Sämitige saavâjođetteijee teeivâi uáiviminister Sanna Marin

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já suu delegaatio teivii uáiviminister Sanna Marin tuorâstuv 12.8.2021 Siätutáálust Helsigist.   

Kove: Jussi Toivanen | staatârääđi kanslia

Sämitigge já uáiviminister Sanna Marin teivii vuossâmuu tove taan valjâpaajeest. Teivâdmist sij savâstâllii ei. sämitiggelaavâ uđâsmitmist, sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ovdánmist sehe Sämitige ekonomâlâš tiileest. 

”Lii tuođâi tehálâš, ete Suomâ uáiviminister já Sämitige saavâjođetteijee teivâv, vâi Suomâst ässee kyevti aalmug, sämmilij já syemmilij koskâvuođah ovdáneh já maneh ovdâskulij”, paahud saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Uđđâ Gávpotfearán-moobiilspellâ máttát kaavpug- já tobdosaanijd kuulmâ sämikielân

Ucjuv kieldâ já Sämitige ohtsâš sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii almostittâm uđđâ sämikielâlii Gávpotfearán-moobiilspeelâ. Spellâ lii rahtum tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielân.

Gávpotfearán, anarâškielân Kaavpugfiäráán, lii suulân 6–8-ihásáid uáivildum kielâlávgumlágán moobiilspellâ, mast spellee piäsá fiäráán ooleest oppâđ kaavpug- já tobdosaanijd sierâlágán kaavpugpirrâsijn. Spellee ij taarbâš mättiđ luuhâđ já čäälliđ sämikielâ vâi puáhtá spellâđ.

Moobiilspeelâ vievâst lii tárguttâs tuárjuđ uhkevuálásij sämikielâi kevttim já oppâm párnái astoääigi. Káidushaavâ pargeeh láá vuávám speelâ oovtâst máttáátteijeiguin. Tavesämikielâ máttáátteijee Satu Pieski lii tuđâvâš loppâpuátusân. – Speelâ maaŋgah pirrâseh kiäsutteh, já spellee uáppá argâkielâ saanijd, moh kuleh jieškote-uv pirrâsân. Mađe eenâb spellee uáppá saanijd, tađe eenâb spellâ ovdán, muštâl Pieski.

Proojeekthovdâ Hanna Helander tuáivu, ete nuuvt maaŋgâs ko máhđulâš lyeđee speelâ párnážân, tastko tááláá ääigi párnááh uáppih kielâ älkkeebeht speelâi peht. – Mii ulmen lii lamaš, ete spellee tobdá ilo tobdoid, ko luhostuvá speelâst já uáppá kielâ tast paaldâst, Helander muštâl.

Gávpotfearán-moobiilspeelâ puáhtá luođiđ sehe Google Play -käävpist já AppStorest. Speelâ tavesämikielâlâš jiennân lii Juulienna Näkkäläjärvi, anarâškielâlâžžân Satu Aikio já nuorttâlâškielâlâžžân Sisko Hilkka Fofonoff. Speelâ rähtee lii oululâš LudoCraft Oy.

Android Play Store: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.LudoCraft.Gavpotfearan
iOS : https://testflight.apple.com/join/VlOY5hPi

Lasetiäđuh:

Satu-Marjut Pieski, satu.pieski@edu.utsjoki.fi, 040 546 6514

Hanna Helander, hanna.helander@edu.utsjoki.fi, 040 701 2094

Anni-Sofia Niittyvuopio, anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi, 040 584 3098

Ijâttes ijjâ -festivaal uárnejuvvoo puáttee oholoopâ Anarist

Ijâttes ijjâ -festivaal uárnejuvvoo Anarist puáttee lávurduv 14.8.2021. Festivaal uárnejuvvoo taan ive oovtâ peeivi ääigi.

Festivaal ääigi lávdásteh ei. Jon Henrik Fjällgren, Ulla Pirttijärvi & Ulda sehe Ailu x Amoc. Jo ärbivuáválâžžân šoddâm njuárustemkišto lii ohjelmist meid taan ive. Toos lasseen ohjelmist lii nuorâikonsert, pop-up -pargopáájáh já festivaal ääigi pištee sämityeje markkâneh.

Festivaal uárnejuvvoo koronatorvolâšvuotâavžuuttâsâi mield. Festivaalkuávlu lii viijđes já torvokooskâi toollâm lii máhđulâš. Meid wc-kapasiteet lii lasettum taan ihán. Festivaal táttu, ete ulmuuh puátih tábáhtusân tuš tiervâsin já ete sij nuávditteh koronatorvolâšvuotâravvuid kooskâin já hygieniast. Tuáivup meid, ete ulmuuh mäksih festivaalkuávlust mielâstubbooht korttáin ko kietâruuđáin.

Festivaal vuolgâttuvvoo maailmvijđosávt stream peht, te fáárun piäsá meid pääihist. Livestream lii čujottâsâst www.sajos.fi/live.

Festivaal ohjelm já lasetiäđuh láá čujottâsâst www.ijahisidja.fi.

Liipuh láá vyebdimnáál čujottâsâst www.lippu.fi.

Ijâttes iijâ uárnejeh oovtâstpargon Anára Sámisearvi ry, Sämitigge, Säämi kulttuurkuávdáš Sajos, Kähviviäsu Čaiju, Säämi máttááttâskuávdáš já Aanaar kieldâ.

Lasetiäđuh:

Pyevtitteijee
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

Pyeri aalmugijkoskâsâš maailm algâaalmugij peivi

OA aalmugijkoskâsâš maailm algâaalmugij peivi annoo jyehi ive porgemáánu 9. peeivi. Peeivi ulmen lii sirdeđ já lasettiđ tiäđu algâaalmugáid kyeskee koččâmušâin sehe pajediđ oovdân algâaalmugij vuoigâdvuođâi suojâlem já ovdedem merhâšume. Ive 2021 teema lii Ep kyeđe kiämmán fáárust: algâaalmugeh já vátámâš uđđâ sosiaallii sopâmušâst (Leaving no one behind: Indigenous peoples and the call for a new social contract).

Sämmiliih láá ohtâ maailm algâaalmugijn já sij eelih kuávlust, mii lii tääl juohhum neelji sierâ staatâ kuávlun. Sämitigge lii jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan, mon tehálumos pargon lii olášuttiđ sämmilii kulttuurjiešhaldâšem sehe turviđ sämmilii algâaalmugkulttuur siäilum já ovdánem. Sämitigge parga ohtânmaanoost pargo sämmilij aašij já vuoigâdvuođâi ovdedem oovdân nuuvt aalmuglii ko meid aalmugijkoskâsii tääsist.

Sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi ovdedem olesvuottân puoh taasijn já algâaalmugvuoigâdvuođâi julgáštus olášuttem Suomâst lii ohtâ Sämitige valjâpaje 2020–2023 váldu-uulmijn. – Ohtâ konkreetlâš ovdâmerkkâ sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi olášume ovdedeijee tooimâin Suomâst ličij sämitiggelaavâ nubástus ovdâskulij tuálvum, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

OA julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin lii tuhhiittum 13.9.2007 OA almosčuákkim miärádâscelkkuin. Suomâ lii tuhhiittâm julgáštus varâdâsâittáá já čonâdâttâm ton olášutmân. Julgáštus kuávdášliih artikkâleh kyeskih algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuotân, vuoigâdvuotân jieijâs kielân já kulttuurân, staatâi ovdâsvástádâsân algâaalmugkulttuurij turviimist sehe algâaalmugij vuoigâdvuotân luánduriggoduvváid. Julgáštus meid kiäldá puohlágánijd algâaalmugij suddâluttemviggâmušâid.

Staatâi čonâdâttâm OA algâaalmugjulgáštusân ja ton olášutmân nannejui 22.-23.9.2014 tollum algâaalmugij maailmkonferens loppâäššikirjeest, mii lii tuhhiittum meid OA almosčuákkim miärádâsceelhân.

Loppâäššikirjeest Suomâ lii čonâdâttâm ”oovtâstpargoost algâaalmugijguin sii jieijâs ovdâstemorgaanij peht ulmen ovdediđ já olášuttiđ táárbu mield aalmuglijd toimâvuáváámijd, strategiaid tâi eres tooimâid julgáštus uulmij juksâm várás” (A/RES/69/2, operative para. 8).

– Mun tuáivum, ete Suomâst vyelgip ovdediđ OA algâaalmugjulgáštus olášuttee toimâvuávám rähtim já ton olášuttem nuuvt jotelávt ko máhđulâš, iätá Juuso.

Luuvâ OA julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin

Teemapeeivi päikkisijđo (un.org)

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.figgi.fi

Sämitigge tuáivut pyere Säämi Pride!

Säämi Pride tuálloo Ucjuuvâst 5.–8.8.2021. Säämi Pride -ráiđuväzzim läjiduvvoo lávurduv 7.8. já Sämitige ovdâsteijen väzzimân uásálist nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sämitige toimâohjelmist 2020–2023 ohtâ Sämitige toimâm árvun láá pajedum sämmilâš täsiárvu já ovtviärdásâšvuotâ. Lasseen Sämitigge viggá toimâinis sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi oovdedmân ubâlâšvuottân puoh taasijn já jyehi politik syergist.

– Sämitigge uáiná olmoošvuoigâdvuođâi sehe täsiáárvu já ovtviärdásâšvuođâ ovdedem tehálâžžân já parga tai oovdân sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst, pááhud Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Säämi Pride uárnejui ive 2017 Anarist. Kove: Ville-Riiko Fofonoff

Luuvâ lase tábáhtusâst.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
Sämitige II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi