiivisesti muun muassa uudistusta valmistelevan työryhmän kautta. Lisäksi Saamelaiskäräjien hallitus on käynyt aiheesta lähetekeskustelun 10.5.2021 pidetyssä kokouksessaan. Lähetekeskustelussa hallitus totesi muun muassa saamelaisen kulttuuriperinnön ja oikeuden sen hallinnointiin kuuluvan saamelaisille itselleen. Muinaismuistolain uudistustyön yhteydessä Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut OTT Leena Heinämäelle toimeksiannon laatia selvitys saamelaisten oikeuksista muinaismuistojen suojelussa. Selvitys julkaistiin kesäkuussa 2021.

Saamelaiskäräjät on huhtikuussa käynyt saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut myös luonnonsuojelulain uudistukseen liittyen. Lisäksi Saamelaiskäräjät on osallistunut lainsäädäntöhankkeen valmisteluun liittyvien työryhmien työskentelyyn. Neuvottelut luonnonsuojelulain uudistamisen osalta ovat sujuneet hyvässä hengessä ja uudistuksen yhteydessä ehdotetaan laajennuksia saamelaisten oikeuksiin liittyen.  

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman laatiminen on yksi isoista meneillään olevista prosesseista, johon Saamelaiskäräjät on osallistunut muun muassa yhteistyöryhmän kokousten kautta. Luonnonvarasuunnitelman laatimisen yhteyteen on asetettu myös Akwé:kon -työryhmä, joka on aloittanut työnsä alkuvuodesta 2021. Kyseinen Akwé:kon-työryhmä on asetettu ensimmäistä kertaa Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen sopiman uuden Akwé:kon toimintamallin pohjalta, ja työryhmä on tehnyt aktiivisesti töitä alkuperäiskansa saamelaisten kulttuurin ja perinteisen tiedon huomioimiseksi luonnonvarasuunnitelmassa. 

Toukokuussa Saamelaiskäräjien hallitus tapasi kahteen otteeseen saamelaisia koskevan tutkimuksen eettisiä ohjeita laativan työryhmän jäseniä. Tapaamisissa työryhmän jäsenet esittelivät Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenille sen hetkistä työversiota ohjeista. Saamelaiskäräjien hallitus on keskustellut aiheesta kokouksessaan 20.5.2021. Ohjeistuksen laatiminen nähdään Saamelaiskäräjillä tärkeänä, ja Saamelaiskäräjät tukee saamelaisia koskevan tutkimuksen eettisiä ohjeita laativan työryhmän työtä. Saamelaiskäräjien kokouksen niin katsoessa, valmisteilla olevia eettisiä ohjeita voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää myös Saamelaiskäräjien työskentelyn apuna tilanteissa, joissa Saamelaiskäräjät saa tiedusteluja saamelaisia koskevien tutkimusten tekoon liittyen.

Suomen Arktisen politiikan strategia julkaistiin 21.6.2021. Yhteistyö valtioneuvoston kanslian kanssa strategian valmistelun yhteydessä on toiminut hyvin. Saamelaiskäräjät on painottanut neuvotteluissa muun muassa alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien vahvistamista sekä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent, FPIC) tärkeyttä. Strategiassa on huomioitu useita saamelaisten kannalta merkittäviä kirjauksia eri sektoreilla. Yhtenä esimerkkinä esille voisi nostaa saamelaisen ilmastoneuvoston perustamisen. 

Työskentely Saamelaisessa Parlamentaarisessa neuvostossa on jatkunut Norjan puolen Saamelaiskäräjien johdolla. Kokouksissa on keskustelu muun muassa Interreg Nord –ohjelman korvaavan Interreg Auroran tuomista muutoksista sekä yhteisen strategian luomisesta covid19-pandemiaa ja mahdollisia muita pandemioita varten. 

Kesäkuussa Saamelaiskäräjät kutsuivat koolle Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston edustajat koskien Virtual Runners:n järjestämää virtuaalista Sámi Finland Run -juoksutapahtumaa. Juoksutapahtumassa hyödynnettiin saamelaisten kulttuurisia symboleita ja elementtejä ilman saamelaisyhteisön hyväksyntää tai konsultoimatta asiasta Saamelaiskäräjiä. Lisäksi tapahtumassa edistettiin stereotyyppistä kuvaa saamelaiskulttuurista. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuson pyynnöstä huolimatta järjestäjä ei perunut juoksutapahtumaa. Saamelainen Parlamentaarinen neuvosto ja Saamelaisneuvosto päättivät antaa asiasta yhteisen julkilausuman. 

Alkuperäiskansojen pysyvän foorumin 20. istunto järjestettiin 19.-30.4.2021 ja sen teemana oli tänä vuonna Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot: alkuperäiskansojen roolin kestävän kehityksen tavoitteen nro. 16 toimeenpanossa (engl. Peace, justice and strong institutions: the role of indigenous peoples in implementing Sustainable Development Goal 16). Saamelaiskäräjät piti puheenvuoron alueellisen (eli arktisen) dialogin yhteydessä aiheenaan kulttuurinen yhtenäisyys ja eheys, jossa mainittiin saamelaisten rajat ylittävästä yhteistyöstä sekä alkuperäiskansajulistuksen kansallisesta toimeenpanosta. Saamelaiskäräjät piti lisäksi puheenvuoron alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan toimeenpanosta ja alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden parantaminen-prosessista.

Interreg-ohjelmaan liittyvät neuvottelut jatkuivat intensiivisesti läpi kevään ja alkukesän, ja saamelaisten kannalta niissä päästiin onnistuneeseen lopputulokseen.

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto

Neuvotteluita saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin eteenpäin viemiseksi jatkettiin Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Valtioneuvoston kanslian kesken. Neuvotteluissa keskusteltiin muun muassa komission työlle varattavista taloudellisista ja henkilöresursseista. Lisäksi neuvotteluissa keskusteltiin myös prosessin aikaisen psykososiaalisen tuen järjestämisen suunnitelman yksityiskohdista. Lapin sairaanhoitopiirin teettämä selvitys psykososiaalisen tuen järjestämisestä totuus- ja sovintoprosessin aikana valmistui 15.3.2021, ja se on toiminut pohjana yksityiskohtaisempien tuen järjestämisen suunnitelmien toteuttamiseksi.

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistui lisäksi panelistina Alkuperäiskansojen pysyvän foorumin 20. istunnon yhteydessä pidettyyn sivutapahtumaan koskien totuus- ja sovintoprosesseja.

Keväällä järjestettiin kaksi Saamelaiskäräjien ja eduskuntapuolueiden yhteistyöryhmän kokousta, joista jälkimmäisessä saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut toimikunta esitteli yhteistyöryhmälle mietintönsä pääkohtia.

Sosiaali- ja terveyssektorilla Saamelaiskäräjät on aktiivisesti osallistunut sote-uudistuksen valmisteluun osallistumalla muun muassa Lapin sote-hankkeiden ohjausryhmän kokouksiin. Saamelaiskäräjät on tehnyt yhteistyötä Rakenneuudistus Lapissa-Hankkeen ja Tulevaisuuden sote-keskus- hankkeen kanssa, sekä osallistunut Lapin sairaanhoitopiirin (LSHP) järjestämissuunnitelman valmisteluun yhdessä muiden tulevan hyvinvointialueen osapuolten kanssa. Saamelaiskäräjät on neuvotellut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa saamenkielisten sote-palvelujen saatavuuden parantamiseen tarkoitetut erillisen lisämäärärahan käytöstä. Saamelaiskäräjät on osallistunut aktiivisesti myös muun muassa erilaisten sote-palvelujen nykytilaa koskevien selvitysten suunnitteluun.

Keväällä 2021 Saamelaiskäräjät on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Pohjoismaisen webinaarin valmisteluun koskien alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten ja muistisairaiden henkilöiden oikeuksia ja kulttuurisensitiivisiä palveluita. 

Saamelaiskäräjät osallistui keväällä aktiivisesti myös Lapin liiton hallituksen kokouksiin, joissa on käyty keskustelua esimerkiksi Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelusta sekä Lappi sopimuksesta. 17.5.2021 pidetyssä Lapin liiton valtuuston kokouksessa valmisteilla ollut Pohjois-Lapin maakuntakaava päätettiin palauttaa takaisin valmisteluun, ja Jäämeren radan varausmerkintää ehdotetaan poistettavaksi kaavasta. Saamelaiskäräjät on useissa eri yhteyksissä tuonut esille näkemyksensä siitä, että Jäämeren rataa koskeva merkintä tulee poistaa Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040. Lapin liiton valtuuston päätös palauttaa kaava valmisteluun nähdäänkin Saamelaiskäräjillä erittäin positiivisena asiana.

Saamelaiskäräjät alkoi suunnitella pohjoismaisen saamelaisopetuksen foorumin järjestämistä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Toimenpide on osa opetus- ja kulttuuriministeriön saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmän raportin ehdotuksia. Saamelaiskäräjät on kevään aikana tukenut paikallisesti esiin nousseiden koulutusta koskevien haasteiden ratkaisemista.

Saamelaiskäräjät on osallistunut kansalliskielistrategian ohjausryhmän ja kielipoliittisen ohjelman valmisteluryhmän työskentelyyn painottaen saamen kielten asemaa osana valtakunnallista kielipolitiikkaa. 

Saamelaiskäräjät tapasi yhdessä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän. Lisäksi yhdessä nuorisoneuvoston kanssa tavattiin opetus- ja kulttuuriministeriötä koskien erityisavustuksella tehtävää nuorisotyötä.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjät on huhti-toukokuussa jatkanut keskustelua maa- ja metsätalousministeriön edustajien kanssa lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen soveltamisesta (987/2011). Maaliskuussa Saamelaiskäräjät vetosi eduskuntapuolueisiin lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta mukaisten vahinkojen oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi sekä poroelinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi Saamelaiskäräjät on tavannut hallituspuolueiden eduskuntaryhmien edustajia asian tiimoilta. 

25.5.2021 Saamelaiskäräjät lähetti vetoomuksen poronhoidolle poikkeusvuoden olosuhteista aiheutuneiden vahinkojen oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi myös valtioneuvostolle. 27.5.2021 valtioneuvosto päätti esittää porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamiseen varattavaksi kuusi miljoonaa euroa vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon. Saamelaiskäräjät näkee, että varattu summa ei kuitenkaan ole riittävä porotaloutta kohdanneiden vahinkojen kattamiseksi.

Utsjoen porotilojen yhteismetsä ja Muddusjärven paliskunta ovat pyytäneet Saamelaiskäräjiä tukemaan ja edistämään mahdollisuuksien mukaan Utsjoen porotilojen yhteismetsien suojelua. Saamelaiskäräjät onkin aktiivisesti edistänyt asiaa ympäristöministeriön kautta ja myös muutoin tukenut hanketta. Päätös suojella 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää tehtiin kesäkuussa, ja Saamelaiskäräjät on erittäin tyytyväinen päätökseen

Puheenjohtaja
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I varapuheenjohtaja
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

II varapuheenjohtaja 
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180

Yleisöä Ijahis Idja musiikkifestivaalin eturivissä.

Saamelaiskäräjien kulttuuriavustusten hakeminen 2022

Saamelaiskäräjät julistaa Opetus- ja kulttuuriministeriön (saamelainen kulttuurimääräraha) saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetusta määrärahasta vuodelle 2022 myönnettävät avustukset haettaviksi.

Avustushakemukset on osoitettava Saamelaiskäräjille viimeistään 31. lokakuuta 2021 klo 16.15 mennessä osoitteella: info@samediggi.fi tai Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 Inari. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh. 010 839 3103 ja sähköpostitse kulttuuri@samediggi.fi

Hakulomakkeet ovat myös tulostettavissa Saamelaiskäräjien verkkosivuilta osoitteesta www.samediggi.fi. Avustushakemukset voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen, lähettää sähköpostitse tai postitse. Avustushakemusten lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Lomakkeet

Voit ladata alta täytettävän pdf-lomakkeen. Lomakkeen voi täyttää myös osassa selaimista, kuten Google Chrome.

Tekniset ohjeet

Työskentelyapuraha

Yhdistyksen toiminta-avustus / projektiavustus

Projektiavustus

Tiliselvitys

Kuva: Ville Fofonoff / Ijahis Idja

Saamelaisnuoret vaativat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Tunnistamme ilmastokriisin ja vaadimme välittömiä toimia ympäristömuutosten hillitsemiseksi. Meillä on oikeus tulevaisuuteen ja sen tulee olla meidän näköisemme.  

Saamelaisnuorten julkilausuma nostaa esille huolen Saamenmaan luonnon tilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kokoaa yhteen toimenpide-ehdotuksia. Saamelaisnuoret vaativat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseen. Saamelaisnuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin.  

– Julkilausumassa esitämme vaatimuksen, että saamelainen perinnetieto nostetaan tasa-arvoiseksi tiedon lähteeksi, kun tutkitaan ja puhutaan ilmastonmuutoksesta, alueiden käytöstä ja perinteisistä elinkeinoista. IPCC raportti kertoo karuja faktoja ilmastokriisistä. Olemme puhuneet ilmastonmuutoksen seurauksista ja yhteisömme kohtaamista vaikutuksista jo vuosikaudet. Emme voi estää vaikutuksia, vaan meidän pitää aloittaa sopeutumistoimet kulttuurimme, kieltemme ja elinkeinojemme turvaamiseksi, toteavat julkilausuman laatimiseen osallistuneet Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruotsin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Maria Unnes.  

Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruotsin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Maria Unnes.

Lisäksi julkilausumassa todetaan, että yhteistyö saamelaisnuorten välillä pitää turvata yhteisillä tapahtumilla ja kokoontumisilla ja yhteistyötä saamelaisten välillä yli valtionrajojen ja muiden alkuperäiskansojen kanssa tulee vahvistaa ja lisätä.  

Saamelaisnuoret ovat valmistelleet julkilausuman yhteispohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin osana. Julkilausuma toimii työkaluna yhteispohjoismaisen saamelaisnuorten yhteistyössä ja se on toimintamalli yli valtionrajojen ilmastonmuutosta vastaan.  

Julkilausuma on luettavissa

Yhteispohjoismainen saamelaisnuorten konferenssi pidettiin etätapahtumana 26.8.2021.  Konferenssin pääjärjestäjänä toimi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja se järjestettiin yhteistyössä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien nuorisotoimijoiden kanssa. Konferenssissa puheenvuoroja pitivät Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Aili Keskitalo, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja nuori poromies Jussa Seurujärvi. Työpajoja pitivät somevaikuttaja Emmi Nuorgam, artivisti Pauliina Feodoroff ja globaali nuorisojärjestö Youth4Nature. Konferenssin teemana oli ilmastonmuutos ja sen osana tehtiin julkilausuma. 

Lisätietoja 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
puh. +358 40 708 2072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Maria Unnes 
Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
maria.unnes(at)sametinget.se 

Elli-Marja Hetta 
Suomen saamelaiskäräjien nuorisosihteeri 
puh. +358 50 382 5179 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Saamen kielten etäopettajat pitävät avoimia näytetunteja Euroopan kielten päivänä 1.10.

Saamen kielten etäopetushankkeen opettajat pitävät perjantaina 1.10.2021 15 minuutin mittaisia avoimia näytetunteja inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä. Näytetunnit järjestetään etänä.

Euroopan komissio ja Helsingin yliopiston kielikeskus järjestävät tänä syksynä Euroopan kielten päivän Suomen päätapahtuman. Tapahtumaviikon 26.9.-2.10. aikana järjestetään tapahtumia ja julkaistaan materiaaleja, jotka tuovat esille kielten moninaisuuden tärkeyttä sekä kielten ja vuorovaikutuksen jatkuvaan oppimiseen liittyviä näkökulmia ja Saamelaiskäräjät ovat mukana ohjelmassa.

Euroopan kielten päivä korostaa monikielisen ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen tärkeyttä. Päivän juhlimisen tarkoitus on kannustaa kaikkia oppimaan ja käyttämään kieliä useissa tilanteissa ja ympäristöissä. Virallista Euroopan kielten päivää vietetään sunnuntaina 26.9.

Tunneille voi osallistua kukin oppija itsenäisesti, tai koko luokka voi osallistua yhdessä samaan tuokioon yhteiseltä laitteelta. Osallistua voi myös useammalle tunnille. Osallistuminen näytetunneille on maksutonta, mutta niihin on ennakkoilmoittautuminen 27.9.2021 mennessä. Ilmoittaudu näytetunneille täältä.

Oppituntien ajat:

Pohjoissaame 12.30, opettaja Joni Saijets

Inarinsaame 14.00, opettaja Henna Aikio

Koltansaame 14.30, opettaja Sirkka Sanila

Lue lisää päivän ohjelmasta täältä.

Lisätietoja:

Satu-Marjut Pieski, hankepäällikkö
satu.pieski(at)edu.utsjoki.fi
040 546 6514

Anni-Sofia Niittyvuopio, hankekoordinaattori
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
040 584 3098

Anne Kirste Aikio, kieliturvasihteeri
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
040 707 5626

Saamelaiskäräjät hakee infotyöntekijää

Saamelaiskäräjät hakee infotyöntekijää määräaikaiseen kokopäiväiseen työsuhteeseen 31.12.2022 asti. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, mahdollisimman pian. Sajoksen infotyöntekijän tehtäviin kuuluvat mm. asiakaspalvelu, opastuskierrokset, kokousten ja tapahtumien järjestelyihin kuuluvat tehtävät sekä ravintolassa avustaminen ja tarvittaessa tilojen puhtaanapito. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).

Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat työkokemus asiakaspalvelutehtävistä ja sujuva englannin kielen taito, oma-aloitteisuus, joustavuus sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Työssä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/III mukaan, peruspalkka 1920,18  euroa/kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?5c897d8b 4.10.2021 mennessä. Lisätietoja työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm, puh. 010 839 3109.

Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua osoitteissa www.samediggi.fi  ja www.sajos.fi

Ääni työvälineenä! – valmennus

Ääninäyttelijä Susa Saukko valmentaa äänen käytön saloihin kulttuurikeskus Sajoksessa 8.–10. lokakuuta.

Viikonloppuvalmennus on tarkoitettu jokaiselle äänityöskentelystä ja oman äänensä mahdollisuuksista kiinnostuneelle. Valmennus alkaa perjantaina yhteisellä harjoituksella ja jatkuu lauantaina sekä sunnuntaina pienryhmätyöskentelyllä. Pienryhmissä jokaiselle on varattu oma ohjattu studioaika.

Susa on tuttu Muumeista

Ääninäyttelijä-mentori Susa Saukko on toiminut yli kaksi vuosikymmentä ääninäyttelijänä sekä äänityön ohjaajana. Hän on ohjannut kaikki kolme eri kieliversiota saamenkielisistä Muumeista ja auttaa nyt osallistujia innostumaan omista äänenkäytön mahdollisuuksista työvälineenä.

Susa on teatteritaiteen maisteri ja pitkän linjan näyttelijä, laulaja ja ohjaaja. Kuva: Juha Mustonen

– Tunnista oma persoonallinen ja karismaattinen tapasi ilmaista itseäsi äänelläsi! Ääni kehossamme resonoi parhaimmillaan mieltä rauhoittavasti ja toisaalta on pitkäjänteistä keskittynyttä työtä. Ääninäyttelijän työ on ihana ammatti, sanoo Susa.

Valmennus on vahvimmillaan väylä äänitöiden pariin

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto tarvitsee eri ikäisiä lukijoita ja ääninäyttelijöitä oppimateriaalien tekemiseen. Valmennukseen osallistujat voivat ilmoittautua lukijoiksi saamenkielisiin oppimateriaaliprojekteihin.

Aikataulu

Perjantaina kello 16–20 yhteinen valmennus kulttuurikeskus Sajoksen auditorio Dollassa.

  • rento pukeutuminen ja käsipeili mukaan

Lauantaina ja sunnuntaina studio-ohjausajat pienryhmille klo 10–14 ja klo 15–19.

Koulutukseen otetaan 15 henkilöä. Jokainen osallistuu perjantaina yhteiseen valmennukseen sekä yhteen pienryhmään viikonlopun aikana. Pienryhmät jaetaan perjantaina paikan päällä. Valmennuksessa on tarjolla juomaa ja välipalaa. Koronaturvallisuudesta huolehditaan. Valmennus on suomeksi.

Ilmoittautumiset sähköisesti

Ilmoittaudu valmennukseen viimeistään 30.9. tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/34A088B721D5D1AC

Tervetuloa! Pueʹtted tiõrvân! Tiervâpuáttim! Bures boahtin!

Valmennuksen järjestävät Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke (ESR).

Lisätietoja:

Petra Kuuva
Oppimateriaalisihteeri
040 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Marita Aikio
Oppimateriaalisuunnittelija
040 662 9018
marita.aikio@samediggi.fi

Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke (ESR)
Saamelaisalueen koulutuskeskus
Unni Länsman
050 502 1357
unni.lansman@sogsakk.fi

Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota koordinoi Saamelaisalueen koulutuskeskus. Osatoteuttajana on Lapin yliopisto. Mukana rahoittajina ovat myös Saamelaiskäräjät, Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2019-31.10.2021. Hankkeen tavoitteena on lisätä kohderyhmien osaamista uusiin teknologioihin ja uuteen toimintakulttuuriin sekä edistää verkostoitumista digitaalisuutta hyödyntäen. Hankkeesta lisätietoa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen verkkosivuilta: www.sogsakk.fi/arktistapedagogiikkaa2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät kutsuvat saamelaisopetuksen pohjoismaiseen foorumiin

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät kutsuvat saamelaisopetuksen pohjoismaiseen foorumiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin 1.-2.12.2021. Saamelaisopetuksen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudelle asettamista tavoitteista. Foorumi on Suomen puheenjohtajakauden tapahtuma.

Foorumin tavoitteina ovat

  • kokonaiskuvan luominen saamelaisopetuksen tilanteesta Suomessa,
  • Ruotsissa ja Norjassa,
  • saamelaisopetuksen rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen,
  • uudenlaisten yhteistyömuotojen luominen ja
  • jatkuvan keskusteluyhteyden aikaansaaminen maiden opetusviranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja saamelaisyhteisöjen välille.

Foorumin teemoina ovat

  • opetus saamen äidinkielen / ensimmäisen kielen kehittymisen mahdollistajana Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa,
  • saamen kielten revitalisaation väylät opetuksessa, hyvät käytännöt eri maissa,
  • opetuksen vahvat ja heikot mallit saamen kielten tulevaisuuden näkökulmasta,
  • saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävä opetus eri maissa,
  • saamenkielisten opettajien koulutus ja kelpoisuusvaatimukset,
  • saamenkielisen oppimateriaaliyhteistyön edellytykset ja
  • saamelaisia koskeva tieto kaikille yhteisessä opetuksessa.

Kohderyhmä Suomen, Ruotsin ja Norjan

  • opetusministeriöt, saamelaiskäräjät ja opetusviranomaiset,
  • opetuksen ja koulutuksen järjestäjät,
  • koulutuspoliittiset päättäjät,
  • saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tutkijat sekä
  • muut asiasta kiinnostuneet.

Lisätietoja lokakuun aikana – seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja www.samediggi.fi ja opetus- ja kulttuuriministeriön tapahtumakalenteria https://minedu.fi/tapahtumat. Konferenssisivusto avataan lokakuussa.

Lisätietoja:

Opetusneuvos Anna Mikander, anna.mikander(at)gov.fi, +358 (0) 40 866 8585

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, +358 (0)10 8393 112

Nukketeatteriesitys: NIGÁ ja gávcci jagiáiggi 17.9.2021 Sajoksessa

Sajoksessa INARISSA perjantaina 17.9.2021

Päiväkodeille, kielipesille, koululaisille  klo  10.00

Lapsiperheille, kaikille kiinnostuneille klo  18.00

Nigán 8 vuodenaikaa esitetään Inarissa, Sajoksessa perjantaina 17. syyskuuta nukketeatterinäytelmänä. Näytelmän pohjoiseen tuo nukketeatteri- taiteilija Ilpo Mikkosen luotsaama nukketeatteri Pikku-Kulkuri, jossa saamelainen näyttelijä Irene Länsman näyttelee esityksen saamenkieliset osat. Näytelmä on rakennettu saamelaiskirjailija Niilo Aikion omakohtaisiin lapsuudenkokemuksiin 1940-50 -luvulta. Aikion Nigá -tarinat edustavat rikasta ja elävää saamen kielen käyttöä. Tarina kuljettaa katsojansa läpi koko vuodenkierron yhdessä Nigán kanssa. Nigán kertomuksissa entisaikojen elämä ja olosuhteet heräävät henkiin pienen saamelaispojan ja hänen ystäviensä näkökulmasta.

Visuaalisesti kaunis esitys kunnioittaa saamelaiskulttuuria ja kirjailija Niilo Aikion alkuperäistä tarinaa. Esitys esitetään nyt ensimmäistä kertaa pohjoissaameksi ja suomeksi. Esitysajat ovat aamulla klo 10.00 ja illalla klo 18.00. Myös kirjailija Niilo Aikio on läsnä illan esityksessä.

Saamelainen lastenkulttuurikeskus, Inarin kunnan kulttuuritoimi, Taiteen edistämiskeskus ja Jutaava kirjasto-hanke2 toivottavat kaikki tervetulleeksi nauttimaan yhteisestä hetkestä tarinan kerronnan ihmeellisessä hetkessä, nukketeatterissa.

Tapahtumaan on haluttu varmistaa mahdollisimman esteetön ja rajaton osallistuminen, pääsymaksua ei näytökseen ole ja näytös on kaikille avoin poikkeuksena flunssaoireiset. Noudatamme voimassa olevia koronaturvallisuusohjeita. Aikuisilta toivomme tapahtumassa maskin käyttöä.

Esityksen tiedot:

Käsikirjoitus, ohjaus ja nuket: Teija Paananen

Lavastus: Ilpo Mikkonen, Teija Paananen

Musiikki: Salla-Marja Hätinen

Näyttelijät: Ilpo Mikkonen ja Irene Länsman

Kuva: Satu Muurinen

Lisätietoja:

Kulttuuri-ja vapaa-aikatoimi Inarin kunta 040-7767546               

MÁNNU Saamelaiskäräjät 040-732550