Saamelaiskäräjien hallitus päätti 10.5.2021, että Saamelaiskäräjät ei allekirjoita päivitettyä PEFC-standardia. Päivitetyt kriteerit eivät Saamelaiskäräjien mukaan turvaa riittävästi saamelaisten kotiseutualueella harjoitettavan metsätalouden kestävyyttä, eikä Saamelaiskäräjien esityksiä ole otettu standardityössä riittävällä tavalla huomioon.

– Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt päivitettyä standardia ja tullut siihen tulokseen, ettei se turvaa riittävällä tavalla saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytyksiä, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskulttuurin, erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä saamelaisten kotiseutualueella uhkaavat ilmastonmuutos, metsäluonnon uhanalaistumisen jatkuminen ja maankäyttöpaineiden kasvu. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittaminen on riippuvaista saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisesta ja puhtaasta luonnosta ja vesistöistä sekä yhtenäisistä alueista.

– Saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja alkuperäiskansaoikeuksien turvaaminen olisi edellyttänyt standardityössä sitä, että saamelaisten näkemykset olisi huomioitu saamelaiskulttuuria koskevan kriteerin ohella myös muissa kriteereissä heti työn alusta asti ja että kriteeristöä olisi tarkasteltu kokonaisuudessaan saamelaisten ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta, toteaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

PEFC-standardin päivitystyö kestänyt kaksi vuotta

Saamelaiskäräjät on osallistunut aktiivisesti PEFC-standardin päivitystyöhön. Saamelaiskäräjät esitti tarkennuksia ja lisäyksiä voimassa olevan standardin PEFC FI 1002:2014 yleisiin sekä ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä koskeviin kriteereihin heti päivitystyön alussa. Esityksillä ja lisäyksillä Saamelaiskäräjät pyrki vaikuttamaan siihen, että standardissa olisi alusta asti huomioitu saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteet, tunnistettu saamelaisten perinteisten elinkeinojen luontoperustaisuus sekä turvattu metsätalouden osalta saamelaiskulttuurin heikentymättömyys saamelaisten kotiseutualueella.

Kansainvälisen standardin PEFC ST 1001:2017 mukaan kaikkien sidosryhmien tulisi olla standardityöryhmässä edustettuna niin, että mikään yksittäinen sidosryhmätaho ei ole määräävässä asemassa. PEFC-standardin päivitystyöhön perustettu PEFC-standardityöryhmä koostui lähes yksinomaan metsätalouden edustajista ja näin ollen metsätalouden edustajilla oli vahva rooli myös päätöksenteossa. Saamelaiskäräjien esitykset ja täydennykset eri kriteereihin eivät tulleet työn aikana riittävästi huomioiduksi ja näkemykset pyrittiin rajaamaan irralliseksi standardin kokonaisuudesta.

Päivitetty PEFC-standardi ei tarjoa saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin vastaavia ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä tehokkaasti turvaavia metsätaloutta ohjaavia kriteereitä ja tästä syystä Saamelaiskäräjillä ei ole riittäviä perusteita päivitetyn standardin allekirjoittamiselle.

PEFC Suomi on esittänyt Saamelaiskäräjille jatkoneuvotteluja kriteeristöstä siten, että neuvotteluissa kiinnitettäisiin huomiota Saamelaiskäräjien standardityön alussa esittämiin seikkoihin. Saamelaiskäräjät katsoo päivitetyn PEFC-standardin luomaa kokonaisuutta saamelaisten ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Kriteeristöä on muokattu ja täydennetty huomattavasti sen jälkeen, kun Saamelaiskäräjät on tehnyt ensimmäiset esityksensä. Tämän vuoksi ei riitä, että ainoastaan päivitysprosessin alkuvaiheessa esitettyjä asioita tarkasteltaisiin uudelleen jatkoneuvotteluissa. Ottaen lisäksi huomioon Saamelaiskäräjien resurssit ja standardityöhön jo käytetyn ajan, Saamelaiskäräjät ei näe mahdolliseksi jatkoneuvottelujen aloittamista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen ympäristökeskus ovat tähän mennessä Saamelaiskäräjien lisäksi ilmoittaneet, etteivät allekirjoita standardia. ELY-keskusten perustelut standardista vetäytymiselle löytyvät täältä.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Lapin liiton valtuusto päätti tänään 17. toukokuuta palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaavan valmisteluun. Valtuusto päätti asiasta äänin 43-3. Päätöksen mukaan Jäämeren rataa koskevat merkinnät poistetaan tulevasta maakuntakaavasta.

Saamelaiskäräjät on tyytyväinen Lapin liiton valtuuston päätökseen palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 uudelleen valmisteluun. Tulevasta maakuntakaavasta poistetaan Jäämeren rataa koskevat merkinnät.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee, että systemaattinen ja ahkera, vuosia jatkunut työ on tuottanut tulosta. – Olen erittäin iloinen, että valtuuston jäsenet ovat kuulleet äänemme ja päättäneet varmistaa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen tulevaisuuden poistamalla ratamerkinnät kaavasta. Tämä luo uskoa siihen, että Lapissa ihmiset eivät ole unohtaneet Saamen kansaa, vaikka valmistelussa on systemaattisesti pyritty ratalinjauksen hyväksyntään, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistui valtuuston kokoukseen, jossa jatkoi Saamelaiskäräjien vahvan kannan esille tuomista. – Hienoa, että saamelaisten huolet kuultiin ja otettiin vakavasti. Haluan kiittää Lapin liiton valtuustoa ja kaikkia, jotka ovat toimineet asian edistämiseksi. On todella tärkeää, että koko alueen toimijat kantavat yhteistä vastuuta saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta, toteaa Koivisto.

– On suuri helpotus, että Jäämeren rataa koskevat merkinnät poistetaan maakuntakaavasta. Toteutuessaan rata olisi halkonut kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita. Toivon päätöksen vahvistavan nuorten uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että saamelaisten kotiseutualueella voi tulevaisuudessakin työllistyä saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Jäämeren ratamerkintä on saanut laajaa vastustusta

Saamelaiskäräjät ja useat muut tahot ovat useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuoneet esille vastustavansa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. I varapuheenjohtaja Anni Koivisto on osallistunut Saamelaiskäräjien nimeämänä asiantuntijajäsenenä Lapin liiton hallituksen kokouksiin ja tuonut myös siellä esille saamelaisten näkemyksiä ratalinjauksesta. Lisäksi Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Saamelaiskäräjät vetosi maaliskuussa 2021 Lapin liiton valtuustoon Jäämeren radan linjauksen poistamiseksi maakuntakaavasta sen jälkeen, kun Lapin liiton hallitus päätti esittää maakuntakaavan hyväksymistä valtuustolle.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff