Searvva Sámi giellavahkkui 25.-31.10.2021

/in , /by

GIELLAVAHKKU – KIELÂOKKO – ǨIÕLLNEÄʹTTEL ­– KIELIVIIKKO

Goas: 25.–31.10.2021

Gos: Olles Suomas, Ruoŧas ja Norggas

Geasa: Buohkat leat bures boahtin searvat ja oassálastit

Duogáš

Jagi 2019 lei Ovttastuvvan Našuvnnaid riikkaidgaskasaš álgoálbmotgiellajahki – International Year of Indigenous Languages (iyil2019.org). Temájagi áigge lágiduvvojedje doalut, mat čalmmustahtte eamiálbmotgielaid miehtá máilmmi. Giellavahkku lágiduvvui vuosttaš geardde jagi 2019. Jagi 2020 lágideamit lihkkostuvvojedje nu bures, ahte Norgga, Suoma ja Ruoŧa Sámedikkit háliidit doallat Giellavahkku jahkásaččat.

Sámegielat Suomas

Sámit leat Eurohpa Uniovnna áidna álgoálbmot. Suomas sámiid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid vuođđun lea vuođđoláhka, man mielde sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámegielat leat Eurohpa eamiálbmotgielat ja nuortamearrasuopmelaš gielaid (dego suoma- ja esttegiela) lagamus gáiddus fuolkegielat. Sámegielat hubmojuvvojit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Suomas hubmojuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella. Vuođđolága mielde sámiin lea sámiid ruovttuguovllus (Anár, Eanodat, Ohcejohka ja Soađegili gieldda davimus oassi) iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešmearrideapmi dan mielde go lágain mearriduvvo.

Mii ávžžuhit buot Suoma vuođđoskuvllaid lágidit temábeivviid sámegielain ja sámi kultuvrras vahkus 43 (25–31.10.2021). Mii sávvat, ahte buot skuvllat čalmmustahttet sámegielaid giellavahkus iešguđetlágan doaimmaiguin.

Mii lea giellavahkku – ǩiõllneäʹttel – kielâokko?

Giellavahkku lea aktasaš áŋgiruššan čalmmustahttit sámegielaid. Giellavahkku galgá veahkehit sámegielaid oidnot ja gullot buot surggiin servodagas. Mii sávvat, ahte nu máŋgasat go vejolaš servet aktasaš áŋgiruššamii čalmmustahttit sámegielaid iešguđetlágan doaimmaid bakte, sihke báikkálaš, regionálalaš ja našuvnnalaš dásis.

Mannin lea Giellavahkku dehálaš?

Sámegielat leat dehálaččat sihke ovttaskas giellageavaheaddjái, sámi álbmogii ja maiddái Suoma servodahkii. Sámegielat eai leat dehálaččat dušše gulahallama gaskaoapmin, muhto maiddái olbmo identitehttii, kulturárbái ja gullevašvuhtii. Giela oainnusmahttin beaivválaš eallimis lea dehálaš giela árvui, gullevašvuhtii ja dohkkeheapmái. Go giella oidno beaivválaččat, de addá dat dovddu, ahte min giella lea dohkkehuvvon, das lea árvu ja dat gullá servvodahkii. Go min gielat oidnojit servvodagas, de dat sakka illudahttá min.

Mii háliidit, ahte Suoma servvodat oahpašii eanet ja buorebut ipmirdit sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi servvodateallima. Min mielas lea dehálaš ahte mánát beaiveruovttus ja skuvllas oahpásnuvvet sámegielaide. Jus buot mánát oahpašedje muhtin sámegiela sániid, de loktešii giela árvvu ja seammás attášii eanet ipmárdusa iešguđetlágan gielaide.

Evttohusat giellavahku doaibman:

  • Geavahit sámegielat oahpistangalbbaid, omd. girjerádju, boradansále, WC, luohkká. Válmmas oahpistangalbbaid gávnnat čujuhusas Oahpistangalbbat davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii sihke suomagillii
  • Ráhkadit frásasátnegirjji omd. Buorre iđit! Mo manná? Sámegielat vuođđosánit ja frásaid gávnnat Unna sátnegirji vuosttasdeaivvadeapmái, árgabeaivái ja ávvudoaluide
  • Kuáti.fi   https://kuati.fi/ lea Sámi árrabajásgeassinmateriálabáŋku, man Suoma Sámediggi doallá ja lea čohkken. Siidduin gávdnojit earret eará spealut mánáide.
  • Dieđut sámiin oahpahusa várás gávdnojit siiddus https://www.oktavuohta.com davvisámegillii, nuortalašgillii, anárašgillii ja suomagillii.
  • Bovdet sámi artisttaid skuvlii oahpahit lávlut sámegillii dahje juoigat
  • Bovdet guossin skuvlii olbmuid geat leat čeahpit muitalit sámi máidnasiid.
  • Lohkat sámegielat teavsttaid, ja daid vuođul tevdnet ja málet govaid
  • Čohkket lagasbirrasa sámi báikenamaid ja čállit dain. Sáhttibehtet geavahit informánttaid/áššedovdiid veahkkin maiddái.
  • Reivvestallat eará skuvllain giellavahkku birra, juogadit dieđuid ja jurdagiid.
  • Oahppat duddjot, omd. bárgidit dahje čuoldit čoavddaguoimmi.
  • Praktihkalaš bargguid bokte oahppat doahpagiid iešguđet fáttáid birra nu go; lávu, herggiid, bohccuid, suidnema ja fierbmuba birra.
  • Bovdet vuorraset informánttaid skuvlii, geain sámegiella lea eatnigiellan, vai oahppit besset sámástit singuin.

Mii sávvat, ahte searvabehtet dán gelddolaš áŋgiruššamii. Ovttas mii sáhttit čalmmustahttit ja lasihit gelbbolašvuođa sámegielain golggotmánus 2021!

Lassedieđut:

Má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa, 050 438 2484 / 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 040 707 5626 / 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Dahje galledit Giellavahku ruovttusiiddus www.giellavahkku.org (Siiddut rahppojuvvojit vahkus 37, 13.9.–19.9.2021)

–

Dearvvuođaiguin – Tiervuođâiguin – Tiõrvʼvuõđin – Terveisin

Tuomas Aslak Juuso

Sámedikki ságajođiheaddji

Davviriikkalaš webinári 31.8.-1.9: Eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid ja muitobuohcciid vuoigatvuođat ja kultursensitiivvalaš bálvalusat

/in , /by

Bures boahtin davviriikkalaš webinárii, gos gieđahallojit eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid ja muitobuohcciid vuoigatvuođat ja maiddái dan guovllu bálvalusfálaldat, mat váldet vuhtii giella- ja kulturbirrasa.

Seminára, mii dollojuvvo 31.8.-1.9.2021, lea rabas buohkaide fáttás beroštuvvan olbmuide ja lea mávssuheapme, muhto dasa galgá almmuhit iežas. Seminára lea eaŋgalsgielat ja dat tulkojuvvo davvisámegillii.

Almmuheapmi ja dáhpáhusa dieđut:

Indigenous peoples: language, culture, and life cycle (Davviriikkalaš buresveadjinguovddáš) 

Dilálašvuohta lea Suoma davviriikkalaš ministtarráđi ságajođihanbaji oassi. Seminára ordnejuvvo Davviriikkalaš buresveadjinguovddáža vuollásaš davviriikkalaš dementiijafierpmádaga ja lápmásiidsuorggi davviriikkalaš oktasašbargoráđi oktasašbargun. Lágideaddjin doibmet sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádus (THL), Sámediggi, Sámisoster, lápmásiid vuoigatvuođaid ráđđádallangoddi (VANE) ja Olmmošriekteguovddáš.

Liekkus bures boahtin!

Boađe vásáhusáššedovdin Kultuvrraid skuvlii!

/in , /by

Sámediggi ohcá skuvlejeaddji čavčča Kultuvrraid skuvla – prošektii. Kultuvrraid skuvla lea Sámedikki, Suoma Románasearvvi ja Nuoraid akademiija oktasaš dievasmahttinskuvlenprošeakta, mii lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheaddjiide. Kultuvrraid skuvla álgá čakčat ja joatkašuvvá jagi 2022 lohppii. Čavčča 2021 skuvlemat lágiduvvojit gáiddusin.

Skuvlejeaddji ii dárbbaš leat sámedieđu áššedovdi iige ámmátlogaldallin, muhto vásáhusáššedovdi! Lea doarvái, ahte lea doaimmalaš luonddustis, gávdno vásáhus sápmelašvuođas ja diehtá gos dárbbašlaš diehtu gávdno. Sáme- ja románanuorat leat plánen guovddáš sisdoaluid. Okto ii maiddái dárbbaš bargat: nubbin skuvlejeaddjin lea románanuorra ja Nuoraid akademiija lea fárus juohke skuvlenbeaivvis.

Skuvlenbeivviid gaskii várrejuvvo muhtin veardde áigi oahpaheaddjiid dahkan bargguid kommenteremii. Ođđajagemánus lágiduvvo ovddidandeaivvadeapmi, gos skuvlejeaddjiiguin gevvojit čađa čavčča oahpahusat ja dárbbu mielde buoriduvvo plána jagi 2022 skuvlemiidda.

Skuvlejeaddjái/vásáhusáššedovdái máksojuvvo 200 euro hávális bálká juohke skuvlenbeaivvis. Lassin skuvlenbeivviid gaskkas dáhpáhuvvan bargguid kommenteremis máksojuvvo hávális bálká. Doaimmas boahtán eará golut buhttejuvvojit.

Čavčča 2021 skuvlenbeaivvit leat (dmu 9–15):

1. skuvlenráidu (gáiddusin): maŋ 5.10., ga 27.10. ja du 18.11.

2. skuvlenráidu (gáiddusin): maŋ 2.11., ga 24.11. ja du 16.12.

Dieđáhus prošeavtta álgimis ja vuođđodieđut prošeavttas: https://www.samediggi.fi/2021/08/23/kultuvrraid-skuvla-alga-samediggi-suoma-romanasearvi-ja-nuoraid-akademiija-skuvlejit-oahpaheaddjiid-same-ja-romananuoraiguin-deaivvadeapmai/?lang=dav

Dárkilut dieđut prošeavttas ja skuvlemiid sisdoalus gávdnojit dáppe: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Beroštuvvetgo? Sádde friijahápmásaš ohcamuša 15.9. rádjai  info@samediggi.fi , čujuheapmin “Kultuvrraid skuvla´.

Lassidieđut:                                                                                                                                                                                 

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
0108393112
Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
040 584 3098

Saamelaisnuorten taidetapahtuma, kolme tyttöä askartelee pödän ääressä.

Skuvlaráfi ja dorvvolaš skuvla olles Supmii – dat celkojuvvo 25.8. Soađegilis

/in , /by

Oahppit leat válljen ođđa skuvlajagi skuvlaráfi temán dorvvolaš skuvla. Dáinna sii háliidit muittuhit, ahte skuvla galggášii leat mánáide suohtas ja dorvvolaš oahppanbiras, gos ii dárbbaš leat fuolas givssideamis dahje olggušteamis. Riikkadási skuvlaráfi cealkindáhpáhus lágiduvvo borgemánu 25 beaivve Soađegilis. Dán jagi lea Soađegilli davimus báikegoddi, gos skuvlaráfi cealkin-dáhpáhus lea goassige lágiduvvon. Soađegili davimus oasi sámiruoktoguovllu Vuohču skuvla lea mielde dáhpáhusas. Vuohču skuvlla oahppit Helli Alakorva, Heta Sieppi, Biret-Ingermaria Vars, Ante Magga ja Anteri Sieppi leat maiddai  ossalastan plánenčoahkkimiidda ja vuođđojurdda leage ahte mánáid jietna ja oaivil lea váldorollás dáhpáhusa lágideamis. Sámi mánáidkulturguovddaš MÁNNU lea maiddái doaibman ovttasbargoguoimmin dilálašvuođa ordnemis ja gulahallamis sámi artisttaiguin.

Ihttin Skuvlaráfi julggaštuvvo olles Suomas ja sávvamis dat sárgu buohkaid oaivai albma jurdaga,  ahte givssiideapmi ja veagalválddalašvuohta eai galggaše leat mánáid skuvlabeivviin. Buohkaide galga sihkkarasttojuvvot dorvvolaš vejolašvuohta oahppamii ja dasa veahkkin leat rávesolbmuid bearráigeahčču dehálaš rollás, dadja Petra Biret Magga-Vars Sámi mánáidkulturguovddaža doaimmajođiheaddji.

Avvila sámiluohka oahpppit leat mielde dáhpáhusa musihkka-osiin geain oahpaheaddji Maarit Niittyvuopio lea bagadallan. Sámi mánáidkulturguovddaš MÁNNU lea oassalastan maiddai plánenčoahkimiidda ja heivehan Skuvlaráfi-temai ovttasbarggu musihkkariin Áilu Vallein. MÁNNU jearahalai namahkeahtes vástádusaid skuvllaohppiin givssiideamis ja dan eastadeamis. Daid jurdagiid vuođul dáhpáhusa váldoartistta Áilu Valle lea ráhkadan maiddái ođđa rap-bihtá man lea vejolaš gullat dáhpáhusas vuosttaš geardde.

Dasa lassin ieš presideantta Sauli Niinistös boahtá čálálaš dearvvahus skuvlaráfi-dáhpáhussii.

Dáhpáhus álgá borgemánu 25. beaivve 2021 dmu 10.00 Soađegili lášmohallanhálles (Haastajantie 6) ja bistá sullii diimmu. Dáhpáhus striimejuvvo. Neahttasáddaga sáhttá geahččat čujuhusas: koulurauha.fi 

MLL dieđáhus

Sámi Mánáidkulturguovddaš Mánnu

Lasi dieđuid: petra.magga(at)samediggi.fi

Govva: Sámenuoraid dáiddadáhpáhus/ Ville Fofonoff

Áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis 2.9.2021

/in , /by

Lappi universitehta vuoigatvuođadiehtagiid dieđagottis ordnejuvvo oktasašbarggus vuoigatvuođaministeriijain ja Sámedikkiin válmmaštallon áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis duorastaga 2.9.2021. Dilálašvuođa váldolágideaddjin lea dieđagotti eamiálbmotvuoigatvuođa oasseáigásaš professor Martin Scheinin. Áššedovdiseminára dárkkuhussan lea fállat riikkaidgaskasaš, suopmelaš ja sápmelaš áššedovdiide vejolašvuođa árvvoštallat doaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain.

Govva: Ville Fofonoff

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálastá seminárii ja doallá ovtta dain seminára rahpansáhkavuoruin. – Sámediggelága ođasmahttin lea dál erenomáš áigeguovdilis fáddá ja vuorddán miellagiddevašvuođain áššedovdiseminára mii dál lágiduvvo. Lea dehálaš, ahte seminára fállá riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaáššedovdiide arena árvvoštallat sámediggeláhkadoaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain, dadjá Juuso.

Seminárii oassálastet maiddái Sámedikki evttohusa vuođul nammaduvvon sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut.

Áššedovdiseminára lágiduvvo hybridahámis. Ságastallit ja eará oassálastit oassálastet seminárii juogo báikki alde Lappi universitehta Castren-sáles dahje gáiddusoktavuođain. Seminárii almmuheapmi lea nohkan 15.8. Almmuhan olbmuide sáddejuvvojit ovddalgihtii materiálat ja rávvagat oassálastima várás.

Sámediggelága nuppástusa válmmaštallan doaibmagotti smiehttamuš elege evttohus láhkanuppástusain almmustahttui 11.5.2021. Evttohuvvon nuppástusaid mihttomearrin lea ovddidit sámiid iešmearridanrievtti ollašuvvama sihke buoridit sámiid gielaset ja kultuvrraset guoskevaš iešhálddašeami ja sámedikki doaibmaeavttuid. Lassin mihttomearrin lea divvut dáládili eandalii ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea gáibidan vugiin. Doaibmagotti smiehttamuš lea leamaš gulaskuddamiin geasi áigge.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Kultuvrraid skuvla álgá: Sámediggi, Suoma Románasearvi ja Nuoraid Akademiija skuvlejit oahpaheaddjiid sáme- ja románanuoraiguin deaivvadeapmái

/in , /by

Badjeskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheaddjiide dárkkuhuvvon dievasmahttinskuvlenprošeakta Kultuvrraid skuvla álggaha čakčat ja joatkašuvvá jagi 2022 lohppii. Ulbmilin lea oahpaheaddjiid válbmen sáme- ja románanuoraiguin deaivvadeapmái.

– Kultuvrraid skuvla-prošeakta boahtá duođalaš dárbui, lohká skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságajođiheaddji Tauno Ljetoff. – Mishan lea dál čielggaduvvon diehtu das, ahte oahppamateriálat eai jur sisttisdoala sámedieđu. Oahpaheaddjiskuvlejumisge sámiid guoski áššit eai gieđahallo.

Oahpahus- ja kulturministeriija sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku luohpadii raportta oahpahusministtarii cuoŋománus 2021. Dat ráhkadahtii maiddái sierračielggadusa vuođđooahpahusa suoma- ja ruoŧagielat oahppamateriálaid sámedieđus. – Sávan, ahte sámiid guoski diehtu skuvlaoahpahusas álgá dál lassánit ja maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámemánát ja – nuorat ožžot doarjaga identitehtii, dadjá Ljetoff.

Mii?

Kultuvrraid skuvla lea čakčat álgi mávssuhis dievasmahttinskuvlenráidu, mii lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheaddjiide. Vuođđooahpahusa ja logahatoahpahusa oahppaplána vuođustusain gávnnahuvvo, ahte oahpahus galgá doarjut oahppiid iežaset kulturidentitehta šaddama. Dievasmahttinskuvlemis oassálastit ožžot válmmašvuođaid sáme- ja románanuoraiguin deaivvadeapmái ja maiddái nuoraid kultuvrralaš identitehta doarjumii.

Kultuvrraid skuvla riegádii hálos ja dárbbus lasihit dieđu ja geahpedit stereotypiijaid. Maŋimuš jagiid lea leamaš olu sáhka sáme- ja románatemáid vátnivuođas oahppogirjjiin. Ovdagáttut šaddet dávjá justa diehtemeahttunvuođas. Lassiskuvlemii lea stuorra dárbu, dasgo dál temá gieđahallamii leat fállun menddo uhcán vuogit. Áddejupmi sáme- sihke románakultuvrraid sierrasárgosiid ektui ii ohppojuvvo dálá oahppogirjjiin, iige oahpaheaddji vealttakeahttá dovdda sáme- ja románakultuvrraid sierrasárgosiid nu bures, ahte basttášii doarjut vehádatnuora, gii lea ráhkadeamen kulturidentitehta.

Skuvlejeaddjin doibmet sáme- ja románaáššiid áššedovdit, ja guovddáš sisdoaluid leat sáme- ja románanuorat plánen. Skuvlemat ollašuhttojit ovttas Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegottiin ja Suoma Románasearvvi rs:in, ja daid lea Oahpahusráđđehus ruhtadan.

Goas?

Dievasmahttinskuvlenráidu čohkiida viđa skuvlenbeaivvis: golmma online- ja guovtte gáiddusbeaivvis. Online-beivviid fáddá gieđahallo joavkun ovttas Teams ja Howspace-vuloža bokte. Gáiddusbeivviin oassálastit dolvot oahpuid geavadii iežaset áigetávvaliid mielde. Oassálastit čatnasit mannat olles skuvlenráiddu čađa.

Skuvlenbeaivvit dollojit dmu 9-15 (sisttisd. iežas goasttidan lunšabottu ja káffebottu).

Čakča 2021 pilohttaskuvlema online-beaivvit
1. skuvlenráidu: maŋ 5.10., ga 27.10. ja du 18.11.
2. skuvlenráidu: maŋ 2.11., ga 24.11. ja du 16.12.

Skuvlemat joatkašuvvet jagi 2022 golmmain gáiddus-, ja guvttiin lagašskuvlenráidduin. Lagašskuvlemiid lea dárkkuhus doallat Oulus ja Helssegis.

Oahpásmuva skuvlenbeivviid dárkilut sisdollui ja áigetávvalii dáppe!

Skuvlemat joatkašuvvet jagi 2022 golmmain gáiddus-, ja guvttiin lagašskuvlenráidduin. Lagašskuvlemiid lea dárkkuhus doallat Oulus ja Helssegis.

Almmuheapmi Kultuvrraid skuvla -dievasmahttinskuvlemiidda lea rahppon.

Oahpaheaddji, leatgo dus doarvái dieđut ja válmmašvuođat doarjut sáme- ja románanuoraid sin kulturidentitehta ráhkadeamis? Man bures dovddat sáme- ja románakultuvrraid sierrasárgosiid? Oassálastte čakčat 2021 álgi mávssuhis dievasmahttinskuvlenráidui: boađe fárrui oahppat lasi ja geahpet minguin stereotypiijaid ja ovdagáttuid! Eanaš oassi skuvlemiin ordnejuvvo gáiddusin, nu ahte sáhtát oassálastit álkit nu ahte it leat gitta báikegottis.

Lassidieđut:

Nuoraid Akademiija / Ulla Saalasti
ulla.saalasti@nuortenakatemia.fi 
040 567 4203

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat / Ulla Aikio-Puoskari
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
010 839 3112

Suoma Románasearvi / Dimitri Lindgren
dimitri.aumensa@gmail.com
045 220 3229

Liŋkkat:

Kultuvrraid skuvla – prošeaktasiidu  

Skuvlen- ja oahppamateriálaáššit Sámedikkis

Sámediehtu oahpahussii > www.oktavuohta.com, www.dihtosis.fi

Suoma Románasearvi > www.suomenromaniyhdistys.fi

Sámenuorat čohkkejit fámuideaset dálkkádatrievdama vuostá konferánssas 26.8.

/in , /by

Davviriikkalaš sámenuoraid konferánsa lágiduvvo 26.8.2021. Konferánssa temá lea dálkkádatrievdan ja dat lágiduvvo gáiddusin. Konferánsa lea nuvttá ja rabas buot sámenuoraide.

Sámedikki prošeaktabargi Milla Pulska ja nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio bovdeba buot sámenuoraid gáidduskonferánsii.

– Lea hui fiinna ášši, ahte sámenuorat besset guhkes áigái rastá riikkarájáid ságastallat sidjiide áigeguovdilis ja dehálaš áššiin. Jáhkán, ahte mii gávdnat dehálaš čalmmustemiid dálkkádatrievdamii ja dan vuostásaš bargui, muhto maiddái vuogáiduvvama birra, illuda nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Konferánssas leat miellagiddevaš sáhkavuorut biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkonenis, Sámi parlamentáralaš ráđi ságajođiheaddjis Aili Keskitalos, nuorra badjealbmás Jussa Seurujärvis ja maiddái Sámedikki ságajođiheaddjis Tuomas Aslak Juusos. Dan lassin konferánssa prográmmas leat bargobájit. Bargobájiid dollet nuoraid jođihan globála organisašuvdna Youth4Nature, someváikkuheaddji Emmi Nuorgam ja maiddái aktivista, bagadalli-giehtačálli Pauliina Feodoroff.

-Mii sávvat, ahte nuorat oassálastet roahkkadit bargobájiide, main ohcat nuoraide alcceseaset heivvolaččamus váikkuhanvugiid. Dálkkádatrievdan sáhttá dárpmehuhttit, muhto mii háliidit arvvosmuhttit gávdnat oktasaš fámu ja sága dálkkádatrievdama vuostásaš servodatlaš barggus, muitala konferánssa prošeaktabargi Milla Pulska.

Árktalaš eamiálbmogat vásihit dálkkádatrievdama garrasepmosit ja sámenuorat leatge fuolastuvvan dálkkádatrievdama váikkuhusain sámiid árbevirolaš ealáhusaide ja sámekultuvrii. Konferánssas hábmejuvvo dálkkádatrievdama vuostásaš resolušuvdna ja plánejuvvojit sámenuoraid doaibmamállet rastá stáhtaid rájiid.

Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásaš nuoraidráđđi lágida guovtti jagi gaskkaid davviriikkalaš sámenuoraid konferánssa. Konferánssa lágidit veahkkálaga Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid nuoraiddoaibmit. Konferánssa váldolágideaddji lea Suomabeale Sámedikki nuoraidráđđi. Konferánssa mihttomearri lea arvvosmuhttit sámenuoraid ovddidit sámi servodaga.

Lassedieđut konferánssas: www.nuor.fi

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji
040 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Milla Pulska
prošeaktabargi
040 669 5295
milla.pulska(at)samediggi.fi

Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.

Sámediggi gullá fuolaheaddjiid ja ráđđádallá Roavvenjárgga gávpogiin sámeoahpahusas

/in , /by

Sámediggi gullá sámegielaid oahppiid fuolaheaddjiid mánnodateahket 23.8. dilálašvuođas, mii lágiduvvo gáiddusoktavuođaid bokte. Virggálaš ráđđádallamat Roavvenjárgga gávpoga čuvgehusdoaimmain álget disttaga. Fuola bohciidahttet erenomážit sámegielaid oahpahusordnedallamat álgán skuvlajagi. Gávpot sirddii eanaš oasi sámegielaid oahpahusas nu ahte dat ollašuhtto gáiddusoktavuođaid bokte oahppiid ruovttuin aitosaš skuvlabeaivve maŋŋá.

– Dilli fuolastuhttá, go oahpahusordnedallamat eai vástit min áddejumi oahpahusa lágalašvuođas, rivttes vástujuogus eaige buorre pedagogalaš ollašuhttimis, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.  –Máŋggat fuolastuvvan fuolaheaddjit leat leamaš midjiide oktavuođas ja leat bivdán Sámedikkis veahki dili divvumii. Dilli orro leamen váttis máŋggaid bearrašiidda ja lea ballu, ahte Roavvenjárggas dáhpáhuvvan sámegielaid oahpahusa miehtemielalaš ovddidanbargu manná duššás.

Sámediggi lea bovden oahppiid fuolaheaddjiid rabas gullandilálašvuhtii, gos dat háliida kártet dili nu máŋgga perspektiivvas go vejolaš. Juuso lea erenomáš ilus sámegielaid oahppiidmeari čielga lassáneamis ja maŋimuš jagiid ovddidanbarggus Roavvenjárggas.

Várreságajođiheaddji Anni Koivisto mielas Roavvenjárgga dilli muitala sámegielaid ja sámegielat oahpahusa láhkaásahuslaš ja ruhtadeami guoski heajos sajádagas ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. – Sámediggi lea bargan garrasit dili divvuma várás ja min vuordámušat leat dál allalebbos go ovddit jagiin. Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku guđii giđđat iežas evttohusa ja njeallje sierračilgehusa oahpahusa ovddideami várás ja ee. dan ordnema várás bissovaš vuođu ala olles riikkas.

Davvisámegiela oahppiidmearri vuođđooahpahusas lea lassánan ovddit skuvlajagis máŋggain logiin, nappo dál lea sulaid 100. Gávpot lea bálkáhan davvisámegiela oahpaheaddji, muhto anáraš- ja nuortalašgiela oahpahusa dat oastá Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš gáiddusoahpahusprošeavttas.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso, Ságajođiheaddji
040 687 3394, tuomas.juuso@samediggi.fi

 Anni Koivisto, I várreságajođiheaddji
040 415 5969, anni.koivisto@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli
040 767 3101, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Skuvlen- ja oahppamateriálaáššit Sámedikkis               

Ođas 15.4.2021 OKM:a bargojoavkku barggus

Mu kulturbiras ja -árbi oahppomateriála lea almmustuvvan

/in , , /by

Maid namat muitalit lagašbirrasa birra?

Leago báiki geavahuvvon muhtin ládje, vaikke doppe eai vuhtto luottat?

Guđelágan jienat lagašbirrasis gávdnojit?

Mu kulturbiras ja -árbi lea oahppomateriála, man ulbmilin lea láidet ohppiid sámi kulturárbái ja iešguđegelágan kulturbirrasiidda. Dat sisttisdoallá guhtta (6) iešguđet viidosaš hárjehusa sámi kulturárbbi ja kulturbirrasa ipmirdeapmái ja oahppamii. Dán materiála ulbmilin lea movttiidahttit sihke oahpaheddjiid ja bajásgessiid čatnat kulturárbe- ja kulturbirasbajásgeassima sin iežaset oahpahussii. Oahppomateriála sáhttá geavahit iešguđege oahpahusjoavkkuiguin ja hárjehusaid sáhttá heivehit álkit maiddái árrabajásgeassimii dahje giellabeassedoibmii.

Materiála lea čohkkejuvvon fárrolagaid Suoma Kulturárbebajásgeassima servviin, Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagain, Sámi oahpahusguovddáža Árktalaš pedagogihkka II -fidnuin  ja Sámemusea Siiddain. Materiála leat doaimmahan Marita Aikio, Unni Länsman, Eija Ojanlatva, Miina Seurujärvi, Jaakko Tuominen ja Anna Väänänen.

Materiála gávdno nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii Kulttuurin vuosikello -siidduin!

Siidduin lea maid suomagielat giehtačála pdf-hámis.

Bures boahtin davviriikkalaš sámenuoraid konferánsii!

/in , /by

Áigi: 26.8.2021 Suoma áigge dmu 9.00-15.00

Báiki: Zoom

Konferánsa lea nuvttá ja rabas buot sámenuoraide. Mii juohkit oassálastiid bargobájiide ja viggat váldit vuhtii sávaldagaid. Konferánssas lea simultánadulkon. Buot oassálastiide sáddejuvvo t-báidi, man lea plánen govvadáiddár Arsi Keva.

Konferánssa temá lea dálkkádatrievdan. Árktalaš eamiálbmogat vásihit dálkkádatrievdama garrasepmosit. Sámenuorat leat earenoamáš fuolastuvvan dálkkádatrievdama váikkuhusain sámiid árbevirolaš ealáhusaide ja sámekultuvrii. Oassin konferánssas sámenuorat hábmejit oktasaš dálkkádatrievdama vuostásaš oainnu ja plánejit dasa doaibmamálliid.

Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásaš nuoraidráđđi lágida guovtti jagi gaskkaid davviriikkalaš sámenuoraid konferánssa. Konferánsa lágiduvvo ovttasbarggus Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid nuoraiddoibmiiguin. Konferánssa váldolágideaddji lea Suomabeale Sámedikki nuoraidráđđi.

Almmuheamit ovdal 25.8. Suoma áigge 12.00: https://link.webropolsurveys.com/S/6410C6CD786D3D39

Bovdehus

Prográmma

9.00 Rahpan

9.15 Sáhkavuorru: Sámi parlamentáralaš ráđi sátnejođiheaddji Aili Keskitalo

9.30 Sáhkavuorru: Nuorra badjealmmái Jussa Seurujärvi

9.45 Sáhkavuorru: Biras- ja dálkkádatministtar – Krista Mikkonen

10.00 Bargobájit

1. Youth4Nature: Mobilising Youth to Lead for Nature and Climate,Storytelling
Giella: eaŋgalasgiella

2. Emmi Nuorgam: Some ja váikkuheapmi
Giella: suomagiella

3. Pauliina Feodoroff: Dálkkádataktivisma Sápmi
Giella: eaŋgalasgiella

12.00 Boradanboddu

12.45 Sáhkavuorru: Suoma Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso

13.00 Resolušuvdna-bargobájit joavkkuid mielde

14.14 Čoahkkáigeassu

15.00 Loahpaheapmi

Lassedieđut:

prošeaktabargi Milla Pulska
tel. +358 40 6695295
milla.pulska(at)samediggi.fi