Seervâ Sämikielâi ookon 25.-31.10.2021

/in , /by

KIELÂOKKO – ǨIÕLLNEÄʹTTEL – GIELLAVAHKKU – KIELIVIIKKO

Kuás: 25.–31.10.2021

Kost: Ubâ Suomâst, Ruotâst já Taažâst

Kiäs: Puohah láá tiervâpuáttám mieldi uásálistiđ

Tuávááš

Ive 2019 viettejii YK aalmugijkoskâsâš algâaalmugij kielâi ive. – International Year of Indigenous Language (iyil2019.org). Teemaive uárnejii maaŋgâid tábáhtusâid, moh puohtii uáinusân algâaalmugkielâid miätá maailm. Sämikielâi okko uárnejii vuosmuš tove ive 2019. Ive 2020 luhostum sämikielâi kielâoho maŋa Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitigeh tuoivuu, ete kielâohhoost šadda tábáhtus mii ličij jyehi ive.

Sämikielah Suomâst

Sämmiliih láá Euroop Union kuávlu áinoo algâaalmug. Suomâst sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi vuáđđun lii vuáđulaahâ, mon mieldi sämmilijn lii algâaalmugin vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämikielah láá Euroop algâkielah já nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi (tegu suomâkielâ já eestikielâ) aldemuuh hyelkkikielah. Sämikielah sárnuh Suomâst, Ruotâst já Taažâst já Ruošâst. Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ. Vuáđulaavâ mield sämmilijn lii sämmilij päikkikuávlust (Aanaar, Iänudâh, Ucjuuhâ já Suáđigil kieldâ taveuási) jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem tienuuvt ko laavâst asâttuvvoo.

Movtijdittep Suomâ vuáđuškoovlâid toollâđ teemapeeivijd sämikielâin já sämikulttuurist ohhoost 43 (25–31.10.2021). Mij tuáivup, ete puoh škoovlah pyehtih uáinusân sämikielâid kielâohhoost jieškote-uvlágán tooimâin.

Mii lii sämikielâi okko? giellavahkku – ǩiõllneäʹttel – kielâokko?

Sämikielâi oho ääigi viggâp oovtâst finniđ huámmášume sämikieláid. Sämikielâi oho ulmen lii uážžuđ sämikielâ oinuđ já kulluđ ohtsâškoddeest jyehi saajeest. Mij tuáivup, ete puoh uásálisteh taan ohtâsâš viggâmušân uážžuđ sämikielâi ohhoost sämikielâid uáinusân jieškote-uvlágán tooimâin páihálâš, kuávlulâš- já aalmuglâš tääsist.

Mane sämikielâi okko lii tehálâš?

Sämikielah láá teháliih ovtâskâs kielâkevttei, sämiaalmugân já meid syemmilâš ohtsâškoodán. Sämikielah iä lah teháliih tuše viestâdmist, mutâ meid ulmui identiteetân, kulttuuráárbán já oohtânkulluuvâšvuotân toh láá teháliih. Kielâ uáinusân pyehtim piäiválâš elimist lii-uv tehálâš kielâ sajattâhân, oohtânkulâmân já kielâ tuhhiittem keežild. Ko kielâ uáinoo piäiválávt tot šoddâd tobdo, ete mii kielâ lii tohálâš, kielâst lii árvu já tot kulá ohtsâškoodán. Mij tubdâp stuorrâ ilo, ko mii kielah uáinojeh ohtsâškoddeest.

Mij halijdep, ete syemmilâš ohtsâškodde opâččij eenâb já pyerebeht iberdiđ sämikielâid, sämikulttuur já säämi ohtsâškodde-eellim. Mii mielâst lii tehálâš, ete párnááh peivikiäjuin já škoovlâst uápásmuveh sämikieláid. Jis puoh párnááh opâččii muáddi sämikielâ sääni, te tot luptiiččij kielâ áárvu já siämmást tot lasettičij iberdem jieškote-uvlágán kielâid háárán.

Iävtuttâsah kielâoho tooimâi várás

  • Kevttiđ sämikielâlijd uápistemkoolbâid, ovd. kirjerááju, purâdemsali, hiivsig, luokka. Valmâš uápistemkoolbah kávnojeh čujottâsâst Opastekylttejä pohjois-, inarin- ja koltansaameksi sekä suomeksi .
  • Rähtiđ fraasisänikirje, ovdâmerkkân Pyeri iiđeed, Maht mana? Sämikielâ vuáđusánádâh já fraasih kávnojeh  Pieni sanakirja ensitapaamiseen, arkipäivään ja juhlaan -kirjáást.
  • Kuáti.fi lii Sämitige paijeentoollâm säämi arâšoddâdem materiaalpaŋkki. Sijđostuvvâst kávnojeh ei. speelah párnáid.
  • Tiäđuid sämmilijn kávnoo sijđostuvvâst https://www.oktavuohta.com
  • Povdiđ sämiartistijd škoovlân máttááttiđ lavluid sämikielân teikkâ juoigâđ.
  • Táttuđ kolliistâllâđ ulmuid, kiäh láá čeepih mainâstiđ säämi ärbimainâsijd.
  • Luuhâđ teevstâid sämikielân já kieđâvuššâđ teevstâ ovdâmerkkân sárgumáin já mááláámáin.
  • Nuurrâđ aldapirrâs sämikiel päikkinoomâid, moin puáhtá tastoo čäälliđ. Pyehtivetteđ kevttiđ ävkkin meid informantijd/äššitobdeid.
  • Čalâččâttâđ nubij škovlâiguin kielâohhoost, lonottiđ tiäđuid já jurduid.
  • Máttááttâllâđ tyeji (sämikietâtyeji). Čyeldiđ ovdâmerkkân čoovdâheervâ.
  • Máttááttâllâđ pargoi peht jieškote-uv aašij tuáváduvâid, tego puásuituálusánáduvvâst láávu, ergi jna.. Teikkâ kuálástemsánáduvvâst viermij suáppum.
  • Táttuđ škoovlân kolliistâllâđ natiiv sämikielâ sárnoid já äššitobdeid, kiäiguin uáppeeh pyehtih sámástiđ.

Tuáivup, ete uásálistvetteđ taan kiäldulâš haahân. Oovtâst mij pyehtip uáinusân sämikielâid já lasettep sämikielâi tubdâm sämikielâi ohhoost roovvâdmáánust 2021.

Lasetiäđuh:

Má. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa, 010 839 3183 / 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Teikkâ uápásmuu kielâoho nettisijđoid www.giellavahkku.org (sijđostâh lekkâs ohhoost 37, 13.9.–19.9.2021)

–

Tiervuođâiguin – Tiõrvʼvuõđin – Dearvvuođaiguin – Terveisin

Tuomas Aslak Juuso

Sämitige saavâjođetteijee

Tave-eennâmlâš webinaar 31.8.–1.9: Algâaalmugij vádulij já muštopyeccee ulmui vuoigâdvuođah já kulttuursensitiivliih palvâlusah

/in , /by

Tiervâpuáttim tave-eennâmlii webinaarân, mast vuáijup algâaalmugij vádulij já muštopyeccei ulmui vuoigâdvuođáid sehe kielâ- já kulttuurpirrâs huámmášumán väldee palvâlusâi falâldâhân kuávlust.

Seminaar, mii tuálloo 31.8. –1.9.2021, lii nuuvtá já ávus puohháid, kiäid fáddá kiäsut. Toos kalga almottâttâđ. Seminaar lii eŋgâlâskielâlâš já tot tulkkojuvvoo tavesämikielân.

Almottâttâm já tábáhtus tiäđuh:

Indigenous peoples: language, culture, and life cycle (Tave-eennâmlâš pyereestvaijeemkuávdáš) 

Tilálâšvuotâ lii uási Suomâ tave-eennâmlii ministerrääđi saavâjođettempaje. Seminaar uárnejuvvoo Tave-eennâmlii pyereestvaijeemkuávdáá vuálásii tave-eennâmlii dementiaviärmáduv já vádulâšsyergi tave-eennâmlii oovtâstpargorääđi oovtâstpargon. Uárnejeijen tuáimih sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö, Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs (THL), Sämitigge, Sámisoster, vádulij ulmui vuoigâdvuođâi ráđádâllâmkodde (VANE) já Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáš.

Lieggâsávt tiervâpuáttim!

Puáđi feerimäššitobden Kulttuurij škoovlân!

/in , /by

Sämitigge ocá škuávlejeijee čoovčâ Kulttuurij škovlâ -haahân. Kulttuurij škovlâ lii  Sämitige, Suomâ Romaniservi já Nuorâi akatemia ohtsâš tievâsmittemškovlimhaahâ, mii lii čuosâttum paješkoovlâi já nube tääsi oppâlájádâsâi máttáátteijeid. Kulttuurij škovlâ álgá čohčuv já juátkoo ive 2022 loopâ räi. Čoovčâ 2021 škovliimeh uárnejuvvojeh káidusin.

Škuávlejeijee ij taarbâš leđe sämmilâštiäđu äššitobdee ige áámmátluvâldeijee, peic feerimäššitobdee! Pijssáá, ete tun lah virkkuu, tust láá feerimeh sämmilâšvuođâst já tun tiäđáh, ete kost kávnoo tárbulâš tiätu. Sämi- já romaninuorah láá vuávám kuávdášlijd siskáldâsâid. Ohtuu ij meid taarbâš porgâđ: nubben škuávlejeijen lii romaninuorâ já Nuorâi akatemia lii mieldi jyehi škovlimpeeivi.

Škovlimpeeivij kooskân väriduvvoo váhá äigi máttáátteijei rähtim pargopitái kommentistmân. Uđđâivemáánust uárnejuvvoo ovdedempalaver, mast škuávlejeijeiguin eellip čoođâ čoovčâ škovliimijd já táárbu mield pyeredep vuávám ive 2022 škovliimij várás.

Škuávlejeijei/ feerimäššitobdei máksoo 200 euro pälkki jyehi škovlimpeeivist. Toos lasseen pargopitái kommentistmist, mii tábáhtuvá škovlimpeeivij kooskâst, máksoo meid pälkki. Tooimâst šaddee eres-uv koloh máksojeh.

Čoovčâ 2021 škovlimpeeivih láá (tme 9–15):

1. škovlimráiđu (káidusin): ma 5.10., ko 27.10. já tu 18.11.

2. škovlimráiđu (káidusin): ma 2.11., ko 24.11. já tu 16.12.

Tiäđáttâs haavâ älgimist ja vuáđutiäđuh haavâst: https://www.samediggi.fi/2021/08/23/kulttuurij-skovla-vualga-joton-samitigge-suoma-romaniservi-suomen-romaniyhdistys-ja-nuorai-akatemia-nuorten-akatemia-skuavlejeh-mattaatteijeid-sami-ja-romaninuorai-teivaman/?lang=an

Tärhibeh tiäđuh haavâst já škovlimij siskáldâsâst láá tääbbin: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Kiäsut-uv pargo tuu? Vuolgât rijjâhámásâš ucâmuš 15.9. räi info@samediggi.fi , čujosin ´Kulttuurij škovlâ´.

Lasetiäđuh:                                                                                                                                                                                  

Ulla Aikio-Puoskari, škovlimčällee
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
0108393112

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
040 584 3098

Äššitobdeeseminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 2.9.2021

/in , /by

Laapi ollâopâttuv riehtitiettuu tieđâkoddeest uárnejuvvoo oovtâstpargoost riehtiministeriöin já Sämitiggijn valmâštâllum äššitobdeeseminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist tuorâstuv 2.9.2021. Tilálâšvuođâ uáiviuárnejeijee lii tieđâkode algâaalmugrievti uásiáigásâš professor Martin Scheinin. Äššitobdeeseminaar ulmen lii faallâđ almugijkoskâsâš, syemmilâš já sämmilâš äššitobdeid máhđulâsvuođâ miäruštâllâđ toimâkode iävtuttâsâid já savâstâllâđ toin. 

Kuva: Ville Fofonoff

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso siärvá seminaarân já tuálá oovtâ seminaar lekkâmsahâvuáruin. – Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii tääl eromâš äigikyevdilis fáddá já mun vuárdám mielâkiddiivâšvuođáin seminaar. Lii tehálâš, ete seminaar fáálá almugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuotâäššitobdeid saje miäruštâllâđ sämitiggelahâtoimâkode iävtuttâsâid já savâstâllâđ toin, iätá Juuso. 

Seminaarân uásálisteh meid Sämitige iävtuttâsâst nomâttum sämitiggelahâtoimâkode jesâneh. 

Äššitobdeeseminaar uárnejuvvoo hybridihäämist. Sárnooh já eres uásálisteeh uásálisteh seminaarân jo-uv pääihi alne Laapi ollâopâttuv Castren-salist teikkâ káidusohtâvuođâin. Almottâttâm seminaarân lii nuuhâm 15.8. Ulmuid, kiäh láá almottâttâm seminaarân, vuolgâttuvvoo ovdâmateriaal já ravvuuh uásálistem várás. 

Sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode smiettâmuš ađai iävtuttâs lahânubástusâin almostui 11.5.2021. Iävtuttum nubástusâi ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já sämitige toimâmmáhđulâšvuođâid. Ton lasseen ulmen lii tivvoođ tááláá tile eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea vátámuš miäldásávt. Toimâkode smiettâmuš lii lamaš ciälkkámušrieggest keesi ääigi.  

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee 
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Kulttuurij škovlâ vuálgá joton: Sämitigge, Suomâ Romaniservi (Suomen Romaniyhdistys) já Nuorâi Akatemia (Nuorten Akatemia) škuávlejeh máttáátteijeid sämi- já romaninuorâi teivâmân

/in , /by

Paješkoovlâi já nube tääsi oppâlájádâsâi máttáátteijeid čuosâttum tievâsmittemškovlimhaahâ ´Kulttuurij škovlâ´ vuálgá joton čohčuv já juátkoo ive 2022 loopân. Ulmen lii máttáátteijei valmim sämi- já romaninuorâi teivâmân.

– Kulttuurij škovlâ -haahâ puátá tuođâlii táárbun, iätá škovlim- já oppâmateriaallävdikode saavâjođetteijee Tauno Ljetoff. – Misthân lii tääl selvâttum tiätu tast, ete oppâmateriaaleh iä jur ane sistees sämmilâštiäđu. Máttáátteijeeškovlimijngin iä kieđâvuš sämmiláid kyeskee aašijd.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämimáttááttâs ovdedempargojuávkku luovâttij raportis máttááttâsministerân cuáŋuimáánust 2021. Tot rähtittij meid sierânâsčielgiittâs vuáđumáttááttâs suomâ- já ruotâkielâlij oppâmateriaalij sämmilâštiäđust. – Mun tuáivum, ete sämmiláid kyeskee tiätu škovlâmáttááttâsâst álgá tääl lasaniđ já meid sämmilij päikkikuávlu ulguubeln ässee sämipárnááh já -nuorah finnejeh torjuu sii identiteetân, iätá Ljetoff.

Mii?

Kulttuurij škovlâ lii nuuvtá tievâsmittemškovlimráiđu, mii álgá čohčuv já mii lii čuosâttum paješkoovlâi já nube tääsi oppâlájádâsâi máttáátteijeid. Vuáđumáttááttâs já luvâttâhmáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđđusijn pahudeh, ete máttááttâs kalga tuárjuđ uáppei jieijâs kulttuuridentiteet šoddâm. Tievâsmittemškovliimist uásálisteeh finnejeh kiärgusvuođâid sämi- já romaninuorâi teivâmân já meid nuorâi kulttuurlii identiteet tuárjumân.

Kulttuurij škovlâ šoodâi haalust já táárbust lasettiđ tiäđu ja kepidiđ stereotypiaid. Majemui iivij ääigi lii lamaš ennuv saahâ sämi- já romaniteemai uccáávuođâst oppâkiirjijn. Munejurduuh šaddeh maŋgii eidu tietimettumvuođâst. Laseškovliimân lii stuorrâ tárbu, tastko tääl teema kieđâvušmân láá fáállun liijkás uccáá vyevih. Ibárdâs sämi- sehe romanikulttuurij sierânâsjiešvuovijn iä oopâ tááláin oppâkiirjijn, ige máttáátteijee veltihánnáá tuubdâ sämi- já romanikulttuurij sierânâsjiešvuovijd nuuvt pyereest, ete pastaččij tuárjuđ ucceeblohonuorâ, kote hämmee jieijâs kulttuuridentiteet.

Škuávlejeijen tuáimih sämi- já romaniaašij äššitobdeeh, já sämi- já romaninuorah láá vuávám kuávdášlijd siskáldâsâid. Škovliimijd olášuteh oovtâst Sämitige škovlim- já oppâmateriaallävdikuddijn sehe Suomâ Romaniservi rs:jn, já Máttááttâshaldâttâs lii ruttâdâm taid.

Kuás? 

Tievâsmittemškovlimrááiđust láá vittâ škovlimpeeivi: kulmâ online- já kyehti káiduspeeivi. Online-peeivij ääigi fáddá kieđâvuššoo juávkkun oovtâst Teams já Howspace-vuáđu peht. Káiduspeeivij ääigi uásálistein láá keevâtliih uápuh jieijâs äigitaavlui mield. Uásálisteeh čonâdâteh jotteeđ škovlimrááiđu ollásávt.

Škovlimpeeivih láá tme 9–15 (sis. jieš mäksimnáál koskâpeivimáállás já kähvipuudâ).

Čoovčâ 2021 pilotškovlim online-peeivih
1. škovlimráiđu: ma 5.10., ko 27.10. já tu 18.11.
2. škovlimráiđu: ma 2.11., ko 24.11. já tu 16.12.

Škovliimeh juátkojeh ive 2022 kuulmâ káidus-, já kyevti aldaškovlimrááiđust. Aldaškovliimijd lii tárguttâs toollâđ Oulust já Helsigist.

Uáppáásm škovlimpeeivij täärhib siskáldâsân já äigitaavlun tääbbin!

Almottâttâm Kulttuurij škovlâ -tievâsmittemškovliimáid lii lekkum.

Máttáátteijee, láá-uv tust tuárvi tiäđuh já kiärgusvuođah tuárjuđ sämi- já romaninuorâid sii kulttuuridentiteet hammiimist? Mon pyereest tun tuubdah sämi- já romanikulttuurij sierânâsjiešvuovijd? Uásálist nuuvtá tievâsmittemškovlimrááiđun, mii álgá čohčuv: puáđi mieldi oppâđ lase já keeppid miiguin stereotypiaid já munejurduid! Iänááš uási škovliimijn uárnejuvvoo káidusin, te tun puávtáh älkkeht uásálistiđ mon peri päikkikoddeest.

Lasetiäđuh:

Nuorâi Akatemia / Ulla Saalasti
ulla.saalasti@nuortenakatemia.fi 
040 567 4203

Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh/ Ulla Aikio-Puoskari
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
010 839 3112

Suomâ Romaniservi / Dimitri Lindgren
dimitri.aumensa@gmail.com
045 220 3229

Liinkah:

Kulttuurij škovlâ -hahâsijđo

Škovlim- já oppâmateriaalääših Sämitiggeest

Sämmilâštiätu máttááttâsân > www.oktavuohta.com, www.dihtosis.fi

Suomâ Romaniservi > www.suomenromaniyhdistys.fi

Säminuorah čuákkejeh vuoimijdis šoŋŋâdâhnubástus vuástá konferensist 26.8.

/in , /by

Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens uárnejuvvoo 26.8.2021. Konferens teeman lii šoŋŋâdâhnubástus já tot uárnejuvvoo káidusohtâvuođâiguin. Konferens lii nuuvtá já áávus puoh säminuoráid.

Sämitige proojeektpargee Milla Pulska já nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio tuáivuttává säminuorâid tiervâpuáttim káiduskonferensân.

– Lii fijnâ äšši, ete säminuorah staatâraajij rasta peesih kuhes ááigán savâstâllâđ sijjân äigikyevdilis já tehálâš aašijn. Mun oskom, ete mij pyehtip oovdân tehálijd huámášuumijd šoŋŋâdâhnubástusâst já ton vuástásii pargoost, mutâ meiddei vuáhádumán lohtâseijee aašijd, illood nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Konferensist kuullâp mielâkiddiivâš sahâvuáruid pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkosist, Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalost, nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvist já Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juusost. Sahâvuárui lasseen konferensist láá pargopääjih. Pargopaajijd tuálih nuorâi jođettem gloobaal orgaan Youth4Nature, somevaigutteijee Emmi Nuorgam já aktivist, stivrejeijee-kietâčällee, Pauliina Feodoroff.

– Mij tuáivup, ete nuorah uásálisteh ruokkâdávt pargopaajijd, main oceh olssis hiäivulijd vaiguttemvuovijd. Šoŋŋâdâhnubástus puáhta šlundodiđ, mutâ mij halijdep movtijdittiđ ohtsâš vyeimi já saavâ ucâmân šoŋŋâdâhnubástus vuástásii ohtsâškodálii pargoost, muštâl konferens proojeektpargee Milla Pulska.

Šoŋŋâdâhnubástus vaaigut korrâsumosávt arktisâš algâaalmugáid já säminuorah láá-uv huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâin sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já sämikulttuurân. Konferens mield hämmejeh šoŋŋâđâhnubástus vuástásii almosciälkkámuš já vuávájeh säminuorâi ohtsâš toimâmaalijd staatâraajij rasta.

Säämi parlamentaarlii rääđi vuálásâš nuorâirääđi uárnee jyehi nube ive tave-eennâmlii säminuorâi konferens. Konferens uárnejuvvoo ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigij nuorâituáimeiguin. Konferens váldu-uárnejeijee lii Sämitige nuorâirääđi. Konferens ulmen lii movtijdittiđ säminuorâid ohtsâškode oovdedmân.

Lasetiäđuh konferensist:  www.nuor.fi

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
040 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Milla Pulska
proojeektpargee
0406695295
milla.pulska(at)samediggi.fi

Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.

Sämitigge kulá huolâtteijeid já ráđádâl Ruávinjaargâ kaavpugijn sämikielâ máttááttâsâst

/in , /by

Sämitigge kulá sämikielâuáppei huolâtteijeid vuossaargâ ehidist 23.8. tilálâšvuođâst, mii uárnejuvvoo káidusin. Virgáliih ráđádâlmeh Ruávinjaargâ čuovviittâstoimáin älgih majebaargâ. Huolâ tovâtteh eromâšávt sämikielâi máttááttâsorniistâlmeh taan škovlâive. Kaavpug siirdij iänááš uási sämikielâi máttááttâsâst uáppei pááikán máttááttemnáál káidusohtâvuođâiguin eidusii škovlâpeeivi maŋa.

– Tile lii huolâstuttee, tastko máttááttâsorniistâlmeh iä västid mii uáinu máttááttâs laavâmiäldásâšvuođâst, ovdâsvástádâs jyehimist olmânáál iäge šiev pedagogisii olášutmist, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.  – Maaŋgah huolâstum huolâtteijeeh láá váldám mijjân ohtâvuođâ já táttum Sämitiggeest iše vâi tile puárrán. Tile oro lemin vaigâd maŋgáid perruid já puáhtá poollâđ, ete Ruávinjaargâ sämikielâmáttááttâs positiivlâš ovdedempargo skemmâšuvá.

Sämitigge lii povdim uáppei huolâtteijeid ávus kuullâmtilálâšvuotân, mast tot haalijd karttiđ tile nuuvt maaŋgâ uáinust ko máhđulâš. Juuso lii eromâš ilolâš sämikielâi uáppeemere čielgâ lassaanmist já majemui iivij ovdedempargoost Ruávinjaargâst.

Värisaavâjođetteijee Anni Koivisto ana, ete Ruávinjaargâ tile valdâl sämikielâ já sämikielâlii máttááttâs hiäjus sajattuv lahâasâttem já ruttâdem ooleest päikkikuávlu kieldâi ulguubeln. – Sämitigge lii porgâm korrâsávt tile pyeredem oovdân já mij vyerdip tääl ennuv eenâb ko ovdebij iivij ääigi. Máttááttâs- já kulttuurministeriö asâttem sämimáttááttâs ovdedempargojuávkku kuođij kiđđuv sii oovdânpyehtim já nelji sierânâsčielgiittâs máttááttâs pyeredem várás já ei. ton finnim pisovâžžân oles enâmist.

Tavesämikielâ uáppeemeeri lii vuáđumáttááttâsâst lasanâm oovdeb luuhâmivveest maŋgáin luvvijn já lii tääl suullân 100 uápped. Kaavpug lii pálkkááttâm tavesämikielâ máttáátteijee, mutâ anarâš- já nuorttâlâškielâ máttááttâs tot uástá Ucjuv kieldâ já Sämitige ohtsii káidusmáttááttâshaavâst.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso, saavâjođetteijee  
040 687 3394, tuomas.juuso@samediggi.fi

 Anni Koivisto, I värisaavâjođetteijee
040 415 5969, anni.koivisto@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari, škovlimčällee
040 767 3101, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Škovlim- já oppâmateriaalääših Sämitiggeest

Uuđâs 15.4.2021 MKM pargojuávhu pargo valmâštuumist

Muu kulttuurpiirâs já -ärbi -oppâmaterial lii almostum

/in , , /by

Maid noomah muštâleh aldapirrâsist?

Lii-uv päikki kiävtust, veik tast iä oinuu kevttim luodah?

Magareh jienah aldapirrâsist kullojeh?

Muu kulttuurpiirâs já –ärbi lii máttááttâsmaterial, mon ulmen lii laiđiđ uáppeid sämmilii kulttuuráárbán já jieškote-uvlágán kulttuurpirrâsijd. Material siskeeld kuttâ (6) sierâ vijđosii hárjuttâs sämmilii kulttuuräärbi já kulttuurpirrâs ibbeerdmân ja oppâmân. Almostittem ulmen lii movtijdittiđ máttáátteijeid sehe šoddâdeijeid väldiđ kulttuurärbi- já kulttuurpirâsšoddâdem máttááttâs uássin. Máttááttâsmateriaaláin puáhtá ávhástâllâđ sierâlágán máttááttâsjuávhuiguin já heiviittiđ älkkeht meiddei arâšoddâdem tâi kielâpiervâltooimâ uássin.

Material lii rahtum ohtsâšpargoost Suomâ Kulttuutärbipajaskeessim servijn, Sämitige škovlim- já oppâmaterialtoimâttuváin, Säämi máttááttâskuávdáá Arktisâš pedagogiik II -hahhuin já Sämimuseo Siidain. Material láá toimâttâm Marita Aikio, Unni Länsman, Eija Ojanlatva, Miina Seurujärvi, Jaakko Tuominen já Anna Väänänen.

Material lii nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielân Kulttuurin vuosikello -siijđoin!
Siijđoin lii meid material suomâkielâlâš kietâčaalâ pdf-häämist.

Tiervâpuáttim ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferensân!

/in , /by

Äigi: 26.8.2021 Suomâ ääigi tijme 9.00-15.00

Saje: Zoom

Konferens lii nuuvtá já áávus puoh säminuoráid. Mij jyehip almottâttâm ulmuid pargopaajijd já viggâp väldiđ tuoivuid huámášumân. Konferensist lii simultaantulkkum. Puoh uásálisteid vuolgâttep kovetaaiđâr Arsi Keva hammim t-pääiđi.

Konferens teeman lii šoŋŋâdâhnubástus. Šoŋŋâdâhnubástus vaaigut korrâsumosávt arktisâš algâaalmugáid.  Säminuorah láá eromâšávt huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâst sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já sämikulttuurân. Konferens uássin säminuorah hämmejeh ohtsii šoŋŋâdâhnubástus vuástásii uáinu já vuávájeh toos toimâmaalijd.

Säämi parlamentaarlii rääđi vuálásâš nuorâirääđi uárnee jyehi nube ive ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferens. Konferens uárnejuvvoo ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigij nuorâi tuáimeiguin. Konferens váldu-uárnejeijee lii Sämitige nuorâirääđi.

Almottâttâm ovdil 25.8.2021 tijme 12.00: https://link.webropolsurveys.com/S/6985FB61DC299178

Povdiittâs

Ohjelm

9.00 Algâttem

9.15 Sahâvuáru: Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalo

9.30 Sahâvuáru: Nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvi

9.45 Sahâvuáru: Pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkonen

10.00 Pargopääjih

1. Youth4Nature: Mobilising Youth to Lead for Nature and Climate,Storytelling
Kielâ: eŋgâlâškielâ

2. Emmi Nuorgam: Sosiaallâš media já vaiguttem
Kielâ: suomâkielâ

3. Pauliina Feodoroff: Šoŋŋâdâhaktivism Säämi
Kielâ: eŋgâlâškielâ

12.00 Purâdempuddâ

12.45 Sahâvuáru: Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juuso

13.00 Almosciälkkámuš-pargopääjih juávhui mield

14.14 Čuákánkiäsu

15.00 Lopâttem

Lasetiäđuh:

proojeektpargee Milla Pulska
puh.  0406695295
milla.pulska(at)samediggi.fi

Sämikielâi káidusuáppei meeri lassaan – Anni-Sofia Niittyvuopio algâttij hahâkoordinaattorin

/in , /by

Sämikielâi káidusmáttááttâshaavâ niäljád luuhâmihe vuálgá joton vuossaargâ 16.8. Luuhâmive 2021–2022 haavâst uáppih 104 uápped 30 kieldâst pirrâ Suomâ. Anarâškielâ uáppeeh láá 34, nuorttâlâškielâ 19 já tavesämikielâ 52. Koordinaattorin, kote hoittáá ohtâvuođâid škovláid, lii algâttâm Sämitige pargee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Uđđâ škovlâihe vuolgij joton haavâ vuávámpeeivijn Oulust porgemáánu 5.-6. peeivi. Kooveest Anni-Sofia Niittyvuopio, Henna Aikio, Hanna Helander, Satu Pieski, Ulla Aikio-Puoskari já Joni Saijets.

Haavâ máttáátteijen pargeh Sirkka Sanila (nuorttâlâškielâ), Henna Aikio (anarâškielâ), Joni Saijets (tavesämikielâ eenikiellân) já Satu Pieski (tavesämikielâ nubben kiellân). Satu Pieski sirdâšuvá neelji mánuppajan proojeekthoovdâ paargon, ko Hanna Helanderist lii virgerijjâ.

– Haavâst lii suotâs porgâđ, tastko tast lii šoddâm šiev pargosiärvus tast peerusthánnáá, ete mij aassâp kukken nubijnân, máttáátteijeeh eteh. – Máttááttâs adeluvvoo Teams-pirrâsist, te mij pyehtip jieččân ´máttáátteijeevisteest´ jyehiđ sehe huolâid já mättim.

Sirkka Sanila máttát Tukholmast, Joni Saijets jottee sämmilâš täävi mield jo-uv pääihist teikkâ tobbeen, kost lii jotemin, Henna Aikio já Satu Pieski Oulust. Máttáátteijei já hahâpargei uđđâ luuhâmihe vuolgij joton ohtsijn vuávámpeeivijn Oulust porgemáánu aalgâst.

Oovtâstpargoost Laapi ollâopâttuv ADVOST-havváin valmâštâlloo káidusmáttááttâs kietâkirje. Deanuleagis sámástit -havváin valmâštâllojeh kyelipiivdon lohtâseijee máttááttâsvideoh já haavâst finnee meid uáppei huolâtteijeid já virgeomâháid čuosâttum kielâravvim.

Máttáátteijeeh jo vyerdih uáppei teivâm. – Uáppei motivaatio já moovtâ puáhtá aiccâđ meid ruuvdu čoođâ. Lii tuođâi suotâs uáiniđ, maht uáppeeh pirrâ Suomâ sierâ škoovlâin tuáimih oovtâst jieijâs káidusjuávhuin já čonâdâteh kielâ oppâmân, máttáátteijee Henna Aikio iätá.

Lasetiäđuh:

Hanna Helander, hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Anni-Sofia Niittyvuopio, anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi

Satu Pieski, satu.pieski@edu.utsjoki.fi

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.samediggi.fi/toima/skovlim-ja-oppamateriaal/?lang=an