Katja Gauriloff, Sáárá Seipiharju ja Sunna Nousuniemi dáiddadáhpáhusa duopmárin – dáhpáhusa prográmma almmustahtton

Filbmabagadalli Katja Gauriloff, freelancer-doaimmaheaddji Sáárá Seipiharju ja filbmadahkki Sunna Nousuniemi leat duopmárin Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas, mii lágiduvvo boahtte maŋŋebárgga/disttaga 18.5.2021.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo gáiddusoktavuohtan diibmu 10.00 rájes. Dáhpáhusa rahpá Erke Eriksen musihkkaovdanbuktimiin. Dáhpáhusas loaiddastalli Ravggon čuojaha iežas ođđa musihka ja maiddái Talent Suomas lean ráppejeaddji Mihkku Laiti guossástallá sáddagis! Prográmma oainnát dárkileappot vuolábealde.

Ravggon-joavku lea dahkan ođđa skearru ovttas buvttadeaddji Duomis Heandaragain. Skearru lea loahppagieđahallanmuttus. Joavku čoaggana seammá čoakkádusain go ovdal, muhto musihkka lea rievdan akusttalut folk-pop –musihkas vehá groavvásut ja juoba geahččaladdan guvlui. Komposišuvnnat leat ožžon inspirašuvnna geađi čađa muittašemiin, persovnnalaš bánccardemiin ja fuopmášumiin sihke balus, mii dáhpáhuvvá lundui, go miige ii leat šat doarvái. Dán ovdanbuktima Ravggon čuojaha unnit čoakkádusain ja ovdanbuktá maiddái ođđa bihtáid, mat eai leat ovdal ovdabukton.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii vuordit badjel 300 máná ja nuora miehtá riikka ja dáhpáhusas oaidnit 38 video. Dasa lassin dáiddadáhpáhussii vuordit čuovvuid almmolaš Youtube-streamii, man liŋka juhkkojuvvo dáiddadáhpáhusa sosiála medias.

Dáhpáhus jođihuvvo golmma sámegillii. Dáhpáhusa jođihit nuortalašgillii Anna Lumikivi, anárašgillii Satu Aikio ja davvisámegillii Teija Kaartokallio.

 

Ohjelma tiistaina 18.5.

9.45 Linját rahpasit
10.00 Neahttadáhpáhusa prográmma álgá
Erke Eriksena musihkkaovdanbuktin
Sámi mánáid kulturguovddáža Mánnu video bohcco čorvviin
Vuosttaš videot
10.55 Oktasaš boddolášmmohallan
11.00 Ravggona ovdanbuktin
11.30 Boradanboddu – Sohkaršohka sketsat ja govat ovddit dáhpáhusain
12.30 Neahttadáhpáhusa prográmma joatkašuvvá
Guossin Mihkku Laiti
12.45 Loahppavideot
14.00 Bohtosiid almmusteapmi ja dáhpáhusa loahpaheapmi

Ohjelmaan voi tulla vielä muutoksia. Nähdään pian!

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 14.5.2021

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 14.5.2021.

Sámegielaid oahpaheaddjestudeanttat hárjehalle vuosttaš háve gáiddusoahpahusas – “Mun jáhkán, ahte dán vásáhusas lea ávki boahtteáigge”

Boahttevaš sámegielaid oahpaheaddjit leat vuosttaš háve čađahan oasi oahpaheaddjehárjehallamis gáiddusin Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttas. Oahpaheaddjehárjehallit leat leamašan anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielas. Oahpaheaddjehárjehallamat gullet Oulu universitehta Geabbilis allaskuvla -prošektii, mas skuvlejuvvojit sámegielat ávnnasoahpaheaddjit.

Oahpaheaddjehárjehallamis studeanttat leat oahpásnuvvan gáiddusoahpahusa pedagogihkkii ja didaktihkkii ja maiddái čiekŋudan iežaset máhtu digitála oahpahusreaidduid geavaheamis. Oahpaheaddjehárjehallit leat čuvvon gáiddusoahppodiimmuid ja maiddái doallan diimmuid ieža. Oahpaheapmái sii leat ožžon doarjaga ja láidema gáiddusprošeavtta oahpaheddjiin. – Oahpaheaddjehárjehallamis lean oahppan maiddái ieš, go hárjehallit leat geavahat duostilit iešguđegelágan digitála reaidduid iežaset oahpahusas, illuda láidesteaddji oahpaheaddji Satu Pieski.

– Gáiddusoahpahus lea boahtteáiggi oahpahusvuohki, muitala Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta prošeaktahoavda Hanna Helander.  – Lea fiinna ášši, ahte mii leat bastán hukset ođđa sámegiela oahpaheddjiide vejolašvuođa oahpásnuvvat gáiddusoahpahussii ja dan geavatlaš beliide juo sin studerenmuttus. Gáiddusoahpahusa dovdan lea dehálaš boahttevaš oahpaheddjiide.  

Maiddái Geabbilis allaskuvla -prošeavtta koordináhtor Tiina Mattanen oaidná, ahte ovttasbargu lea lihkostuvvan ja dat lea leamašan dehálaš. – Mii leat ožžon movttiidahtti máhcahaga sihke hárjehalliin ja oahpaheddjiin. Lean ilus, go mii beasaimet geahččaladdat ođđa vugiid čađahit oahpaheaddjehárjehallama.  

Boahttevaš davvisámegiela oahpaheaddji Máren-Elle Länsman lea duđavaš, go beasai hárjehallat gáiddusoahpahusas. – Háliidin beassat oaidnit ja geahččaladdat ieš, mo gáiddusin oahpahuvvo. Lei maiddái somá hárjehallat dakkár oahpaheaddji oahpus, gii lea juo guhkit áigge oahpahan gáiddusin. Mun jáhkán, ahte dán vásáhusas lea ávki boahtteáigge.

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavttas oahpahuvvojit dán lohkanjagi 17 ovda- ja vuođđoskuvlajoavkku ja golbma logahatjoavkku anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielas. Geabbilis allaskuvla -prošeavttas studerejit logenár oahpaheaddjestudeantta, ja sin pedagogalaš oahput joatkašuvvet dán jagi lohppii. Skuvlenprošeavtta skuvlejumiid ordnejit ovttasbarggus Oulu universitehta Giellagas-instituhta, bajásgeassindiehtagiid dieđagoddi ja Sámi oahpahusguovddáš. Sihke gáiddusoahpahus- ja skuvlenprošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Lassedieđut:

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta
Hanna Helander                                 
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi         
040 701 2094                                    

Geabbilis allaskuvla -prošeakta
Tiina Mattanen
tiina.mattanen(at)oulu.fi  
029 4483 451

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta
Unna-Maari Pulska 
unna.pulska(at)samediggi.fi 
040 614 5549

Kuvan edustalla lumen kuorruttamia koivun oksia, taustalla tunturi.

Doaibmagotti evttohus ovddidivččii sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama

Sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddi lea ožžon gárvvisin evttohusas láhkanuppástusain. Evttohusaid ulbmilin lea ovddidit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke buoridit sápmelaččaid gielas ja kultuvrras guoskevaš iešráđđema ja sámedikki doaibmangáibádusaid.

Doaibmagoddi evttoha smiehttamušainis, ahte sámedikki válgalogahallamii merkema gáibádusat ođasmahttojuvvojit ja válgalogahallan čohkkejuvvo ođđasit ođasmahtton kritearaid vuođul. Sápmelaččaid vuoigatvuođa eamiálbmogin ieš mearridit, gii lea sápmelaš, háliiduvvo nannejuvvot. Evttohuvvon nuppástusaid duogážin lea Suoma geatnegasvuohta oažžut sámediggelága soabalašvuhtii ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoskevaš oppalašsoahpamušain ja eastadit soahpamuša loavkašuhttimiid boahttevuođas.

Vuoigatvuođas jienastit sámedikki válggain guoskevaš meroštallama dahje 3 § evttohuvvo nuppástuhttit nu, ahte paragráfa giellakriteara viidánivččii njealját bulvii ja das váldojuvvošii eret nu gohčoduvvon lappalaščuokkis. Paragráfas livččii gažaldat namalassii vuoigatvuođas jienastit ja vuoigatvuođas vuolgit evttohassan sámedikki válggain iige das livččii meroštallan, gean galgá oppanassii atnit sápmelažžan. Njuolggadus vástida buorre muddui jagis 2017 paraferejuvvon davviriikalaš sámesoahpamuša mearrádusa sámedikki jienastanlogahallamis.

– Lea dehálaš johtilit divvut dáláš dili ja fuolahit das, ahte Suopma dorvvasta boahttevuođas dievaslaččat sápmelaččaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid, deattuha vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.

– ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea lea deattuhan Suoma leat geatnegas divvut dál lean olmmošvuoigatvuođaloavkašuhttima ja gudnejahttit sápmelaččaid siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođa. Dát lei maiddái doaibmagotti doaibmanaddin, ja lean ilolaš, ahte dat oidno loahppabohtosis dáhttun nannet sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa, cealká sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Smiehttamuššii gullet maiddái earát evttohusat. Sámedikki válggaid guoskevaš njuolggadusaid evttohit dárkkistit jienasteami álkidahttima dihtii sámeguovllus, gos leat guhkes mátkkiid. Doaibmagoddi evttoha ovdamearkka dihtii lihkadeaddji jienastanbáikki geavahussii váldima, ja ahte sámeguovllu gielddain livčče boahttevuođas eanet go okta jienastanbáiki.

Válgalogahallamii merkema guoskevaš ášši nuppástusohcan ođasmahttojuvvošii dan láhkai, ahte vuosttamuš aitosaš nuppástusohcandássin doaimmašii iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcanlávdegoddi. Dat doaimmašii sámedikki oktavuođas ja dat nammaduvvošii sámedikki evttohusas. Nuppástusohcanlávdegotti mearrádusain sáhtašii ohcat nuppástusa alimus hálddahusrievttis, jos dat mieđiha váiddalobi.

Njuolggadusa virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođas evttohuvvo ođasmahttot, vai Suopma deavddašii ON:id eamiálbmotjulggaštusas gáibiduvvon ja olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid dulkomis nannejuvvon prinsihpa eamiálbmogiid friddja ja dihtui vuođđuduvvan ovddalgihtii miehtamis (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Lassin sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis virgeoapmahaččaid doaimmain ásahuvvošii dárkileappot. Maiddái sámedikki doaibmaváldenjuolggadusa háliidit ovddidit ja lága ulbmilparagráfii lasihit čujuheami sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođas. Guoktečuođi vihttalogi jietnavuoigadahtton sápmelačča sáhtašedje boahttevuođas dahkat álgaga sámediggái dan bargguide gullevaš áššis.

Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti áigegaskii 1.12.2020-15.5.2021. Vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen jođihan doaibmagottis leat leamašan sámedikki ja ráđđehusbellodagaid ovddasteaddjit. Doaibmagotti lahttu Juha Joona (Guovddáš) guđii sierraoaivila eandalii doaibmagotti evttohan 3 §:ii. Muđui smiehttamuš lea ovttamielalaš. Doaibmagotti smiehttamuš sáddejuvvo čuovvovaččat cealkámušaid várás. Riikkabeivviide addojuvvo dušše beare dakkáraš evttohus, man sámedikki čoahkkin dohkkeha.

Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buohkaid sápmelaččaid ja sámejoavkkuid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtiiváldimin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

Prošeaktasiidu: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lassedieđut:

Ossodathoavda Johanna Suurpää, tel. 2951 50534, ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman, tel. 2951 50293, ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Ráđđádalli virgeolmmoš Johanna Hautakorpi, tel. 2951 50018, ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aula.

Sámediggi ohcá INFOBARGI

Mearreáigásaš ollesáigge bargogaskavuhtii 1.6. – 31.8.2021. Sajosa infobargi bargguide gullet áššehasbálvaleapmi, oahpisteamit dállui, fáktameaštára barggut, čoahkkimiid ja dáhpáhusaid ordnemiidda gullevaš barggut sihke restoráŋŋas veahkeheapmi ja dárbbu mielde lanjaid buhtisindoallan. Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan leat barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Njuovžilis eaŋgalsgiela máhttu lea vealtameahttun, eará gielladáidu gehččojuvvo ovdun.

Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit bargohárjánupmi áššehasbálvalanbargguin, iešráđálašvuohta ja njuovžilvuohta sihke buorit gulahallandáiddut. Hygieniija- ja vuovdinpássa gehččojuvvojit ovdun. Barggus čuvvojuvvo 1 mánotbaji geahččalanáigi. Bargogaskavuohta joatkašuvvá vejolaččat čakčat.  Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/III mielde, vuođđobálká 1881,00 euro/mb, man lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja ahkelasit bargohárjánumi mielde.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?1a7dc5db maŋimustá 14.5.2021 rádjai. Lassidieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm, tel. 010 839 3109. Sámediggái ja sámekulturguovddáš Sajosii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusain www.samediggi.fi ja www.sajos.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkái musihkkaguovddáža prošeaktabargi mearreáigásaš doaimma

Bargu álgá 7.6. ja bistá 20.8.2021 rádjai. Prošeaktabargi bargguide gullet ee. sámemusihkkaguovddáža veahkkin doaibman sihke Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála veahkkebuvttadeaddji barggut. Barggu menestuvvi dikšumis veahkehit heivvolaš skuvlejupmi, sámegiela máhttu sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela máhttu. Prošeaktabargi bálká mearrašuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII/I mielde (vuođđobálká 1 841,65 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi sihke ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Prošeaktabargi doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.

Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 28.5.2021 dmu 16.00 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?3beb860e.

Lassedieđuid barggu birra addá sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji Oula Guttorm tel. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestiválii čujuhusas www.ijahisidja.fi.

Anáris 10.5.2021 Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga plánejeaddji virgesadjásašvuođa

Bargu ollašuhtto oasseáigásažžan 70 %:a bargoáiggiin. Bargu álgá dalán ja bistá 31.7.2021 rádjai. Sámeovttadat vástida sámiid buresveadjinbálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikkadási sierrabargu. Plánejeaddji barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus  ceavzilis 1727/95).  Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, doarvái buorre sosiálafuolahusa ja sámekultuvrra dovdamuš sihke hárjánupmi ovddidanbarggus. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 680,50 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja ahkelasit bargojagiid mielde.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c199b265 19.5.2021 rádjai.

Lassidieđuid barggus oažžu hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemis tel. 010 839 3106.

Anáris 5.5.2021 Sámediggi

Stivra linnjádii bušeahta beallemuttošiehttamis sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ja sámediggelága ruhtadandárbbuid

Suoma ráđđehus linnjádii beallemuttošiehttamis, ahte lea čatnasan ovddidit sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa, ja ráhkkana dan eaktudan ruhtadandárbui miessemánu 2021 lassibušeahttaevttohusas. Lassin sámediggeláhka dolvojuvvo johtilit ovddos guvlui ja ráhkkanuvvo seammá oktavuođas Sámedikki ruhtadandási guorahallamii.

– Sámedikki ruhtadeami oasil lea buorre, ahte resurssat guorahallojit sámediggelága nuppástusa oktavuođas. Sámediggi doaibmá juo dál menddo smávva bušeahtain, mii fas váikkuha dasa, man láhkai mii nákcet dikšut Sámediggái mearriduvvon lágas ásahuvvon bargguid, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lea dárkkuhus, ahte  Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu álgá jagi 2021 áigge. Lappi buohccedikšunbiire lea ráhkadan ovdačielggadusa psykososiálalaš doarjaga dárbbus kommišuvnna bargama áigge.

– Duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkosmuvvan eaktuda, ahte doibmii leat várrejuvvon doarvái resurssat. Dát dárkkuha maiddái  psykososiálalaš  doarjaga áššáigullevaš resurserema. Proseassa ii oaččo gopmánit dasa, ahte das váilot dárbbašlaš resurssat, deattuha Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Sámediggi evttohan stáhtadoarjaga bajideami

Sámediggi lea  evttohan jagi 2022 rápmaevttohusas bajideami almmolaš doibmii. Sámedikki evttohan bajideapmi lea 1 024 100 euro ja dat guoská hálddahusa ovddideapmái, politihkalaš ja čanusjoavkodoaimma nannemii, sámiid parlamentáralaš barggu ovddideapmái, riikkaidgaskasaš doaimma ja dieđiheami ovddideapmái ja Sámi Giellagáldu doaimma bissovažžan dahkamii.

– Sámedikki bargomeari lassáneapmi lea dagahan jotkkolaš resursa- ja bargoveahkavádjitvuođa, man galggašii juo čoavdit. Maiddái Sámi Giellagáldu doaimma fástan dahkama galggašii sihkkarastit, dadjá Juuso.

Sámedikki rápmaevttohus jahkái 2022

Sámedikki rápmaevttohus jagiide 2022-2024

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Liŋkkat:

Ráđđehusa beallemuttošiehttan 2021 ja ráđđádallan almmolaš ekonomiija plánas jagiide 2022–25