Almottâttâm säminuorâi taaiđâtábáhtusân nohá 5.5.2021

/in , , , /by

Almottâttâm säminuorâi taaiđâtábáhtusân nohá 5.5.2021. Mušte almottiđ juávkkud, párnád teikkâ jieččâd majemuštáá meripeeivi! Huámmáš, ete uásálistem viermitábáhtusân já uásálistem video häämist kalga almottiđ sierâ luámáttuvváin.

Taaiđâtábáhtus álgá iđedist tijme 10.00 já nohá suulân tijme 14.00. Tijme 11.30–12.30 lii purâdem. Taaiđâtábáhtusâst čuojât Ravggon já kyessin lii ráppár Mihkku Laiti.

Puoh uásálisteeh kalgeh tevdiđ almos almottâttâmluámáttuv – meid sij, kiäh iä uásálist tábáhtusân videoiguin. Videoid kalga toimâttiđ taaiđâtábáhtuspargojuávkun 10.5.2021 räi.

Taaiđâtábáhtus lii ávus puoh säminuoráid, ige uásálistem viermitábáhtusân tâi uásálistem video häämist taarbâš tábáhtuđ škoovlâ peht. Mušte kuittâg almottiđ jieččâd já jieččâd video almottâttâmliiŋkâ peht.

 

Liŋkkâ škoovlâi almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/2C8AB6704F96F9B0

Liŋkkâ oovdânpyehtimij almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/0A93354C225143D9

 

Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Saavâjođetteijee Juuso: Alemuu haldâttâhrievti čuávduseh čäittih, ete tarbâšuvvoo sämitiggelaavâ uđâsmittem

/in , /by

Alemus haldâttâhriehti (KHO) lii adelâm miärádâs ive 2019 sämitiggevaaljâi valjâluvâttâllâmmerkkiimáid kyeskee aašijn. KHO tuhhiittij Sämitige valjâluvâttâlmân 37 olmožid, mii lâi vuástá tom, maid Sämitige valjâlävdikodde já stivrâ meridii já meid hilgoi teikâ kuođij tuđhâhánnáá ohtsis 124 väidimid. Sämitigge kommentistij ääši almolij ihekirjemiärádâsâi vuáđuld.  

Sämitigge ana, ete KHO ij valagin tievâslávt kunnijât algâaalmug sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, veikâ OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea pahudij ive 2019 olmoošvuoigâdvuotâluávkkám Sämitige valjâluvâttâlmân merkkiimân kyeskee KHO miärádâsâi uásild sehe kenigitij Suomâ tivvoođ luávkkámijd já huolâttiđ tast, ete toh iä innig juátkoo puátteevuođâst.

– Sämitigge ana, ete OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea čuávdusij asâttem kenigâsvuođah iä olášuu, veikâ KHO lii váldám huámmášumán olmoošvuoigâdvuotâkomitea uáinuid tulkkumprinsiipin, já veikâ laavâ tulkkuumijn lii tábáhtum máhđulávt tehálâš-uv nubástus sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ suundán, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

– Alemuu haldâttâhrievti uđđâ miärádâsah čäittih tom, ete pisováá čuávdus juksâp tuš sämitiggelaavâ nubásmittem peht, juátká Juuso. 

Sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode pargo lii joođoost já toimâpaje nohá 15.5.2021.

Tuáváást OA aalmuglâš- já poolitlij vuoigâdvuođâi sopâmuš luávkkám

OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii pahudâm ton kuovâmáánust 2019 adelem čuávdusist, ete KHO lii ive 2011 já 2015 miärádâsâin luávkkám OA aalmuglâš- já poolitlij vuoigâdvuođâi sopâmuš (KP-sopâmuš), ko lii tuhhiittâm Sämitige valjâluvâttâlmân ulmuid riehtivuástásij kriterij vuáđuld. KP-sopâmuš lii ohtâ OA olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâin, mii lii puáttám Suomâst čannen vuáimáin ive 1976.  

Olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii cuoigim Suomâ ain vuoigâdvuotâluávkkim jotkuumist iivij 2011 já 2015 valjâluvâttâlmáid kyeskee KHO miärádâsâi raččomhánnáá kyeđđim (7/2019) ooleest. Siämmást olmoošvuoigâdvuotâkomitea vaaldij sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee avžuuttâsâid huáputtum čuávumân, já Suomâ kalga raportistiđ avžuuttâsâi olášutmist jo njuhčâmáánust 2022.

Aainâs-uv uási tääl adelum miärádâsâin kuittâg juátká vuoigâdvuotâluávkkám, ko KHO ana, ete tot lii tááláá laavâ vyeimist orroom ääigi čonnum toollâđ vyeimist ton ohtii meridem tábáhtusâid já joba vijđediđ toi vaikuttâs uđđâ väidimáid, veikâ taat jođettičij sämmilij vuoigâdvuođâi luávkkáámân. Siämmást riehtivuáháduv epiohtâlâšvuotâ tiäduttuvvoo, ko ”putes peevdi alne” kieđâvušmân puáttee uđđâ tábáhtusâin KHO kuittâg nuávdit olmoošvuoigâdvuotâkomitea linjimijd. 

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Pyevtit siskáldâs taaiđâtábáhtus sijđoid!

/in , , , /by

Tastko taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo káidusin, te mij halijdep väldiđ párnáid já nuorâid fáárun já lasettiđ vuáruvaikuttâs nuuvt ennuv ko máhđulâš jo ovdil tábáhtus. Mij tuáivup-uv, ete párnááh já nuorah vuolgâttiččii mijjân tiervâttâsâid já tubdâmušâid videoi já kuuvij häämist jo ovdil tábáhtus.

Mij almostittep videoid já kuuvijd muuneeld taaiđâtábáhtus nettisiijđoin já sosiaallii media tiilijn. Kuuvijd puáhtá toimâttiđ taaiđâtábáhtus pargei tâi taaiđâtábáhtus viermitoimâtteijei, Eeva Mäkisâžân.

Jis videoh já koveh juáhhojeh sosiaallii mediast, te toi ohtâvuođâst puáhtá kevttiđ hashtagijd #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma!

Lasediäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Eeva Mäkinen
eeva.makinen(at)samediggi.fi
+358 40 732 6963

Mušte meid čuávvuđ taaiđâtábáhtus:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook peht: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
já tábáhtus hastag: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Nuori Kulttuuri -festivaal: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

“Sämikielâlii arâšoddâdem, sämimáttááttâs já sämikielâlii škovlimpálgái nanodem finnee tääl uđđâ liävtu”

/in , /by

Pargojuávkku iävtut sämimáttááttâs ornim fastâ vuáđun ubâ staatâst já sämikielâlii arâšoddâdem nanodem eromâšávt sämikuávlu ulguubeln. Säämi kielâpiervâlij sajadâh uássin arâšoddâdem lii táttu nanodiđ. Nuorttâkielâlii arâšoddâdem já máttááttâs oovdedmân iävtuttuvvoo eromâštooimâid. Pargojuávkku iävtut meid, et oppâmateriaal ruttâdem pajeduččii kyevtkiärdásâžžân. Sämikielâlii máttááttâs-, sosiaal- já tiervâsvuođâ škovliittâsân iävtuttuvvoo ovdâsvástádâsoppâlágádâsâi nomâttem. Sämitige uásálistem škovliittâs oovdedmist, sämitiäđu sajaduv pyeredem máttááttâsâst já sämimáttááttâs taverijgálii ovtâspargo lii haalu nanodiđ.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö 6.2.2020 asâttâm sämikielâ já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávkku luovâttij loppâraportis máttááttâsminister Jussi Saramon já staatâčällee Tuomo Puumalan 15.4.2021. Pargojuávhu pargo lâi vijđes. Tot valmâštâlâi iävtuttâsâid sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs já škovlim oovdedmân olesvuottân.

Uđâsmitmijn lii huáppu

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso kijttá pargojuávhu vuáđulâš pargoost. – Ráđádâllâm sämikielâlii arâšoddâdem, sämimáttááttâs já sämikielâlii škovlimpálgái naanoodmân uážžu tääl uđđâ liävtu. Mij älgip ovdediđ pargojuávhu pajedem aašijd tállân, sun iätá.

– Mij tuáivup, et uážžup aašijd ovdâskulij vala uáiviminister Sanna Marin haldâttuv ääigi. Sämisiärváduvvâst ij lah vääri pääcciđ vyerdiđ, tanen ko liijkás maŋgâ suhâpuolvâ lii jo pááccám ollásávt jieijâs kielâttáá, kulttuurittáá já jieijâs kielâlii máttááttâsttáá, iätá Juuso. – Sämikielâi máttááttâs päikkikuávlu ulguubel lii jo pyereest joođoost káidusohtâvuođâid ävkkin anneem haahân já mun anam taam máttááttâs fastâdem ohtân tergâdumosijn pargojuávhu iävtuttâsâin.

Káidusohtâvuođâin olášum máttááttâs lii enâmus päikkikuávlu ulguubel ässee sämipárnáid já -nuoráid áinoo máhđulâšvuotâ finniđ jieijâs kielâ máttááttâs, tanen ko sämiperruuh ääsih suullân 230 kieldâst pirrâ staatâ. – Tergâd lii meid tom visásmittem, et sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ornimiävtuh, tegu pyeri ruttâdem, siäiluh sämmilii päikkikuávlu kieldâin. Päikkikuávlu kieldah láá ain sämikielâi luándulumos päikkikuávlu, iätá Juuso.

Pođhâlâš säämi škovlâpäälgis

Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust toimâm škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari paahud, et sämikielâlâš škovlâpäälgis lii luuvijd iivijd pištám ovdedempargoost huolâhánnáá ain pođhâlâš já raše. – Sehe sämikielâlii arâšoddâdem ete sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs juksâmvuotâ lii väldikodálávt hiäjus. Eromâš hiäjus sajadâh lii sämmilii päikkikuávlu kieldâi ulguubeln, škovlimasteid ko kiäččá, te hiäjumus lii luvâttuvâst já áámmátlii škovliimist. Eresárvusâšvuotâ lii meid sämikielâi kooskâst.

Pargojuávkku iävtut nubástusâid máttááttâs lahâaasâtmân, ruttâdmân já máttááttâsvuávám vuáđustâssáid. Eres suorgij nuorttâkielâlii pargovievâ juksâmvuođâ pyereedmân pargojuávkku iävtut eromâš tievâsmittemškovlimhaavâ algâttem ive 2022. Nuorttâkielâlii máttááttâs ovdedem pajeduvvoo raportist hoppuumusân, ko nuorttâkielâ lii Suomâst sarnum sämikielâin uhkevuálásumos.

Sämikielâlii máttáátteijein, eres máttááttâspargovievâst já sosiaal- já tiervâsvuotâsyergi sämikielâlii pargovievâst lii stuorrâ vänivuotâ. – Škovlim sämikielâlii máttáátteijen eres oppâamnâsijd ko sämikielân váátá eromâš škovlimpálgái rähtim. Sämikielâlii palvâlusâi táárbun ovdâmerkkân sosiaal- já tiervâsvuotâsyergist puáhtá västidiđ tuš oovdedmáin sierâ pálgáid sämikielâi já sämikulttuur vuotân väldee škovliittâsâid, paahud Aikio-Puoskari.

– Sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâtipšo palvâlusah olášuveh tááláá ääigi hiäjuht teikkâ tulkkâm iišijn, mii šadda šoddâđ vaarân eres lasseen pyeccee torvolâšvuođâ já iästá sämikielâlii vuoigâdvuođâ ovtviärdásâš, kvaliteetlâš palvâlusâid. Tondiet taah škovlimtáárbuh kolgâččij väldiđ tuođâst já orniđ koordinistmáin máhđulâšvuođâid sämikielâ táiđusij já sämmilâš kulttuur tobdee pargei škovliimân.

Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.
Kove: Ville-Riiko Fofonoff

Sämikielâlâš arâšoddâdem naanood suhâpuolvâlii jotkuuvâšvuođâ

Sämitige kielâtorvočällee Ánne-Kirste Aikio, kote meid tooimâi Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust, muštâl, et pargojuávkku lii selvâttâm sämmilii kulttuur- já kielâpiervâlij sajaduv maaŋgâin čuákkimijn já kuullâmtilálâšvuođâin. – Kielâpiervâlij sajadâh lii muálkkáá tanen, et tom, nube náálá ko eenikielân sämikielâ sárnoo párnái arâšoddâdem, iä tuubdâst arâšoddâdemvuávám vuáđustâsâin. Sämikielâs monâttâm sämiperrui párnái vuáđulavâlâš vuoigâdvuotâ sämikielân lii epičielgâ já tot halijdui visásmittiđ.

Pargojuávkku iävtut kielâpiervâlij sajaduv čielgiittem Máttááttâsháldáttâs arâšoddâdemvuávám vuáđustâsâin já tai tooimâ turvim meid ministeriö čujottâm eromâš staatâišeruuđâin. – Pargojuávkku tiäddut tom, et puoh kielâpiervâleh tuáimih jieijâs toimâhaamijn uássin kieldâi ornim arâšoddâdem já haalijd, et tile juátkoo tagarin meid puátteevuođâst, iätá Aikio.

– Eenikiellân sämikielâ sárnoo párnái jieijâskielâg arâšoddâdem já sämikielâ oppâm arâšoddâdmist máhđulisteeh kielâpiervâleh láá uáli jo tergâdeh. Toh visásmiteh sämikielâi já sämmilâš kulttuur jotkuuvâšvuođâ já sirdum uđđâ suhâpuolvâid, iätá Aikio.

Nelji sierânâsčielgiittâs

Pargojuávkku lii paijeel ive pištee tooimâs ääigi kuullâm stuorrâ juávhu äššitobdeid já rähtittâm nelji sierânâsčielgiittâs. Pargojuávhu pargon lâi selvâttiđ sämikielâlii arâšoddâdem sehe sämimáttááttâs já -škovlim tile ubâlâšvuottân já valmâštâllâđ tárbulijd iävtuttâsâid máttááttâs tile oovdedmân.

Sämikielâlii oppâmateriaal juksâmvuođâ já ruttâdemtáárbuid selvâttij Helena Korpela, sämikielâlii máttááttâs- já arâšoddâdempargovievâ juksâmvuođâ já škovlimpálgáid Laura Ahola já suomâ- já ruotâkielâlii vuáđumáttááttâs oppâmateriaalij sämmilâštiäđuid Tuuli Miettunen.

Vuossâmuu kerdi selvâttui meid sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargovievâ škovliittâs tile já ovdedemtáárbuid. Tuuli Miettusij rähtim čielgiittâs luovâttui ministerin já staatâčällei siämmáá ääigi loppâraportijn. Ovdebááh kulmâ čielgiittâs luovâttuvvojii minister Li Anderssonin já staatâčällee Puumalan 1.12.2020.

Pargojuávhu saavâjođetteijen tooimâi hovdâ Tiina Silander máttááttâs- já kulttuurministeriöst já čällein Arla Magga já Petra Kuuva Sämitiggeest sehe Susanna Rajala Máttááttâshaldâttâsâst.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Ulla Aikio-Puoskari
škovlimčällee / pargojuávhu värisaavâjođetteijee
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio
kielâtorvočällee / pargojuávhu jeessân
040 707 5626
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Liiŋkah:

Máttááttâs- já kulttuurministeriö tiäđáttâs 15.4.2021

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, OKM:n julkaisuja 2021:25

Selvitys saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista, OKM:n julkaisuja 2021:18, Tuuli Miettunen

Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin tilanteesta ja tulevista tarpeista, OKM:n julkaisuja 2020:28, Helena Korpela

Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa, OKM:n julkaisuja 2020:29, Tuuli Miettunen

Selvitys saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista, OKM:n julkaisuja 2020:30, Laura Arola

www.samediggi.fi

www.saamenetaopetus.com

www.oktavuohta.com

Spiekâstâhlii täälvi puásuituálun tovâttem vahâgijd kalga sajanmäksiđ vuoigâlávt

/in , /by

Sämitigge kiäsá ovdâskoddepiäláduvváid čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 spiekâstâhlii šoŋŋâ-, muotâ- já luándutiilij tovâttem puásuijämimij vuoigâlii sajanmäksimân já puásui-iäláttuv juátkim turviimân.

Čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 šoŋŋâ- já muotâtileh lijjii Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâs mield tuođâi spiekâstâhliih já puásuituálun eromâš vaigâdeh. Palgâsij ovtâstus toohâm árvustâllâm mield puásuituálun šoddâm táápuh láá 23 miljovn eurod já vahâgij vaikuttâs juáhás suulân neelji ive áigádâhân.

– Ääši kieđâvuššâm lii pištám staatâ tääsist merettes kuhháá já puásuiulmuuh vyerdih ain tiäđu vaahâgruuđâ meereest já tast, ete ááiguh-uv sajanmäksiđ šoddâm vahâgijd ubânâsân, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Lii čielgâs, ete puásuituálun lii šoddâm puásuivaahâglaavâst uáivildum vaahâg já tom puáhtá lyetittettee naalijn tuođâštiđ Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâsâst, palgâsij ruttâtuálust sehe jáámmám poccui meereest. Lii meid čielgâs, ete taan ive lasseen puásuituálun puátih ain lase vahâgeh aainâs kyevti čuávuváá ive ääigi, ko vyesi- já njuovvâmpuáhtuseh vuáláneh čielgâsávt.

– Mun lam uáli huolâstum ruttâmeereest, mon čuosâtteh máhđulijd sajanmávssoid, sehe jiešvástádâsoosijn, moh lohtâseh sajanmávssoid. Puásuituálun šoddâm vahâgij sajanmáávsu kalga čujottiđ vuoigâlávt puoh puásuiomâsteijeid, kiäh láá killám puásuivaahâglaavâ miäruštâllâm vaahâg, juátká Aikio.

Sämitige mield puásuituálun šoddâm vahâgijd kolgâččij hiävulijn oosijn heiviittiđ almolâš vaahâgruttâriävtálijd prinsiipijd, moid kulá eereeb iärrán tot, ete šoddâm vaahâg sajanmáksoo ollásávt. Sämitigge lii iävtuttâm eennâm- já meccituáluministeriön, ete vahâgij sajanmäksim várás keččâleh sehe taan puásuituáluihán 2020-2021 ete čuávuváá puásuituáluihán 2021-2022 visásmittiđ EU mieđettem pajerääji mield 10 miljovn eurod (ohtsis 20 milj. €).

Puásuivaahâglaavâ 1 § mield laavâ tárguttâssân lii išediđ puásuituálu tuáimeid cevziđ vijđes já vyerdimettum puásuituálun čuáccám vahâgijn. Puásuivaahâglaavâ ovdâpargoi mield lavváin lii tárguttâs toohâđ máhđulâžžân monâttâllâm, moin puávtáččij jotelávt katastrof maŋa väldiđ anon sajanmäksimsysteem, moin puávtáččij turviđ iäláttuv jotkum.

Sämitigge já eennâm- já meccituáluministeriö olášuttii 30.3.2021 sämitiggelaavâ 9 § miäldásij ráđádâlmijd puásuituálun šoddâm vahâgijn já toi sajanmäksimist.

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Almottâttâm Säminuorâi taaiđâtábáhtusân lekkum

/in , , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtusân puáhtá almottâttâđ 7.4.–5.5.2021 koskâsii ääigi Webropol -ohjelm peht (liiŋkah vyelni). Huámmáš, ete uásálistem viermitábáhtusân já uásálistem video häämist kalga almottiđ sierâ luámáttuvváin. Puoh uásálisteeh kalgeh tevdiđ almos almottâttâmluámáttuv – meid sij, kiäh iä uásálist tábáhtusân videoiguin.

Taaiđâtábáhtus olášuttoo viermitábáhtussân 18.5.2021. Tábáhtus teeman láá videoh já mij ornip oovtâstpargoost Arktâsâš pedagogiik -havváin ávus škovlimijd videoi rähtimist. Tieđettep škovliittâsâin sierâ.

Taaiđâtábáhtus lii ávus puoh säminuoráid, ige uásálistem viermitábáhtusân tâi uásálistem video häämist taarbâš tábáhtuđ škoovlâ peht. Mušte kuittâg almottiđ jieččâd já jieččâd video almottâttâmliiŋkâ peht.

 

Liŋkkâ škoovlâi almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/2C8AB6704F96F9B0

Liŋkkâ oovdânpyehtimij almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/0A93354C225143D9

 

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivaal: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

 

Mušte meid čuávvuđ taaiđâtábáhtus:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook peht: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
já tábáhtus hastag: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Sämmilij vuoigâdvuođah OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea huáputtum čuávumân

/in , /by

Ovtâstum aalmugij olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii adelâm 1. cuáŋuimáánu Suomân juurdâpuátusijd já avžuuttâsâid, moh kyeskih aalmugjeessânvuoigâdvuođáid já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsii almossopâmuš (KP-sopâmuš) olášumán. Komitea vaaldij olášuttem huáputtum čuávumân sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee avžuuttâsâid.

Komitea avžuuttâsâi mield Suomâ kalga huáputtiđ sämitiggelaavâ uđâsmittemproosees eromâšávt nk. sämmilâšmiäruštâllâm já ráđádâllâmkenigâsvuođâ uásild, vâi kunnijât sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Toos lasseen kalga tarkkuđ vyeimist orroo lahâasâttem já vuáháduvâid, moh sättih vaiguttiđ sämmilij vuoigâdvuođáid já hiäđoid, mieldiluhâmáin ovdedemhaavâid ja kuáivuttâhráhtulâšvuođâ tooimâ. Suomâ kalga visásmittiđ, ete tehálâš konsultistem sämmilijguin olášuvá, tárguttâssân finniđ sii rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš.

Avžuuttâsâi mield Suomâ kalga kuorâttâllâđ ILO sopâmuš nr 169 ratifisistem já lasettiđ pargo vâi visásmit, ete haldâttâsâst já páihálijn virgeulmuin, poolisijn, ášáškuttein já tuámárijn lii ääšimiäldásâš škovlim kunnijâttiđ sämmilij vuoigâdvuođâid algâalmugin.

Suomâ kalga raportistiđ komitean avžuuttâsâi olášutmist 26. njuhčâmáánu 2022 räi.

– Lii čielgâs, ete Suomâ kalga olášuttiđ olmoošvuoigâdvuotâkomitea adelem juurdâpuátusijd já avžuuttâsâid eromâšávt sämitiggelahâuđâsmittem uásild. Sämitiggelaavâ kalga tääl joođoost orroo uđâsmittemprosesist nubásmittiđ KP-sopâmuš miäldásâžžân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Komitea tuubdâst Suomâ olášuttem tooimâid sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân, mieldiluhâmáin joođoost orroo tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomitea vuáđudem. Komitea puáhtá kuittâg oovdân huolâs tast, ete sämitiggelaahâ eromâšávt jienâvuoigâdvuotâmiäruštâllâm já ráđádâllâmkenigâsvuođâ uásild, ij lah valagin nubásmittum vuovvijn, mii täähid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Nubijkulij alemuu haldâttâhrievti miärádâsah 5. syeinimáánu 2019 já haldâttâs miärádâs, ete iä keesi maasâd tâi maŋŋeed sämitiggevaaljâid, oroh lemin vuástáluvâi komitea adelem čuávdusijguin, paahud olmoošvuoigâdvuotâkomitea.

Prinsiiplávt komitea te paahud raportistemmonâttâlmist, ete Suomâ juátká KP-sopâmuš luávkkám, veikâ tot lii kyehti ive tassaaš finnim komitea laŋgâtteijee miärádâsâid ohtâgâsväidimaašijn. – Lii killáámettum, ete Suomâ ij vuoigiiččii olmoošvuoigâdvuotâluávkkámijd. Olmoošvuoigâdvuođâi uásild ij pyevti vuálániđ tai enâmij táásán, main väljejeh, ete maid vuoigâdvuođâid olášuteh, peic olmoošvuoigâdvuođâid kalga olášuttiđ tievâslávt, juátká Juuso.

Toos lasseen komitea lii huolâstum raportijn, moi mield tooimâi vaikuttâsâi árvuštâlmist kevttih epimiärálijd kriterijd. Taat joođeet toos, ete virgeomâhááh feilejeh ráđádâlmijn finniđ sämmilij riijâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš. Komitea miärkkoo meid Suomâ ájánem ILO sopâmuš nr 169 ratifisistmist.

KP-sopâmuš olášuttem kocá olmoošvuoigâdvuotâkomitea, mast láá jiešráđáliih äššitobdeejesâneh. Suomâ čiččâd meriäigiraapoort tarkkui komitea almos virtuaallii savâstâlmist 2.-4. njuhčâmáánu 2021.

Komitea juurdâpuátuseh já avžuuttâsah eŋgâlâskielân (pdf)

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi