Sämitige čäällimkode puhelinkuávdáš lii kiddâ 1.-30.7.
Sämitige čäällimkode puhelinkuávdáš lii kiddâ 1.- 30.7.2021 koskâsâš ääigi.
Sämitigge tuáivut pyeri keesi puohháid!
Suomâ arktâsii politiik strategia almostittum – sämmilij uásálistem arktâsii oovtâstpaargon lii tehálâš
Arktâsii politiik strategia lii valmâštâllum uáiviminister Sannan Marin haldâttâsohjelm miäldásávt arktâsii oovtâstpargo nanodem várás. Strategia mield puoh ekonomâlii tooimâst arktâsii kuávlust váldojeh huámmášumán luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já kyeddimnahcâ, šoŋŋâdâh- já pirâssuojâlem, kilelis ovdánem prinsiipeh, kuávlu aalmug pyereestvaijeem, kuáskulâšvuotâ já algâaalmugij vuoigâdvuođah.
Strategia linjáá Suomâ arktâsii politiik tehálumosijd uulmijd arktâsii kuávlust ive 2030 räi já norá oohtân tehálumosijd tiäduttemčuosâttuvâid uulmij juksâmân. Strategia mield Suomâ haalijd ain pyerediđ algâaalmugij uásálistemmáhđulâšvuođâid arktâsii oovtâstpargoost já sämmilij uásálistem Suomâ arktâsii oovtâstpaargon já arktâsii politiikân lii tehálâš uási ubâlâšvuođâ.
Strategiast prioristeh čuávvoid tiäduttemčuosâttuvâid:
- Šoŋŋâdâhnubástus estim já toos vuáhádum
- Ässeeh, kuávlu pyereestvaijeem ovdedem já algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođah
- Arktâsâš mättim, iäláttâsah já alemuu kvaliteet tutkâmuš
- Infrastruktuur já logistiik
– Mun halijdâm kijtteđ ovdedeijee dialogist já oovtâstpargoost strategia valmâštâllâm ooleest. Sämitigge lii ráđádâlmijn tiäduttâm ei. algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi nanodem sehe rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš prinsiip (free, prior and informed consent, FPIC) tehálâšvuođâ. Mun anam, ete čovgâ oovtâstpargoin ulmeh láá juksâmnáál, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.
– Strategiast láá maaŋgah sämmilij tááhust teháliih kirjiimeh já tain ohtân puáhtá pajediđ oovdân sämmilij šoŋŋâdâhrääđi. Algâaalmugeh teivih vuossâmužžân šoŋŋâdâhnubástus já ton vaikuttâsâid, já lii-uv tehálâš, ete sämmilij ärbivuáválâš tiätu váldoo uássin arktâsii kuávlu ovdedem já šoŋŋâdâhnubástuspargo tiätuvuáđu, juátká Juuso.
Sämmiláid kyeskee kirjiimeh láá jieškote-uv tiäduttemčuosâttuvâin. Konkreetlâš toimân uulmij juksâmân vuáđuduvvoo sämmilij šoŋŋâdâhrääđi, mii oovded sämmilij ärbivuáválii tiäđu huámmášumán väldim šoŋŋâdâhpolitiikân lohtâseijee miärádâstohâmist. Arktâsâš piämmutorvo ovdeduvvoo turviimáin páihálij iäláttâsâi jotkum, eromâšávt puásuituálu já eres ärbivuáválij iäláttâsâi uásild.
Iävtuttâs sämmilij šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm rähtimist selvâttuvvoo já luánduriggoduvâi já suojâlemkuávlui kevttim oovtâstpargomekanismeh ovdeduvvojeh oovtâst sämmilijguin.
Toos lasseen juátkih pargo räjiestui meddâlistmân já räjioovtâstpargo naanoodmân, juátkih sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees falâmáin komission šiev toimâhinnáid, nanodeh sämikielâlii já sämikielâi máttááttâs sehe kielâpiervâltooimâ já nanodeh algâaalmugij aalmugijkoskâsijd kyeimivuođâid vâi pasteh suojâliđ ärbivuáválijd kulttuurolgospyehtimijd já ärbitiäđu.
Saavâjođetteijee Juuso lii eromâš tuđâvâš, ete Suomâ arktâlii politiik strategia almostittoo tääl meid puoh kuulmâ sämikielân.
Strategia uulmij olášume váátá oovtmanolii čuávvum. Arktâsii ovdâsvástádâsvirgeulmui pargojuávkku pyevtit uánihis analyys jyehi ive strategia uulmijn já jyehi tiäduttemčuosâttuv tooimâi olášuumeest.
Uáppáásm Suomâ arktâsii politiik strategian:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245
Staatârääđi kanslia tiäđáttâs: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa
Kove: Ville Fofonoff
Lasetiäđuh:
Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi
Sämitigge almoot uuccâmnáál oppâmaterialvuávájeijee virge
Sämitigge almoot uuccâmnáál oppâmaterialvuávájeijee virge. Sämitiggeest pargeh maaŋgah oppâmaterialvuávájeijeeh, kiäi pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornig 41 §:st. Oppâmaterialvuávájeijei pargon lii ovdâmerkkân huolâttiđ oovtâst oppâmaterialčällein oppâmaterialprojektij olášutmist, västidiđ anarâš-, nuorttâlâš- já orjâlâškielâlâš oppâmaterial toimâttempargoost (tahheevuoigâdvuotâ-, kuvvim- já eres sopâmušâi valmâštâllâm, tivvoomtäärhistmeh, teddilmân labdaseijee ääših tegu falâlduvah já material vuolgâttem teddilmân sehe tuáijim- já jurgâlempargoh), anneeđ huolâ oppâmaterialsyergi tieđeetmist, Sämitige oppâmaterialčáitálduvâst já arkkâduvâst. Oppâmaterialvuávájeijee pargoost, mii eidu tääl lii uuccâmnáál, váttoo eromâšávt sämikielâ, oppâmaterial graafâlâš vuávám sehe digitaallâš materialij vuávám já teknisâš olášuttem máttu.
Asâttâsân vuáđuduvvee tohálâšvuotâvátámâš lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá hiäivulii ollâškovlâtotkos, škovlimaašij já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid.
Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV mield (vuáđupälkki losijttáá 2597,07 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield hárjánemlaseh sehe 24 % sämikuávlu lase. Virge tiävdoo 1.9.2021 rääjist já virge tevdimist nuávditteh kuuđâ mánuppaje keččâlemääigi.
Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 20.7.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?002b0256
Lasetiäđuid adelává škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 já oppâmateriaalčällee Petra Kuuva 010 839 3119. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
Anarist 21.6.2021 Sämitigge
Sämitigge uárnee infotilálâšvuođâ auktorisistum jurgâleijee totkosist 29.6.2021
Sämitigge uárnee infotilálâšvuođâ auktorisistum jurgâleijee totkosist 29.6.2021 tme. 14.00-14.45 káidusohtâvuođâiguin. Tilálâšvuođâst eellip čoođâ, ete mii tođhos lii já maht toos puáhtá ráhtádâttâđ. Jieš totkosân almottâttâm lii porgemáánust 2021. Infotilálâšvuođâst totkosist muštâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio. Infotilálâšvuotâ lii tárguttum puohháid, kiäh láá perustum totkosist.
Máttááttâshaldâttâs haldâšem auktorisistum jurgâleijee totkos uárnejuvvoo čuávuváá keerdi skammâmáánust 2021. Auktorisistum jurgâleijee tođhos puáhtá čođâldittiđ puoh Suomâst sarnum sämikielân já tot lii virgálâš tuođâštus jurgâleijee áámmáttááiđust. Totkos siskáldâsâst puáhtá luuhâđ tärhibeht máttááttâshaldâttâs siijđoin: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat.
Auktorisistum jurgâleijee tođhos lii meid tohálâšvuotâvátámâššân Sämitige jurgâleijei viirgán Sämitiggeest adelum asâttâs mield.
Sämitigge uárnee maŋeláá čohčuv sierâ ráhtádâttâmtilálâšvuođâ totkosân.
Puohháid ávus infotilálâšvuotâ ornijduvvoo káidusohtâvuođâiguin Microsoft Teams peht čujottâsâst: https://urly.fi/25YW
Lasetiäđuid addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio:
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124
Sämitigge almoot uuccâmnáál lahâčällee virge
Lahâčällee váldupargon lii toimâđ sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee aašij valmâštâllen já oovdânpyehten Sämitige haldâttuvâst. Virge lii tárguttâs tevdiđ 1.10.2021 rääjist. Pargoh miärášuveh Sämitige pargo-oornig 25 § mield.
Sämitiggeest láá 1.1.2022 rääjist kyehti lahâčällee virge já tondiet pargoh uárnejuvvojeh tääl uđđâsist. Tääl uuccâmnáál viirgán puáhtá puátteevuođâst kulluđ meid hovdâpargoid. Sämitiggeasâttâs (1727/95) miäldásâš tohálâšvuotâvátámâššân lii riehtitiettuu kandidaat tođhos (aaleeb ollâškovlâtođhos) já sämmiláid kyeskee riävtálij aašij tubdâm sehe sämikielâ táiđu. Virge miänástuvvee hoittám iššeed lasseen šiev sämikulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm, šiev ruotâ/tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu, naavcah porgâđ tedduu vyelni sehe persovnlâš hiäivulâšvuotâ hovdâpargoid. Virge tevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi III/I mield (vuáđupälkki 3194,73 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh hárjánemlaseh pargohárjánem mield sehe sämikuávlu porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.
Ucâmušah tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 19.7.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c
Lasetiäđuid addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358407262688 tâi pia.ruotsala(at)samediggi.fi Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
18.6.2021 Sämitigge
Kove: Ville FofonoffSaavâjođetteijee Juuso: Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci miärádâs suojâliđ puárisvyevdi čáittá, ete čuoppâmáid láá muulsâiävtuh
Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmecci suoijâl 700 hehtaarid puárisvyevdi Mudusjäävri palgâs kuávlust. Pirâsministeriö mieđettij ihe tassaaš 20 miljovn euro lasemeriruuđâ Tave-Suomâ meecij rijjâtátulii suoijâlmân.
Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso lii tuđâvâš Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci miärádâsân suojâliđ puárisvyevdi, já tuáivut uásipeelijd luho ráđádâlmij puátusist. – Mun anam taam šiev ovdâmerkkân tast, maht ohtsâšmeecijn lii máhđulâš uuccâđ vyevdičuoppâmáid muulsâiävtulijd puátukäldeid. Taat miärádâs tuáimá meid šiev ovdâmerkkân vuovdij suoijâlmân vijđásubbooht já eres ohtsâšmeccijd, iätá Juuso.
Suomâ haldâttâs mieđettij ihe tassaaš 20 miljovn euro lasemeriruuđâ Tave-Suomâ puárisvuovdij suoijâlmân. Lasemeriruttâ lii kiävtust ive 2022 loopâ räi Laapi, Tave-Poođâeennâm já Kainuu IJP-kuávdái kuávlust. Meriruuđâ tárguttâssân lii pyerediđ luándusuojâlemkuávlui ohtâlâsvuođâ, čapovuođâ já killeelvuođâ nubásmuvvee tiileest.
II värisaavâjođetteijee Leo Aikio tuáivu, ete suojâlemhaahâ lii eskân aalgâ já Tave-Suomâ puárisvuovdij suoijâlmân kávnoo ruttâdem meid puátteevuođâst. – Lii suotâs, ete paalgâs já ohtsâšmecci pessii sopâmušân, mii hiäđut kuohtuid uásipeelijd. Priivaat vyevdiomâsteijeid čujottum sajanmáávsuh suoijâlmist movtijditeh väldiđ huámmášumán vuovdij merhâšume sämikulttuur kiävtust sehe luándu maaŋgâhámásâšvuođâ torvejeijen, iätá Aikio.
– Tágáreh miärádâsah išedeh Suomâ pissoođ jieijâs šoŋŋâdâhuulmijn. Västideijee ruttâdemmekanismij turvim puáhtá puátteevuođâst mäksiđ jieijâs maaŋgâkiärdásávt maassâd, juátká Aikio.
Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci suojâlemčuosâttâh lii Mudusjäävri palgâs tälvikuáttumkuávlust. Mudusjäävri paalgâs já Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmecci láá lamaš ohtâvuođâst Sämitiigán já táttum Sämitige tuárjuđ ääšist já vaiguttiđ tom ovdánmân. Sämitigge lii aktiivlávt ovdedâm ääši pirâsministeriö peht já oovdânpuáhtám torjuus suojâlemuulmán.
– Mun lam eromâš tuđâvâš oovtâstpaargon pirâs- já šoŋŋâdâhminister Mikkosijn. Lasemeriruttâ lii toohâm sämikuávlust máhđulâžžân siämmáásullâsii priivaatmeecij suojâlem, ko maid METSO-ohjelm lii Maadâ-Suomâ priivaatmeecijn toohâm jo kuhháá. Mij halijdep kijtteđ minister já ministeriö tast, ete savâstâlmijn láá halijdâm čuávdusijd áášán, looppât Juuso.
Kove: Ville Fofonoff
Lasetiäđuh:
Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi
Kokkâ Sajosân
Aanaar markkânân Juvduujuv riidon huksejum säämi kulttuurkuávdáš Sajos lii Suomâ sämmilij haldâttuv já kulttuur kuávdáš. Sajos lii maaŋgâkulttuurlâšvuođâ kuáhtámsaje – tábáhtustáálu, kongreskuávdáš já čuákkimsaje.
Mij uuccâp Saijoos kähvi-raavâdviäsu Čaijun irâtteijeeluándulii, jiešráđálii, positiivlii, njyebžilis já áámmáttáiđulii sehe šiev vuáruvaikuttâstááiđuid omâsteijee já streesi kierdee kookâ meriáigásii pargokoskâvuotân 31.12.2021. räi. Pargokoskâvuotâ álgá nuuvt jotelávt ko máhđulâš, sopâmuš mield.
Maaŋgâpiälásâš pargo ana sistees peivimáállás já vitriinpyevtittâsâi rähtim, čuákkimfalâdem, äššigâspalvâlem, tukkutiilámij hoittám, liitij, piergâsij já kievkkântiilij putesin toollâm sehe eres raavâdviäsu almolijd pargoid.
Occein mij tuáivup paargon hiäivulii škovlimtuáváá, tuárvi kuhes pargohárjánem västideijee pargoin sehe hygienia- já alkoholpaasâ. Pargoost tarbâšuvvoo piäiválávt sämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. Pargoäigi lii iänááš argâpeeivij 9-17.
Tohálâšvuotâiähtun lii pargo vaattâm hiäivulâš škovlim já hiättun sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Sämikulttuur tubdâm iššeed pargo miänástuvvee hoittáámist.
Mij faallâp tunjin jiešráđálii já maaŋgâpiälálii pargo sehe hävskis juávhu tuu toorjân. Raavâdviäsupargee pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtääsi VI/II miäldásávt (1879,22/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.
Lasetiäđuid pargoost addel markkânistemhovdâ Katariina Guttorm 14.6. tme 10-11 já 18.6. tme 12-13 puhelinnumerist 050 3641378.
Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga vuolgâttiđ čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?2ecdb9da majemustáá 18.6.2021 räi. Toimâ tiävdoo tállân ko hiäivulâš olmooš kávnoo.
Lasetiäđuh Sajosist já Sämitiggeest láá nettisiijđoin www.sajos.fi já www.samediggi.fi
Nettivuolgâttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist lii keččâmnáál
Nettivuolgâttâsâst Sämitige iävtuttâs vuáđuld nomâttum sämitiggelahâtoimâkode jesâneh Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin já Kalle Varis sehe värijeessân Anni Koivisto västideh koččâmuššáid sämitiggelaavâ nubásmitmist.
Nettivuolgâttâs puáhtá keččâđ meid suomâkielân: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q
Luuvâ lase sämitiggelaavâ nubásmitmist:
https://www.samediggi.fi/samitiggelaava-nubasmittem/?lang=an
Luosâpivdemraijiittâsâid liččii kolgâm ráđádâllâđ ollásávt vuoigâlâžžân
Suomâ já Taažâ soppii cuáŋuimáánust Tiänu luosâ pivdemkiäldust pivdopaajeest 2021. Taažâ stuorrâtigge lii 25.5.2021 meridâm, ete keesih pivdopaje 2021 ruákkiviermi kiäldu maassâd Finnmark riddokuávlust. Sämitigge ij ane miärádâs vuoigâlâžžân tiileest, mast Tiänu kuávlu sämmilijn lii kieldum joba luosâpivdo päikkitáárbun.
– Mij lep lamaš ohtâvuođâst eennâm- já meccituáluministeriön já táttum čielgiittâs Taažâ miärádâsâst. Suomâ ličij kolgâm huolâttiđ ráđádâlmijn Taažáin tast, ete pivdoraijiittâsah nuuvt Tiänust ko meid merâkuávluin liččii ollásávt vuoigâliih. Taažâ miärádâs vaaigut merhâšitteht sämmilij feerimân vuoigâlâšvuođâst, ko Tiänu kuávlu ulmuin kieldii luosâpivdo oleskiäldu mield máhđulâšvuođâ ubâ päikkitárbupiivdon, já tääl kuittâg raččoh raijiittâstooimâid merâkuávlust, iätá I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.
– Taažâ miärádâs vaaigut negatiivlávt sehe Tiänu já Njiävđám luosân. Luosâpivdemteedâ Njiävđámjuv njäälmist stuáru miärádâs mield merhâšitteht já tot lii uhke Njiävđámjuv luosânáálán. Taažâ miärádâs lii hirmâd pettâšume, juátká Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.
Ráđádâlmijn Suomâ já Taažâ kooskâ soppii cuáŋuimáánust, ete raijimkuávlun kuleh Tiänujuv váldu-uáli, Tiänu uálgijuuvah, Tiänuvuonâ sehe merâkuávlu vuonâ ovdiibeln vijđes neelji kieldâ stuárusii kuávlust. Kiäldu kuáská sehe luosâ stággupiivdon já luosâpiivdon njáŋguviermijn. Tiänu luosâpivdo oleskiäldu láá vuáđustâllâm toin, ete rávhuiduttem kuáská oles kuávlun, mast luosâ tääl kodeh.
Sämitigge lii ovdil tieđettâm, ete tot ij kyeddit Tiänu luosâpivdo oleskiäldu. Sämitigge oonij tehálâžžân, ete räijejeh luosâpivdo taan pivdopaje. Raijiittâsâid liččii kuittâg kolgâm čuoccâđ piivdon, mii ij naavdâš vuáđulaavâ já aalmugijkoskâsij sopâmušâi syeje.
Raijiittâsâi tuáváást lii Tiänu luosânaalij hiäjusmum tile. Tiänu čuávvum- já tutkâmjuávkku almostitij algâivveest raapoort Tiänu luosânaalij tiileest ive 2020.
Lasetiäđuh:
Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi
Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
Mánnu fáálá muusikpuudâ vuod neetist!
Tiervâpuáttim Säämi párnáikulttuurkuávdáá MUSIIKPUDDÂ #2 tábáhtusân neetin 7.6.2021.
MUSIIKPUDDÂ almostittoo neetist ko luámu lii álgám škovlâpárnáin. Mij ávudep luámu, keesi já rijjâvuođâ.
Taan kiiđâ puudâst láá fáárust livđoo Ánná Morottaja, Talent-kišto uásálisteijee Mihku Laiti, nuorttâlâš musikkár Anna Lumikivi já uđđâ jyeigee Laura Tapiola. Fáárust meid Vuáču nieidâkyevtis pennuiguin.
Tun kaavnah muusikpuudâ: www.samediggi.fi já Facebook.
SÄÄMI PÁRNÁIKULTTUURKUÁVDÁŠ MÁNNU
Sämitigge