Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.-30.7.
Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.- 30.7.2021 gaskasaš áigge.
Sámediggi sávvá buori geasi buohkaide!
Suoma árktalaš politihka strategiija almmustahtton – sámiid oassálastin árktalaš oktasašbargui lea dehálaš
Árktalaš politihka strategiija lea válmmaštallon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusa prográmma mielde árktalaš oktasašbarggu nannema várás. Strategiija mielde buot ekonomalaš doaimmas árktalaš guovllus vuhtii váldojit luonddu máŋggahámatvuohta ja guoddinnákca, dálkkádat ja birassuodjaleapmi, suvdilis ovdáneami prinsihpat, guovllu olbmuid buresveadjin, osolašvuohta ja eamiálbmogiid vuoigatvuođat.
Strategiija linnjáda Suoma árktalaš politihka guovddáš ulbmiliid árktalaš guovllus jagi 2030 rádjai ja čohkke oktii deháleamos váldodeattuhussurggiid ulbmiliid juksama várás. Strategiija mielde Suopma háliida ain ovddidit eamiálbmogiid oassálastinvejolašvuođaid árktalaš oktasašbarggus ja sámiid oassálastin Suoma árktalaš oktasašbargui ja árktalaš politihkkii lea dehálaš oassi oppalašvuođas.
Strategiijas prioriserejuvvojit čuovvovaš váldodeattuhussuorggit:
- Dálkkádatnuppástusa goahcan ja dasa vuogáiduvvan
- Olbmot, guovllu buresveadjima ovddideapmi ja eamiálbmot sámiid vuoigatvuođat
- Árktalaš čehppodat, ealáhusat ja alladási dutkan
- Infrastruktuvra ja logistihkka
– Háliidan giitit buorre dialogas ja oktasašbarggus mii leamaš strategiija válmmaštallamis. Sámediggi lea ráđđádallamiin deattuhan ee eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid nannema ja friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama prinsihpa (free, prior and informed consent, FPIC) dehálašvuođa. Oainnán, ahte lávga oktasašbarggu bokte ulbmiliid sáhttá juksat, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
– Strategiijas leat sámiid dáfus máŋggat dehálaš girjemat ja dain oktan áššin sáhttá bajidit sámiid dálkkádatráđi. Eamiálbmogat vásihit vuosttasin dálkkádatnuppástusa ja dan váikkuhusaid, ja leage dehálaš, ahte sámiid árbevirolaš diehtu váldojuvvo árktalaš guovllu ovddideami ja dálkkádatnuppástusbarggu diehtovuođu oassin, joatká Juuso.
Sámiid guoski girjemat gávdnojit sierra váldodeattuhussurggiin. Konkrehtalaš doaibman ulbmiliid juksama várás vuođđuduvvo sámiid dálkkádatráđđi, mii ovddida sámiid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima dálkkádatpolitihkkii laktáseaddji mearrádusbargamis. Árktalaš biebmosihkkarvuohta ovddiduvvo nu ahte sihkkarasto báikkálaš ealáhusaid joatkašuvvan, erenomážit boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid oasil.
Evttohusas sámiid dálkkádatnuppástusa vuogáiduvvanprográmma ráhkadeamis čielggaduvvojit ja ovddiduvvojit luondduriggodagaid ja suodjalanguovlluid geavaheami oktasašbargomekanismmat ovttas sámiiguin.
Lassin bargu rádjaeastagiid eret váldima várás ja rádjaoktasašbarggu nannema várás jotkojuvvo, sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa jotkojuvvo nu ahte fállojuvvojit kommišuvdnii buorit doaibmaneavttut, sámegielat ja sámegielaid oahpahus sihke giellabeassedoaibma nannejuvvojit ja eamiálbmogiid riikkaidgaskasaš guoibmáivuohta nannejuvvo árbevirolaš kulturalbmonemiid ja árbedieđu suodjaleami várás.
Ságajođiheaddji Juuso lea erenomáš duhtavaš, ahte Suoma árktalaš politihka strategiija almmustahtto dál maiddái buot golmmain sámegielain.
Strategiija ulbmiliid ollašuvvan eaktuda jotkkolaš čuovvuma. Árktalaš vástuvirgeolbmuid bargojoavku ráhkada jahkásaččat deahtta analysa strategiija ulbmiliin ja juohke váldodeattuhussuorggi doaibmabijuid ollašuvvamis.
Oahpásmuva Suoma árktalaš politihka strategiijai:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245
Stáhtaráđi kansliija dieđáhus: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa
Govva: Ville Fofonoff
Lassidieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Inka Saara Arttijeff
Riikkaidgaskasaš áššiid čálli
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi
Sámediggi almmuha ohcan láhkai oahppamateriálaplánejeaddji virggi
Sámediggi almmuha ohcan láhkai oahppamateriálaplánejeaddji virggi. Sámedikkis barget máŋga oahppamateriálaplánejeaddji, geaid barggut leat meroštallojuvvon Sámedikki bargoortnega 41 §:s. Oahppamateriálaplánejeaddjiid bargun leat ee. fuolahit ovttasbarggus oahppamateriálačálliin oahppamateriálaprošeavttaid ollašuhttimis, vástidit anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat oahppamateriálaid doaimmaheamis (dahkkivuoigatvuođa-, govvaráhkadan- ja eará soahpamušaid válmmaštallan, divvundárkkistusat, prentenáššit nugo fálaldagat ja materiála sádden prentehussii sihke máhccun- ja jorgalanbarggut), fuolahit oahppamateriálaid guoski dieđiheamis, Sámedikki oahppamateriálačájáhusas ja -arkiivvas. Oahppamateriálaplánejeaddji barggus, mii dál ohcan láhkai, eaktuduvvojit erenomážit sámegiela dáidu, oahppamateriálaid gráfalaš hábmema ja maiddái digitálalaš materiálaid plánema ja teknihkalaš ollašuhttima máhttin.
Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Virggi ceavzilis dikšun eaktuda heivvolaš allaskuvladutkosa, skuvlenáššiid ja hálddahuslaš bargguid dovdama ja buriid ovttasbargo- ja gulahallandáidduid.
Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2 597,07 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde ahkelasit ja 24 % sámeguovllu lassi. Virgi devdojuvvo 1.9.2021 rájes ja virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 20.7.2021 rádjái čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?002b0256
Lassedieđuid addiba skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 ja oahppamateriálačálli Petra Kuuva 010 839 3115. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 21.6.2021 Sámediggi
Sámediggi ordne infodilálašvuođa auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa birra 29.6.2021
Sámediggi lágida infodilálašvuođa auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa birra 29.6.2021 dmu 14.00-14.45 gáiddusoktavuođain. Dilálašvuođas muitaluvvo mii dutkkus lea ja man láhkai dasa sáhttá ráhkkanit. Ieš dutkosii almmuheapmi lea borgemánus. Infodilálašvuođas dutkosa birra muitala gielladorvočálli Anne Kirste Aikio. Infodilálašvuohta lea dárkkuhuvvon buohkaide, geat leat beroštuvvan dutkosis.
Oahpahusráđđehusa hálddašan auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus ordnejuvvo čuovvovaš geardde skábmamánus 2021. Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa sáhttá čađahit Suomas hállon buot sámegielain ja dat lea virggálaš duođaštus jorgaleaddji ámmátdáiddus. Dutkosa sisdoalus sáhtát lohkat dárkilabbot oahpahusráđđehusa siidduin: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat
Auktoriserejuvvon jorgaleaddjidutkkus lea maid gelbbolašvuođagáibádussan Sámedikki jorgaleaddji virgái, nu mo lea meroštallojuvvon Sámedikkis addon ásahusas.
Sámediggi lágida maŋŋelabbos čakčat sierra ráhkkanandilálašvuođa dutkosis.
Buohkaide rabas infodilálašvuohta ordnejuvvo gáiddusoktavuođain Microsoft Teams bakte čujuhusas: https://urly.fi/25YW
Lassidieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio:
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124
Sámediggi almmuha ohcan láhkai láhkačálli virggi
Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin Sámedikki hálddahusas. Virgi lea dárkkuhus deavdit 1.10.2021 rájes. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 25 §:a mielde.
Sámedikkis bohtet leat 1.1.2022 rájes guokte láhkačálli virggi, man dihtii bargguid ođđasit ordnen lea jođus ja dál ohcan láhkai almmuhuvvon virgái sáhttet boahttevuođas gullat maiddái hoavdabarggut. Sámediggeásahusa (1727/95) mieldásaš gelbbolašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus (bajit allaskuvladutkkus) ja sámiid guoski vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš sihke sámegiela dáidu. Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit maiddái sámekultuvrra ja hálddahuslaš bargguid bures dovdan, buorre ruoŧa/dárogiela ja eaŋgalsgiela máhttu, buorre streassagierdannákca sihke olbmo heivvolašvuohta hoavdabargguide.Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III/I mielde (vuođđobálká 3194,73 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde mearrašuvvan ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 % sámeguovllu lassi.
Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 19.7.2021 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c
Lassidieđuid addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. +358407262688 dahje pia.ruotsala(at)samediggi.fi. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi
18.6.2021 Sámediggi
Govva: Ville FofonoffSágajođiheaddji Juuso: Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci mearrádus suodjalit boares vuovddi čájeha, ahte vuovdečuohppamiidda leat molssaeavttut
Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci suodjala 700 hektára boares vuovddi Muttošjávrri bálgosa viidodagas. Birasministeriija mieđihii jahki dassái 20 miljovnna euro lassimearreruđa Davvi-Suoma vuvddiid eaktodáhtolaš suodjaleapmái.
Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso lea duhtavaš Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci mearrádussii suodjalit boares vuovddi, ja sávvá lihku oassebeliide ráđđádallamiid bohtosis. – Anán dán buorre ovdamearkan das, man láhkai oktasašmehciin lea vejolašvuohta ohcat vuovdečuohppamiidda molssaevttolaš boahtogálduid. Guoskevaš mearrádus doaibmá maiddái buorre ovdamearkan vuvddiid suodjaleapmái viidásabbotge ja eará oktasašmehciide, lohká Juuso.
Suoma ráđđehus mieđihii jahki dassái 20 miljovnna euro lassimearreruđa Davvi-Suoma boares vuvddiid suodjaleapmái. Lassimearreruhta lea geavahusas jagi 2022 loahpa rádjai Lappi, Davvebađaeatnama ja Kainuu EJB-guovddážiid viidodagas. Mearreruđa dárkkuhussan lea buoridit luonddusuodjalanguovlluid oktilašvuođa, čavddisvuođa ja suvdilvuođa rievdi diliin.
II várreságajođiheaddji Leo Aikio sávvá, ahte dát suodjalanfidnu lea easkka álgu ja Davvi-Suoma boares vuvddiid suodjaleapmái gávdno ruhtadeapmi maiddái boahttevuođas. – Lea buorre, ahte bálggus ja oktasašmeahcci besse soahpamuššii, mas lea ávki goappaš oassebeallái. Priváhta vuovdeeaiggádiidda dárkkuhuvvon buhtadusat suodjaleamis movttiidahttet fuobmát vuvddiid mearkkašumi sámekultuvrra geavahusas ja maiddái luonddu máŋggahámatvuođa sihkkarastin, dadjá Aikio.
– Dákkár mearrádusat veahkehit Suoma doallat gitta dálkkádaga guoski figgamušain. Sullasaš ruhtadanmekanismmaid nannen sáhttá boahttevuođas máksit iežas máŋggageardásaččat ruovttoluotta, joatká Aikio.
Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci suodjalanbáiki lea Muttošjávrri bálgosa dálveguohtoneatnamiin. Muttošjávrri bálggus ja Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci leat leamaš oktavuođas Sámediggái ja bivdán Sámedikki doarjut áššis ja váikkuhit dan ovdáneapmái. Sámediggi lea aktiivvalaččat ovddidan ášši birasministeriija bokte ja ovdanbuktán iežas doarjaga suodjalandárkkuhussii.
– Lean erenomáš duhtavaš oktasašbargui biras- ja dálkkádatministtar Mikkosiin. Lassimearreruhta lea dahkan vejolažžan sámeguovllus seammá sullasaš priváhtavuvddiid suodjaleami, maid METSO-prográmma Mátta-Suoma priváhtavuvddiin lea bargan juo guhká. Mii háliidit giitit ministara ja ministeriija das, ahte ságastallamiin lea háliiduvvon ohccot čoavddus áššái, lohká vel Juuso.
Govva: Ville Fofonoff
Lassidieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi
Goahkka Sajosii
Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš. Sajos lea máŋggakultuvrralašvuođa gávnnadanbáiki, dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.
Mii ohcat Sajosa kafea – restoráŋŋa Čaijui bargui fitnodatvuoiŋŋalaš, iešheanalaš, positiivvalaš, njuovžilis sihke ámmátdáiddolaš goahka, geas leat buorit gulahallandáiddut ja streassagierdannákca, mearreáigásaš bargogaskavuhtii 31.12.2021 rádjái.
Bargogaskavuohta álgá nu jođánit go vejolaš, soahpamuša mielde.
Máŋggabealálaš bargguide gullet lunšša ja vitriidnabuktagiid ráhkadeapmi, čoahkkinguossoheamit, áššehasbálvaleapmi, grossagávpediŋgomiid dikšun, lihtiid, rusttegiid ja gievkkanlanjaid buhtisin doallan sihke restoráŋŋa eará normála barggut.
Ohcciin mii sávvat bargui heivvolaš skuvlenduogáža, doarvái guhkes bargovásáhusa vástideaddji bargguin sihke hygieniija- ja alkoholapássa. Barggus dárbbaša beaivválaččat suomagiela, eaŋgalasgiela ja sámegiela. Bargoáigi lea dábálaččat árgabeivviin 9-17.
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja ovdun sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Sámekultuvrra dovdamuš veahkeha barggu ceavzilis dikšumis.
Mii fállat dutnje iehčanas ja máŋggabealálaš barggu sihke somás mielbargiid joavkku du doarjjan. Restoráŋŋabargi bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (1879,22/mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde ahkelasit.
Lassedieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm 14.6. dmu 10-11 ja 18.6. dmu 12-13. telefonnummiris 050 3641378.
Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá sáddet čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?2ecdb9da maŋimuštá 18.6.2021 rádjai. Báiki devdojuvvo dalán go heivvolaš bargi gávdno.
Lassedieđut Sajosa ja Sámedikki birra neahttasiidduin www.sajos.fi ja www.samediggi.fi
Neahttasátta sámediggelága nuppástusas lea geahččanláhkái
Neahttasáddagis Sámedikki evttohusa vuođul nammaduvvon sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahttu Anni Koivisto vástidit gažaldagaide sámediggelága nuppástusa birra.
Nettisáddaga sáhttá geahččat maiddái suomagillii: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q
Loga lasi sámediggelága nuppástusas:
https://www.samediggi.fi/samediggelaga-rievdadeapmi/?lang=dav
Luossabivdoráddjehusaid livčče galgan ráđđádallat ollislaččat vuoiggalažžan
Suopma ja Norga sohpe cuoŋománus Deanu luossabivdogildosis bivdobaji 2021 áigái. Norgga stuorradiggi lea 25.5.2021 mearridan, ahte bivdobaji 2021 guoski mohkkefierbmegielddus šluhttejuvvo Finnmárkku rittus. Sámediggi ii ane mearrádusa vuoiggalažžan dilis, mas Deatnogátti sámiin lea gildojuvvon juoba borranguoli bivdin.
– Leat leamaš oktavuođas eana- ja meahccedoalloministeriijai ja bivdán čilgehusa Norgga mearrádusa birra. Suopma livčče galgan fuolahit Norggain gevvon ráđđádallamiin das, ahte bivdogáržžideamit nu Deanus go mearraviidodagas leat ollislaččat vuoiggalaččat. Norgga mearrádus váikkuha mearkkašahtti láhkai sámiid dovdamuššii vuoiggalašvuođas, go Deatnogátti olbmuin gildojuvvui luossabivddu dievasgildosiin vejolašvuohta bivdit borranguolige, ja dál gáržžidandoaimmat goittotge burgojuvvojit mearraviidodagas, lohká I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.
– Norgga mearrádusas leat negatiivvalaš váikkuhusat nu Deanu go Njávdánjoga lussii. Luossabivdodeaddu Njávdánjohnjálmmis lassána mearrádusa dihtii dovdomassii ja dat lea áittan Njávdánjoga luossanállái. Norgga mearrádus lea stuorra beahttašupmi, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.
Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallamiin sohppui cuoŋománus, ahte ráddjenviidodahkii gullet Deanu váldooalli, Deanu oalgejogat, Deanuvuotna ja maiddái mearraviidodat mii lea vuotnanjálmmis, viidát njealje gieldda viidosaš guovllus. Gielddus guoská sihke luosa lustabivddu ja luossabivddu njaŋggofirpmiin ded. Deanu luossabivddu dievasgielddus lea vuođustallon dainna, ahte ráfáidahttin guoská oppa guovllu, gos luossa fidnejuvvo sállašin.
Sámediggi lea ovdalis dieđihan, ahte ii guottit Deanu luossabivddu dievasgildosa. Sámediggi atná dehálažžan, ahte luossabivdu ráddjejuvvo álgi bivdobaji áigge. Gáržžidemiid livčče galgan goittotge čujuhit guolásteapmái, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.
Ráddjehusaid duohken lea Deanu luossanáliid hedjonan dilli. Deanu čuovvun- ja dutkanjoavku almmustahtii álgojagis raportta Deanu luossanáliid dilis jagi 2020.
Govva: Anja Vest
Lassidieđut:
Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi
Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi
Mánnu fálla musihkkabottu fas neahtas!
Bures boahtin Sámi mánáidkulturguovddáža MUSIHKKABODDU #2 -dáhpáhussii nehttii 7.6.2021.
MUSIHKKABODDU almmuhuvvo neahtas go luopmu lea álgán skuvlamánáin. Mii ávvudit luomu, geasi ja friddjavuođa.
Dán giđa bottus leat mielde livđe-čeahppi Ánná Morottaja, Talent-gilvui oassalasti Mihku Laiti, nuortalaš musihkkar Anna Lumikivi, ođđa juoigi Laura Tapiola. Mielde leat maiddai Vuohču nieidda-guovttos beatnagiiguin.
Bottu gávnnat: www.samediggi.fi ja Facebook
SÁMI MÁNÁIDKULTURGUOVDDAŠ MÁNNU
Sámediggi